EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan Air Berlinin kaltaisen sähköisen lentojen varausjärjestelmän yhteydessä lentolipun lopullinen hinta on ilmoitettava aina, kun lentoliikennepalvelujen hinnat mainitaan, ja myös silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.
Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.
Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.
Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.
”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtajaRaine Luojus Finavia Oyj:stä .
Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.
”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.
SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.
Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.
Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä japanilaisten matkustajien osalta saapuvassa liikenteessä 15.1.2015 alkaen. Tällä hetkellä saapuvan liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat käyttää Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden lisäksi Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi.
Sodassa palvellut lentäjä, majuri Mikko Sarparanta siunataan haudan lepoon perjantaina. Ilmavoimat lentää Hietaniemen hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 13:00.
Ylilento lennetään Seurasaaren suunnasta kohti Hietaniemen hautausmaata noin 300 metrin korkeudella ja se saattaa aiheuttaa lievää meluhaittaa Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla. Lennolla on säävaraus. Lennon toteuttaa Satakunnan lennosto.
Diplomi-insinööri Riitta Tiuraniemi (52) on nimitetty Finavia Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14. tammikuuta 2015.
Tiuraniemi työskenteli vuosina 1999-2013 DNA:lla erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset vuodet toimitusjohtajana DNA-konsernissa. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa Omnitelessä, Tekesissä ja Nokialla.
Nykyisin Tiuraniemi johtaa keväällä 2014 perustamaansa Terveysoperaattori Oy:tä hallituksen puheenjohtajana. Terveysoperaattorin toimiala on digitaalinen terveysteknologia.
Tiuraniemi on toiminut myös lukuisissa luottamustehtävissä eri yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa.
– Olen erittäin tyytyväinen, että saimme Riitta Tiuraniemen Finavian hallituksen johtoon. Hän on kokenut ja sisukas johtaja, jolla on monipuolinen tausta palveluliiketoiminnan kehittäjänä, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko toteaa.
– Finavia on yksi tärkeimmistä valtion palveluyhtiöistä, jonka tarjoamat lentoasema-, matkustaja- ja lennonvarmistuspalvelut mahdollistavat sujuvan lentoliikenteen ja samalla osaltaan varmistavat myös Suomen kilpailukykyä. On tärkeää, että yhtiön hallituksen johdossa on palveluliiketoiminnan rautainen ammattilainen, Risikko sanoo
Riitta Tiuraniemi sanoo tarttuvansa innolla haastavaan tehtävään Finavian hallituksen johdossa.
– Lentokenttäverkostomme on portti Suomeen – monelle ensimmäinen kosketus palvelukulttuurimme. Tavoitteenamme Finaviassa on palvella lentokenttiemme matkustajia, yhteiskuntaamme ja elinkeinoelämämme kilpailukykyä parhaalla mahdollisella tavalla. Finaviassa on siihen hyvä joukkue koossa, Tiuraniemi sanoo.
Finavia Oyj ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten sekä tarjoaa lennonvarmistuspalveluja Suomen ilmatilassa. Yhtiön omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriössä.
Finavian hallituksen edellinen puheenjohtaja Soili Suonoja jätti tehtävänsä viime syksynä.
Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2014. Erityisen vahvasti kasvoi kansainvälinen vaihtomatkustus, jonka ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi noin 16 miljoonaan matkustajaan. Lentoasema sai vuoden aikana suurkaupungin asukkaiden verran uusia matkustajia (670 000 matkustajaa). Myös kotimaan matkustuksessa on nähtävissä elpymistä.
Finavian lentoasemilla oli vuonna 2014 yhteensä 19 691 593 matkustajaa (19 005 003 vuonna 2013), mikä oli 3,6 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.
Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä matkustajia oli yhteensä 4 830 160 (4 639 194 matkustajaa 10–12/2013). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,1 %.
Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2014 aikana 3,7 % ja oli 14,6 miljoonaa (14,1). Suomen ja Euroopan välisten lentojen matkustajamäärä nousi 12,3 miljoonaan (11,8) matkustajaan. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen välillä matkustajia oli 2,3 miljoonaa (2,3).
Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 15,9 (15,3) miljoonaa. Lentoasema sai peräti 670 000 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 4,6 % ja kotimaan matkustuksessakin nähtiin nousua 3,1 %
Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 3,8 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 4,9 %.
Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 5,3 % edellisestä vuodesta ollen 2,5 miljoonaa (2,4).
