Euroopan tuki Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennushankkeelle

medium_helsinki_eip_finavia_rahoitussopimus

EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb ja Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki allekirjoittivat Helsinki-Vantaan laajennushankkeen rahoitussopimuksen Helsinki-Vantaalla 8.11.2019.

Lentoasemayhtiö Finavia Oyj ja Euroopan investointipankki (EIP) allekirjoittivat tänään Helsingissä 150 miljoonan euron lainasopimuksen. Rahoitus tullaan käyttämään Helsinki-Vantaan laajennushankkeen nelosvaiheeseen; johon kuuluu terminaali 2:n laajentaminen uusilla tulo- ja lähtöauloilla ja lähtöporteilla sekä rajatarkastuskapasiteetin kasvattaminen ja entistä paremmat julkisen liikenteen palvelut.

Hankkeen toivotaan sujuvoittavan Schengen-alueen matkustusta sekä liikkumista liikennevälineisiin. Rahoituksen avulla Finavia kykenee laajentamaan matkatavaroiden käsittelyjärjestelmää ja passintarkastusaluetta. Tavoitteena on helpottaa matkustajien ja matkatavaroiden kulkua lentoasemalla. Uudistusten avulla Helsinki-Vantaan vuosittaisen kapasiteetin arvioidaan nousevan noin 30 miljoonaan matkustajaan.

Allekirjoitustilaisuudessa EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb totesi:

”HEL ei jäädy koskaan, eikä myöskään Helsinki-Vantaan liikenne. Tällä lentoasemalla koetaan äärimmäisiä sääolosuhteita, joita ei ole millään muulla suurella kansainvälisellä lentokentällä. On yksinkertaisesti ällistyttävää, kuinka sujuvasti Finavia siitä huolimatta liikuttaa kymmeniä miljoonia matkustajia vuodessa. EIP:n rahoituksen avulla lentoasema pystyy vastaamaan kävijämäärien kasvuun järkevällä ja kestävällä tavalla. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tukea hanketta.”

Helsinki-Vantaalle rakennetaan uudet tulo- ja lähtöaulat, jonne sijoitetaan muun muassa 76 lähtöselvitystiskiä. Lisäksi uudistetaan linja-auto- ja taksialueet sekä rakennetaan uusi tunneliyhteys kehäradan juna-asemalle. Uusi pysäköintitalo tarjoaa 1 800 pysäköintipaikkaa lisää. Lähtöporttipuolella laajennetaan rajatarkastusaluetta, jonne saadaan lisää 24 passintarkastuspistettä ja 20 uutta passiautomaattia.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi: ”Pohjoismaiden johtavana kaukoliikennekenttänä ja suosittuna vaihtoasemana tavoitteemme on tarjota eurooppalaisille matkustajille hyvät ja sujuvat yhteydet kaikkialle maailmaan. Haluamme erottua muista lentoasemista tarjoamalla poikkeuksellisen hyvän asiakaskokemuksen ja toimimalla kestävällä ja vastuullisella tavalla.”

Finavian investointiohjelma Helsinki-Vantaalla työllistää rakennusvaiheessa yli 15 000 ihmistä. Laajennuksen valmistuttua lentoasemalle arvioidaan syntyvän 5 000 uutta työpaikkaa.

Ilmailun avaruussääkeskus aloittaa toimintansa Helsingissä

airplane-sunset-travel

Ilmatieteen laitoksen johtama maailmanlaajuinen avaruussääkeskus aloittaa toimintansa torstaina 7. marraskuuta 2019. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

PECASUS-avaruussääkeskuksessa seurataan jatkuvasti auringon ja maan lähiavaruuden tilaa satelliittien ja maasta käsin tehtyjen havaintojen avulla. Kun kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn määrittämät kynnysarvot lähiavaruuden häiriöissä ylittyvät, keskuksesta lähetetään avaruussäätiedote lentoliikenteen toimijoille. Tiedote sisältää tiedot avaruusmyrskyn voimakkuudesta ja vaikutusalueesta maapallolla.

”Avaruussäätietojen avulla lennonjohto ja lentoyhtiöt voivat suunnitella lentoreitit ja aikataulut turvallisesti”, kertoo PECASUS-konsortion koordinaattori Ari-Matti Harri.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Voimakkaat aurinkomyrskyt voivat vaikuttaa lentokoneiden ja lennonjohdon kommunikointi- ja paikannusjärjestelmien toimivuuteen. Ääritilanteissa myrskyt voivat myös lisätä jonkin verran säteilyn määrää lentokorkeuksilla lähellä napa-alueita. Maassa voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät revontulina.

