Väitös: Näitä yksilöitä ilmailuteollisuus tarvitsee menestyäkseen: ”Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät riitä”

kuva-jaakko-sivusuo-vaaka-kuvaaja-riikka-kalmi

Jaakko Sivusuo kuvaaja Riikka Kalmi

Suomalaisista ilmailuteollisuuden yrityksistä löytyy käytäntöjä, joilla selvitään globaalista kilpailusta voittajana, ilmenee Jaakko Sivusuon tuotantotalouden väitöstutkimuksesta. Kilpailuetua voi syntyä esimerkiksi kumppanuudesta, tuotteistetuista palveluista sekä yrittäjämäisistä ja intohimoisista yksilöistä.

– Ilmailuteollisuuden yritykset eivät enää elä kansallisessa kuplassa, vaan ne joutuvat toimimaan vahvasti kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, halusivat ne sitä tai eivät. Tällöin organisaatioilta odotetaan toimenpiteitä, joilla kilpailusta selvitään voittajana, sanoo Vaasan yliopistossa tiistaina väittelevä Sivusuo.

Väitöstutkimuksessa keskitytään ilmailuteollisuuden parissa työskenteleviin yrityksiin. Nämä yritykset muun muassa suunnittelevat, valmistavat ja ylläpitävät lentokoneita sekä pitävät ilmailumatkustamisen turvallisena.

Ala kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologinen kehitys, yritystenvälinen yhteistyö, kilpailu sekä budjettien pieneneminen ovat tuoneet mukanaan muutoksia, joihin yritykset joutuvat reagoimaan. Osa perinteisestä käsityöstä tehdään koneilla, simulaattoreiden määrä koulutuskäytössä kasvaa ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyy enemmän vuosi vuodelta.

– Organisaatioiden on pakko reagoida näihin muutoksiin, jos halutaan selvitä kilpailusta voittajana.

Sivusuo esittää väitöskirjassaan konkreettisia ratkaisuja, joilla organisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää etua kilpailijoihin nähden.

Kuuliaiset ja ahkerat työmuurahaiset eivät riitä

Sivusuon mukaan jokainen organisaatio tarvitsee menestyksen rakentamiseen intohimoisia ja yrittäjämäisiä yksilöitä. Organisaation onkin pystyttävä tukemaan innokkuutta ja uusien ideoiden testausta osana jokapäiväistä tekemistä.

– Kumppanuus, organisaation yksilöt ja tuotteistetut palvelut tuovat kilpailuetua ilmailuteollisuudessa, sanoo Sivusuo.

– Yksilöiden rooli menetyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä nousee suureen arvoon. Organisaation on myös ymmärrettävä, minkälaiset yksilöt voivat luoda organisaatiosta parhaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi intohimo, luovuus ja aloitekyky. Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät enää riitä.

Tutkimukseen osallistuvista organisaatioista voidaan löytää kilpailuedun ylläpitämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla globaalista kilpailusta selvitään voittajana. Konkreettiset esimerkit ja organisaation historia vahvistavat nämä havainnot. Tällaisia ovat muun muassa tuotteistetut palvelut, joilla pyritään erottumaan kilpailijoista ja joilla voidaan samalla tarjota asiakkaille toimialan parhaita palveluita.

Pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda vahvan kilpailuedun

Kumppanuus ja yritysten välinen yhteistyö nousevat vahvasti esiin tutkimuksessa. Oikealle arvopohjalle, yhtenäisiin tavoitteisiin ja ennen kaikkea luottamuksen ympärille rakennettu pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda organisaatiolle vahvan kilpailuedun. Tätä yhteistyötä ei kuitenkaan rakenneta päivässä, vaan se ottaa oman aikansa. Kumppanuuteen ei yksikään organisaatio hyppää automaattisesti, vaan se on strateginen valinta, johon sisältyy sopivan kumppanin kartoittaminen.

Vaikka väitöskirjassa keskitytäänkin vahvasti ilmailuteollisuuteen ja siellä oleviin huolto-organisaatioihin, malleja voi hyvin käyttää myös muissa organisaatioissa. Sivusuon mukaan prosessit, menetelmät ja mallit ovat käyttökelpoisia jokaiseen organisaatioon kokoon ja toimialaan katsomatta.

– Minua innoitti väitöskirjan tekemiseen halu ja motivaatio oppia lisää strategisen johtamisen aihealueesta. Myös tutkimusorganisaatiot sekä ilmailuteollisuus herättivät kiinnostukseni, kertoo Sivusuo.

