Yleiset Uutiset

EU-tuomioistuin otti kantaa lentolipun hinnan ilmoittamiseen varausjärjestelmässä

servicecenter_airberlin

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan Air Berlinin kaltaisen sähköisen lentojen varausjärjestelmän yhteydessä lentolipun lopullinen hinta on ilmoitettava aina, kun lentoliikennepalvelujen hinnat mainitaan, ja myös silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

EU-tuomioistuimen 15.1.2015 antama ennakkoratkaisu (C‑573/13) koski asiaa, jossa vastakkain ovat lentoyhtiö Air Berlin ja saksalainen kuluttajajärjestöjen keskusjärjestö (Bundesverband). Asiassa oli kyse lentohintojen esittämistavasta Air Berlinin sähköisessä varausjärjestelmässä.

Lue EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu (suomeksi)

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä japanilaisten matkustajien osalta saapuvassa liikenteessä 15.1.2015 alkaen. Tällä hetkellä saapuvan liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat käyttää Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden lisäksi Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi.

Rajavartiolaitos on jo aiemmin laajentanut asteittain rajatarkastusautomaattien käyttäjien kansalaisuuksia lähtevän liikenteen puolella. Esimerkiksi japanilaiset matkustajat ovat voineet hyödyntää rajatarkastusautomaatteja Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähtevän liikenteen rajatarkastuksissa 1.5.2012 lähtien. Käyttöönoton jälkeen yli 193 000 japanilaista on hyödyntänyt rajatarkastusautomaatteja. Nykyisin yli 40 % japanilaisista matkustajista hyödyntää automaattisia rajatarkastuksia.

Rajavartiolaitoksen japaninkielentaitoiset opastajat auttavat japanilaisia matkustajia rajatarkastusautomaattien käytössä.

Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset voivat käyttää rajatarkastusautomaatteja sekä lähtevässä että saapuvassa liikenteessä. Näiden kansalaisuuksien lisäksi lähtevän liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat hyödyntää Japanin, Etelä-Korean, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian sekä Uuden-Seelannin kansalaiset.

Rajatarkastusautomaattia käyttääkseen matkustaja tarvitsee biometrisen passin. Automaattisessa rajatarkastuksessa rajatarkastusautomaatti vertaa matkustajan kasvokuvaa biometrisen passin sirulla oleviin tietoihin. Kolmannen maan kansalaisten ollessa kyseessä, rajatarkastaja tekee lisäksi passiin tarvittavat maahantulo- tai maastalähtömerkinnät sekä puhuttaa matkustajaa ennen kuin rajatarkastus katsotaan suoritetuksi.

Noin vuoden kestävän kokeilun tavoitteena on tutkia rajatarkastusten kehittämistä uuden tekniikan avulla.

Itämeren kansainvälinen ilmatila turvallisemmaksi yhteistyöllä

Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa niin sanotut pimeänä lentävät sotilaskoneet muodostavat yhteentörmäysriskin. Asia nousi esille joulukuussa, kun kävi ilmi, että useat EU-maat olivat havainneet sotilaslentokoneita, joiden seurantalaitteet oli kytketty pois päältä ja joihin ei saanut radioyhteyttä.

Jokaisen valtion tulee kantaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) yleissopimuksen mukainen vastuu siitä, ettei sotilasilmailulla vaaranneta siviili-ilmailua. Vastuu ulottuu myös maan oman ilmatilan ulkopuolelle.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko esitti joulukuun puolivälissä, että kansainvälisessä ilmatilassa lentävien koneiden tulisi pitää tunnistuslaitteensa päällä ja olla tarvittaessa radioyhteydessä toisiinsa.

– On maailmanlaajuisen ilmailuyhteisön ja lentomatkustajien etu, että näitä pimeitä lentoja ei ole. Haluan että Suomi toimii asiassa aktiivisesti kansainvälisillä ilmailufoorumeilla, jotta varmistamme siviili-ilmailun turvallisuuden kaikissa tilanteissa, sanoo ministeri Risikko.

Trafi on ryhtynyt ministeri Risikon pyynnöstä toimenpiteisiin pimeitä lentoja koskevan turvallisuusriskin pienentämiseksi. Onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen ilmailuyhteisön laajaa yhteistyötä.

Trafi on ollut yhteydessä Itämeren valtioiden ilmailujohtajiin sekä ottanut asian esille Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn, Euroopan komission ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn piirissä. Tavoitteena on, että asiaa käsitellään kaikilla tasoilla ja jokainen valtio kantaisi sille kuuluvan vastuun lentoturvallisuudesta.

