kerttuvali, Author at ILMAILUA

Suomalainen helikopteriyhtiö kasvattaa kalustoaan huippuluokan koptereilla

November 25, 2021 by kerttuvali

Helsinki Citycopterin uudeksi kopterimalliksi valikoitui paitsi lento-ominaisuuksiltaan ja turvallisuudeltaan, myös ympäristöarvoiltaan maailman edistyksellisimpiin helikoptereihin luettava Airbus ACH130. Kuva: Airbus

Liike- ja tilauslennoilleen lentävän lähdön saanut Helsinki Citycopter kasvattaa laivastoaan kahdella uudella huippuluokan helikopterilla. Helikopteriyhtiö on tilannut itselleen yhden edustusluokan Airbus ACH130 -kopterin ja vuokraa käyttöönsä toisen samanlaisen. Liikelentoalan edistyksellisimpiin kuuluvat helikopterit luovutetaan Helsinki Citycopterille keväällä ja niillä ryhdytään operoimaan Suomessa kesäkaudella 2022.

Vuonna 2020 toimintansa aloittanut Helsinki Citycopter on tuonut helikopteripalvelut entistä laajemman yleisön saataville. Kansainvälisistä metropoleista tutut palvelut nousivat pandemian aiheuttamien matkustusrajoitteiden myötä kotimaisten matkailijoiden suosioon. Kasvaneen kysynnän rohkaisemana Helsinki Citycopter investoi lentokalustonsa laajentamiseen. Uudeksi kopterimalliksi valikoitui paitsi lento-ominaisuuksiltaan ja turvallisuudeltaan, myös ympäristöarvoiltaan maailman edistyksellisimpiin helikoptereihin luettava Airbus ACH130. Uusien koneiden myötä Helsinki Citycopterin laivasto kasvaa viiden helikopterin vahvuiseksi ja samalla myös Pohjoismaiden nykyaikaisimmaksi.

”Suomessa ei olla sitten 1980-luvun nähty vastaavia uusia korporaatiotason helikoptereita ja olemme koneiden luovutuksen jälkeen ensimmäinen näin korkeatasoista kalustoa käyttävä yhtiö Pohjoismaissa. Markkinoiden hiljaisin ja ympäristöystävällisin tämän kokoluokan helikopteri on myös varustettu turvallisuutta ja matkustusmukavuutta lisäävällä teknologialla”, kertoo Helsinki Citycopterin Joonas Nurmi.

Airbus ACH130 on tilavampi kuin Suomessa aiemmin käytössä olleet siviililiikenteen helikopterit ja sen suunnittelussa on huomioitu korkealuokkaisia palveluita käyttävä asiakaskunta. Äänieristetty matkustamo on varustettu ilmastoinnilla ja matkustamon korotettu takaosa tarjoaa esteettömän näkyvyyden kaikkiin suuntiin. Kopterin turbiinimoottori on kehitetty polttoainetehokkaaksi, mikä vähentää lentämisen ympäristövaikutusta.

”Uusi kone on paitsi tehokas, turvallinen ja vakaa, se kuluttaa matkaan ja matkustajamäärään suhteutettuna vähemmän polttoainetta kuin keskikokoinen moottorivene. Uudet kalustohankinnat ovatkin osa hiilineutraaliuteen tähtäävää vastuullisuusstrategiaamme. Palvelullemme on jo nyt myönnetty ainoana ilmailualan yrityksenä kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -tunnus ja uusilla koptereilla toimintaamme haetaan yhä pienempiä päästöjä”, lisää Nurmi.

Koko Suomi nopeasti helikopterilla

Seitsemänpaikkaisen ACH130 helikopterin huippunopeus on 240 km/h ja maksimilentoaika neljä tuntia.