Innoitusta väitöstutkimukseen hän sai myös omalta perheeltään. Sivusuon isä väitteli aiemmin Vaasan yliopistosta tekniikan tohtoriksi – ja vieläpä samalta tieteenalalta.

Sivusuo Jaakko (2019). Dynamic Capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage. Acta Wasaensia 414. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-841-2

Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24740

Jaakko Sivusuo on syntynyt Tikkakoskella vuonna 1986. Sivusuo valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2011. Hän asuu nykyään Muuramessa ja työskentelee process managerina Patrialla.

Väitöstilaisuus

DI Jaakko Sivusuon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Dynamic capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage” tarkastetaan tiistaina 26.2.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia).

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori emeritus Jukka Alava (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Rosmaini Tasmin (Universiti Tun Hussein Onn Malaysia) ja kustoksena professori Josu Takala (Vaasan yliopisto).

Työnseisausuhkia lennonjohtajien työriidassa

VAL_VW09_tsto-1____B3___RGB

Kuva: Valtakunnansovittelijan toimisto

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) ry on jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohtajien työnseisausten laajentamisesta 16.2.2019 alkaen. Työnseisaukset toteutetaan maanantaisin–lauantaisin klo 00.00–09.00 ja torstaisin lisäksi klo 13.00–15.00.

SLJY ja PALTA ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta yli vuoden ja työriitaa on myös soviteltu valtakunnansovittelijan johdolla joulukuun loppupuolelta lähtien.

Osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan johdolla seuraavan kerran torstaina, 7. helmikuuta klo 16.30.

Uusiutuva lentopolttoaine saa kannatusta suomalaismatkailijoilta – 80 prosenttia haluaisi vähentää lentopäästöjä jo niiden syntyvaiheessa

bfeb5ee62e95924e_800x800ar

Neste selvitti, miten suomalaiset suhtautuvat lentomatkustamisen päästöihin ja niiden kompensointiin tai hyvitykseen. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana vaihtoehtona, sillä sen koetaan vaikuttavan päästöihin konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa.

Viimeaikainen keskustelu lentämisen päästöistä on tavoittanut suomalaiset hyvin, selvisi Nesteen tutkimuksessa*. Tutkimukseen osallistuneista 50 prosenttia sanoi olevansa tietoisia lentomatkustamisen aiheuttamista päästöistä, ja 52 prosenttia koki päästöjen vähentämisen lentoliikenteessä vakavana tai erittäin vakavana ympäristöongelmana. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä ja siihen osallistui yli 2 000 suomalaista.

“Tuleva vuosi määrittää pitkälti sen, saadaanko lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvu pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Lentämisen kasvun tämän jälkeenkin tulee olla hiilineutraalia, joten ratkaisuja tehdään nyt pitkällä tähtäimellä. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi lähdimme tutkimaan kuluttajien näkemyksiä: miten lentämisen päästöihin suhtaudutaan ja miten kuluttajat olisivat valmiita toimimaan asian ratkaisemiseksi yhdessä lentoyhtiöiden ja -asemien kanssa”, sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen kehitysjohtaja Andreas Teir.

Suomalaisvastaajista puolet tiesivät, että lentoliikenteessä on mahdollista hyödyntää uusiutuvaa polttoainetta. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta myös eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä lennollaan erittäin kiinnostavana tai kiinnostavana vaihtoehtona.

Riippuen polttoainesekoituksen pitoisuudesta, uusiutuva lentopolttoaine voi vähentää lentämisen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön.

“Tuloksissa korostui läpinäkyvyys, jota suomalaiset odottavat kompensointi- tai hyvitysmaksujen käytöltä ja niiden vaikutuksilta. Uusiutuvan lentopolttoaineen käytön koettiin vähentävän päästöjä konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa, minkä vuoksi se valikoitui suosituimmaksi tavaksi kompensoida lentämisen päästöjä verrattuna muihin keinoihin”, Teir kertoo.

Kuluttajat valmiita maksamaan jopa 20 % lisää uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä

Uusiutuva lentopolttoaine on kalliimpaa kuin fossiilinen lentopolttoaine. Yhteensä 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä aiheutuva lisäkustannus pitäisi sisältyä matkan hintaan. Vastaajat kokivat, että tällöin kaikki matkustajat osallistuvat yhdenvertaisesti päästöjen hyvitykseen.

Vastaajista 34 prosenttia oli kiinnostunut ostamaan uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisävaihtoehtona lentolipun yhteydessä. Vastaajat perustelivat vastaustaan mm. sillä että “vaihtoehto tuntuu enemmän siltä, että oma valinta vaikuttaa”.