”Aasian taloudellisen kasvun hidastumisesta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvaa. Helsinki-Vantaa on edelleen vahvistanut asemaansa vaihtolentoasemien tiukassa kilpailussa. Valmistaudumme palvelemaan matkustajiamme entistä paremmin ja odotamme vaihtolentomatkustajien määrän edelleen kasvavan kuluvana vuonna. Viime vuonna aloitettu lentoaseman laajentaminen tähtää kapasiteetin kasvattamisen ohella mukavampaan matkustajakokemukseen parempien palveluiden ja sujuvampien prosessien avulla ”, toteaa lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.
Eniten Aasian vaihtomatkustajia saapui Helsinki-Vantaalle Etelä-Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Lähi-Idän matkustus on myös kasvanut.
Kotimaan matkustajamäärät myös nousussa
Vuonna 2014 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,1 % ja matkustajia oli 5,0 miljoonaa (4,9). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 3,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
”Kotimaan lentoliikenteen alamäki päättyi viime vuonna. Monilla lentoreiteillä oli nähtävissä jo selvää kysynnän kasvua, joskin osa kohteista oli edelleen menettäjinä. Näyttää siltä, että kilpailu eri liikennemuotojen kesken kiristyy entisestään kuluvana vuonna. Lentäminen on luonnollisesti vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan”, Sundelin toteaa.
Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Oulussa 960 547 (877 080) ja Rovaniemellä 444 561 (427 367).
Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on pysytellyt edellisvuoden tasolla.
Savonlinna ja Lappeenranta ovat olleet vailla säännöllistä lentoyhteyttä osan vuodesta, mikä näkyy lentoliikennetilastoissa.
”Kotimaan lentoreiteille on mahdollista saada lisäkysyntää matkailijoista. Esimerkiksi konetta Helsinki-Vantaalla vaihtavat pitäisi saada piipahtamaan Suomessa. Suomi matkailumaana kiinnostaa, mutta Suomen olisi edelleen vahvistettava maan houkuttelevuutta kehittämällä kilpailukykyisiä matkailutuotteita ja niiden markkinointia. Finavia pyrkii omalta osaltaan tuomaan Suomea esille lentoasemillaan, mistä ovat esimerkkeinä juuri uudistettu Helsinki-Vantaan tuloaula tai terminaalit Oulussa ja Kittilässä. Lisäksi jatkamme määrätietoisesti lentoasemiemme markkinointia lentoyhtiöille”, sanoo Sundelin.
Tehokkaampaa lentoliikennettä
Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 115 263 operaatioon, mikä oli 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.
Airbus lanseeraa virallisesti A321neo-lentokoneen, jonka suurin mahdollinen lentoonlähtöpaino (MTOW) on 97 tonnia. Lanseerauksen taustalla on Air Lease Corporationin (ALC) tekemä tilaus.
Liisausyhtiö allekirjoitti aiesopimuksen 30 lisäkoneen tilauksesta ja kasvatti tilauksiaan A321neo-koneista nyt 60:stä 90:een. Näin ALC:stä tulee ensimmäinen jatketun kantaman mallin käyttäjä.
A321neo 97t -koneen 4 000 merimailin (yli 74 000 km) kantama on kapearunkokoneiden pisin toimintamatka. Se soveltuu Atlantin ylittäville matkoille ja antaa lentoyhtiöille mahdollisuuden avata uusia pitkiä reittejä, joita nykyisillä kapearunkokoneilla ei voi lentää.
“ALC haluaa saada jalansijan jokaisella lupaavalla markkinasegmentillä, myös niillä, jotka voidaan avata tällä uudella A321neo-mallilla. Meille on kunnia-asia tarjota asiakkaille uusimpia ja innovatiivisimpia tuotteita ja ratkaisuja”, sanoo ALC:n pääjohtaja Steven F. Udvar-Házy.
”Kapearunkokoneilla lennettävien pitkien reittien markkina on houkutteleva, ja sen valtiaaksi nousee A321neo mukavuutensa, taloudellisuutensa ja kantamansa ansiosta. Uusi A321neon versio on liikevaihtoa hyvin tuottava lentokone, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia asiakkaillemme”, sanoo Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy.
Jos ALC:n aiesopimukset 30 A321neo-koneesta ja 25 A330neo-koneesta muuttuvat sitoviksi tilauksiksi, ALC on tilannut Airbusilta kaikkiaan 258 lentokonetta: 53 A320ceo, 140 A320neo, 15 A330, 25 A350XWB ja 25 A330neo.