Trafin kirjeessä 12.1.2015 Itämeren valtioiden siviili-ilmailujohdolle korostetaan pimeiden lentojen aiheuttamaa turvallisuusriskiä sekä lennon turvallisuuselementtien merkitystä. Tällaisia ovat lennonvarmistuksessa käytettävä lentosuunnitelma, radioyhteys lennonvarmistuksen kanssa sekä transponderin käyttö.

– Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eri maiden ilmailuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja että kaikki toimijat, myös valtiolliset, noudattavat vastuullisesti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaikessa toiminnassaan. Kansainvälisesti sovittujen menettelyiden noudattaminen on turvallisuuden keskeinen elementti, korostaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on kerännyt tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhkista ja koneiden käyttäytymisestä. EASAn on nyt laatimassa tilanteesta raporttia, joka toimitetaan myös ICAOn pääsihteerille toimenpiteitä varten.

KÄSITTEET

Pimeä lento

Pimeällä lennolla tarkoitetaan lentokonetta, jolla ei ole lentosuunnitelmaa lennonvarmistusjärjestelmässä, radioyhteyttä lennonvarmistuksen kanssa eikä transponderia päällä. Tällöin kone ei näy lennonjohtotutkassa, eikä lentokoneiden yhteentörmäyksen estojärjestelmä (TCAS) toimi. Pimeä kone näkyy sotilastutkassa (valvontatutka), kun se on tutkan kantaman sisällä eikä ole katveessa. Pimeäksi lennoksi ei katsota ilman radioyhteyttä ja transponderia lentävää lentoa, joka on asianmukaisesti koordinoitu lennonjohdon kanssa ja jolla on olemassa sovittu järjestely yhteentörmäysten estämiseksi.

Transponderi

Transponderi lisää lentoturvallisuutta. Lennonjohdon näytöillä näkyvät ainoastaan transponderilla varustetut ilma-alukset. Siviili-ilmailun tutkajärjestelmä toimii siis eri periaatteella kuin sotilastoiminnassa käytettävät ns. ensiötutkat, jotka näkevät muutkin ilmassa liikkuvat objektit, kuten lintuparvet. Toisiotutkavastain kertoo lennonjohtajalle esimerkiksi ilma-aluksen nopeuden, korkeuden ja suunnan. Lisäksi erityisesti kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevat TCAS-laitteet (yhteentörmäysvaarasta varoittava järjestelmä) tarvitsevat transponderin signaalia kyetäkseen antamaan ilma-alukselle väistöohjeita.

Ostoliikennesopimus Helsingin ja Savonlinnan välisestä lentoliikenteestä

Liikennevirasto, Savonlinnan kaupunki ja Budapest Aircraft Service Ltd. ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin ja Savonlinnan välisen lentoliikenteen operoinnista.

Sopimus kattaa Helsingin ja Savonlinnan välisen säännöllisen lentoliikenteen hoitamisen 2.2. – 19.12.2015. Ostoliikennesopimuksen mukaisesti Helsingin ja Savonlinnan välillä lennetään kaksi edestakaista lentoa arkisin.

Lentoliikenneyhteyden käynnistyminen uudelleen on tärkeää Savonlinnan seudun vientiyrityksille. Valtio ja Savonlinnan kaupunki vastaavat reitin operointikustannuksista puoliksi, kumpikin noin miljoonalla eurolla.

Hankinnan taustalla on Helsingin ja Savonlinnan väliselle säännölliselle lentoliikenteelle asetettu julkisen palvelun velvoite. Julkisesti tuetut lentoliikenteen ostot siirtyivät liikenne- ja viestintäministeriöstä Liikennevirastolle syksyllä 2014.

Suomen Lentäjäliitto FPA ry: PIMEYS HOUKUTTAA KOKEILEMAAN – LASEROSOITTIMET AIHEUTTAVAT VAKAVIA VAARATILANTEITA

a48cd7d9-e964-4038-8f8b-28c9b84a57a9-main_image

Suomen Lentäjäliitto FPA, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Säteilyturvakeskus (STUK) haluavat muistuttaa laserosoittimien vaaroista. Erityishuolena on liikenne, sillä laserin aiheuttama häikäistyminen voi pahimmillaan johtaa vakaviin onnettomuuksiin niin ilmailussa kuin autoilussakin.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on ilmaissut huolensa laserhäirinnästä ja kehottanut toimiin sen kitkemiseksi. Maailmalla on jo ollut tapauksia, joissa lentokonetta tai helikopteria on häiritty laserilla  laskeutumisvaiheessa ja ohjaava lentäjä on sokaistunut sen seurauksena. Laserilla varustettuja välineitä on helposti saatavilla. Joulun aikaan lasereita tilataan ulkomaisista verkkokaupoista lahjaksi, ja moni tuo niitä tuliaisina ulkomaanmatkoilta. Vaarat ovat jääneet tiedostamatta. Laser on äärettömän vaarallinen osuessaan silmiin.