Tiedot avaruussäästä tuotetaan kymmenen maan yhteistyönä

Ilmatieteen laitoksen johtama avaruussääkeskus tuottaa ilmatilan käyttäjille avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti. Avaruussääpalvelun tuotanto on kymmenen eri valtion toimijan yhteinen palvelu, joka muodostaa yhdessä PECASUS-konsortion. Konsortion päämaja sijaitsee Ilmatieteen laitoksella Helsingissä ja on ainoa eurooppalainen avaruusalalla toimiva maailmanlaajuinen operatiivinen organisaatio.

”Ilmatieteen laitos on tuottanut lentoliikenteelle sääpalvelua päivittäin jo lähes sata vuotta, mikä on edesauttanut myös avaruussääkeskuksen perustamista. Avaruussääpalvelu on vasta toinen ICAOn asettama ilmailualan globaali sääpalvelu”, Ari-Matti Harri toteaa.

Ilmatieteen laitos johtaa PECASUS-keskuksen operatiivista ja tieteellistä toimintaa, vastaa avaruussäätiedotteiden laadusta ja tuottaa tiedotteet maailmanlaajuiseen ilmailun tietoverkkoon. Belgian avaruussääkeskus (STCE) koostaa tiedotteiden sisällön muiden konsortion jäsenten tuottamien havaintojen ja mallitulosten perusteella. Britannian ilmatieteen laitoksella on valmius korvata muita konsortion jäseniä häiriötilanteissa siviili-ilmailun vaatiman korkean luotettavuuden takaamiseksi. Alankomaiden ilmatieteen laitos tarkkailee palvelun luotettavuutta ja kerää palautetta asiakkailta. Muut konsortioon kuuluvat maat ovat Saksa, Puola, Itävalta, Italia, Kypros ja Etelä-Afrikka.

Lisätietoja:

 

PECASUS-konsortion verkkosivusto (englanniksi): http://www.pecasus.eu

Suomen lentotiedotusalueen virallinen lentosääpalvelu: http://www.ilmailusaa.fi

Lentoreserviupseerikurssille jälleen useita satoja hakemuksia

Ilmav_Lentajaksi-ilmavoimiin_20161005

Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille on hakenut tänä vuonna yli 780 nuorta. Heistä naisia on 39. Kokonaismäärä jäi hieman viimevuotisesta.

Lentoreserviupseerikurssin hakuaika päättyi tänä vuonna 1. marraskuuta eli kuukautta aiemmin kuin viime vuosina on totuttu. Hakemuksia heinäkuussa 2020 alkavalle kurssille tuli kaikkiaan 783, mikä on 87 hakemusta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Olemme ilman muuta tyytyväisiä. Huolimatta hakuaikaan tulleesta muutoksesta, saimme määräaikaan mennessä paljon hakemuksia, toteaa valintapäällikkö majuri Marko Lehtinen Ilmasotakoulusta. Lentoreserviupseerikurssin valinnoissa ratkaisevampia ovat kuitenkin laadulliset tekijät eli se, kuinka hyvin hakijat täyttävät sotilaslentäjän ammatin vaatimukset. Vuosittainen hakijamäärä kurssille on 2000-luvulla ollut keskimäärin 650.

– Mikäli hakijoita on yli 600, meillä on hyvät edellytykset saada kurssi täyteen, arvioi majuri Lehtinen. Hakukriteerimme ovat avoimesti nähtävillä verkkosivuillamme, ja kiinnostuneiden kannattaa perehtyä niihin ennakkoon.

Esimerkiksi kuntotestien tuloksista sekä koulumenestyksestä saatavia pisteitä hakija voi parantaa harjoittelulla ja vaivannäöllä. Muihin valintaprosessin aikana arvioitaviin kykyihin ja ominaisuuksiin ei hakija itse voi juuri vaikuttaa.

– Jos hakuehdot täyttyvät, ja kiinnostusta riittää, kurssille kannattaa hakea, kannustaa Lehtinen. Valintoja on toteuttamassa joukko ammattilaisia, joilla on erittäin hyvä käsitys siitä, minkälaiset henkilöt sotilaslentäjän ammatissa todennäköisimmin tulevat pärjäämään. Itsekarsintaa ei siis kannata tehdä.