”Pystymme uusien koptereiden myötä tarjoamaan entistä useammalle mieleen jäävän matkustuselämyksen ja nopeamman yhteyden kohteisiin, joihin Suomessa on perinteisesti ollut haastavaa ja aikaa vievää matkustaa. Helsinki-Vantaa tulee lentoliikenteen solmukohtana yhdistämään Eurooppaa ja Aasiaa jatkossakin, joten palvelumme auttaa myös kauttakulkevia matkailijoita, jotka haluavat lyhyessä ajassa nähdä mahdollisimman paljon. Suunnitelmissamme on konseptoida kiinnostavia välilaskuelämyksiä, joilla jatkolentoa odottavat kansainväliset matkailijat pääsevät vaikkapa syömään, saunaan, Helsingin viskikellariin tai ihailemaan pääkaupunkiseudun saaristoa. Uskomme vahvasti kopterimatkailun kasvuun Suomessa”, jatkaa Joonas Nurmi.

Helsinki Citycopterin nykyisenä kalustona ovat Airbus H125, EC120 ja Robinson R44 helikopterit, joiden matkustajamäärät ovat 3-5 henkilöä. Uudenmaan liitto nimitti Helsinki Citycopterin vuoden 2022 startup-yhtiöksi ja yhtiö on myös mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa sekä Helsingin kaupungin vastuullista matkailua edistävässä kumppanuusverkostossa.

Finnair aloittaa lennot Bergeniin ja Tromssaan yhteistyössä Widerøen kanssa

November 18, 2021 by kerttuvali

Alasdair McLellan -CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9478010

Finnair alkaa lentää Helsingistä Norjan Bergeniin ja Tromssaan 14. joulukuuta 2021 alkaen. Reitit lennetään yhteistyössä Norjan alueellisen lentoyhtiön Widerøen kanssa. Lennot myy ja markkinoi Finnair.

“Olemme iloisia voidessamme jälleen tarjota lentoja Bergeniin ja Tromssaan”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér. “Suomalaiset asiakkaamme pääsevät nyt suorilla lennoilla nauttimaan Norjan rannikon upeista vuonomaisemista. Norjalaiset asiakkaamme saavat puolestaan kätevät yhteydet Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin Finnairin kattavan verkoston kautta.”

Finnair lentää talvikauden aikana maaliskuun loppuun asti Helsingistä Bergeniin keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Huhtikuun alussa alkavalla kesäkaudella Finnair lentää Bergeniin päivittäin. Finnair lentää Tromssaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Lennot lennetään 78-paikkaisella DASH-8 Q400 -lentokoneella. Lennonaikainen tarjoilu perustuu Finnairin kahden matkustusluokan palvelukonseptiin.

Air Leap aloittaa suorat lennot Turusta Tukholman Arlandaan

November 17, 2021 by kerttuvali

Air Leap ATR 72-500. Kuva: William Skoglund

Ruotsalainen Air Leap aloittaa 24. tammikuuta 2022 suorat lennot Tukholman Arlandan ja Turun välillä. Air Leap liikennöi reitillä kahdella päivittäisellä meno-paluulennolla maanantaista perjantaihin. Lennot ajoittuvat keskipäivään ja iltaan. Viikonloppuna Turusta on yksi suora lento Tukholmaan lauantaina ja paluu sunnuntaina.

Air Leap on aiemmin ilmoittanut lisäävänsä Maarianhaminan ja Turun välisten päivittäisten edestakaisten lähtöjen määrän kahteen. Siten Turusta Tukholmaan on jatkossa tarjolla yhteensä neljä lähtöä, joista kaksi on suoria ja kaksi välilaskulla Maarianhaminaan.

– Turun ja Tukholman välinen yhteys on historiallisesti ollut tärkeä molemmille kaupungeille. Pandemian puhkeamisen jälkeen Tukholma ja Turku ovat kuitenkin olleet ilman suoria lentoja. Siksi olemme iloisia, että voimme tehdä tämän investoinnin. Yhdessä suorat ja Maarianhaminan kautta kulkevat reitit tarjoavat nyt monia mahdollisuuksia hyödyntää myös jatkolentoja Arlandasta, sanoo Air Leapin kaupallinen johtaja Johan Giæver Marvik.

