Yleiset Uutiset

Lennonjohtajien työehtosopimusneuvottelut työnantaja ANS Finlandin kanssa eivät ole edenneet. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry on tämän vuoksi päätynyt laajentamaan työnseisauksia.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry toimeenpanee kaksi uutta viikoittaista työnseisausta: 29.1.2019 alkaen tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00-08.00. Myös aiemmin ilmoitetut, torstaisin klo 13.00-15.00 tapahtuvat työnseisaukset jäävät voimaan. Työnseisaukset toistuvat viikoittain, kunnes työehtosopimusneuvottelujen osapuolet saavuttavat neuvottelutuloksen.

Uusista työnseisauksista päätettiin verkkaisesti alkaneen työriidan sovittelun vauhdittamiseksi, sanoo Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg. SLJY on erittäin pettynyt työnantaja ANS Finlandin kanssa pitkään käytyjen TES-neuvottelujen kulkuun.

– Päästäksemme aidosti neuvottelemaan ja sopimaan työehdoista olemme pakotettuja laajentamaan jo antamaamme työtaisteluilmoitusta. Työnantajamme ANS Finland sekä Palvelualojen Työnantajat Palta eivät edelleenkään ole osoittaneet halua sopia työehdoista, vaikka neuvotteluja on käyty vuoden 2017 syksystä lähtien, viimeisimmäksi valtakunnansovittelijan johdolla, kertoo SLJY:n puheenjohtaja Roy Myrberg.

– SLJY pahoittelee matkustajille aiheuttamaansa huolta ja toivoo tilanteen ratkeavan mahdollisimman pian neuvottelemalla, sanoo Myrberg.

– Näkemyksemme mukaan ANS Finland pystyy hoitamaan esimiesvoimin lentoliikenteen keskeytyksittä myös uusien työnseisausten aikana, kertoo SLJY:n pääluottamusmies Katariina Syväys.

Kaupallisen ilmailun viime vuosi (2018) sujui suomalaisten kannalta turvallisesti, jos sitä arvioidaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärällä mitattuna. Viime vuonna suomalaisia ei kuollut ilmailuun liittyvissä onnettomuuksia, mutta valitettavasti kaksi ulkomaalaista kuoli Suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa. Ensimmäinen onnettomuus tapahtui ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ja toinen ulkomaisessa harrasteilmailussa.

Vakavien vaaratilanteiden määrä kaupallisessa ilmailussa oli viime 12 – määrä jatkoi kasvuaan ja oli huomattavasti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Vakavissa vaaratilanteissa tapahtumatyyppinä oli ilma-alusten välinen läheltä piti -tilanne ilmassa.

Selkeä trendi Suomessa viime vuonna olivat lukuisat dronejen eli miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamat vaaratilanteet. Niitä oli vuonna 2018 kuusi kappaletta (2 kpl v. 2017). Kaupalliset drone-toimijat toimivat kuitenkin vastuullisesti ja suurimmat haasteet liittyivät yksityisiin, säännöistä tietämättömiin lennättäjiin.

Ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa Suomessa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun Kittilässä liikesuihkukoneen ovi avautui suurella voimalla osuen koneen kapteenia päähän, joka menehtyi vammoihinsa. Lisäksi vakavia vaaratilanteita tapahtui noin neljä kertaa enemmän vuonna 2018 kuin vuonna 2017.

Yleis- ja harrasteilmailun vuosi sujui edellisvuotta turvallisemmin

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuosi 2018 sujui edellisvuotta turvallisemmin. Onnettomuuksia tapahtui seitsemän, mutta niistä selvittiin ilman menehtyneitä. Edellisenä vuonna onnettomuuksissa kuoli yksi henkilö. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli hieman kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.

Vuoden aikana tapahtui 18 vakavaa vaaratilannetta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Suurimmassa osassa onnettomuuksista syytekijänä vaikuttaisi olleen ilma-aluksen hallinnan menetys lentoonlähdön tai laskun aikana. Yksi ulkomaalainen menehtyi vuoden aikana norjalaisen gyrokopterin onnettomuudessa Kilpisjärvellä.

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne 2018

Lennonjohdon aiheuttamien porrastusten alitusten määrä laski edellisvuodesta. Porrastusten alitusten määrä onkin vähentynyt jo useana vuotena peräkkäin. Lennonvarmistuksen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä sen sijaan kasvoi huomattavasti edellisvuoteen nähden. Tammikuussa Helsinki-Vantaalla tapahtunut kiitotiepoikkeama luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi, muuten kiitotiepoikkeamat eivät aiheuttaneet merkittäviä vaaratilanteita.

