IAU ilmoitti tukilakosta lentopostiin – Palta toivoo tilanteeseen malttia ja osapuolille neuvottelurauhaa

aircraft-airplane-aviate-728824

Kuva: Juhasz Imre

Ilmailualan Unioni IAU on jättänyt tänään ilmoituksen tukilakosta Postin työehtoja koskevassa työkiistassa. IAU:n työtaistelun on ilmoitettu alkavan 11.11.2019 kello 6:00 ja päättyvän 24.11.2019 kello 24:00, mikäli Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU ry:n aiemmin ilmoittama työnseisaus toteutuu ja Posti Oy käyttää työnseisauksen aikana ulkopuolista työvoimaa työnseisauksen piiriin kuuluvissa työtehtävissä. Toteutuessaan IAU:n ilmoittamat tukitoimet kohdistuisivat postin käsittelyyn lentoasemilla.

Palta pitää tukilakkouhkaa valitettavana. Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto painottaa, että sovinto Postin työehtoja koskevassa kiistassa pitää löytää neuvotellen, ei painostamalla.

– Neuvottelut Paltan ja PAU:n välillä ovat käynnissä ja prosessi valtakunnansovittelijan kanssa on vasta alussa. Tilanteeseen ei tarvita uusia hämmentäjiä. Nyt olisi aika keskittyä etsimään tosissaan yhteistä ratkaisua turhien painostustoimien sijaan, Aarto toteaa.

– Toivon kaikilta osapuolilta malttia ja vastuullisuutta. Lakkoilu ei edistä vaikean tilanteen ratkeamista.

Paltan ja PAU:n neuvottelut Postin työehtosopimuksesta jatkuvat maanantaina valtakunnansovittelijan toimistolla. Voimassa oleva työehtosopimus päättyy lokakuun lopussa.

Uusi järjestelmä nopeuttaa avunsaantia – FinnHEMSin lääkärihelikopterit paikantavat potilaat entistä tarkemmin

a63a3f06cb486e27_800x800ar

FinnHEMSin lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden kiireellinen toiminta ja paikannustarkkuus tehostuvat. Rovaniemeläinen ohjelmistotoimisto Mapitare Oy on räätälöinyt viranomaisille reaaliaikaisen järjestelmän, joka nopeuttaa avunsaantia. Järjestelmä toimii Android- ja iOS-laitteissa.

FinnHEMSillä on kuusi tukikohtaa Suomessa, joista pohjoisin on Rovaniemellä ja eteläisin Vantaalla. Tavoitteena on, että 70 prosenttia suomalaisista saisi tarvitessaan avun puolessa tunnissa hälytyksen antamisesta. Mapitaren järjestelmällä apu saadaan aiempaa tarkemmin ja nopeammin juuri oikeaan paikkaan.

Mapitare perustuu luotettavaan ja tarkkaan karttateknologiaan, jota on testattu laajasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kartta-aineisto ladataan puhelimen muistiin, ja se toimii heikoissakin puhelin- ja datayhteyksissä.

Vastaava ensihoitaja Tero Karvinen FinnHEMS 51:stä Rovaniemeltä on aloittanut oman työuransa lääkintähelikopterissa aikana, jolloin paikannus perustui vielä paperikarttoihin ja kompassiin.

Karvisen mukaan Mapitare on toistaiseksi toimivin järjestelmä, johon on merkitty kaikki helikoptereita palvelevat tiedot. Lentoturvallisuus on kohentunut erityisesti huonoissa olosuhteissa ja silloin, kun lennetään matalalla.

– Korkeat mastot, voima- ja sähkölinjat hälyttävät päätelaitteen tai puhelimen näytöllä siinä vaiheessa, kun niitä lähestytään. Karttaohjelmaan on merkitty myös omat laskupaikat, P-paikat ja levähdyspaikat, joista tiedetään, että ne ovat myös talvella aurattuna.

Ohjelmistoa on kehitetty ja testattu FinnHEMSin tarpeisiin.

– Karttajärjestelmiin erikoistuneiden huippuosaajien kanssa oli helppo tehdä sellainen työkalu, jota me oikeasti helikopterissa tarvitsemme. Karttaohjelma on päätelaitteiden ja työpuhelimien muistissa, joten se ei vaadi nettiyhteyksiä ja eikä kaadu kesken käytön. Lisäksi maastokarttojen tarkkuustaso on vihdoinkin meille riittävä.

Tero Karvinen kertoo, että näitä tietoja lääkäri- ja lääkintähelikoptereissa hyödynnetään päivittäin, kun henkilöstö suunnittelee lentoreittejä ja laskeutumispaikkoja. Ohjelma suunnittelee parhaan mahdollisen reitin oikeaan osoitteeseen.

