Author: kerttuvali

Antonov 72 -tyyppisen kuljetuskoneen lisäksi kahden muun venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa elokuussa. Kuva: Ilmavoimat

Viimeinen Suomen ilmatilaa elokuussa loukanneista Venäjän valtion koneista oli lentosuunnitelmassa merkitty Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin operoimaksi. Tieto käy ilmi Rajavartiolaitoksen esitutkintapöytäkirjoista.

STT:n saamista pöytäkirjoista ilmenee myös, että koneen pilotti käytti lennonjohdon kanssa viestiessään koneestaan kutsua “aeroflot”. Lennonjohtaja kertoi kuulusteluissa pitävänsä ilmoitusta harhaanjohtavana, koska sillä viitataan siviilikoneeseen.

Venäläiskoneen ilmoitettuun lentosuunnitelmaan sisältyi hetkellinen käynti Suomen ilmatilassa. Koska kyseessä oli valtionalus, sen olisi pitänyt hakea erikseen lupaa lentää Suomen ilmatilassa. Tällaista lupaa ei ollut, ja lennonjohto ilmoitti venäläiskoneelle, ettei se saa lentää Suomen puolelle.

Suomalainen lennonjohtaja kertoi Rajavartiolaitoksen kuulustelupöytäkirjan mukaan, että venäläiskoneen ohjaaja kuittasi kuulleensa ilmoituksen. Venäläispilotti ilmoitti sitten lennonjohdolle olevansa matkalla lentosuunnitelmassa ilmoitettuun reittikohtaan, joka edellytti lentämistä Suomen ilmatilassa.

Antonov 72 -suihkukone loukkasi Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla ja kävi syvimmillään 4,4 kilometriä Suomen ilmatilassa. Se poistui suomalaishävittäjän lennettyä sen vierelle ja kehotettua sitä poistumaan.

Suomi ei jatka ilmatilaloukkauksen esitutkintaa, sillä alueloukkauksesta epäiltyä pilottia ei todennäköisesti saataisi kuultavaksi Suomessa.

Antonov 72 -koneen lisäksi kahden muun venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa elokuussa: Tupolev 134 -suihkukoneen Porvoon eteläpuolella 25. elokuuta ja AN26-kuljetuskoneen Kemiönsaaren eteläpuolella 23. elokuuta.

Rajavartiolaitoksen esitutkintapöytäkirjojen mukaan Tupolev-koneen operoijaksi oli merkitty Venäjän valtio. Koneen reitin oli ilmoitettu kulkevan kansainvälisessä ilmatilassa Kaliningradista Moskovaan. Suunnitelmassa todettiin jälkikäteen piste, jonka kautta kulkeva reitti on osittain Suomen ilmatilassa. Koneen pilotti ei lennonjohdon ohjeista huolimatta kääntynyt, vaan kävi Suomen ilmatilassa.

Kuljetuskoneen ohjaaja taas väisti ukkosrintamaa Suomen puolelle, vaikka aluelennonjohto ohjeisti toisin.

Helsingin hovioikeus on pitänyt ennallaan käräjäoikeuden tuomion, jossa katsottiin lentoyhtiö Blue1:n rikkoneen sekä uudelleensijoitusvelvoitettaan että yhteistoimintalakia.

Blue1:n on näin ollen maksettava yhtiöstä irtisanotulle henkilölle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus 30 392 euroa, josta osa eli 9 906 euroa Työttömyysvakuutusrahastolle, sekä yhteistoimintalain rikkomisesta 14 000 euroa hyvitystä sekä viivästyskorkoja. Blue1:n on myös korvattava irtisanotuksi tulleen entisen työntekijänsä oikeudenkäyntikulut.

Blue1:ssä huoltosuunnittelijana työskennellyt henkilö irtisanottiin yhtiössä käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena vuonna 2011. Irtisanotulle ei tarjottu hänen irtisanomisaikanaan Blue1:ssa avoinna ollutta ostajan tehtävää, vaan siihen palkattiin ulkopuolinen henkilö.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, että avoinna ollut työ olisi ollut irtisanotun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaa työtä. Perehdyttämisestä tehtävään ei olisi aiheutunut työantajalle mainittavia kustannuksia tai ajanhukkaa. Blue1 on näin ollen rikkonut työsopimuslain mukaista uudelleensijoitusvelvoitettaan.

Hovioikeus myös katsoi käräjäoikeuden lailla, että Blue1:ssa aloitettiin yt-neuvottelut vasta sen jälkeen, kun tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä käyttänyt konsernin emoyhtiö SAS Group oli jo tehnyt Blue1:n liiketoimintaa koskevan päätöksen, joka johti henkilöstövähennyksiin. Koska tytäryhtiössä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu tytäryhtiön toiminnan olennaisesta supistamisesta, Blue1 rikkoi yhteistoimintalakia.

Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen korkeimmalle oikeudelle päättyy 29. joulukuuta.

Miljardööri Richard Branson vannoo vievänsä avaruusturismihanketta eteenpäin Kalifornian perjantaisesta turmasta huolimatta.

Bransonin Virgin Galactic -yhtiön avaruusalus putosi Mojaven autiomaassa koelennolla. Turmassa kuoli toinen lentäjistä. Toinen pelastautui, ja hänet löydettiin vakavasti loukkaantuneena.

Yleisradioyhtiö BBC:n siteeraaman amerikkalaisviranomaisen mukaan turman tutkinta voi viedä vuoden. Hän arveli, että Virgin Galactic voinee silti jatkaa koelentojaan.

Virgin Galacticin tavoitteena on kaupallisten avaruuslentojen aloittaminen. Yhtiö arvioi ennen turmaa, että turistien lennätykset olisi voitu aloittaa ensi vuonna. Turman on kuitenkin arveltu viivyttävän aloitusta.

Lentoja ovat ostaneet sadat ihmiset, joukossa Hollywood-tähtiä ja fyysikko Stephen Hawking.

Virgin Galactic -yhtiön lentolaite Space Ship Two on tuhoutunut koelennolla. Koneessa tapahtui räjähdys ja se syöksyi autiomaahan.

Avaruuden turistimatkoille tarkoitettua konetta testattiin Mojaven autiomaassa, Kaliforniassa sijaitsevassa lentotukikohdassa.

Koneessa oli kaksihenkinen miehistö. Kalifornian viranomaisten mukaan toinen heistä on menehtynyt, toinen loukkaantunut vakavasti.

Lentäjät ilmoittivat hieman ennen koneen tuhoutumista, että koneessa oli poikkeustilanne.

Vaikka Space Ship Two on vielä koelentovaiheessa, matkoja on varannut jo 800 ihmistä.

Kone toimii siten, että se nousee tavallisen lentokoneen tavoin 15 kilometriin. Tämän jälkeen käynnistyy rakettimoottori, joka vie koneen aina sataan kilometriin, eli avaruuden reunamille. Matkustajat näkevät maapallon avaruudesta, samoin kuin avaruuden pimeyden. He kokevat myös painottomuuden muutaman minuutin ajan.

Virgin Calacticin omistaja on tunnettu miljardööri Richard Branson.

REUTERS: Virgin Galactic spaceship crashes during California test flight

Helsinki-Malmin lentoaseman toiminnan loppuminen merkitsisi Aeropole Oy:n lentokoulutustoiminnalle merkittävää muutosta, johon yhtiö on varautunut. Yhtiön kannalta paras ratkaisu olisi kentän säilyminen ilmailukäytössä. Malmin sulkeminen täysin merkitsisi huomattavaa nousua koulutuskustannuksiin, sillä yritykset pakotettaisiin siirtymään pois pääkaupunkiseudun asiakaskunnan ja koulutushenkilöstön läheltä.

Aeropolelle Helsinki-Malmin lentokentän sulkeminen merkitsisi koulutustoiminnan jakamista useammalle kotimaan paikkakunnalle jo alkaneen kansainvälistymisen lisäksi. Siirto kotimaan ainoan merkittävän asiakasvirran luota ilman uutta korvaavaa kenttää pääkaupunkiseudulla lisää kustannuksia huomattavasti, mikä tulisi heijastumaan asiakashintoihin vuodesta 2016 alkaen. Valtaosa pätevistä kouluttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Lisäksi toimivan ilmailuklusterin pirstaloituminen nostaa kustannuksia ja merkitsee monen toimintaa tukevan yrityksen toiminnan loppumista. Tämä voi tarkoittaa jopa 40-50 % hinnannousua koulutustuotteissa.  

Malmin sulkemisen toteutuessa Aeropolen yksityislentäjäkoulutus tulee jatkumaan pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Aeropolen Jyväskylän toimipiste Tikkakoskella jatkaa toimintaansa normaalisti. Ammattilentäjäkoulutuksen lentotoiminnalle mahdollisia vaihtoehtoja ovat Helsinki-Vantaan lisäksi Tallinna sekä Etelä-Suomen suurimmat lentoasemat. Teoria- ja simulaattorikoulutus jatkuu edelleen asiakkaiden lähellä Helsingissä.

Aeropole tulee lisäksi tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta suorittaa liikennelentäjäkoulutuksen käytännön lentokoulutusmoduleita muualla Euroopassa, Aeropolen laatukriteerein.

Aeropole on vuonna 2010 perustettu, yksityisomistuksessa oleva liikenne- ja yksityislentäjien koulutusta tarjoava lentokouluttaja ja liikevaihdoltaan Suomen toiseksi suurin yksityisrahoitteinen siviili-ilmailukoulutusyritys. Aeropole toimii Helsinki-Malmin ja Tikkakosken lentoasemilla.