Maa-ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2015-2017, mutta viime vuonna määrä kääntyi laskuun.

Avoin raportointi on turvallisuuden peruspilari

Avoin havaituista poikkeamista raportointi ja raporttien oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista.

Suomessa noudatetaan raporttien käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Raporttien käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman kohdassa 2.5.

Raportointimäärissä saavutettiin viime vuonna jälleen uusi ennätys. Virastoon toimitettiin yli 9000 poikkeamailmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 20 prosenttia. Liikennefakta.fi -sivustolle on kerätty tarkemmat tiedot vuoden tiedoista liittyen ilmailun turvallisuuteen. www.liikennefakta.fi

Kansainvälisessä ilmailuturvallisuudessa erittäin hyvä vuosi

EASA:n mukaan vuosi 2017 oli kaupallisen ilmailun turvallisin, mutta vuoden 2018 kansainväliset onnettomuudet osoittavat, että turvallisuutta ei voi ottaa itsestään selvänä.

Ateenan reitin avauslento 16.5.2018, kuva Lappeenrannan lentokentältä, kuvaaja Minna Kivistö.

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannasta Pohjois-Saksassa sijaitsevaan Berliiniin kesäkaudella 2019. Berliini on uusi kohde Lappeenrannasta, ja sinne lennetään nykyisten Milanon Bergamon, Ateenan ja Thessalonikin reittien lisäksi.

Lennot kaikkiin neljään kohteeseen alkavat huhtikuussa (2019): Milanoon Bergamon kentälle lennetään keskiviikkoisin ja lauantaisin, Ateenaan keskiviikkoisin, Thessalonikiin torstaisin ja Berliiniin Schönefeldin kentälle maanantaisin ja perjantaisin.

Ryanairin Lappeenrannasta tarjoama kokonaispaikkamäärä kasvaa yli 100 prosenttia kesäkauteen 2018 verrattuna.

Saksan suurimman kaupungin ja pääkaupungin Berliinin alueella asuu 3,7 miljoonaa asukasta. Berliinillä on ainutlaatuinen historia, ja kaupunki tarjoaa paljon monipuolista nähtävää sekä koettavaa matkailijalle. Berliini on myös yksi dynaamisimmista talousalueista Euroopassa.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Lappeenranta–Berliini-yhteys on ollut toivotuin uusi reitti Lappeenrannalle.

− Tämä on iso askel eteenpäin ja laajentaa edelleen erinomaista yhteistyötämme Ryanairin kanssa. Lappeenranta–Berliini-reitti on ollut tärkein toivomamme uusi reitti, ja on todella hienoa, että se nyt lähtee lentoon. Ryanairin lyömättömän edulliset hinnat tarjoavat houkuttelevan mahdollisuuden Saksasta saapuville matkustajille päästä nauttimaan kauniista Järvi-Suomesta. Saimaan upea vesistö, Järvi-Suomen helmi, alkaa parin kilometrin päästä Lappeenrannan Lentoasemalta, joten loman aloittaminen vaivattomasti ilman ruuhkia ei voisi olla tämän helpompaa, Joro arvioi.

Lappeenrannan Lentoaseman ainutlaatuinen sijainti lähellä Pietaria ja Suomen hienoimman järvialueen sydämessä mahdollistaa merkittää kasvua tulevaisuudessa.

− Jatkamme kasvua edistävien ja asiakaspalvelua parantavien kentän palvelujen sekä helppojen kulkuyhteyksien kehittämistä edelleen. Matkustajat ovat löytäneet Lappeenrannan helppona ja edullisena väylänä Suomeen sekä Pietarin upeaan metropoliin, joka sijaitsee vain kahden tunnin päässä Lappeenrannasta, Eija Joro jatkaa.

Ryanairin Skandinavian ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Chris Lundshøj on tyytyväinen, että Lappeenrannan reittivaihtoehtoja pystytään tulevalla kesäkaudella entisestään lisäämään.

