Yleiset Uutiset

Lapin lentoyhteydet paranevat talvikaudella 2015–2016, kun Lufthansa avaa reitin Kittilän lentoasemalta Müncheniin Saksaan.

Lennot operoidaan Airbusin A320/A319 -koneilla kerran viikossa lauantaisin joulukuusta maaliskuuhun. Ensimmäinen lento Kittilän ja Münchenin välillä lennetään 19. joulukuuta. Lentoaika Münchenistä Kittilään on noin 3,5 tuntia.

Uuden viikoittaisen reittiyhteyden saamisessa Lappiin ovat olleet yhteistyössä Finavia, Visit Finland ja Levin alueen matkailutoimijat.

– Lufthansan uusi reitti ensi talvelle on valtavan hieno uutinen paitsi meille Finaviassa, myös Lapin matkailuelinkeinolle. Tämä reittiavaus on hyvä esimerkki siitä, miten iso merkitys on alueellisten matkailutoimijoiden sitoutumisessa lentoliikenteen kehittämiseen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä.

Münchenin lentoasema on Keski-Euroopassa merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on jatkolentoyhteyksiä kymmeniin kohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoyhteydet mukaan luettuna Kittilän saavutettavuus on talvikaudella 2015–2016 aivan omaa luokkaansa.

Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa peruu 60-vuotisjuhlansa. Perumisen syynä onGermanwingsin tuhoisa lentoturma Ranskassa viime viikolla.

Lufthansa on Germanwingsin emoyhtiö.

– Kunnioituksesta lennon 4U9525 turman uhreja kohtaan Lufthansa peruu 60-vuotisjuhlallisuudet, jotka oli määrä pitää 15. huhtikuuta, lentoyhtiö kertoi tiedotteessaan.

Turmassa kuolleiden 150 ihmisen muistojuhla järjestetään Kölnin tuomiokirkossa 17. huhtikuuta. Lufthansa sanoo välittävänsä tilaisuuden suorana työntekijöilleen.

Germanwingsin perämiehen Andreas Lubitzin epäillään lentäneen matkustajakoneen tahallaan päin vuorta Ranskan Alpeilla 24. maaliskuuta.

LUFTHANSA: Lufthansa cancels its 60 year anniversary celebrations

Solar Impulse kiisi ensimmäiset etapit maailmanympärysmatkastaan

Aurinkovoimalla toimiva lentokone Solar Impulse on taittanut ensimmäiset neljä etappia maailmanympärysmatkastaan. Yhteensä etappeja kertyy matkalla 12. Suoritus on melkoinen ympäristöystävällisen lentomatkailun historiassa.  Kokonaan aurinkoenergialla kulkeva kone on luotu ohjelmistoyritys Dassault Systèmesin teknologian avulla.

Solar Impulse on ennennäkemättömän haasteen edessä. Kone lentää viidestä kuuteen päivää kerrallaan ilman tippaakaan polttoainetta maailman ympäri. Tehtävään valmistautuessaan Solar Impulsen insinöörit käyttivät hyväkseen Dassault Systèmesin ohjelmistojen tarjoamia 3D-prototyyppejä, analysointityökaluja, simulaatiovälineitä sekä reaaliaikaisen ja saumattoman yhteistyön mahdollistavia ominaisuuksia.

Koneen runko ja siivet vaativat aivan uudenlaisten materiaalien käyttöä, jotta ne saatiin tarpeiksi kevyiksi. Ohjaamoa suunniteltaessa piti ottaa huomioon myös pilotin turvallisuus ja mukavuus, sekä koneen hyvä ohjattavuus. Digitaalisen teknologian avulla aurinkolentokonetta voitiin suunnitella, rakentaa ja testata virtuaalisesti ennen varsinaista lentosuoritusta.

Koneen siipien kärkiväli on 72 metriä, eli leveämpi kuin Boeing 747 lentokoneessa. Kone koostuu pääasiassa hiilikuitukomposiiteista. Kevyt materiaalivalinta auttaa konetta saavuttamaan matkustusnopeuden, joka on noin 90 kilometriä tunnissa. Kone painaa noin 2 300 kiloa ja sisältää 17 248 aurinkokennoa, joiden avulla kone lentää sekä öisin että päivisin. Yksipaikkainen ohjaamo suunniteltiin täyttämään tarkat vaatimukset, sillä lentäjä viettää 3,8 neliömetristä koostuvassa tilassa yhtäjaksoisesti viidestä kuuteen vuorokautta kerralla. Tilan lämpötila vaihtelee 40 pakkasasteesta 40 plusasteeseen. Ohjaamossa on hieman tilaa myös tarvikkeille. Ohjaamon kokoonpanon ansiosta ensimmäisellä etapilla Abu Dhabista Omaniin lentäjä pystyi olemaan samassa asennossa noin 12 tuntia.