Hätäkeskus hälyttää Rovaniemen FinnHEMSin yksikön tehtäville keskimäärin viisi kertaa vuorokaudessa ja reilut 1800 kertaa vuodessa.  Yleisimmin lääkintähelikopteri kohtaa potilaan aivohalvauksen, rintakivun tai hengitysvaikeuksien vuoksi.

– Ehkä paras asia uudessa järjestelmässä on se, että me näemme kaikki muut ensihoidon, pelastustoimen ja 3-sektorin yksiköt kartalla liikkuvina yksikköinä reaaliajassa. Jos pelastustoimi on odottamassa meitä alas, me näemme, missä yksikkö on tulossa.

Mittakaavarajattomien karttojen päälle tuodaan ensimmäistä kertaa viranomaisten Virve-laitteiden, kolmannen sektorin ja yritysten reaaliaikaiset paikkatiedot yhtä aikaa. Lapin suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris on FinnHEMSin järjestelmässä mukana.

– Maastopelastustehtävissä, kuten kelkka- tai mönkijäonnettomuuksissa näemme, missä pelastustoimi liikkuu. Voimme myös hyödyntää esimerkiksi Lapin Safarien oppaiden apua tehtävillä.

Joskus ensihoitoyksikkö ajaa kiireellisissä ensihoitotehtävissä osan matkaa kohti Rovaniemeä ja lääkintähelikopteri ottaa kesken matkaa potilaan maakunnasta nopeampaan kuljetukseen.

– Jos ensihoitoyksikkö on tulossa Rovaniemelle satojen kilometrien päästä, meidän on helppo suunnitella kohtaamista, kun näemme, missä ensihoitoyksikkö on tulossa ja missä on hyvä laskupaikka.

Kun Mapitaren karttaohjelma on ladattuna koko henkilöstön puhelimiin ja päätelaitteisiin, yhden laitteen rikkoutuminen tai virran loppuminen siitä kesken pelastustehtävän ei aiheuta ongelmia.

– Lisäksi jos joskus henkilökunta hajaantuu, paikkatieto on aina varma. Joskus ensihoitaja lähtee saattajaksi ensihoitoyksikköön ja helikopteri palaa Rovaniemelle, Tero Karvinen toteaa.

Ei vielä käytössä naapurimaissa

Mapitaren kartat ulottuvat myös yli valtakunnan rajan Ruotsiin ja Norjaan. Aineisto kattaa kokonaisuudessaan Suomen, Ruotsin ja Norjan maa- ja vesialueet. Pohjana käytetään eri viranomaisten lähdeaineistoja ja sisältöä päivitetään säännöllisesti.

FinnHEMS tekee tehtävillään yhteistyötä molempiin maihin, joissa vastaavia ohjelmistoja ei toistaiseksi ole esimerkiksi poliisilla ja pelastuslaitoksella käytettävissä.

– Meitä helpottaa jo se, että karttapohjat ovat olemassa, kun viemme potilaita esimerkiksi Norjan Tromssaan, Tero Karvinen sanoo.

Suomen, Norjan ja Ruotsin rajaseudun sairaanhoitopiirit ovat sopineet kalottialueen yhteistyöstä, jonka kautta pyritään paremmin turvaamaan raja-alueella asuvien ihmisten ja turistien avunsaanti. Sama ohjelmisto tehostaisi kaikkien viranomaisten toimintaa raja-alueen pelastustoimissa.

Move Again Friend, Etelä-Sudanin avustuslentokone, rauhannobelisti Denis Mukwege ja Lento elämään Malmin lentokentällä

1-etela-cc-88-sudanin-avustuslentokone-cessna-grand-caravan-c208b

Etelä-Sudanin avustuslentokone C208B Cessna Grand Caravan, kuva MAF Suomi

Lauantaina 26.10.2019 Malmin lentokentälle saapuu lentokone, joka on matkalla Etelä-Sudaniin avustustyöhön. Cessna Grand Caravan C208B lentokone voidaan varustaa 9-12 paikkaiseksi ja sillä on mahdollista kuljettaa avustustyöntekijöitä ja avustustarvikkeita noin yhdin tonnin  verran 4 lentotunnin päähän, mikä vastaa noin 1100 kilometriä. Suomessa tämä tarkoittaisi lentoa Helsingistä Enontekiölle. Etelä-Sudanin olosuhteissa tällä MAF:n laivastoon liitettävällä lentokoneella on suuri merkitys, sillä maan tiestö on laajalti kehittymätön ja maantieliikkuminen on erittäin turvatonta. Kone täydentää MAF:n laivostoa Etelä-Sudanissa, missä on entuudestaan  4 Cessna Grand Caravania ja yksi Cessna 182 -lentokone. Etelä-Sudan kärisii pitkään jatkuneen sodan ja kuivuuden aiheuttamista vakavista ongelmista. Uusimman Unicefin raportin mukaan maan sisäisiä pakolaisia on 1,8 miljoonaa ja 2,3 miljoonaa sudanilaista elää pakolaisena naapurimaissa. Akuutista ruoan puutteesta tai nälänhädästä kärsii 6,3 miljoonaa sudanilaista. Tätä hätää Malmin lentokentälle saapuva lentokone lähtee helpottamaan.