Lentoreserviupseerikurssi 95:lle valitaan nelisenkymmentä oppilasta. Vain lentoreserviupseerikurssin suorittanut voi hakeutua Maanpuolustuskorkeakouluun Lentoupseerin koulutusohjelmaan, josta valmistuu ohjaajia Ilmavoimien, Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Ilmavoimien komentaja allekirjoittaa avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan

United_States_Space_Command_emblem_2019

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltain avaruusesikunnan (USSPACECOM) Rear Admiral Marcus A. Hitchcock allekirjoittavat Suomen ja Yhdysvaltain välisen avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan 4. marraskuuta 2019.

Osana kansallisen avaruustilannekuvakyvyn kehittämistä puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan. Puolustusvoimien sisällä avaruustilannekuvan tuottaminen on määritetty Ilmavoimien vastuulle.

Allekirjoitettavan sopimuksen perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa muun muassa avaruusromulta suojautumiseksi ja erilaisten yhteentörmäysriskien pienentämiseksi.

Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa (Space Situational Awareness, SSA) ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden eurooppalaisten maiden kanssa.

Suomessa Ilmavoimat tekee yhteistyötä siviilihallinnon avaruustoimijoiden kanssa – kuten Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus – luodakseen ja kehittääkseen kansallista avaruustilannekuvakykyä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä. Avaruusesineitä tarkkailemalla voidaan esimerkiksi ennakoida avaruusromun saapumista ilmakehään.

Suomi on jo mukana sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

HX-hävittäjähankkeen tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin

74188742_2636433269753969_5919851048683438080_o

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31. lokakuuta 2019 HX-hankkeen tarkennetun tarjouspyynnön. Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Tarkennetun tarjouspyynnön vastauksia pyydetään 31.1.2020 mennessä.

Tarkennettu tarjouspyyntö jatkaa HX-hankkeen tarjouskilpailuvaihetta suunnitellusti. Tarjouskilpailuvaihe käynnistyi keväällä 2018 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähetettyä HX-hankkeen alustavan neuvottelukutsun ja tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön vastaukset saapuivat tammikuussa 2019 ja sen jälkeen käynnistyi HX-hankkeen ensimmäinen neuvotteluvaihe.

Tarkennettu tarjouspyyntö on jatkumoa jo käydyille neuvotteluille. Tarkennetun tarjouspyynnön myötä kutakin tarjoajaa pyydetään kokoamaan alustavassa tarjouksessa ja neuvotteluissa antamansa tiedot selkeäksi, päivitetyksi ja parannetuksi kokonaisuudeksi.

Tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, mikä tarkoittaa, että kunkin tarjoajan tarjouspyyntö perustuu jo tarjottuun kokonaisuuteen ja sen tarkennustarpeisiin. Kaikkia tarjoajia kohdellaan edelleen tasapuolisesti. Alustavassa tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin on tehty vain vähäisiä tarkennuksia, jotka ovat samoja jokaiselle tarjoajalle. HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe käynnistyy tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisen myötä.

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston puolustusselonteossa (2017). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä kokouksessaan lokakuun alussa. HX-hankkeen budjetin enimmäismääräksi asetettiin 10 miljardia euroa.

Suorituskykyinen kokonaisuus vuosikymmeniksi

HX-hanke valmistelee Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti miehitetyillä monitoimihävittäjillä.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Tarjoajan on rakennettava hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Kokonaisuuteen kuuluvat myös puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan vaiheistus tästä eteenpäin

Nyt lähetetty tarkennettu tarjouspyyntö käynnistää toisen neuvotteluvaiheen, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Lentopaikka lisätty sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen

5a944e49-e2ec-4412-b57a-730c6755ae5f-w_960

Sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaan asetukseen on lisätty Pyhtään kunnassa sijaitseva Redstone Aero lentopaikka.

Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Rajoitusalueella liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman alueen toiminnanharjoittajan antamaa lupaa. Pyhtään lentopaikalla toiminnanharjoittaja on lentopaikan pitäjä Redstone Aero Oy. Rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Voimassaolevassa asetuksessa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueita on yhteensä 127. Liikkumista ja oleskelua on rajoitettu esimerkiksi lentopaikkojen, vankiloiden, kantaverkon muuntoasemien, eräiden kaivos- ja teollisuusalueiden sekä tasavallan presidentin virka- ja kesäasunnon alueilla.