– Olemme iloisia voidessamme avata uudelleen suoran lentoyhteyden Turun ja Tukholman välillä. On hienoa nähdä matkustamisen piristyvän ja yhteyksien Suomeen ja Suomesta vähitellen palautuvan, kertoo Finavian myynti- ja reittikehitysjohtaja Petri Vuori.

– On mahtavaa, että voimme nyt tarjota Turusta suoran yhteyden Tukholmaan useilla päivittäisillä lähdöillä. Turun seudulla on historiallisesti ollut vahvat siteet Ruotsiin ja myös merkittävä määrä ruotsia äidinkielenään puhuvia asukkaita. Suunnitelmamme yhteistyöstä SAS:n kanssa avaa nyt mahdollisuuden hyödyntää Arlandan kattavia jatkoyhteyksiä muualle Ruotsiin ja maailmalle, sanoo Air Leapin toimitusjohtaja Jon Melkersson.

Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:n va. toimitusjohtaja Tom Palenius ottaa suoran Turku-Tukholma-yhteyden paluun ilolla vastaan.

– Toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat keskeiset alueemme elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tukholma itsessään on Turun seudulle ja alueen yrityksille tärkeä kohde, mutta arvokkaita ovat myös Arlandan tarjoamat jatkoyhteydet. Pandemia jatkuu, mutta toivottavasti asteittain avautuvat lentoreitit osaltaan vahvistavat elinkeinoelämämme kasvuedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Air Leap on ruotsalainen alueellinen lentoyhtiö, jonka kohteet ovat Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tällä hetkellä yhtiö operoi noin kymmeneen kohteeseen.

Finnairin kone liukui vaikeassa kelissä ulos kiitotieltä – Otkes: Kenttäalueen turvallisuus varmistettava myös poikkeusoloissa

November 10, 2021 by kerttuvali

Rahtilennolle Tokioon lähdössä ollut Finnairin Airbus A350 -tyyppinen lentokone liukui osin ulos liukkaalta rullaustieltä Helsinki-Vantaan lentoasemalla 21.2.2021 alkuillasta.

Helsinki-Vantaan lentoaseman talvikunnossapidon henkilöstöä oli vähennetty noin puoleen vuoden 2020 lopulla COVID-19-pandemian ja lentoliikenteen vähentymisen seurauksena.

Lentoaseman pitäjän tulee voida varmistaa kenttäalueen turvallisuus lentoliikenteelle tilanteessa kuin tilanteessa. Jos tätä ei voida tehdä, kenttäalueen osia täytyy tarvittaessa sulkea. Kynnys sulkemiselle on nyt liian korkea puutteellisen päätöksentekomenettelyn vuoksi. Vastuuta turvalliselle toiminnalle vaikeissa keliolosuhteissa ei voi jättää vain miehistön suoriutumisen varaan, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Toimintaympäristön muutokset olivat olleet merkittävät pandemian vuoksi. Tästä seurannut organisaatiomuutos ja sen hallinta oli jäänyt lentoaseman pitäjän harteille. Riskiarvio ja turvallisuuspoikkeamien hallinta olivat jääneet puutteellisiksi.

Ilmailuviranomaisen valvontarooli korostuu tällaisissa merkittävissä toimintaympäristön muutoksissa. Viranomaisen täytyy puuttua ennakoiden valvomiensa toimijoiden riskinhallintaan. Esimerkiksi eri kenttäalueiden käytettävyyden perusteet täytyisi arvioida uudestaan (kunnossapitokriteerit, -menettelyt, nopeudet jne.), lisää hallintapäällikkö Hannamari Helke.