Rauhannobelisti Denis Mukwege saapuu MAF:n avustuslentokoneella

MAF:n avustuslentokoneen saapuminen on historiallinen hetki, sillä lopettamisuhan alla oleva Malmin lentoasema saa vielä kerran olla yhteyksien luojana. Ruotsista Malmille MAF:n avustuslentokoneella saapuu Suomeen myös arvovieras rauhannobelisti Dr. Denis Mukwege. Tohtori Denis Mukwege palkittiin Noblin rauhanpalkinnolla vuonna 2018 Kongon sodissa hyväksikäytettyjen ja raiskattujen naisten auttamiseksi tehdystä työstä. Tohtori Mukwege on henkilökuntansa kanssa hoitanut ja auttanut tuhansia potilaita Bukavuun vuonna 1999 perustetussa Panzin sairaalassa.

Tohtori Mukwege, joka saapuu Suomeen Fida Internationalin kutsumana, käyttää äärimäisissä ja turvattomissa oloissa tekemässään työssään myös MAF:n lentopalveluita,  MAF on toiminut Kongossa vuodesta 1961 auttaen avustusjärjestöjä, sairaaloita ja kirkkoja. Kun tiet ovat turvattomia tai ne ovat huonossa kunnossa, lento pienkoneella on usein ainut keino viedä apu eristyksissä oleville ihmisille. Pienkoneen ääni on näissä oloissa toivon ääni.

Lento elämään -kirja

Lento elämään -kirja kertoo lentäjä Janne Ropposen seikkailuista neljällä eri mantereella, elämästä ja lentämisestä. Romantiikan ystävät löytävät kirjasta myös pari rakkaustarinaa. Kirjan lukija pääsee ihmetellemään monia maailmalla vastaantulleita mielenkiintoisia juttuja. Kirjailija Paavo Rauskasen kirjoittamassa teoksessa on kaikkiaan 335 sivua ja yli 80 valokuvaa sekä liiteosa “Kartat ja lentotekniset liitteet”. Alla on kirjan takakannen teksti, josta saa vähän esimakua kirjasta.

Lentokone kiiti kolmensadan kilometrin tuntinopeudella kauniiden maisemien yllä kohti Entebbeä. Vajaan tunnin kuluttua oltaisiin perillä ja potilas voitaisiin siirtää sairaalaan. Yhtäkkiä…

JANNE ROPPONEN innostui lentämisestä nuorena kauppatieteiden opiskelijana. Suunnitelmat muuttuivat ja hän kouluttautui ammattilentäjäksi. Avustuslentäminen ja kaukaisten lähimmäisten auttaminen ovat antaneet tohtoriksi väitelleelle Jannelle enemmän sisältöä kuin ura tutkimustyön tai matkapuhelinjärjestelmien parissa. Työ MAFin lentäjänä on vienyt Jannen perheineen tropiikin kuumuuteen ja puuttomien arojen kylmyyteen. Kirjaa voi tilata kirjakaupoista tai MAF Suomen toimistolta (lahjat@maf.fi tai puh. 0504483275).

Move Again Friend – Liikutaan taas yhdessä

Move Again Friend on MAF Suomen uusi kutsukampanja, jolla kannustetaan suomalaisia liikkumaan aktiivisesti ja tempaisemaan yhdessä MAF:n avustuslentotoiminnan hyväksi. Ajatus on yksinkertainen. Samalla, kun liikut yhdessä kotona, koulussa ja työpaikalla, voit myös tutustua MAF:n kehittyvien maiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla asuvien ihmisten auttamiseksi tehtävään työhön. Kampanjan tarkoitus on tarjota vuosittain uusi mielenkiintoinen kannustin kutsua ja haastaa mukaan liikkumaan yhdessä. Samalla, kun liikut ja kohennat kuntoasi, voit myös saada MAF:n koneet liikkumaan kehittyvissä maissa. Lisätietoa www.maf.fi/move

Norwegian ja JetBlue sopivat yhteistyön aloittamisesta

image (2)

Norwegian ja yhdysvaltalainen lentoyhtiö JetBlue ovat tehneet sopimuksen yhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön myötä molempien halpalentoyhtiöiden asiakkaat voivat varata helposti yhdellä varauksella jatkoyhteydellisiä lentoja molempien lentoyhtiöiden reittiverkostossa.