Rajoitusten tarkoituksena on turvata kohteessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta tai suojata ulkopuolisia ja kohteessa oleskelevia ihmisiä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet ovat usein turvallisuudelle hyvin vaarallisia ja niillä liikkuminen edellyttää alueen perusteellista tuntemista. Asetuksessa edellytetään, että rajoituksen alainen kohde merkitään selkeästi ja tarvittaessa aidataan käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet.

Lapin lennoston Täppä 19 -harjoitus Oulunsalossa viikolla 45

Laplsto_Otava_HN_20191028

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Kuva: Puolustusvoimat

Lapin lennoston johtama Täppä 19 -lentotoimintaharjoitus järjestetään 4.–8.11. Oulunsalon tukikohdasta käsin.

Lennot suuntautuvat Rovaniemi–Kajaani–Oulu väliselle alueelle sekä Perämeren alueelle. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin klo 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina klo 9–13.

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Harjoituksessa käytetään koneen omasuojaheitteisiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Myös matalalentoja suoritettaessa pyritään välttämään meluhaittaa. Yliäänilentoja lennetään vain meren päällä.

Täppä 19 on tärkeä harjoitus lennoston nuorimmille ohjaajille. Harjoituksessa lennetään normaaleja koulutusohjelmaan kuuluvia lentoja ja harjoitellaan toimintaa vieraalta kentältä.

Finnair ja Air Serbia codeshare-yhteistyöhön

image (1)

Finnair ja Serbian tasavallan kansallinen lentoyhtiö Air Serbia ovat sopineet codeshare-kumppanuudesta, jolla yhtiöt tarjoavat matkustajilleen entistä paremmat yhteydet Euroopassa. Uudet codeshare lennot mahdollistavat myös hyvät yhteydet Serbiasta Finnairin Aasian ja Yhdysvaltojen kohteisiin.

Uuden codeshare-sopimuksen mukaisesti Air Serbian lentokoodi JU on lisätään Finnairin lennoille Helsingin ja Wienin, Prahan, Berliinin, Kööpenhaminan, Tukholman, Göteborgin, Oslon, Riian, Tarton, Vilnan ja Tallinnan välillä. Air Serbian koodi tulee myös Finnairin kotimaan lennoille Helsingin ja Turun, Tampereen, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Vaasan, Kemi-Tornion, Oulun, Ivalon, Kuusamon ja Rovaniemen välillä. Finnairin AY-koodi lisätään vastavuoroisesti Air Serbian lennoille Belgradin ja Helsingin välillä, sekä Belgradin ja Wienin, Prahan, Berliinin, Tiranan, Bukarestin, Sofian, Skopjen, Podgorican, Sarajevon, Tivatin, Larnacan ja Thessalonikin välillä.

“Uuden kumppanuuden myötä asiakkaamme saavat lisää yhteyksiä Air Serbian kattavaan verkostoon Euroopassa”, sanoo Finnairin kumppanuus- ja allianssiyhteistyöstä vastaava johtaja Philip Lewin. “Yhteistyö tarjoaa myös erinomaiset yhteydet Serbian ja Yhdysvaltojen ja Aasian välillä. Olemme tyytyväisiä tähän yhteistyöhön, sillä tämä tuo asiakkaillemme entistä enemmän vaihtoehtoja matkasuunnitelmiin.”

”Olemme iloisia voidessamme tarjota yhdessä Finnairin kanssa asiakkaillemme entistä enemmän valinnanvaraa ja joustavuutta matkajärjestelyissä. Uskomme, että tämä kiinnostava ja strategisesti tärkeä kumppanuus parantaa maidemme taloudellisia suhteita. Olemme iloisia saadessamme tilaisuuden isännöidä Finnairin asiakkaita lennoillamme Belgradiin ja muihin Air Serbian kohteisiin ”, kertoi Jiri Marek, Air Serbian kauppa- ja strategiajohtaja.

Finnairin asiakkaat voivat varata paikkansa codeshare-lennoille jo nyt osoitteesta www.finnair.com.

