Author: kerttuvali

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT antoi 7.2.2022 Finnairin matkustamohenkilöstöä koskevan lakkovaroituksen. Työnseisauksen on ilmoitettu alkavan 22.2.2022 klo 05:00 ja päättyvän 8.3.2022 klo 05:00.

Palvelualojen työnantajat Palta ja AKT ovat joulukuusta lähtien tuloksetta neuvotelleet Finnarin matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen uusimisesta. Työehtosopimuksen edellinen sopimuskausi päättyi 31.1.2022.

 

− Tilanne on valitettava ja AKT pahoittelee matkustajille koituvaa haittaa. Finnairin vaatimat leikkaukset palkkaukseen ja työehtoihin ovat kuitenkin niin kohtuuttomia, ettei niihin voida suostua. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa jäljellä kuin puolustaa jäsenistöä työtaistelulla, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

AKT:n omat esitykset on pidetty maltillisina. Työt tulee voida tehdä työajalla ja palkallaan pitää tulla toimeen. AKT on myös vaihtoehtona esittänyt, että työehtosopimusta jatketaan entisin ehdoin, mutta sekään ei työnantajalle ole käynyt. Heikennyksiä vaaditaan joka tapauksessa.

Liitossa ymmärretään, että korona-pandemia on koetellut lentoyhtiöitä varsin kovasti, mutta työntekijät ovat jo kantaneet oman osuutensa mm. lomautusten muodossa. Osa matkustamohenkilökunnasta on edelleen määräaikaisesti lomautettuna.

− AKT toivoo, että sopimukseen päästään ennen työtaistelun alkua. Kyse on siitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa Finnair haluaa harjoittaa. Me olemme oman osamme kantaneet lukuisten säästötoimenpiteiden muodossa, sanoo Kokko.

PALTA: AKT:n työtaistelu heijastaa täydellistä piittaamattomuutta alan selviytymiskamppailusta ja yhtiön vaikeasta tilanteesta koronan keskellä. Lentoliikenne on eniten koronasta kärsineiden alojen joukossa ja selvää on, että poikkeuksellisesta ajasta toipuminen kestää vielä pitkään. Työtaistelutoimenpiteiden sijaan kysymykset tulisi ratkaista neuvottelupöydässä, neuvottelujohtaja Pasi Vuorio Paltasta sanoo.

Juuri hiihtolomien ajankohtaan ajoitettu lakko osoittaa Paltan mukaan ikävää laskelmointia, josta lomalle matkustaville aiheutuu turhaa haittaa ja epävarmuutta.

”Toivomme ratkaisun löytyvän tulevassa sovitteluprosessissa, jotta lakolta vältyttäisiin”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Ilmoitetun lakon ajankohta on erityisen ikävä, koska se osuu keskelle vilkkainta hiihtolomakautta, jolloin monet perheet matkustavat talvilomille. Teemme kaikkemme, että lakolta vältyttäisiin ja löytäisimme yhteisen ratkaisun”.

”Olemme esittäneet tasapainoista mallia, joka huomioisi sekä Finnairin taloudellisen tilanteen että työntekijöiden tarpeet ja olisi samalla kustannusneutraali”, sanoo Jaakko Schildt.

Finnair on raportoinut lähes miljardin euron tappiot pandemian aikana, ja pandemian aikana otettu velka rasittaa yhtiön taloutta vielä vuosia. Muiden henkilöstöryhmien kanssa Finnair on löytänyt tähän taloudelliseen tilanteeseen soveltuvat ratkaisut eri keskusteluissa.

”Tällä hetkellä Finnairin lentomäärä on noin puolet pandemiaa edeltävästä ajasta, joten toipumisemme on vasta alussa”, sanoo Jaakko Schildt. ”Toivomme, että pääsemme sovittelussa yhteiseen ratkaisuun, ja asiakkaamme voisivat rauhassa suunnitella hiihtolomiaan.”

Mahdollisen lakon vaikutuksista lentoihin ei tässä vaiheessa ole tietoa. Jos lentoja jouduttaisiin perumaan, Finnair viestii siitä suoraan asiakkaille.

Andreas Faessler – Own work, CC BY-SA 3.0, 

Ammattiliitto Pro aloittaa laillisen lakon Helsinki-Vantaan lentokentän neljässä yrityksessä 17.1.2022 klo 06.00.  Lakkoon menevät noin 400 työntekijää, jotka työskentelevät seuraavissa yrityksissä: Finnair Technical Services Oy, GA Telesis Oy, Hub Logistics Oy, TRC Oy.

Työtaistelulla pyritään saamaan Prohon kuuluvan yhdistyksen, Ilmailualan tekniikan ITA ry:n noin 400 jäsentä irti vanhasta työehtosopimuksesta, joka on tehty Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä. Pro hakee lakolla oikeutta solmia ITAn jäsenille oma työehtosopimus ja valita oma luottamusmiesjärjestelmä.