Solar Impulsen lentäjät André Borschberg ja Bertrand Piccard matkustavat kaksi kuukautta Intiaan, Myanmariin, Kiinaan, Amerikkaan sekä joko Etelä-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan ennen kuin palaavat takaisin Abu Dhabiin.

Lisää tietoa: http://www.3ds.com/industries/aerospace-defense/solar-impulse/

Suomi toteuttaa Open Skies -tarkkailulennon Venäjällä 23.-27. maaliskuuta 2015. Tarkkailulennolla käytetään Ruotsin Puolustusvoimien Open Skies – tarkkailukonetta Saab 340B.

Maksimitehtävälentomatka Venäjällä on 5500 km. Suomen kahdeksan henkistä tarkkailuryhmää johtaa majuri Timo Heinäaho.

Lisäksi koneessa on kuuden hengen ruotsalainen miehistö.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on maksanut Oy Air Finland Ltd:ltä valmismatkan ostaneille kuluttajille korvaukset virastolle asetetusta valmismatkavakuudesta. Pelkän lennon tai hotellin Air Finlandilta varanneiden osalta konkurssipesän selvitys on edelleen kesken. Näiden kuluttajien saatavat on automaattisesti huomioitu konkurssimenettelyssä, eikä heiltä edellytetä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä.

Valmismatkan Air Finlandilta ostaneiden kuluttajien korvaus on suunnilleen KKV:n alkuperäisen päätöksen mukainen eli noin 69,5%. Maksun tunnistaa siitä, että viestikentässä lukee ”Kilpailu- ja kuluttajavirasto”.

Mikäli valmismatkasta korvausta hakenut kuluttaja ei ole saanut maksua, hän voi olla yhteydessä virastoon puhelimitse 029 505 3193 tai sähköpostitse valmismatkat@kkv.fi.

Pelkän lennon ostaneiden saatavat konkurssipesän selvitettävinä

Valmismatkaliikelaki ja siihen perustuvat vakuudet koskevat vain valmismatkoja, joten KKV:lle asetetusta vakuudesta maksetaan korvauksia vain valmismatkan ostaneille kuluttajille.

Pelkästään lentolipun tai -lippuja Air Finlandilta ostaneet matkustajat ovat hakeneet korvausta konkurssipesältä sen asettaman määräajan puitteissa. Konkurssipesää koskeva pesänselvitys on vielä kesken eikä korvausten maksamisen aikataulusta sen osalta ole vielä tarkempaa tietoa. Konkurssipesä tiedottaa tästä matkustajia erikseen. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä konkurssipesän julkisselvittäjältä konkurssiasiat@borenius.com.

Pitkä prosessi saatu nyt päätökseen

Lentoyhtiö Air Finland ajautui konkurssiin kesällä 2012. KKV (silloinen Kuluttajavirasto) käsitteli konkurssiin liittyen noin 3 000 korvaushakemusta ja teki niistä päätökset vuoden 2012 lopulla.  Osa Air Finlandin asiakkaista oli tyytymättömiä päätöksiin ja valitti niistä hallinto-oikeuksiin. Osasta hallinto-oikeuksien kesällä 2014 antamista päätöksistä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi helmikuussa 2015 korvauspäätöksiä koskevat valitukset, jonka jälkeen korvausten maksaminen valmismatkan ostaneille hakijoille voitiin vihdoin aloittaa.

Haaga-Helian ja Finavian torstaina 5.3 järjestämässä FutuAeroport miniseminaarissa visioitiin Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaympäristön muutosta, tulevaisuuden matkustajakäyttäytymistä sekä johtamisen ja brändien kehittämistä. Miniseminaariin osallistui 90 lentokentän vaikutuspiirissä olevaa matkailualan asiantuntijaa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa maailman suurimpaan kuuluvan TaxFree -ketjun kansainvälistymisjohtaja Fernando Perez-Peñaa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaarta ja kaupallista johtaja Jukka Isomäkeä.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys on jättänyt tänään valtakunnansovittelijalle Airpro Oy:n matkustamohenkilökuntaa koskevan lakkovaroituksen. Työtaistelu alkaa toteutuessaan torstaina 26.3.2015 klo 7.00 ja kestää ensi vaiheessa 9 tuntia. Lakon piirissä on Helsingistä lähtevä liikenne, jonne Airpro toimittaa matkustamohenkilökuntaa. Lähetämme airprolaisille lisäohjeita työtaistelun varalle myöhemmin tällä viikolla.