 

Norwegianilta 2,2 miljardin Norjan kruunun ennätystulos kolmannella vuosineljänneksellä

Norwegian_air_shuttle_b737-300_ln-kko_arp

Norwegianin tänään julkistama kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja (EBT) on 2,2 miljardia Norjan kruunua. Vuosineljännekselle oli tunnusomaista parantunut kannattavuus, korkeammat yksikkötuotot, alentuneet yksikkökustannukset ja kasvun hidastuminen, täysin yhtiön strategian mukaisesti. Tulos ennen veroja parani 38 prosentilla verrattuna samaan vuosineljännekseen viime vuonna.

Yksikkötuotot ja matkustajakilometrikohtaiset tuotot (yield) kasvoivat molemmat kolmella prosentilla vuosineljänneksellä. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto nousi kahdeksalla prosentilla 14,4 miljardiin Norjan kruunuun pääasiassa mannertenvälisten reittien kasvun ohjaamana. Kaikkiaan noin 10,5 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla kolmannella vuosineljänneksellä, laskua kolme prosenttia alhaisemmasta kapasiteetista johtuen. Käyttöaste oli 91,2 prosenttia, nousua 0,7 prosenttiyksikköä.

Norwegianin ensisijainen prioriteetti on siirtyä kasvusta kannattavuuteen useiden toimenpiteiden avulla, joita ovat muun muassa reittiverkoston optimointi ja laaja kustannussäästöohjelma. Tarjottujen henkilökilometrien määrän (ASK) kasvu on laskenut vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen ennätyskorkeasta 48 prosentista vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen kolmeen prosenttiin. Yhtiön sisäinen säästöohjelma #Fokus2019 jatkuu täydellä teholla ja sen avulla on kolmannella vuosineljänneksellä saavutettu 827 miljoonan Norjan kruunun säästöt. Yhtiö arvioi laskevansa #Fokus2019 avulla kustannuksia 2,3 miljardilla kruunulla tänä vuonna.

– Kolmannen vuosineljänneksen tulos osoittaa, että strategiamme siirtyä kasvusta kannattavuuteen kantaa. Saimme aikaan ennätystuloksen ennätyskorkeilla tuotoilla sekä alentuneet yksikkökustannukset siitä huolimatta, että meitä ovat koetelleet vaikutuspiirimme ulkopuolella olevat toiminnalliset haasteet, sanoo Norwegianin vt. konsernijohtaja ja talousjohtaja Geir Karlsen.

– Haluan kiittää kaikkia Norwegianissa myötävaikuttamisesta tähän mennessä saavutettuihin kustannussäästöihin tänä vuonna, hän jatkaa.

Norwegianin kansainvälinen läsnäolo on vahvistunut entisestään ja Yhdysvallat on nyt liikevaihdolla mitattuna yhtiön suurin markkina-alue. Sitä seuraavat Norja, Espanja ja Iso-Britannia.

Norwegian on vähentänyt matkustajakohtaisia CO2-päästöjä 30 prosentilla vuodesta 2008 lähtien. Kolmannella vuosineljänneksellä matkustajakohtaiset CO2-päästöt olivat 69 grammaa. Se on sama luku kuin samalla vuosineljänneksellä viime vuonna korvaavan vuokrakaluston käytöstä johtuen. Matkustajien ilmastovaikutukset tulevat laskemaan entisestään, kun yhtiö ottaa uusia lentokoneita käyttöön laivastossaan. Keski-iältään 3,8 vuotta oleva Norwegianin lentolaivasto on yksi nykyaikaisimmista ja polttoainetehokkaimmista lentolaivastoista maailmassa.

DHL Expressin terminaali Pirkkalassa – lähetykset saapuvat Vantaalta lentokonteissa

a916a546bbfe2b05_800x800ar

Pikakuljetukset palvelevat yritysasiakkaita sekä kasvavaa verkkokauppaa

DHL Express on ottanut käyttöön uuden terminaalin ja toimistotilat Pirkkalan Linnakalliossa. Uudesta 4000 neliömetrin suuruisesta terminaalista käsin hoidetaan Express-lähetysten nouto- ja jakelutoiminnot Pirkanmaalla sekä käsitellään koko Pohjois-Suomen alueen vienti- ja tuontilähetykset. Virallisia avajaisia vietetään torstaina 24.10. asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa.