A321 97t -mallissa on lisäpolttoainetankki etupään rahtitilassa. Lisäksi koneen siipiin ja runkoon tehdään pieniä parannuksia. Näiden ansiosta kone pystyy lentämään 206:a matkustajaa jopa 4 000 merimailia. Ensimmäiset koneet toimitetaan vuonna 2019.
A320neo-koneissa käytetään uusimman sukupolven moottoreita ja Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä vähentävät polttoaineen kulutusta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 loppuun mennessä Airbus oli saanut sitovia tilauksia yli 3 600 neo-koneesta 70 asiakkaalta.
Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa niin sanotut pimeänä lentävät sotilaskoneet muodostavat yhteentörmäysriskin. Asia nousi esille joulukuussa, kun kävi ilmi, että useat EU-maat olivat havainneet sotilaslentokoneita, joiden seurantalaitteet oli kytketty pois päältä ja joihin ei saanut radioyhteyttä.
Jokaisen valtion tulee kantaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleissopimuksen mukainen vastuu siitä, ettei sotilasilmailulla vaaranneta siviili-ilmailua. Vastuu ulottuu myös maan oman ilmatilan ulkopuolelle.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko esitti joulukuun puolivälissä, että kansainvälisessä ilmatilassa lentävien koneiden tulisi pitää tunnistuslaitteensa päällä ja olla tarvittaessa radioyhteydessä toisiinsa.
– On maailmanlaajuisen ilmailuyhteisön ja lentomatkustajien etu, että näitä pimeitä lentoja ei ole. Haluan että Suomi toimii asiassa aktiivisesti kansainvälisillä ilmailufoorumeilla, jotta varmistamme siviili-ilmailun turvallisuuden kaikissa tilanteissa, sanoo ministeri Risikko.
Trafi on ryhtynyt ministeri Risikon pyynnöstä toimenpiteisiin pimeitä lentoja koskevan turvallisuusriskin pienentämiseksi. Onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen ilmailuyhteisön laajaa yhteistyötä.
Trafi on ollut yhteydessä Itämeren valtioiden ilmailujohtajiin sekä ottanut asian esille Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn, Euroopan komission ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn piirissä. Tavoitteena on, että asiaa käsitellään kaikilla tasoilla ja jokainen valtio kantaisi sille kuuluvan vastuun lentoturvallisuudesta.
Trafin kirjeessä 12.1.2015 Itämeren valtioiden siviili-ilmailujohdolle korostetaan pimeiden lentojen aiheuttamaa turvallisuusriskiä sekä lennon turvallisuuselementtien merkitystä. Tällaisia ovat lennonvarmistuksessa käytettävä lentosuunnitelma, radioyhteys lennonvarmistuksen kanssa sekä transponderin käyttö.
– Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri maiden ilmailuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja että kaikki toimijat, myös valtiolliset, noudattavat vastuullisesti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaikessa toiminnassaan. Kansainvälisesti sovittujen menettelyiden noudattaminen on turvallisuuden keskeinen elementti, korostaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.
Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on kerännyt tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhkista ja koneiden käyttäytymisestä. EASAn on nyt laatimassa tilanteesta raporttia, joka toimitetaan myös ICAOn pääsihteerille toimenpiteitä varten.
KÄSITTEET
Pimeä lento
Pimeällä lennolla tarkoitetaan lentokonetta, jolla ei ole lentosuunnitelmaa lennonvarmistusjärjestelmässä, radioyhteyttä lennonvarmistuksen kanssa eikä transponderia päällä. Tällöin kone ei näy lennonjohtotutkassa, eikä lentokoneiden yhteentörmäyksen estojärjestelmä (TCAS) toimi. Pimeä kone näkyy sotilastutkassa (valvontatutka), kun se on tutkan kantaman sisällä eikä ole katveessa. Pimeäksi lennoksi ei katsota ilman radioyhteyttä ja transponderia lentävää lentoa, joka on asianmukaisesti koordinoitu lennonjohdon kanssa ja jolla on olemassa sovittu järjestely yhteentörmäysten estämiseksi.