Tutkinnassa selvisi myös, ettei lennonrekisteröintilaitteita varmistettu asianmukaisesti vaaratilanteen jälkeen, koska vaaratilanteen vakavuutta ei oivallettu. Lentokoneen miehistölle ei myöskään ollut käytännön ohjeita ohjaamon äänitallentimen varmistamiseen. Lentokoneen ohjaamon äänitallentimen tietojen varmistaminen on tärkeää, jotta tapahtuman syyt voidaan selvittää ja siten kehittää turvallisuutta.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta nyt käsillä olevien kaltaisten vakavien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Finavia Oyj:tä suositetaan kehittämään selkeät päätöksenteon kriteerit ja menettelyt lentoaseman kenttäalueen tai sen osien sulkemiseen keliolosuhteiden vuoksi tai varmistamaan edellytykset niiden turvalliselle käytölle. Kaksi suosituksista kohdennetaan Liikenne- ja viestintävirastolle, jota suositetaan kehittämään valvontaa ilmailuorganisaatioiden toimintakentän nopeiden ja merkittävien muutosten varalta sekä tukemaan olemassa olevien organisaatioiden omavalvontaa. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston tulee varmistaa, että lentoyhtiöiden käytännön toimintaohjeistukset sisältävät lennonrekisteröintilaitteiden varmistamisen.

1,2 miljoonaa matkustajaa matkusti Norwegianilla lokakuussa

November 3, 2021 by kerttuvali

Norwegianin lokakuun liikennetiedot osoittavat, että matkustajamäärän kasvu jatkui. Ensimmäistä kertaa pandemian puhkeamisen jälkeen yli miljoona matkustajaa matkusti Norwegianilla yhden kuukauden aikana. Kysyntä kehittyy edelleen suotuisasti ja yhtiö lentää suorilla lennoilla jo moniin suosittuihin kohteisiin Pohjoismaissa ja Euroopassa.

– Matkustajamäärämme kasvaa jo kuudentena kuukautena peräkkäin. Olemme erittäin iloisia, että matkojen kysyntä on korkealla samalla kun siirrymme kohti talvikautta. Varausten määrä kasvaa koko verkostossamme Euroopassa, kertoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Norwegian kuljetti lokakuussa 1 203 205 matkustajaa, mikä on lähes 900 000 matkustajaa enemmän kuin saman ajanjakson aikana viime vuonna. Verrattuna lokakuuhun 2020 kokonaiskapasiteetti (ASK) kasvoi 195 prosenttia ja myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) 340 prosenttia. Käyttöaste oli lokakuussa 82,7 prosenttia, missä on kasvua 27 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Norwegianin laivastossa oli lokakuussa 48 lentokonetta. Aikataulun mukaisista lennoista operoitiin 99,9 prosenttia ja lennoista 88,3 prosenttia lähti aikataulussa.

Finnair ja Pihlajalinna tarjoavat edullista koronatestausta Finnairin asiakkaille

November 3, 2021 by kerttuvali

Finnair aloittaa yhteistyön Pihlajalinnan kanssa ja tarjoaa asiakkailleen helpon ja nopean pääsyn koronavirustestiin ennen lentomatkaa. Finnairin asiakkaat saavat RT-PCR-testin 93 euron hintaan ja pika-antigeenitestin 80 euron hintaan. Palvelu on saatavilla 3.11.2021 alkaen Pihlajalinnan valtakunnallisessa toimipisteverkostossa.

Testin voi tästä päivästä alkaen varata Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa www.pihlajalinna.fi/finnair. Testin tuloksen ja englanninkielisen todistuksen saa digitaalisesti 24 tunnin sisällä, ja testitulos siirtyy myös Omakantaan. Edullinen testi on saatavilla kaikille asiakkaille, joilla on varattuna Finnairin lento.

“On hienoa, että voimme yhteistyön myötä sujuvoittaa asiakkaidemme matkantekoa tarjoamalla edullista testausvaihtoehtoa eri puolilla Suomea. Negatiivinen koronatestitodistus on yhä maahantulon edellytyksenä useissa maissa, erityisesti jos ei ole täysin rokotettu,” sanoo Finnairin turvallisuusjohtaja Kaarlo Karvonen.