Uutta tilaa ja kapasiteettia tarvitaan sekä yritysten välisille lähetyksille että nopeasti kasvaviin yksityisasiakkaiden tarpeisiin: verkkokaupan kasvu lisää pienten pakettien kuljetuksia. Terminaalin käsittelykapasiteetti on 5000 lähetystä tunnissa.

“Globaali pikakuljetusverkosto mahdollistaa yrityksille nopeat ovelta-ovelle-kuljetukset Suomesta kansainvälisille markkinoille. Niiden avulla esimerkiksi kotimainen verkkokauppias voi sekä tarjota nopean kuljetusvaihtoehdon että laajentaa toimintaansa suoraan uusille ulkomaisille markkina-alueille, tarvitsematta investoida varastointiin tai jakelukanaviin kohdemaassa”, sanoo DHL Express (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Oktay Nuri.

Noin 15 miljoonan euron kokonaisinvestointi uuteen terminaaliin on merkittävä panostus sekä paikallisesti että tulevaisuuden kehitystä ajatellen. Investointi on osa laajempaa suunnitelmaa kehittää ja kasvattaa DHL Expressin verkostoa.

”Uusien ajanmukaisten tilojen sekä automaattisen lajittelujärjestelmän myötä varmistamme, että voimme entisestään kehittää palvelutasoamme myös lähetysvolyymien kasvaessa”, kertoo operatiivinen johtaja Janne Appel.

Yksityisasiakkaat suosivat pakettiautomaatteja

Verkkokaupan kasvun myötä DHL Express on viime vuosien aikana myös laajentanut merkittävästi toimitusvaihtoehtojaan. Kotiinkuljetuksen sijasta asiakas voi valita pakettinsa toimituksen johonkin yli 600 pakettiautomaatista tai palvelupisteestä.

DHL Expressin palvelut ovat lähtökohtaisesti ovelta-ovelle-kuljetuksia, mutta yhä useammin vastaanottaja haluaa mieluummin noutaa lähetyksensä pakettiautomaatista tai palvelupisteestä.  Erityisesti kansainvälisen verkkokaupan asiakkaita palvelee On Demand Delivery -palvelu, jolloin DHL Express lähettää vastaanottajalle proaktiivisesti tietoa lähetyksen etenemisestä tekstiviesteillä. Vastaanottaja voi valita tarpeisiinsa parhaiten sopivan toimitusvaihtoehdon jo siinä vaiheessa, kun lähetys on vasta lähdössä matkaan.

Ympäristö huomioidaan kiinteistöissä ja kuljetuksissa

Deutsche Post DHL Groupin maailmanlaajuinen ympäristönsuojelutavoite on vähentää kaikki logistiikan päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tärkeitä osatekijöitä tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat mm. kuljetusten ja kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentäminen. DHL Expressin uuden Pirkkalan kiinteistön ympäristöystävällisyys on huomioitu erityisesti energiaratkaisuissa: lämmöntuotantoon käytetään maalämpöä, ja lisäsähköä tuotetaan aurinkoenergialla. Kehittynyt kiinteistöautomaatiojärjestelmä, rakennusosien hyvä lämmöneristyskyky sekä LED-valaistus ovat energiatehokkuuden osatekijöitä. Myös valmiudet sähköautoille – sekä tuotantokäyttöön että henkilöstölle – on huomioitu.

DHL Express tarjoaa asiakkailleen myös helpon ja selkeän tavan kompensoida lähetystensä hiilidioksidipäästöt globaalisti valittujen ympäristöprojektien kautta. Palvelun voi ottaa yksittäiselle lähetykselle tai tehdä vuosisopimuksen ja saada sertifikaatin, josta ilmenevät yrityksen kuljetuksista kompensoidut hiilidioksidipäästöt vuositasolla.

DHL Express on Deutsche Post DHL Groupin liiketoimintayksikkö, joka on erikoistunut maailmanlaajuisiin lentopikakuljetuksiin. DHL Express kuljettaa kiireellisiä asiakirjoja ja paketteja luotettavasti ja nopeasti ovelta ovelle yli 220 maassa ja alueella. DHL Expressin Helsinki-Vantaan terminaalin sekä Euroopan päälajittelukeskuksen Leipzigin väliset päivittäiset lennot tuonnissa ja viennissä luovat yhteydet DHL:n maailmanlaajuiseen verkostoon. Lisäksi DHL Expressillä on omat terminaalit Tampereella (Pirkkalassa) ja Turussa.