− Olemme iloisia voidessamme avata jälleen uuden reitin Lappeenrannasta Berliiniin Schönefeldin kentälle osana kesäkauden 2019 lentotarjontaamme. Kesäkaudella tulemme nyt operoimaan Lappeenrannasta neljään kohteeseen yhteensä kuusi viikkovuoroa. Lennämme Berliiniin Schönefeldin kentälle kaksi kertaa viikossa, Milanoon Bergamon kentälle kaksi kertaa viikossa, Ateenaan kerran viikossa ja Thessalonikiin kerran viikossa., Lundshøj kertoo. Kaikki lennot alkavat huhtikuussa 2019.

– Juhlistaaksemme uutta reittiä myynnissä on tarjoushintaisia paikkoja alkaen 19.99€, matkustusaika huhtikuussa 2019. Tämä tarjous on voimassa perjantaihin (11. tammikuuta) keskiyöhön saakka. Nämä paikat tulevat olemaan kysyttyjä, joten ne kannattaa varata nopeasti sivuilta www.ryanair.com.

Joka vuosi 27 miljoonaa lomailijaa matkustaa TUIn kanssa yli sataan kohteeseen ympäri maailmaa. TUIlla on pitkät yhteistyösuhteet lomakohteiden ja kohdemaiden kanssa. Nyt yhtiö haluaa korostaa näitä suhteita nimeämällä uusimmat Boeing 737 MAX 8 lentokoneet kohteiden nimillä.

Suomi on tärkeä kohdemaa TUIlle. Lapin kohteet ovat erittäin suosittuja esimerkiksi brittilomailijoiden keskuudessa. Tästä johtuen TUI on päättäny nimetä uuden lentokoneen Kittilän kaupungin mukaan. Uusia Boeing 737 MAX 8 lentokoneita on tilattu 72 kappaletta ja Kittilä on niistä järjestyksessä kuudes.

Joulupukkihan tunnetusti asuu Lapissa, joten hänet oli valittu itseoikeutetusti nimenantoseremonian kummisedäksi. Joulupukin lisäksi tilaisuudessa olivat allekirjoittamassa Finavialta Kittilän lentokentän johtaja Kimmo Liukkonen ja TUIlta Lapin seudun kohdejohtaja George Dimas. Seremoniassa oli mukana myösTUIn yhteistyökumppaneita Lapland Safarilta, sekä Lapin matkailun vaikuttajia.

Joulupukki: “ Tämä oli minulle erityinen hetki. Rakastan kotiseutuani Lappia ja sen ihmisiä. Tunnen ylpeyttä, että nyt tämä lentokone kantaa nimeä Kittilä ja toimii Lapin lähettiläänä maailmalla. Toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.”

George Dimas: “Matkailu tuo ihmisiä ja kulttuureja yhteen. Lentokoneemme ovat osa lomakokemusta ja yhdistävä elemetti eri alueiden välillä ympäri maailmaa. Lappi on yksi brittien suosikkilomakohteista talvikaudella. Meillä on erinomaiset suhteet paikallisiin hotellikumppaneihin. Yhteistyömatkanjärjestäjänä toimii Lapland Safari. Ja tietysti meillä on myös meidän oma TUIn henkilökunta kohteessa. Kaikki nämä varmistavat, että asiakkaamme voivat nauttia loistavasta lomasta tässä upeassa lomakohteessa.”

Kimmo Liukkonen: ”Nimeäminen on meille suuri kunnia. Paljon hienoja asioita tapahtuu juuri nyt täällä pohjoisessa. Kuukausi sitten avasimme Kittilän lentokentällä uuden terminaalin laajennuksen juuri ajoissa ennen historian kiireisintä lomakautta. Paljon turisteja saapuu viettämään satumaista joulua kansamme Lappiin. On ihana ajatus, että Lapin kokemus alkaa jo koneeseen nousemisesta!”

Pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla on 11. – 14. joulukuuta Utin jääkärirykmentin harjoitukseen liittyvää helikopteritoimintaa.

Maavoimien NH90- ja MD500-helikopterit toimivat harjoitukseen liittyen Helsingin alueella sekä valtatien 25 ja kantatien 55 muodostaman väylän sisäpuolella.

Utin jääkärirykmentin harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja palkattua henkilöstöä, yhteensä noin 150 henkeä.

Maailman johtava lentoyhtiöallianssi oneworld saa uuden jäsenen Royal Air Marocista, joka on Afrikan suurin liittoutumaton lentoyhtiö. Liittyminen tapahtuu vuoden 2020 puolivälissä ja samalla alueellinen tytäryhtiö Royal Air Maroc Express liittyy oneworldin liitännäisjäseneksi.