Lakkoon menevien yritysten työntekijöistä noin 80 prosenttia on järjestäytynyt Prohon ja loput IAU:hun.

ITAn jäsenet irrottautuivat Ilmailualan Unionista (IAU) kesällä 2020 ja liittyivät Ammattiliitto Pron jäseniksi ja jäsenyhdistykseksi, koska kokivat, ettei heillä ollut vaikutusmahdollisuuksia IAU:ssa eikä IAU ajanut enää tekniikan yritysten työntekijöiden etua.

Työnantajia edustava Palta tai työntekijöitä edustava IAU eivät ole kumpikaan halukkaita antamaan ITAn jäsenille lupaa tehdä omaa työehtosopimusta tai osallistua muutoin ilmailualan tekniikan työntekijöitä koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin.

IAU pitää ITAn tekniikan yritysten työntekijöiden enemmistöä väkisin kiinni omassa sopimuksessaan, eikä ole suostunut neuvottelemaan minkäänlaisista kompromisseista.

– Meille syyksi on ilmoitettu se, että IAU:n puheenjohtaja uskoo italaisten palaavan takaisin IAU:n jäseneksi, kun aikaa kuluu riittäväksi, ITA ry:n puheenjohtaja Jukka Korhonen kertoo

Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mielestä on ikävää, että työehtosopimuskentässä on toimijoita, jotka eivät aidosti kunnioita työtekijöiden järjestäytymis- ja sopimusvapautta.

Lakko olisi helposti ja nopeasti estettävissä.

– Jos Palta ja IAU myöntävät Pron jäsenyhdistykselle ja sen jäsenille luvan omaan sopimukseen, lakko loppuu välittömästi. Olemme yrittäneet kaikki sopuisat keinot asian ratkaisemiseksi, Malinen kertoo.

Palta pitää Pron toimia häikäilemättöminä.

– Kyseessä on työntekijäjärjestöjen keskinäinen riita, jossa Pro jääräpäisesti pyrkii mukaan neuvottelupöytään, jossa se ei ole sopimusosapuolena. Viesteissään jäsenistölleen Pro väittää lakon koskevan kaikkea lakonalaista työtä. Lakossa ovat kuitenkin työntekijät, eivät työt. Toisin kuin Pro väittää, lakko ei koske ITA ry:hyn järjestäytymättömiä työntekijöitä. Pron lakko koskee pelkästään ITA:n jäseniä. Työtaistelussa jokaisella työntekijällä, järjestäytyneellä tai järjestäytymättömällä, on aina oikeus päättää itse, osallistuuko lakkoon vai ei, neuvottelujohtaja Pasi Vuorio Paltasta sanoo.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet, etteivät ne irtisano työehtosopimusta, ja näin ollen se päättyy 15.3.2023. Työehtosopimuksen irtisanomisaika päättyi 15.1.

–  Koronapandemia vaikuttaa ilmailualaan edelleen poikkeuksellisella tavalla, ja on sekä työntekijöiden että työnantajien etu, että ala pystyy toipumaan mahdollisimman selkeässä työehtotilanteessa. Ilmailutekniikan alan työehdoista neuvotellaan siis seuraavan kerran työehtosopimustasolla Paltan ja IAU:n välillä ennen nykyisen sopimuksen päättymistä keväällä 2023, Vuorio toteaa.

 

Maailman ensimmäinen tutkimus, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisen lentokoneen molemmissa moottoreissa, on tuottanut lupaavia alustavia tuloksia.

ECLIF3-tutkimuksessa (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) ovat mukana eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls-Royce, saksalainen DLR-tutkimuskeskus ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste. Tässä tutkimuksessa sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen päästöjä mitataan ensimmäisen kerran samanaikaisesti kaupallisen matkustajakoneen molemmista moottoreista. Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit.

Lennon aikana tehtävät päästötestit ja niihin liittyvät maakokeet ECLIF3-ohjelmassa aloitettiin aiemmin tänä vuonna ja niitä on jatkettu hiljattain. Tutkimusta tekee monialainen työryhmä, jossa on mukana tutkijoita myös Kanadan kansallisesta tutkimusneuvostosta (National Research Council) ja Manchesterin yliopistosta. Työryhmä aikoo julkaista tuloksensa tieteellisissä julkaisuissa ensi vuoden lopulla ja vuonna 2023.

Tutkimuksen tulokset tukevat Airbusin ja Rolls-Roycen pyrkimyksiä varmistaa ilmailualan valmius uusiutuvan lentopolttoaineen laajamittaiseen käyttöön hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lentokoneissa saadaan tällä hetkellä käyttää seosta, jossa on perinteisen lentopolttoaineen lisäksi enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta, mutta molemmat yhtiöt tukevat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen sertifiointia lentoliikenteen käyttöä varten.