JetBluella on laaja reittiverkosto Yhdysvalloissa, Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa, kun taas Norwegianilla on lukuisia transatlanttisia reittejä ja laaja reittiverkosto Euroopassa. Yhteistyö mahdollistaa, että asiakkaat voivat varata jatkoyhteksiä sisältäviä lentomatkoja yhdellä varauksella molempien yhtiöiden reittiverkostossa. Tavoitteena on, että molempien yhtiöiden jatkoyhteydellisiä lentoja voi varata kummankin yhtiön verkkosivustoilta.

– Yhteistyö tulee tuomaan matkustajille aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia. JetBlue on suurin lentoyhtiö useissa Yhdysvaltojen tukikohdissamme, kuten New Yorkissa ja Fort Lauderdalessa, mikä tulee mahdollistamaan sekä meidän että JetBluen asiakkaille pääsyn laajaan reittiverkostoon molemmin puolin Atlanttia. JetBlue on ihanteellinen yhteistyökumppani meille, koska yhtiöllä on laaja läsnäolo Yhdysvalloissa, Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa, sanoo Norwegianin vt. konsernijohtaja ja talousjohtaja Geir Karlsen.

Kolmessa solmukohdassa, New Yorkin JFK:llä, Bostonissa ja Fort Lauderdalessa, Norwegianin matkustajat saavat pääsyn 60 Yhdysvaltojen sisäiseen reittiin samoin kuin 40 reittiin Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa. JetBluen asiakkaat voivat lentää Norwegianin yli 20 reitillä Eurooppaan.

– Yhteistyö antaa matkustajille saumattomat jatkoyhteydet JetBluen laajassa reittiverkostossa Yhdysvalloissa, Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa yhdessä Norwegianin mielenkiintoisten Euroopan kohteiden kanssa. Norwegian ja JetBlue jakavat vision siitä, että lisääntyvä kilpailu ja halvat hinnat ovat hyväksi asiakkaille, erityisesti transatlanttisilla reiteillä, joita hallitsevat huippukorkeat hinnat, verkostolentoyhtiöt ja allianssit, sanoo JetBluen konsernijohtaja Robin Hayes.

Matkustajat voivat varata jatkoyhteydellisiä lentolippuja Norwegianin ja JetBluen verkkosivustoilla vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolta lähtien. Matkustajat voivat myös lähtöselvittää matkatavaransa koko matkalle.

Lisätietoja JetBluesta:
JetBlue on yksi suurimmista halpalentoyhtiöistä Yhdysvalloissa. Yhtiö kuljettaa joka vuosi yli 42 miljoonaa matkustajaa yli sataan kohteeseen Yhdysvalloissa, Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa. Yhtiön palveluksessa on yli 22 000 työntekijää. Yhtiö on voittanut useita asiakastunnustuksia ja se tarjoaa ilmaisen Wi-Fin lennoillaan.

Finavian sisukas työ tuotti tulosta: Ryanair jatkaa lentämistä Tampereelta

RAexterior-8908-compressed-for-web

Tampere-Pirkkalan asema keskeisenä lentokenttänä on jatkossakin hyvä. Halpalentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut jatkavansa keväällä lentoja Tampere-Pirkkalan ja Budapestin välillä.

– On upeaa, että Ryanairin lennot Tampereelta jatkuvat. Olemme yhteistyössä seutukunnan kanssa tehneet paljon töitä saadaksemme Ryanairin jatkamaan Tampereen ja Budapestin välisiä lentoja. Työstämme edelleen myös paljon kaivattuja lisäyhteyksiä heidän kanssaan. Suora, säännöllinen lentoyhteys Budapestiin on merkittävä asia sekä kaupunkilomista nauttiville että talouselämälle Pirkanmaan alueella, sanoo Finavian aluejohtaja ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.

– Ryanairin jatkaminen täällä on positiivinen viesti ja se kertoo siitä, että kysyntää riittää, Nurminen jatkaa.

Tampereen ja Unkarin Budapestin välisiä lentoja operoidaan kaksi kertaa viikossa. Lähtöajat Tampereelta ovat keskiviikkona kello 22.05 ja sunnuntaina kello 16.25. Paluulennot Budapestista saapuvat Tampere-Pirkkalan lentoasemalle keskiviikkoisin kello 21.40 ja sunnuntaisin kello 20.00.

Budapestin-lennot käynnistyvät 29. maaliskuuta 2020. Lentoja voi jo nyt varata Ryanairin verkkosivuilta.