“Pihlajalinna haluaa omalta osaltaan olla avaamassa yhteiskuntaa ja helpottamassa lentomatkustusta. Olemme iloisia tästä yhteistyöstä Finnairin kanssa, ja tarjoamme valtakunnallisen toimipisteverkostomme matkustajien käyttöön,” toteaa Pihlajalinnan julkisten palveluiden myyntijohtaja Antti Hulkkonen.

Eri maiden maahantulovaatimukset voi tarkistaa Finnairin sivuilla olevasta matkustusrajoituskartasta tai maiden viranomaisten nettisivuilta. Finnair jatkaa myös PCR- ja pika-antigeenitestauksen tarjoamista Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsevassa omassa toimipisteessään.

Lisätietoja palvelusta: https://www.finnair.com/fi-fi/turvallinen-matkustaminen-koronavirusaikana/koronavirustestaus

Suomen lentokenttien matkustajamäärä edelleen kaukana pandemiaa edeltävästä tasosta syyskuussa 2021

October 27, 2021 by kerttuvali

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kuukausittain 2019–2021

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 578 900 matkustajaa syyskuussa 2021, mikä oli 165 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, mutta kuitenkin 74 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 syyskuussa. Matkustajamäärän poikkeuksellisen suuri suhteellinen kasvu verrattuna edellisvuoteen johtuu COVID-19-pandemian aiheuttamasta lentoliikenteen romahtamisesta vuoden 2020 keväästä lähtien. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 480 023 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 98 877. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 83 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Syyskuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 75 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 71 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2019 syyskuussa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna matkustajamäärän kasvu oli Helsinki-Vantaalla 196 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla 77 prosenttia.

Matkustajista 70 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 30 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 82 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 10 prosenttia.

Syyskuussa 2021 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 367 tonnia, mikä oli 36 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 99,8 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99,6 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 8 349 tonnia oli lähteviä ja 7 018 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Lakialoite suojelee Malmin lentokentän niityt ja edistää sähköistä lentämistä

October 18, 2021 by kerttuvali

– Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa

Malmin lentokentän yli 80 vuotta vanhojen niittyjen arvo on kiistämätön. Niittyjen ekosysteemi on poikkeuksellisen runsas. Biologi ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg toteaakin perhostutkimukseensa perustuen Malmin lentokentän niityistä: “En ole missään muualla Suomessa nähnyt niin suuria perhosmääriä”

Toisin kuin Ruotsissa Suomesta puuttuvat laajat alueet, joilla suojellaan niittyluontotyyppejä, jotka ovat kaikkien uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa. Malmin lentokentän uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen ja erityisesti suojeltu heinäkurppa sekä kaikki alueella tavattavat lepakkolajit. Ne kaikki ovat alueella laajan niittyluontotyypin myötä. Lakialoite esittää, että Malmin noin 100 hehtaarin niittyalueet liitettäisiin lähimmillään vain 5 km päässä sijaitsevaan Sipoonkorven kansallispuistoon, jolla myös sijaitsee pienempiä niittyalueita.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan lakialoitteeseen ottavat ne kansanedustajat ja puolueet, jotka ovat aiemmin ajaneet Malmin lentokentän ottamista kokonaan rakennuskäyttöön. Tämä tarkoittaisi käytännössä uhanalaisen niittyluontotyypin tuhoamista Malmin lentokentän alueella. Vain vähäisiä osia voitaisiin säästää. Lisäksi rakennustyö uhkaa aiheuttaa käsittämättömät yli 350.000 tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt. Tämä johtuu siitä, että Malmin lentokentän alla olevan Tattarisuon pehmeän savimaaperän rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen suurta ja laajaa betonipaalutusta tai muuta massiivista maa-aineksen stabilointia.