Huhtikuussa 2021 A350-lentokone teki Välimeren yllä kolme lentoa, joiden aikana sitä seurasi DLR Falcon -lentokone. Testeissä verrattiin sekä kerosiinin että Nesteen vetykäsitellyistä estereistä ja rasvahapoista (HEFA, ”hydroprocessed esters and fatty acids”) tuotetun uusiutuvan polttoaineen päästöjä. Tutkimusryhmä toteutti myös määräysten mukaisuutta koskevia testejä sataprosenttisesti uusiutuvalla lentopolttoaineella. Näiden ensimmäisten lentotestien aikana ei ilmennyt toiminnallisia ongelmia.

Sataprosenttisesti uusiutuvan lentopolttoaineen ja HEFA/Jet A-1 -polttoainesekoitteen päästöjä mittaavat lentotestit jatkuivat tässä kuussa. Samalla maassa tehtiin päästöjä koskevia testejä, joissa mitattiin uusiutuvan lentopolttoaineen hyödyllisiä vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun. Tutkimusryhmä havaitsi, että uusiutuvasta lentopolttoaineesta vapautuu vähemmän hiukkasia kuin perinteisestä kerosiinista kaikissa moottorin toimintaolosuhteissa. Tämä viittaa mahdollisuuteen parantaa ilmanlaatua lentoasemien ympäristössä ja pienentää ilmastovaikutuksia.

Lisäksi uusiutuvalla lentopolttoaineella on matalampi tiheys mutta korkeampi energiapitoisuus yhtä polttoainekilogrammaa kohti verrattuna perinteiseen kerosiiniin. Tämä mahdollistaa joitakin etuja lentokoneen polttoainetehokkuudessa, koska polttoainetta kuluu ja polttoainemassaa tarvitaan vähemmän samojen tehtävien hoitamiseksi. Työryhmä jatkaa tulosten tarkempaa analyysia.

”Uusiutuvaa lentopolttoainetta pidetään laajalti välttämättömänä ratkaisuna ilmailualan ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, sanoo Nesteen Renewable Aviation -yksikön Euroopan johtaja Jonathan Wood. ”Tässä hankkeessa selvitetään uusiutuvan lentopolttoaineen mittavia hyötyjä fossiiliseen lentopolttoaineeseen verrattuna. Hankkeen tuottamat tiedot tukevat uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä suuremmilla kuin 50 prosentin pitoisuuksilla sekä selventävät uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisähyötyjä.”

”Moottoreita ja polttoainejärjestelmiä voidaan testata maassa, mutta vain lennoilla todellisissa olosuhteissa voidaan kerätä kaikki päästötiedot, joita tämän ohjelman onnistuminen edellyttää”, sanoo Airbusin New Energy -ohjelman johtaja Steven Le Moing. ”A350-lentokoneella testaamisessa on hyötynä se, että lennon aikana voidaan määrittää moottorin suorat ja epäsuorat päästöt mukaan lukien hiukkaset lentokoneen takaa suurissa lentokorkeuksissa.”

”Tämä tutkimus täydentää kokeita, joita olemme jo tehneet moottoreillamme maassa ja ilmassa”, sanoo Rolls-Roycen siviili-ilmailun tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Simon Burr. ”Emme ole löytäneet mitään teknistä estettä sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytölle moottoreissamme. Jos todella haluamme vähentää pitkän matkan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä, sataprosenttinen uusiutuva lentopolttoaine on ratkaisevan tärkeä tekijä, jonka sertifiointia ja käyttöönottoa tuemme.”

DLR Falcon -seuraajalentokoneessa on useita antureita, jotka mittaavat A350-lentokoneen päästöjä lentokorkeudessa vain 100 metrin etäisyydeltä tieteellistä analyysiä varten.

”Uusiutuvalla lentopolttoaineella on osoitettu olevan huomattavasti pienempi hiilijalanjälki elinkaarensa aikana kuin perinteisellä lentopolttoaineella, ja nyt näemme sen hyödyt myös muiden kuin hiilidioksidivaikutusten vähentämisessä”, sanoo DLR-tutkimuskeskuksen ilmailualan johtoryhmän jäsen Markus Fischer. ”Tämän kaltaiset kokeet lisäävät ymmärrystämme sataprosenttisesta uusiutuvasta lentopolttoaineesta ja sen käytöstä lennoilla. Näemme myönteisiä merkkejä sen mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Odotamme innolla pääsevämme tutkimaan ECLIF3-lentojen toisen sarjan tietoja. Lentoja jatkettiin seurantalennolla Välimeren yläpuolella aiemmin tässä kuussa.”