Finavia jatkaa neuvotteluja Ryanairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa uusien reittien avaamiseksi. Tampere-Pirkkala on tärkeä lentokenttä Helsinki-Vantaan ja Turun lentoasemien ohella, ja sieltä on erinomaiset reittiliikenteen yhteydet paitsi Helsinkiin myös Tukholmaan ja Riikaan. Tampere-Pirkkalan lentoasema tarjoaa hyvin myös valinnan varaa valmismatkakohteisiin.

– Olemme panostaneet Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen lähivuosina yli 20 miljoonaa euroa. Viime vuonna valmistuneen lentoliikennealueen kehittämisen ja perusparannuksen ansiosta lentokenttämme on hyvässä iskussa, sillä myös terminaalien asiakastiloja ja palveluita parannettiin muutama vuosi sitten. Marraskuussa otamme käyttöön uudet lentomenetelmät, jotka hyödyntävät satelliittipohjaista navigointijärjestelmää. Sen ansiosta laskeutuminen on entistä sujuvampaa myös huonoissa sääolosuhteissa kuten sumussa ja lumisateessa, Nurminen kertoo.

Enontekiön lentoliikenteen kehittämistä vahvistaa uusi alueellinen yhteistyöryhmä

enontekion-lentokentan-tulevaisuutta-pohdittiin-yhteistyotahojen-kesken

Kuvassa: (vas.) Veli-Matti Hettula, Jari Rantapelkonen, Hanna-Mari Talvensaari, Mika Riipi, Seppo Alatörmänen, Rauno Kurtti, Elli-Maria Kultima, Leni Karisaari, Pasi Ikonen.

Enontekiön lentoliikenteen ylläpitämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia työstettiin innokkaasti kunnan johdon ja kutsuttujen vieraiden kesken torstaina 10. Lokakuuta Hetassa. Lentoliikenne on saavutettavuuden kannalta kunnalle ja alueen matkailulle erittäin tärkeä kehittämisen kohde.

Tilaisuuden tarkoituksena oli vauhdittaa Enontekiön lentokentän ja lentoliikenteen edistämistoimia. Samalla kunta etsii yhä laajempia hartioita alueen elinvoimalle tärkeän asian edistämiseksi.

Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020-hankkeen päällikkö Rauno Kurtti kirvoitti keskustelua alustuksellaan lentoliikenteen nykytilasta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula kertoi kuinka tärkeää alueelle ja lentoliikenteen tueksi on kehittää alueellinen matkailuorganisaatio.

-Enontekiön lentokenttä on Suomen kansainvälisin lentokenttä, kiitos vuosikymmenien kentän eteen tehdyn työn. Suomen, Lapin ja Enontekiön on tehtävä kaikkensa, että saamme lentokentän toimimaan mahdollisimman hyvin vastaamaan alueellisia tarpeita, kommentoi kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.

Keskusteluissa nousi hyvin esille, se että kuinka haasteellista on kehittää Enontekiön lentoliikennettä pitkäjänteisesti nykyisellä politiikalla. Esimerkiksi kiitorata tarvitsee uuden pinnan, jotta lentoaseman toiminnan jatkuvuuteen alueen yhteistyökumppanit voivat myös tulevaisuudessa luottaa.

-Naapurimaiden, Ruotsin ja Norjan, pohjoisalueiden lentokenttien matkustajamäärät ovat ympärivuotisesti huomattavasti suuremmat kuin meillä Suomessa. Ilmeisesti heidän lentoliikennestrategiat ja käytännöt tukevat paremmin alueiden elinvoimaa. Niistä kannattanee myös meillä Suomessa ottaa oppia, kun kehitetään alueidemme saavutettavuutta, kertoi Kurtti.

Maakuntajohtaja Mika Riipi toi esille, kuinka tärkeää koko Lapille on jokainen lentokenttä.
-Hallitusohjelma antaa Lapille ja Enontekiölle mahdollisuuksia kehittää kysyntää, sillä potentiaalia täällä on. Lentoliikenteen jatkuvuus ja kehittämistoimenpiteet ovat äärimmäisen tärkeitä Tunturi-Lapin ja koko Lapin elinvoimalle, painotti Riipi.

Valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen oli tyytyväinen kokouksen henkeen ja tuloksiin.
-Tällaiset yhteistyöpalaverit antavat uskoa ja voimaa Enontekiön ja koko Tunturi-Lapin kehittämistyölle. Tämä oli hyvä yhteistyökokous, sillä teimme merkittävän päätöksen. Päätimme perustaa yhteisen työryhmän ajamaan alueemme etuja. Me haluamme yhdessä kehittää Enontekiön lentokenttää ja –liikennettä, sehän palvelee Tunturi-Lapin yrityksiä ja sitä kautta myös kuntalaisten hyvinvointia, kertoi Alatörmänen.