”Yhdessä Trafin ja STUKin kanssa haluamme muistuttaa, että laser ei ole lelu, ja toivomme, ettei kukaan vahingoita sillä itseään tai muita”, toteaa Hannu Korhonen, Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja. ”Ammattiliikenteessä laserhäirintä voi olla kohtalokas. Läheltä piti -tilannekaan ei ole toivottava. Kaikenlainen laserhäirintä on lainvastaista liikenteen vaarantamista, ja kuuluu siten poliisille”, muistuttaa Korhonen.

”Meillä Suomessakin on jo jokunen lentäjä kokenut laserilla aiheutetun häikäistymisen, onneksi vaaratilanteilta on vältytty”, kertoo Tomi Tervo Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnasta. ”Lentokoneen tai helikopterin ohjaamon osoittelu laserilla on pelottava ilmiö, johon on puututtu laajasti myös kansainvälisesti. Myös lasten ja nuorten oma näkö voi olla vaarassa, kun leikitään laserilla, joka ei ole lelu. Pimeänä aikana hauskalta huvilta tuntuva leikki voi aiheuttaa suurta vahinkoa. Haluamme muistuttaa vakavasta asiasta näin joulun alla”, täsmentää Tervo.

Flybe Finlandin yhteistoimintaneuvottelut päätökseen

tghsvsuuqrvvdzbfq7vm

Flybe Finlandin yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 7.12.2014. Yhtiö aloitti lokakuussa koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteenaan kannattavuuden parantaminen.

Neuvottelujen tuloksena toteutetaan organisaatiomuutos, jonka myötä irtisanottavien määrä vähentyi enintään 25 henkilöön aiemmin arvioidun 90 henkilön sijaan. Vähennyksiä tullaan tekemään huollon, lentävän henkilökunnan ja toimistotyöntekijöiden keskuudessa. Irtisanottavia tuetaan uudelleentyöllistymisohjelmalla.

Toteutettavilla organisaatiomuutoksilla saadaan aikaan pitkän aikavälin säästöjä. Muutos myös tehostaa ja selkeyttää organisaatiota niin, että jatkossa yhtiö pystyy vastaamaan entistä paremmin muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin.

Flybe Finland on toiminut Suomessa elokuusta 2011 saakka ja noussut tänä aikana Suomen suurimmaksi kotimaan lentoliikenteen operaattoriksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä kahdeksan omaa reittiä ja lisäksi se operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan ja Euroopan lennoista.

Brittiläinen Flybe Plc on ilmoittanut luopuvansa Flybe Finlandin emoyhtiön Flybe Nordicin omistajuudesta ja myyvänsä 60 prosentin omistusosuutensa mahdolliselle uudelle osakkeenomistajalle tai Finnair Oyj:lle, joka omistaa loput 40 prosenttia osakekannasta. Kaupan ehtona on Suomen kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Kauppa pyritään toteuttamaan vielä tämän vuoden puolella. Omistussuhteiden muuttumisella ei ole vaikutuksia Flybe Finlandin toimintaan ja lentotoiminta tulee jatkumaan normaalisti omistajajärjestelyistä huolimatta.

 

Pakkaa joulutuliaiset oikein lentomatkalle

Joulu on aikaa jolloin moni matkustaa kotipaikkakunnaltaan sukuloimaan tai ulkomaille talven pimeyttä pakoon. Lentomatkustajien kannattaa pitää mielessään muutama matkustamista helpottava sääntö. Kun matkatavarat ovat oikein pakattu, lentokenttien turvatarkastuksiin muodostuu myös vähemmän turhaa ruuhkaa.

Joulupöytään kuuluu monta herkkua, jotka on nestepitoisuutensa vuoksi kuljetettava ruumassa. Tällaisia ovat esimerkiksi joululaatikot sekä marinadissa olevat tuotteet. Matkan aikana tarvittavien nestemäisten lääkkeiden, erityisruokavalionesteiden ja vauvanruoan lisäksi muita nestemäisiä tuotteita saa kuljettaa käsimatkatavarassa enintään 100 millilitran pakkauksissa. Näiden kaikkien pakkausten on mahduttava enintään litran vetoiseen läpinäkyvään ja uudelleensuljettavaan muovipussiin.