Royal Air Marocin liittyminen lisää oneworldin kohdekaupunkien määrää 34 kaupungilla ja uusia maita tulee mukaan 21. Yhtiön mukaantulo kasvattaa oneworldin kohdeverkoston 1 069 lentoasemaan 178 maassa.

Royal Air Maroc on oneworldin ensimmäinen uusi täysjäsen sitten vuoden 2012. Fiji Airways liittyi oneworldin connect-jäseneksi 5.12.2018.

“Kun kesäkuussa esittelimme uuden, pienemmille lentoyhtiöille tehdyn connect-jäsenyysmuodon, kerroimme, että tulevaisuudessa tavoittelemme täysjäseniksi sellaisia yhtiöitä, jotka ovat merkittäviä kohdemarkkinoillamme ja tarjoavat yhteyksiä liike-elämän keskusten välillä. Royal Air Maroc on kasvamassa globaaliksi lentoyhtiöksi. Sen kotipaikka Casablanca on vahvistanut asemaansa Afrikan johtavana finanssikeskuksena ja ilmailun keskittymänä”, sanoo oneworldin toimitusjohtaja Rob Gurney.

Royal Air Maroc kuljetti viime vuonna 7,3 miljoonaa matkustajaa ja sen laivasto koostuu 55 lentokoneesta. Yhtiö lentää Casablancasta 94 kohteeseen 49 maassa Afrikassa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, mukaan lukien oneworldin hubit, kuten Doha, São Paulo, Madrid, Lontoon Heathrow, Moskovan Domodedovo ja John. F. Kennedy New Yorkissa.

Tietoa oneworldistä

oneworld on maailman 13 johtavan lentoyhtiön allianssi, joka tarjoaa parasta mahdollista palvelua ja matkustusmukavuutta yli 1 000 kohteeseen yli 160 maassa ympäri maailman. oneworldin jäseniä ovat American Airlines, British Airways, Cathay Pacific, Finnair, Iberia, Japan Airlines, LATAM Airlines, Malaysia Airlines, Qantas, Qatar Airways, Royal Jordanian, S7 Airlines ja SriLankan Airlines, sekä 30 muuta liitännäisjäsentä. Fiji Airways liittyi oneworldin connect-jäseneksi 5.12.2018.

Helsinki-Vantaa on nyt maailman ensimmäinen 5G-lentoasema, kun Telia ja Finavia käynnistivät lentoasemalla avattua 5G-verkkoa hyödyntävän robottihankkeen. 

Telia on avannut 5G-verkon Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Asemalla käynnistyi tänään yhdessä Finavian kanssa toteutettava hanke, jossa kokeillaan 5G:n hyödyntämistä lentoaseman toiminnoissa ja uudenlaisen elämysten tuomisessa matkustajille. Hankkeen myötä Finaviasta tulee jo esikaupallisessa vaiheessa ensimmäisenä Telian 5G-verkkoa käyttävä asiakas.

5G-robotti on asettunut lentoaseman T2-terminaalin non-Schengen-alueelle. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten matkustajat ja henkilökunta suhtautuvat palvelutehtäviä hoitavaan autonomiseen robottiin.

”Robotti voi välittää reaaliaikaista videokuvaa terminaalista ja mahdollistaa etäohjauksen kautta tai autonomisesti vaikkapa terminaalialueiden tarkastuksen, näin voidaan nähdä että kaikki toimii kuten pitääkin. Robotti voi myös opastaa matkustajia terminaalialueella, ja tarkoitus on testata pilotin aikana erilaisia käyttötapauksia”, kertoo Heikki Koski, Finavian Chief Digital Officer.

Robotin ohjaus ja tiedonsiirto toteutetaan lentoasemalla käyttöönotetun 5G-tukiaseman kautta. Nokian teknologiaan perustuva yhteys on toteutettu korkeammalla, 28 GHz:n taajuusalueella. Kyseessä on ensimmäinen ns. milllimetriaaltoja hyödyntävä julkinen 5G-käyttöönotto Suomessa.

”5G tulee ensimmäisenä yrityksiin, erityisesti teollisuuden automaation ja prosessien etähallinnan tueksi. 5G:n viiveettömät yhteydet ja massiivinen kapasiteetti tulevat erinomaiseen käyttöön  lentoasemalla, jossa liikkuu paljon ihmisiä ja dataa, ja jossa sekä turvallisuus että sujuva palvelu ovat ensiarvoisen tärkeitä”, sanoo Telia Finlandin 5G-ohjelman johtaja Janne Koistinen.