Kokouksessa päätettiin perustaa Saavutettavuuden aluetyöryhmän, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta Enontekiön lentokentän ja –liikenteen tilanteesta sekä koordinoida toimenpiteitä lentokentän ja -liikenteen kehittämiseksi. Työryhmään pyydetään viranomaisia ja yrityskentän edustajia Lapista.  -Tämä on hyvä askel viedä alueen yrittäjille tärkeää lentoliikenneasiaa eteenpäin, tuumivat niin Pasi Ikonen Enontekiöltä kuin Hanna-Mari Talvensaari Muoniosta.

Työkokouksessa olivat paikalla Seppo Alatörmänen (Enontekiön kunnanvaltuuston pj), Elli-Maria Kultima (Enontekiön kunnanhallituksen pj),  Jari Rantapelkonen (kunnanjohtaja), Leni Karisaari (hallintojohtaja), Pasi Ikonen (Enontekiön yrittäjäyhdistyksen edustaja), Hanna-Mari Talvensaari (Harriniva, samalla Muonion matkailuyhdistyksen edustaja), Veli-Matti Hettula (Tunturi-Lapin Kehityksen toiminnanjohtaja), Mika Riipi (Lapin liiton maakuntajohtaja), Rauno Kurtti (Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020-hankkeen päällikkö).

Finnair aloittaa codeshare-yhteistyön Fiji Airwaysin kanssa ja laajentaa verkostoaan Eteläisellä Tyynellämerellä

aec3d4bf6b98a94d_800x800ar

Finnair ja Fiji Airways ovat sopineet uudesta codeshare-kumppanuudesta Helsingin ja Fijin Nadin (NAN) välillä. Finnairin asiakkaat voivat 27. lokakuuta 2019 alkaen lentää Fiji Airwaysin jatkolennoilla Nadiin Hongkongista, Singaporesta ja Naritasta Finnairin AY-koodilla. Lisäksi Finnairin on tarkoitus lisätä lentonumeronsa San Franciscon (SFO), Los Angelesin (LAX) ja Nadin välille saatuaan tarvittavat viranomaishyväksynnät. Uusi yhteistyö tarjoaa Finnairin asiakkaille uuden eksoottisen kohteen, ja mahdollistaa ensimmäistä kertaa maailmanympärysmatkan tekemisen Finnairin omien kohteiden ja Fijin kautta.

Fiji Airwaysin lentokoodi FJ lisätään vastavuoroisesti Finnairin lennoille Singaporesta Helsinkiin, avaten Fiji Airwaysin asiakkaille kätevän yhteyden Helsinkiin ja muualle Eurooppaan.

Uudet codeshare-lennot ovat jo varattavissa Finnairin sivuilta.

”Olemme iloisia uudesta kumppanuudesta Fiji Airwaysin kanssa. Yhteistyö kasvattaa verkostoamme, ja sen myötä asiakkaamme voivat nyt ostaa matkan AY-koodilla yhdistämällä Fijin kautta Finnairin Aasian kohteita”, sanoo Ole Orver, Finnairin kaupallinen johtaja. ”Haluamme toivottaa myös Fiji Airwaysin asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan Helsinkiin ja sen pohjoismaiseen kulttuuriin.”

”On hienoa saada Finnair yhteistyökumppaniksemme. Yhteistyö lisää Suomen kauniin pääkaupungin Helsingin reittiverkostoomme ja helpottaa myös Finnairin asiakkaiden kulkua Fijille ja Eteläiselle Tyynellemerelle. Odotamme innolla, että pääsemme esittelemään Fijin vieraanvaraista ja autenttista kulttuuria”, sanoo Andre Viljoen, Fiji Airwaysin toimitusjohtaja.

Eurooppa saavutti tavoitteensa – kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmä käyttöön vuonna 2021

aircraft-jet-landing-cloud-46148

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

– Neuvottelut eivät olleet helpot, joten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lentoliikenne on globaalia toimintaa ja siksi on tärkeää sopia globaaleista ilmastoratkaisuista alaa koskien. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä tulee kuitenkin tarkastella kunnianhimoisesti myös Euroopan unionissa ja kansallisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Kokouksessa päätettiin, että ICAO:n ympäristökomitea CAEP (Committee on Aviation Environmental Protection) ja ICAO:n neuvosto jatkavat päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) valmistelua tiiviillä aikataululla. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen päästöjen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Tänä vuonna alkoi päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen. Kokonaisuudessaan Corsia käynnistyy vuoden 2021 alussa, jolloin alkavat päästöjen hyvitysvelvoitteet. Yleiskokouksen äänestyksessä ICAO:n jäsenvaltioista selvä enemmistö antoi hyvitysjärjestelmälle tukensa.