Myös monet tahnamaiset tuotteet, kuten sinappi, lasketaan nesteeksi. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos tuotetta voi levittää veitsellä, se on nestettä. Lisäksi pakastetut tuotteet, kuten joululaatikot luokitellaan nesteiksi.

”Pakkaamalla kaikki elintarvikkeet ruumaan meneviin laukkuihin, ei tarvitse murehtia tuotekohtaisista säännöistä. Ruuman viileys on muutenkin elintarvikkeiden säilyvyyden kannalta parempi ratkaisu”, Trafin erityisasiantuntija Arja Pulliainen vinkkaa.

Joulukonvehteja, joulutorttuja ja muita pienen määrän hilloa sisältäviä leivonnaisia voi kuitenkin kuljettaa myös käsimatkatavaroissa.

Tulitikkujen ja sytyttimien kanssa oltava tarkkana

Kynttilät luovat tunnelmaa jouluun, mutta lentomatkustajan on syytä muistaa, että sytyttimiä tai tulitikkuja ei saa lainkaan kuljettaa ruumaan menevissä tavaroissa.

”Yhden sytyttimen tai tikkuaskin voi ottaa mukaansa matkustamoon, mutta tulivälineen on oltava matkustajan kontrolloitavissa eli vaikkapa taskussa”, Pulliainen täsmentää.

Uuden vuoden lähestyessä kannattaa huomioida, että tähtisadetikkujen tai ilotulitteiden kuljettaminen lentomatkoilla on kokonaan kiellettyä. Lisäksi eräät lasten joululahjoista kuuluvat ruumaan pakattaviksi – leikkiaseet ovat matkustamossa kiellettyjä.

Tarkasta Trafin nettisivujen esine- ja ainekohtaisesta listasta, miten pakkaat lentomatkalle oikein.

Finnairin Platina ja Gold -tasojäsenille uusia lisäetuja oneworld-yhtiöillä lennettäessä

Lentoyhtiöallianssi onewoldin tasojäsenedut laajenevat. Joulukuun alusta Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman Platina ja Gold -tasojäsenet saavat matkatavaroita koskevia lisäetuja oneworld-yhtiöillä lentäessään.

Matkustaessaan missä tahansa matkustusluokassa Finnairin Platina ja Gold -jäsenet saavat priority-laukkutoimituksen lähes kaikilla oneworld-lentoyhtiöillä.  Lisäksi Gold-jäsenet voivat tuoda lisämatkatavaraa seuraavasti:

  • kansainvälisille tai kotimaanlennoille 15 lisäkiloa, jos lipussa on ilmoitettu painoraja
  • toisen kirjattavan 23 kilon matkalaukun lippuun merkityn yhden sijaan
  • yhden kirjatun 23 kilon matkatavaran, vaikka lipputyyppiin ei kuuluisi matkatavaroita

Platina-asiakkailla vastaavat matkatavaraedut ovat olleet jo aikaisemmin.

“oneworld-allianssi haluaa olla kansainvälisten, paljon matkustavien lentomatkustajien ykkösvaihtoehto. Tarjoamme allianssiyhtiöidemme kanta-asiakkaille houkuttelevia etuja ja saumatonta matkustuskokemusta myös silloin, kun he matkustavat oneworldin verkostossa oman lentoyhtiönsä verkoston ulkopuolella”, sanoo Bruce Ashby, onewoldin toimitusjohtaja.

“oneworld-allianssiin kuuluu 15 lentoyhtiötä, ja käymme nyt läpi kaikkia kanta-asiakasetuja, jotta voimme taata asiakkaille parhaan mahdollisen lentomatkan. Nämä kaksi uudistusta ovat ensimmäiset tulokset tästä työstä”, selvittää Ashby.

Risikko: Harrasteilmailulle etsitään uutta paikkaa Helsingin seudulla

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko käynnistää kartoituksen harrasteilmailuun osoitettavasta lentokentästä Helsingin seudulla. Tarkoituksena on selvittää, missä ilmailua voitaisiin parhaiten jatkaa sen jälkeen, kun toiminta Malmin lentokentällä päättyy.

Lisäksi selvitetään, miten täytettäisiin ne vaatimukset, joita lentotoiminnan jatkaminen vuoden 2018 loppuun edellyttäisi.

Aiheesta keskusteltiin Risikon ja ilmailijoiden välisessä tapaamisessa 4. joulukuuta. Risikko toivoo, että yhteistyössä päästäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun harrasteilmailun jatkumisesta Helsingin seudulla. Työhön kutsutaan myös ilmailun edustajat.