Lakialoitteeseen liittyy myös esitys tukea sähköisen ilmailun kehittymistä Suomessa. Perusajatus on, että sama pienlentokonetoiminta, joka niityt on synnyttänyt ja niitä ylläpitänyt vuosikymmenten ajan, säästää parhaiten ja kustannustehokkaimmin uhanalaiset niittyalueet. Lakialoitteessa esitetään, että siirtymäajan jälkeen Malmin lentokentällä saa operoida vain sähkölentokoneilla tai uusiutuvilla ilmailupolttoaineilla toimivilla lentokoneilla. Hiljaisten sähkölentokoneiden ennakoidaan aloittavat matkustajankuljetusoperaatiot tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä eli alle viiden vuoden sisällä. Aiempaa erittäin paljon hiljaisemmiksi suunnitellut sähköiset lentokoneet voisivat parhaiten hyödyntää lähellä asustuskeskuksia sijaitsevia lentopaikkoja.

Kehittyvissä maissa avustuslentotyötä tekevä MAF Suomi tukee niittyjen suojelua Malmin lentokentällä ja tukee kentän säilyttämistä sähköisille lentokoneille. MAF Suomi on yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa järjestänyt kansainvälisen konferenssin Helsingissä liittyen ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymiseen jo kolmena vuonna peräkkäin. Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on ottanut kantaa 24.3.2021 Malmin lentokentän luontoarvojen suojelemiseksi.

Toivottavasti kansanedustajat ymmärtävät säilyttää Malmin niityt ja pienlentokentän, jotta luonto ja ilmasto voittaisivat myös sähköisen ilmailun kehityksen myötä. Lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on kansanedustaja Eva Biaudet ja, sen on allekirjoittanut yhteensä 56 kansanedustajaa. Lakialoitteen lähetekeskustelu käydään tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa.

Lakialoite eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_22+2021.aspx

MAF eli Mission Aviation Fellowship on 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka operoi noin 130 lentokonetta kehitysmaissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Maailmanlaajuisesti MAF toteuttaa yli 50.000 avustuslento-operaatiota vuosittain. Suomen Lähetyslentäjät (MAF Suomi) ovat olleet mukana tekemässä totta näistä lennoista jo vuodesta 1976. Suomessa järjestämme muun muassa nuorten ilmailuleirejä, lentokoulutusta Malmin lentoasemalla sekä tuemme MAF:n lento-operaatiota sekä niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä. MAF:n työ auttaa ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsivien alueiden ihmisiä kehittyvissä maissa. Myös Suomessa MAF on aktiivinen ilmastokysymyksissä ja on toiminut ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin pääjärjestäjänä Helsingissä vuosina 2019, 2020 ja 2021. Lisätietoja MAF Suomesta www.maf.fi

OTKES: Lentokoulujen onnettomuustilanteiden toimintaohjeissa sekä koulutusohjelmien minimivaatimuksissa vielä kehitettävää

October 12, 2021 by kerttuvali

Oppilas oli koululennolla harjoittelemassa laskeutumista lennonopettajan kanssa Cessna 150 -lentokoneella Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla 7.2.2021. Ilma oli pilvinen ja kiitotie lumen peitossa, minkä vuoksi kiitotien reunoja oli vaikea erottaa. Sekä oppilaan että opettajan huomio oli laskeutumisen jälkeen kiinnittynyt muihin toimenpiteisiin, eikä kumpikaan huomannut lentokoneen ajautumista oikealle. Kone osui kiitotien oikean laidan lumivalliin ja pyörähti ylösalaisin. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta lentokone vaurioitui lentokelvottomaksi.

Onnettomuuden tapahduttua kiitotielle ajettiin autoja ja onnettomuuspaikkaa alettiin raivaamaan ilman asianmukaisten ilmoitusten tekemistä. Raivaustoiminnan ollessa kesken lentopaikkaa lähestyi kaksi lentokonetta. Ensimmäisen lentokoneen ohjaaja laskeutui arvioituaan, että se oli mahdollista ja turvallista. Toinen lähestyvä lentokone odotti ilmassa kiitotien vapautumista ennen laskeutumista.