Lisäksi Suomi kannatti Euroopan linjausten mukaisesti sitä, että ICAO hyväksyisi mahdollisimman pian kansainvälisen lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet (Long-term Goal, LTG). Kokouksessa päätettiin, että järjestön työssä etusijalla on pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen valmistelu, jotta valtiot voivat päättää tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2022.

Suomi toi puheenvuoroissaan esiin myös tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia toimenpiteitä, joilla lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Suurta kiinnostusta herättikin Suomen hallitusohjelman kirjaus, että lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla tavoitellaan 30 prosentin osuutta uusiutuville polttoaineille vuonna 2030.

Suomi ICAO:n ytimeen

Suomi valittiin ICAO:n korkeimman toimielimen neuvoston jäseneksi seuraavaksi kaudeksi 2019-2022 pohjoismaiden rotaatioryhmästä. Suomea edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Samuli Vuokila, joka on viimeiset kolme vuotta toiminut pohjoismaisen yhteistyöryhmän varaedustajana neuvostossa. Neuvostossa on 36 jäsentä. Jäsenyyden ansiosta Suomella on entistä paremmat edellytykset vaikuttaa muun muassa lentoliikenteen ilmastokysymyksiin.

ICAO:n yleiskokouksessa käsiteltiin myös ilmatilan hallintaan, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja ilmailun turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kokoukseen osallistui yli 2400 edustajaa 184 valtiosta ja 55 kansainvälisestä järjestöstä.

Mitä seuraavaksi?

ICAO:n seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2022. Lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden valmistelu on tarkoitus aloittaa ICAO:n toimielinten lisäksi alueellisissa vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Näin mahdollistetaan kaikkien valtioiden osallistuminen päästövähennystavoitteen valmisteluun ja luodaan edellytykset asiasta päättämiseen vuonna 2022.

Ruska 19 mittasi onnistuneesti ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä

ILMAV_2-HN-Ruska17_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen taisteluvaihe päättyi tiistaina 8. lokakuuta. Vaativa harjoitus on ollut onnistunut kokonaisuus, joka on testannut ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä.

Ilmavoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitukseen osallistui enimmillään noin 60 lentokonetta ja 4 500 sotilasta. Useimmat harjoitukseen osallistuneista 2 000 reserviläisestä kotiutuvat keskiviikkona, ja harjoituksen purkuvaihe päättyy torstaina 10. lokakuuta. Ruskassa ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuutta on harjoiteltu valtakunnallisessa mittakaavassa.

Harjoituksen johtajana on toiminut ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen. Eversti Keränen, miten Ruska 19 -harjoituksen taisteluvaihe sujui?

‒ Ruska 19 oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Ilmavoimien valmius ja suorituskyky mitattiin vaativassa harjoituksessa. Lensimme turvallisesti yli 900 lentotuntia kaikella ilmavoimien kalustolla noudattaen liikkuvaa taistelutapaa. Ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa vahvistui entisestään.

‒ Kykenimme integroimaan F/A-18 Hornet ja JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjien, Hawk-suihkuharjoituskoneiden, ruotsalaisen Argus-johtokoneen, kuljetus- ja yhteyskonekaluston sekä ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköiden kyvykkyydet ja johtamisjärjestelmät saumattomaksi toiminnaksi.

Harjoitukseen on osallistunut yli 2 000 reserviläistä. Miten kertausharjoitukset ovat onnistuneet?

‒ Kertausharjoitukset ovat sujuneet hyvin. Olen ylpeä reserviläistemme asenteesta, oppimishalusta ja todellisesta kyvystä toimia osana ilmavoimia haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa joukot harjaantuivat omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Tämä kasvattaa suoraan kansallista puolustuskykyämme, sillä poikkeusoloissa tarvitaan riittävästi osaavia käsipareja.

Ruskassa harjoiteltiin Suomen kansallista puolustusta ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti. Miten tämä on näkynyt harjoituksessa?

‒ Liikkuva taistelutapa todennettiin sekä tukikohtien sisäisellä liikkeellä että ottamalla käyttöön uusia tukikohtia. Tukikohtia vastaan hyökättiin maalta, ilmasta ja kyberavaruudesta pakottaen puolustavat joukot sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Liikkuvassa taistelutavassa Karjalan lennoston tukikohtaosasto siirtyi ensin Joensuuhun, missä se käynnisti ilmaoperaatiot. Tilanteen edetessä osasto siirtyi Kajaaniin jatkaen operointia välittömästi rakentaen johtamisyhteydet ja tukeutumisedellytykset.