Transponderi
Transponderi lisää lentoturvallisuutta. Lennonjohdon näytöillä näkyvät ainoastaan transponderilla varustetut ilma-alukset. Siviili-ilmailun tutkajärjestelmä toimii siis eri periaatteella kuin sotilastoiminnassa käytettävät ns. ensiötutkat, jotka näkevät muutkin ilmassa liikkuvat objektit, kuten lintuparvet. Toisiotutkavastain kertoo lennonjohtajalle esimerkiksi ilma-aluksen nopeuden, korkeuden ja suunnan. Lisäksi erityisesti kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevat TCAS-laitteet (yhteentörmäysvaarasta varoittava järjestelmä) tarvitsevat transponderin signaalia kyetäkseen antamaan ilma-alukselle väistöohjeita.
Finnair on sertifioitu IATA (International Air Transport Association) Environmental Assessment (IEnVA) -ohjelman toiseen vaiheeseen Euroopan ensimmäisenä lentoyhtiönä. Sertifioinnin sai vain kaksi lentoyhtiötä maailmassa, Finnair ja South African Airlines. Kyseessä on järjestelmä, joka on suunniteltu lentoyhtiöiden ympäristöasioiden hallinnan riippumatonta arviointia ja parantamista varten.
”Sertifikaatti on osoitus edelläkävijän asemastamme lentotoimialan ympäristöasioissa”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Ympäristövastuu on Finnairin toiminnan kulmakivi, ja pyrimme jatkuvasti parantamaan suoritustamme ympäristöasioissa. Lentotoimialan yhteisten ympäristöstandardien kehittäminen ja arviointi on tärkeää, ja olemme ylpeitä voidessamme olla kärkijoukoissa tällä alueella. Ympäristövastuu on tärkeää myös asiakkaillemme, ja olemme iloisia pystyessämme tarjoamaan heille kestävämpiä lentomatkustusvaihtoehtoja.”
Finnair on asettanut toiminnalleen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet:
”Kaikki, mitä voimme tehdä hiilidioksidipäästöjemme minimoimiseksi, on eduksi sekä ympäristölle että osakkeenomistajillemme”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho. ”Pitkällä aikavälillä vastuun kantamista ympäristöasioissa voisi verrata turvallisuuteen: toimialan laajuinen yhteistyö hyödyttää kaikkia lentoyhtiöitä. IEnvA-ohjelman standardit auttavat sekä meitä että muita lentoyhtiöitä parantamaan polttoainetehokkuutta, vähentämään jätteen määrää ja vähentämään toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä.”
Finnair läpäisi IEnvA-ohjelman ensimmäisen vaiheen kesäkuussa 2013 osana muutaman lentoyhtiön testiryhmää. Ensimmäisen vaiheen sertifiointi varmistaa, että lentoyhtiö on luonut pohjan ja raamit ympäristöasioiden hallintajärjestelmällensä sekä tunnistanut siihen liittyvät lakisääteiset vaatimukset ja ryhtynyt systemaattisesti noudattamaan niitä.
IenvA-ohjelman toinen vaihe varmistaa, että lentoyhtiö on ottanut käyttöön kaikki ohjelman standardit, tunnistanut toimintansa olennaiset ympäristövaikutukset ja asettanut itselleen ympäristötavoitteet. Toisen vaiheen sertifikaatti on osoitus myös siitä, että Finnair systemaattisesti seuraa ympäristövaatimusten kehittymistä ja suoritustaan asettamiaan tavoitteita vasten.
IEnvA-ohjelman perustana olevat ympäristöstandardit pohjautuvat tunnustettuihin ympäristöjärjestelmien periaatteisiin (kuten ISO 14001), ja niitä on ollut kehittämässä joukko ympäristöalan sekä lentoyhtiöiden asiantuntijoita, muun muassa Finnairilta. Niin Finnairin kuin muidenkin lentoyhtiöiden arvioinneista vastaavat riippumattomat, valtuutetut ympäristöarviointijärjestöt, joilla on ympäristöjärjestelmien ja lentoyhtiöiden auditoinnissa tarvittava pätevyys.
IEnvA-ohjelma käsittää lentoliikenteen ja yhtiön toiminnan, mutta kehitteillä on moduuleita, jotka kattavat myös maatoiminnot sekä huollon.
Tänään maanantaina 12.1.2015 ensilennolle noussut Arctic Airlink -lentoreitti avaa uuden aikakauden pohjoisten yliopistokaupunkien Oulun, Luulajan ja Tromssan välillä. Arctic Airlink tarjoaa tien uusiin bisneksiin, osaavien ihmisten luo ja mielenkiintoisiin paikkoihin lähellä, Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Arctic Airlink avaa myös erinomaiset jatkolentoyhteydet Oulun, Luulajan ja Tromssan lentokentiltä muualle maailmaan.