Tämä varoitus koskee siis vain Airprolla työskenteleviä.

Mitä asia koskee?

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä on sovittu matkustamohenkilöstöä koskeva yleissitova työehtosopimus. Airpro on vuonna 1994 perustettu henkilöstövuokrausta harjoittava valtio-omisteinen yritys. Palkansaajajärjestöt Pardia ja JHL ovat ilman matkustamohenkilöstön edustavuutta sopineet PALTA:n kanssa Airprota koskevan ns. yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Tätä sopimusta noudatetaan myös Airpron palkkaamaan matkustamohenkilökuntaan, vaikka se ei huomioi matkustamopalvelutyön erityispiirteitä millään lailla. Airpron sopimus on myös palkkatasoltaan huomattavasti SLSY:n neuvottelemaa työehtosopimusta heikompi.

Ilmailualan Unioni IAU on vastaavassa tilanteessa maapalvelutyöntekijöiden suhteen. IAU:n tilanne kärjistyi entisestään lentoyhtiö Norwegianin ilmoittaessa siirtävänsä maapalvelunsopimuksensa Airprolle. IAU on jättänyt lakkovaroituksensa koskinen Norwegianin maapalveluita 24.2.2015.

Asiasta on käyty neuvotteluja SLSY:n ja IAU:n aloitteesta vuosien ajan. Yhdessä Ilmailualan Unioni IAU:n kanssa SLSY haluaa irrottaa sekä matkustamo- että maapalvelutyöt Airpron työehtosopimuksen piiristä. Toivomme edelleen saavuttavamme sovun neuvotteluteitse, mutta olemme valmiita myös taisteluun.

Ilmailualan Unioni IAU on ilmoittanut tukevansa norjalaisen ammattiliitto Paratin käynnissä olevaa työtaistelua lentoyhtiö Norwegianissa. IAU:n tukilakon on tarkoitus alkaa Helsingin lentokentällä huomenna sunnuntaina kello 3. Palvelualojen työnantajat PALTA ry pitää IAU:n toimintaa valitettavana. Norwegianin lentäjiä koskeva kiista olisi tullut pitää Suomen rajojen ulkopuolella.

Puolustusvoimat ja Patria Aviation Oy ovat allekirjoittaneet sotilasilmailun järjestelmien elinkaaripalveluja koskevan strategisen kumppanuussopimuksen.

Sopimuksella täsmennetään osapuolten välillä jo vuosikymmenten ajan jatkuneen yhteistoiminnan toimintatapoja ja ehtoja sekä vahvistetaan strategisen kumppanuuden asemaa kaikissa olosuhteissa.
Kumppanuussopimus kattaa puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluja, muun muassa Ilmavoimien F/A-18 Hornet hävittäjiin ja maavoimien NH90 kuljetushelikoptereihin ja näiden järjestelmiin liittyen.
Lentokaluston ja niihin liittyvien järjestelmien suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää puolustusvoimien ja teollisuuden yhteistyötä. Ilmavoimien ja Patrian yhteistyöllä on Suomeen rakennettu lentokaluston ylläpitokonsepti, joka on kustannustehokkaampi kuin mitä tukeutuminen kunkin koneen valmistajaan tai myyjään olisi tarjonnut. Nyt allekirjoitettu sopimus selkeyttää kummankin osapuolen rooleja ja mahdollistaa tiiviin yhteistyön sekä nykykaluston ylläpidossa että tuleviin materiaalihankkeisiin valmistauduttaessa. Sopimus on puitesopimus, jolla kuvataan jo vakiintunut liiketoimintatapa sekä todetaan liikesuhteen olevan puolustushallinnon kumppanuus-osastrategian mukaista strategista kumppanuutta.
Sopimus kattaa merkittävän osan niistä lentokalustoon liittyvistä töistä, joita tehdään Patrian Jämsän, Tikkakosken, Tampereen, Linnavuoren, Pirkkalan ja Utin toimipisteissä.