Vantaa on jo kolmas Telian 5G-kaupunki

Telia avasi esikaupallisen 5G-verkon Helsingissä syyskuun alussa. Oulussa käynnistettiin yhtä maailman ensimmäisistä teollisista 5G-ekosysteemiä palveleva 5G-verkko marraskuun lopussa.

Telian 5G-verkko toimii Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. Varsinainen kaupallinen toiminta 5G-verkossa voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa, jolloin valtioneuvoston myöntämät uusien taajuuksien toimiluvat astuvat voimaan. Telia voitti 1.10. päättyneessä taajuushuutokaupassa 5G-taajuudet 3,5 GHz:n taajuusalueella.

Hallitus esittää muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin. Muutoksilla yhdenmukaistettaisiin lainsäädäntöä EU:n kanssa ja vahvistettaisiin lentoliikenteen EU:n päästökaupan säännöt käynnissä olevalle päästökauppakaudelle. EU:n jäsenmaat ovat sopineet päästökaupan sääntöjen kiristämisestä vuodesta 2021 alkaen.

EU hyväksyi joulukuussa 2017 asetuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Vuoden 2020 loppuun saakka päästökauppaa jatketaan pääosin samoilla säännöillä kuin vuosina 2013-2016. Sen jälkeen päästökauppaa kiristetään ja maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään.

Kansalliseen päästökauppalakiin lisättäisiin maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähennyskerroin, joka tulisi voimaan 2021. Se vähentäisi lentoyhtiöille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vuosittain 2,2 prosenttia vuoden 2020 tasosta.

Voimaan tulisi brexit-sääntö, joka suojaisi EU:n päästökauppajärjestelmää jäsenvaltion erotessa unionista.  Lisäksi kansainvälisten hankeyksiköiden käyttökielto tulisi voimaan vuonna 2021 eli EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamisessa ei saa enää käyttää hankkeita, joissa vähennetään päästöjä ETA-alueen ulkopuolella. Päästökauppa rajattaisiin nykyiseen tapaan ETA-maiden sisäisiin lentoihin vuoden 2023 loppuun saakka.

Kansainvälinen lentoliikenteen CORSIA-hyvitysjärjestelmä voimaan 2021

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n jäsenmaat ovat sopineet lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä ja lentoliikenteen päästökauppaan on tulossa lisää muutoksia. Vuonna 2021 otetaan käyttöön lentoliikenteen päästöjen globaali CORSIA-hyvitysjärjestelmä (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation).

Suomi ja kaikki Euroopan siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaata ovat sitoutuneet CORSIA:an. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta. ICAO:ssa on tarkoitus myös käynnistää työ, jossa päätetään pitkän aikavälin päästövähennystavoitteista, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

Lentoliikenne on ollut EU:n päästökaupassa vuodesta 2012 lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut päästöoikeuksien huomattava hinnan nousu on lisännyt merkittävästi päästökaupan tehoa ja ohjannut käyttämään uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. EU:n päästökaupan mahdollisesta kehittämisestä ja sopeuttamisesta CORSIA:an päätetään sen jälkeen, kun globaalin järjestelmän lopullinen sisältö on selvillä ja Euroopan komissio on arvioinut järjestelmän vaikuttavuutta.

Suomi on sitoutunut EU:n päästökauppaan ja kansainväliseen päästöjen hyvitysjärjestelmään CORSIA:an. Näiden markkinamekanismien rinnalle ei ole suunnitteilla kansallista lentoliikenteen verotusta, sillä se vääristäisi kansainvälistä lentoyhtiöiden ja lentoasemien kilpailua. Lentoliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoliikenteen päästöosuus on kasvussa, sillä lentoliikenteen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa. Laki tulisi voimaan vuoden 2019 aikana.

NH90-kuljetushelikopteri (NH) Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona järjestää pimeälentoharjoituksia ensi viikolla maanantaista keskiviikkoon. Lisäksi pimeälentokoulutusta järjestetään suunnitelman mukaisesti viikolla 50.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle merialueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, yleensä viimeistään kello 02 mennessä.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Lisäksi helikopterit osallistuvat loppuvuoden aikana puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.