“Arctic Airlink on ainutlaatuisen yhteistyön tulos. Reitti vahvistaa elinkeinoja ja alueiden vetovoimaa yhdistämällä Pohjoisen Skandinavian kolme yliopistokaupunkia. Oulu operoi Tromssassa Suomi-taloa, joka palvelee ja auttaa suomalaisia yrityksiä Norjan markkinoille. Suuria mahdollisuuksia on myös Ruotsissa,” korostaa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.
“Lentoreitti luo uutta yhteistyötä ja syventää naapurimaiden perinteisiä kulttuurisia siteitä. Arctic Airlink nostaa ihmisten, yritysten, korkeakoulujen ja matkailun mahdollisuudet uudelle tasolle, iloitsee Norjan kunniakonsuli Oulussa , Radisson Blu ja Break Sokos Hotel Eden hotellien johtaja Tarja Karvola.
Uusi yhteys Arctic Airlink lentää reittiä viitenä päivänä viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Operaattoriksi valittu NextJet käyttää reitillä 33-paikkaisella Saab 340 kalustolla.
“Arctic Airlink tuo naapurimaiden markkinat ja palvelut lähelle. Yhteys pohjoisen tarjoaa suuret mahdollisuudet viennin, myynnin ja kasvun ja uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Lentoreitin ja alueemme osaamisen markkinoimisessa tarvitaan kakkien alueen toimijoiden yhteistyötä”, toivoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.
“Jo lippujen ennakkomyynti, jossa ensimmäisen kuukauden matkustajamäärä ylittää 200 matkustajan rajan, osoittaa että uusi suora poikittainen yhteys kiinnostaa ihmisiä ja on tarpeellinen “, iloitsee BusinessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä.
Uusi reitti luo kanavan osaamisen nopeaan liikkumiseen ja lisää edellytyksiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.
“Arktisuus on yksi Oulun yliopiston tutkimuksen tärkeistä teemoista. Nyt avattava lentoreitti helpottaa vuorovaikutusta Luulajan ja Tromssan yliopistojen ja alueiden kanssa luoden uutta yhteistyötä arktisuuden tutkimuksessa ja koulutuksessa,” painottaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Oulun, Luulajan ja Tromssan Kaupunkien ja Oulun seudun markkinointi aktiivisena matkailukohteena on erittäin tärkeää reitin toiminnan jatkumiselle vielä viiden vuoden takuuajan jälkeenkin.
“Toivomme, että yleisö ottaa läheiset naapurimaiden upeat matkailukohteet lomasuunnitelmiinsa ja Arctic Airlink luo uutta tapahtuma- ja lomamatkailua kaikilla kolmella upealla matkailualueella, sanoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Janne Soini.
Reitin avaaminen osuu juuri nyt erinomaiseen ajankohtaan, kun talous ja tuotanto uudistuvat, yritykset hakevat uusia vientimarkkinoita, korkeasti koulutettu työvoima etsii tapoja osaaminen hyödyntämiseen ja matkailussa kaivataan uusia elämyksiä. Pohjoinen tarjoaa kaivattua kasvua. Arktisilla alueilla sijaitsevat koko Euroopan kannalta merkittävät myönteiset kasvunäkymät. Arctic Airlink yhdistää tämän Euroopan HotSpot alueen tärkeimmät kaupungit, kuten oululaisen teollisuuden palveluyritys Kymppi Group Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen ja myyntijohtaja Janne Koskelainen ovat todenneet ”Arctic Airlink -suurlähettiläinä”.
”On hienoa olla mukana helpottamassa liikkumista pohjoisten yliopistokaupunkien välillä. Bisneksen lisäksi reitti avaa uusia mahdollisuuksia myös matkailun näkökulmasta. Oulun lentoasemalla tehtiin viime vuoden lopulla merkittäviä uudistuksia, ja onkin mahtavaa päästä katsomaan ensilentoa uudistuneesta terminaalistamme”, Oulun lentoasemanpäällikkö Liisa Sallinen iloitsee.
Reitin aikaansaaminen on ennennäkemättömän yhteistyön tulos, jossa Oulun kaupunki, Tromssan alueen Fylkeskommune ja Norrbottenin maakunta ovat toteuttaneet uraauurtavan idean turvata lennot seuraavien viiden vuoden ajaksi.
Arctic Airlink lentoreitti palkittiin viime perjantaina Sata tekoa Oulusta -huomionosoituksella numero 77.