‒ Satakunnan lennoston tukikohtaosasto puolestaan toteutti samanlaisen operaation ensin Jämsän Hallissa ja sen jälkeen Vaasassa. Lisäksi harjoituksen aikana ilmaoperaatioiden käyttöön otettiin Porin ja Ylivieskan lentopaikat, joissa toimittiin kuljetus- ja yhteyskonekalustolla.

Ilmavoimien hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden tulenkäyttöä johdetaan yhteisen ilmatilannekuvan perusteella. Ruska 19 -harjoituksen yhteydessä on evaluoitu ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta. Miten johtamisyhteydet ovat toimineet käytännössä?

‒ Ruskassa todennettiin uuden ilmavoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (IITVJ) loppuarviointi. IITVJ on harjoituksen kokemusten perusteella otettavissa täyteen operatiiviseen käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Testissä mitattiin henkilöstön osaamista, toimintatapojen dokumentaatiota ja järjestelmien toimintaa.

‒ Lisäksi Ruskassa tehtiin merkittäviä tutkakaluston siirtoja sekä yhdistettiin maavoimien valvonta- ja taistelujärjestelmiä IITVJ:n toiminnoiksi mahdollistaen yhteinen tilannekuva ja johtaminen kaikilla tasoilla. Harjoituksessa todennettiin myös se, että ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntakalusto kykenee operoimaan Link 16 -datalinkin välityksellä suomalaisten ja ruotsalaisten lento-osastojen kanssa.

Ruska 19 näkyi ja kuului usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Miksi tukikohtien ympäristössä otettiin käyttöön tilapäisiä harjoitusalueita?

‒ Vahvensimme Ruskassa tukikohtien taistelunkestävyyttä ottamalla viranomaisyhteistyön kautta käyttöön nousuteitä ja laajennettuja harjoitusalueita, mikä toi suojausjoukkomme myös tukikohtien aitojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Pirkkalassa nousuteinä käytettiin lentokentän rullaustietä sekä ensimmäistä kertaa maantietä 3003.

‒ Ruska 19 näkyi ja kuului erittäin laajalla alueella osoittaen, että ilmavoimat puolustaa koko maata ja on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olen erittäin tyytyväinen viranomaisyhteistoimintaan, joka mahdollisti harjoituksen läpiviennin tässä laajuudessa. Haluan myös kiittää kansalaisia kärsivällisyydestä tilapäisten harjoitusalueiden ja poikkeavien liikennejärjestelyiden kanssa.

Norwegianin matkustajamäärä ja tuotot kasvoivat syyskuussa

787 Dreamliner

Norwegian kuljetti yli 3,3 miljoonaa matkustajaa syyskuussa. Yksikkötuotto kasvoi jo kuudetta kuukautta peräkkäin ja se oli kuusi prosenttia korkeampi kuin samana kuukautena viime vuonna.

Kaikkiaan 3 310 424 matkustajaa valitsi Norwegianin lentoyhtiökseen syyskuussa. Myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) kasvoi kaksi prosenttia ja tarjottujen henkilökilometrien määrä (ASK) kasvoi yhden prosentin. Käyttöaste kasvoi 1,1 prosenttiyksiköllä 90 prosenttiin.

– Siirtyessämme kasvusta kannattavuuteen olen iloinen, että yksikkötuottomme jatkoi kasvua kuudetta kuukautta peräkkäin, ja että matkustajien kysyntä on ollut vakaata. Norwegianin operatiivinen suorituskyky paranee edelleen ja olemme matkalla saavuttaaksemme kahden miljardin Norjan kruunun kohdennetut kustannusvähennykset vuonna 2019, sanoo vt. konsernijohtaja ja talousjohtaja Geir Karlsen.

– Tulevaisuuden näkymä on lupaava. Tulevalle talvikaudelle olemme mukauttaneet reittiportfoliotamme ja kapasiteettiamme varmistaaksemme, että olemme hyvissä asemissa vastataksemme todelliseen kysyntään, hän lisää.

Laivaston jatkuva uusiminen myötävaikutti syyskuussa CO2-päästöjen vähenemiseen entisestään 70 grammalla matkustajakilometriä kohden. Vähennys on 0,3 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Norwegianin laivaston keski-ikä on 3,8 vuotta ja se on yksi ympäristöystävällisimmistä lentolaivastoista maailmassa. Tämän ansiosta yhtiö on vähentänyt matkustajakohtaisia päästöjä 30 prosentilla vuodesta 2008 lähtien.

Norwegian operoi syyskuussa 99,3 prosenttia aikataulun mukaisista lennoista, joista 79,8 prosenttia lähti aikataulussa. Vuokrakaluston (wetlease) käyttö vaikutti syyskuussa negatiivisesti täsmällisyyteen