Hallituksen päätösten mukaisesti valtio lopettaa toimintansa Helsinki-Malmin lentoasemalla syyskuussa 2016, jolloin myös lennonvarmistus lakkaa. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä riskikartoituksesta ilmenee, että toimintaa voitaisiin mahdollisesti jatkaa pari vuotta myös ilman lennonvarmistuspalveluja.

Trafin selvitys:
Jatkoaikaa Malmin lentotoiminnalle
tietyin edellytyksin

Trafin riskianalyysissa arvioidaan, millaisin edellytyksin ja rajoituksin ilmailua voidaan jatkaa Malmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun tilanteessa, jossa lennonjohtoa ei ole ja kenttä toimisi niin sanottuna korpikenttänä.

Selvityksessä pidetään oleellisena sitä, että lentoasemalle löytyy pitäjä jaettä kenttä saa asianmukaisen ympäristöluvan.

Trafi listaa seitsemän toimenpidettä, jotka tulisi toteuttaa, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa mahdollisimman turvallisesti ilman lennonvarmistusta.

Toimenpiteillä muun muassa rajoitettaisiin lennot näkösääolosuhteisiin, edellytettäisiin koneilta korkeuden ilmoittavaa transponderia ja tehtäisiin Malmin lentopaikasta ja sen läheisyydestä radiovyöhyke, jossa radiopuhelimen käyttö on pakollista sekä maassa että ilmassa.

Maailman talousfoorumin raportti: Suomessa lentoliikenteen infrastruktuuri on maailman kärkeä

2014-12-01 12_18_01-WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa 2014–2015 Suomen lentoliikenneinfrastruktuuri arvioidaan laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Finavian lentoasemaverkoston kehittäminen ja ylläpito tukee koko Suomen kilpailukykyä ja työllistää laajasti eri puolilla maata.

Suomi sijoittuu viidenneksi lentoliikenteen infrastruktuurin kansainvälisessä vertailussa, joka sisältyy Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin. Seitsenportaisella asteikolla Suomi saavuttaa arvosanan 6,2. Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan.

– Suomen erinomaista sijoitusta voidaan pitää osoituksena siitä, että meillä on laadukas ja kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee tarjoamaan kustannustehokkaita ja kysyntään vastaavia palveluita lentoyhtiöille ja lentomatkustajille. Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuri toimii ilman verorahoja. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on ollut merkittävä tekijä siinä, että Suomi on pärjännyt niin hyvin viime vuosina kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista. Sen sijaan kotimaan liikenteessä edes kilpailukykyiset lentoasemat eivät ole taanneet kaikkialle runsaita lentoyhteyksiä. Kotimaan lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen  tulee jatkossakin olemaan haasteellista, toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä sanoo.

Saavutettavuus vaatii laadukasta infrastruktuuria

Suomalaisten ulottuvilla on maan kokoon suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen.  Kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvaessa yhteyksien määrä lisääntyy, mikä parantaa Suomen saavutettavuutta entisestään. Suomessa miljoonaa asukasta on palvelemassa keskimäärin 4,7 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1,01 ja Pohjois-Amerikassa 2,53.

– Käytännössä Suomen lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Tämä on vähäväkisen ja maantieteellisesti suuren maan logistiikassa yleinen ongelma, joka nostaa kustannuksia. Joudummekin tulevaisuudessa etsimään ennakkoluulottomasti eri keinoja, jotta lentoliikenteen infrastruktuurin kannattavuus saadaan nostettua kestävällä tasolle, Savolainen kuvailee.

Kehitysohjelmat kirittävät taloutta ja työllisyyttä

Suomen lentoasemaverkostosta ja lennonvarmistuspalveluista vastaavan Finavia Oyj:n sitoutuminen lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen näkyy Helsinki-Vantaan ja maakuntalentoasemien mittavina kehitysohjelmina. Helsinki-Vantaan historiallisen laaja investointiohjelma vuosille 2014–2020 yltää 900 miljoonaan euroon ja merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5000 pysyvää työpaikkaa. Verkostolentoasemien 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2013–2015 merkitsee puolestaan yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.

Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 3 %. Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) kilpailukykyraportissa (The Global Competitiveness Report) vuosille 2014–2015 Suomi sijoittuu kokonaisarviossa kilpailukyvyltään neljänneksi maailmassa. Raportissa tarkastellaan yhteensä 144 talouden kilpailukykyä ja menestykseen vaikuttavia tekijöitä yli sadan muuttajan avulla. Kilpailukykyraporttia on julkaistu vuodesta 1979 lähtien.

Tutustu Maailman talousfoorumin kilpailukykyraporttiin (The Global Competitiveness Report 2014–2015) täällä (englanniksi): http://www3.weforum.org/docs/WEF_GlobalCompetitivenessReport_2014-15.pdf