Lentokoulun onnettomuustilanteiden toimintaohjeet (EPR, Emergency Response Plan) eivät olleet ajan tasalla, eikä niitä noudatettu. Ilmaliikennepalveluun tai OTKESille ei tehty välittömästi ilmoitusta onnettomuudesta ja paikkaa alettiin raivaamaan omatoimisesti. Nyt vielä raivauksen ollessa kesken yksi kone laskeutui samalle kiitoradalle ja toinen odotteli laskua ilmassa. Onneksi muilta onnettomuuksilta vältyttiin, mutta tässä tarvitaan nyt parempaa ohjeiden noudattamista ja tilannetiedon ylläpitämistä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi

Itse onnettomuuden tapahtumiseen vaikuttivat erityisesti muutamat seikat: lennätysjärjestyksestä poikettiin lennolla ja oppilaan teoriaosaaminen sekä lentokokemus olivat vaatimattomia suhteessa koulutuksessa harjoiteltaviin asioihin. Koululento toteutettiin myös oppilaan osaamistasoon nähden haasteellisissa talviolosuhteissa kapealla ja lyhyehköllä kiitotiellä, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus kohdentaa neljästä turvallisuussuosituksesta kolme Liikenne- ja viestintävirastolle. Nämä kolme liittyvät juuri ilmailijoiden onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden jälkeisiin ilmoitusmenettelyihin, ohjeistukseen tapahtumapaikan raivaamisesta sekä riskianalyyseihin talviolosuhteissa – eri toimenpiteiden tulisi näkyä koulutusorganisaatioiden käsikirjoissa ja toiminnassa. Neljäs turvallisuussuositus on kohdennettu Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle, jota kehotetaan määrittämään koulutusohjelmiin minimivaatimukset oppilaiden teoriaopiskelulle ennen lentokoulutuksen aloittamista. Lentokoulutusorganisaatioiden tulee myös kirjata selkeät riskinarviointiin pohjautuvat perustelut lennätysjärjestyksestä poikkeamiselle ennen yksinlentovaihetta.

Linkki tiivistelmään ja tutkintaselostukseen

Finnair jatkaa rahoitussuunnitelmansa toteutusta: neljä A350-lentokonetta kattavalla myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella yli 400 MUSD:n kassavaikutus

September 28, 2021 by kerttuvali

Finnair jatkaa koronakriisistä selviytymisen varmistamiseksi laaditun rahoitussuunnitelmansa toimeenpanoa ja on solminut myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen, joka kattaa neljä Airbus A350 -lentokonetta. Järjestelyssä Finnair myi lentokoneet, jotka on toimitettu kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana, ja takaisinvuokrasi ne käyttöönsä. Vuokrakausi on keskimäärin 12 vuotta, ja sopimuksen vastapuolina ovat GE Capital Aviation Services ja Pacific Investment Management Company LLC:n vuokranantajina sekä GECAS järjestelijänä.

Järjestelyllä ei ole Finnairin vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen liiketulokseen merkittävää vaikutusta. Sillä on kuitenkin Finnairille välitön yli 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin positiivinen kassavaikutus. Finnair tulee käyttämään saadut varat olemassa olevien velkojensa uudelleenrahoitukseen ja yhtiö tulee myös luopumaan käyttämättömästä 175 miljoonan euron valmiusluottolimiitistään.

”Tämä on yhtiömme historian suurin yksittäinen lentokonerahoitustransaktio”, sanoo Finnairin talousjohtaja Mika Stirkkinen. ”Se on merkittävä osa ahkerasti toimeenpanemaamme pandemia-ajan rahoitussuunnitelmaa ja parantaa pääomarakennettamme entisestään.”

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350-900 XWB -lentokonetta Airbusilta, ja se on vastaanottanut niistä 16. Kolme jäljellä olevaa A350-lentokonetta on tarkoitus toimittaa vuoden 2022 toisella neljänneksellä, vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Finnairin operoimien ja/tai omistamien koneiden luettelo löytyy yhtiön internetsivuilta https://www.finnair.com/fi/fi/flights/fleet