DLR toteutti vuonna 2015 ECLIF1-ohjelman, jossa tutkittiin vaihtoehtoisia polttoaineita sen Falcon- ja A320 ATRA -tutkimuslentokoneilla. Nämä tutkimukset jatkuivat vuonna 2018 ECLIF2-ohjelmalla. Siinä A320 ATRA -lentokoneessa käytettiin seosta, jossa oli tavallista lentopolttoainetta ja enintään 50 prosenttia HEFA-tekniikalla tuotettua uusiutuvaa polttoainetta. Tutkimus osoitti, että enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävillä seoksilla on päästöjä vähentävä vaikutus. Sen tulokset myös tukivat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä koelennoilla ECLIF3-ohjelmassa.

Kuva: DAT

Traficom kilpailutti alkuvuonna 2021 reittilennot Helsingistä viiteen maakuntakeskukseen: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen. Traficom on täydentänyt sopimuksiaan lentoyhtiöiden kanssa, ja maakuntien tuettu lentoliikenne voi jatkua 14.8.2022 asti. Jatkolennot toteutetaan sopimuksissa olevien optioiden avulla. Kajaanin reitillä jatkaa DAT A/S. Reittilentojen lisäksi Traficom hankkii lisälentoja alueiden tärkeimpien tapahtumien ympärille. Tavoitteena on, että tuetun kauden jälkeen lentoliikenne alueille jatkuu markkinaehtoisesti.

Lentovuorot ja aikataulut 1.1.2022–14.8.2022 (aikataulumuutokset mahdollisia):

• Ennallaan säilyy nykyinen myöhäisiltapäivän lentovuoro HEL 16:25–17:50 KAJ, ja takaisin KAJ 18:20–HEL 19.40. Vuoro lennetään maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin, ja se lennetään koko tuetun liikenteen ajan tammikuun alusta 14.8.2022 saakka.
• Tammikuun alusta juhannukseen saakka jää pois yöpyvä arkipäivän lentovuoro torstailta ja perjantailta (HEL 21:00–22:25 KAJ ja aamulla KAJ 5:40–7:00 HEL). Sen sijasta lentää perjantaisin keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja takaisin KAJ 12:50–14:00 HEL. Sama aikataulumuutos on myös elokuun alusta.
• Pääsiäisviikolta 13.4.2022 alkaen juhannukseen saakka reitille tulee kaksi lentovuoroa lisää keskiviikkona ja torstaina. Vuorot lennetään keskipäivän aikataululla HEL 11:00–12:10 KAJ ja 12:50 KAJ–14:00 HEL.
• Kesäkaudella juhannusviikolta elokuun alkuun 6.8.2022 saakka ei ole yöpyvää lentovuoroa, koska työmatkustus vähenee lomakaudella. Vuoden 2021 kesään verrattuna kesän 2022 lentojen määrä kuitenkin kasvaa, kun juhannuksesta elokuun alkuun lentää uusi keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja KAJ 12:50–14:00 HEL maanantaista lauantaihin. Sen lisäksi myöhäisiltapäivän lentovuoro säilyy ennallaan kaikkina muina päivinä paitsi lauantaina.

Kajaanin reitille tulee myös tapahtumien myötä lisälentoja, eniten Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalia (EYOF) varten maaliskuussa sekä Kainuun Rastiviikon ja Kuhmon Kamarimusiikin tarpeisiin heinäkuussa.

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on tyytyväinen lentojen määrän kasvuun: ”Syksyn aikana Kajaanin lentomatkustajien määrä on kasvanut tasaisesti. Koronatilanteen uusi paheneminen voi vaikuttaa kasvuun hidastavasti tai jopa pysäyttää sen, se on tekijä, jolle emme itse voi mitään. Uskomme, että keväällä lentomatkustus jatkaa kasvuaan, ja loppukevään ja kesän lisävuorot ovat tarpeellista kapasiteetin lisäystä. Traficom ansaitsee jälleen tunnustuksen hyvästä työstä tukiessaan maakuntakenttiä kohti kaupallista lentoliikennettä.”

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen: ”Varmuus lentojen jatkuvuudesta elokuuhun saakka on elintärkeää maakunnan yrityksille. Uudet keskipäivän lentovuorot eivät välttämättä palvele suoraan liike- ja työmatkustusta, mutta matkailulle ne ovat tervetulleita uusia yhteyksiä, samoin vapaa-ajan matkustukselle.”

Kainuun Liikunnan asiantuntija ja EYOF:n pääsihteeri Marita Kaipainen: ”Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalin saamat lisävuorot helpottavat suurten osallistujamäärien liikuttelua. Vilkkaimpina tulo- ja lähtöpäivinä tarvitaan silti myös muita ratkaisuja, koska silloin puhutaan nelinumeroisista matkustajaluvuista. Yhteistyö DAT:n ja Traficomin kanssa on sujunut hyvin ja saimme viestimme lisälentotarpeista mukaan ostoliikenteen hankintaan.”