Tulosten mukaan sopiva polttoaineen hinta 50 euron lennolle on 11 euroa ja 500 euron lennolle 59 euroa.

“Tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä vastaajille ei annettu valmiita vaihtoehtoja, vaan heitä pyydettiin antamaan sopiva luku. Keskiarvot olivat varsin korkeita – uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä ollaan valmiita maksamaan jopa 20 prosenttia lisää lentolipun hinnan päälle”, Teir sanoo.

Tuloksissa näkyi myös kuluttajien halu tehdä minkä tahansa kompensaatiomenetelmän käytöstä helppoa. Vastaajat eivät olleet kiinnostuneita käymään kolmansien osapuolten sivustoilla tai lataamaan sovelluksia, vaan suurin osa kannatti, että hyvityskeino sisältyy lentolipun hintaan. Näin esimerkiksi eri lentolippujen vertailu ja ostopäätöksen tekeminen on helpompaa.

Sääntely vaikuttaa siirtymän nopeuteen 

Uusiutuva lentopolttoaine on tällä hetkellä tehokkaimmaksi havaittu realistinen tapa vähentää ilmailualan päästöjä. Neste valmistaa uusiutuvaa lentopolttoainetta Porvoon jalostamolla ja jatkossa niitä pystytään valmistamaan myös yhtiön Singaporen jalostamolla.

“Uusiutuvalla lentopolttoaineella tulee olemaan merkittävä rooli lentoliikenteen hiilidioksipäästöjen vähentämisessä. Sääntely tulee kuitenkin vaikuttamaan vahvasti siihen, kuinka ripeästi fossiilisista lentopolttoaineista siirrytään uusiutuviin. Tärkeää onkin lisätä tietoa uusiutuvien polttoaineiden eduista, jotta sääntely tukisi siirtymää lentoliikenteessä samalla tavalla kuin tieliikenteessä mahdollisimman pian”, Teir sanoo.

*Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2018 ja siihen vastasi 2 195 suomalaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, ovatko kuluttajat kiinnostuneita vähentämään lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä jo niiden syntyvaiheessa käyttämällä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Tutkimus yhdisti laadullista ja määrällistä dataa.

Lue myös:
Neste kolmas maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalla
Neste ja Air BP ainutlaatuiseen yhteistyöhön vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun kehittämiseksi
Neste ja Alaska Airlines innovatiiviseen kumppanuuteen vastuullisessa lentoliikenteessä

 

Lennonjohtajat hylkäsivät sovintoehdotuksen – Palta on pettynyt

airport-control-tower

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) on tänään 24.1.2019 hylännyt valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen. Työnantaja olisi hyväksynyt sovintoesityksen työrauhan saavuttamiseksi, vaikka ratkaisu sisälsi työnantajalle erittäin vaikeita vastaantuloja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n johtava asiantuntija Hanne Salonen ihmettelee SLJY:n toimintaa asiassa:

– Olemme todella pettyneitä lennonjohtajien tekemään ratkaisuun. Sovintoesityksen hyväksyminen olisi tarjonnut lennonjohtajille paitsi yleisen linjan mukaisen ratkaisun, niin myös parannuksia heidän toivomiinsa asioihin, Salonen toteaa. Salosen mukaan lennonjohtajilta vaikuttaisi puuttuvan halu asian ratkaisemiseen.

Osapuolet ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta lähes 16 kuukautta. Lennonjohtajien tänään ilmoittama sovintoesityksen hylkääminen merkitsee sitä, että aiemmin ilmoitetut työtaistelutoimet jatkuvat. Jos työntaistelutoimet jatkuvat vielä pitkään, ne voivat alkaa haitata matkustajaliikennettä. Tähän mennessä ANS Finland on onnistunut hoitamaan lennonjohtotyön esimiesvoimin.

Lennonjohtajan säännöllisen työajan ansio on keskimäärin 8 184 euroa kuukaudessa ja säännöllinen työaika noin 33-36 tuntia viikossa, josta ajasta työskennellään noin 70 %. Lennonjohtajan koulutus kestää kaksi vuotta ja se on lennonjohtajille ilmainen.

Sovintoehdotus lennonjohtajien työriitaan 23.1.2019

corner-on-control-tower

Osapuolet vastaavat valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen torstaina 24. tammikuuta klo 14.00.

Valtakunnansovittelija jätti sovintoehdotuksen työriidan osapuolille tänään. Osapuolet Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vastaavat ehdotukseen valtakunnansovittelijan toimistolla torstaina 24. tammikuuta.

Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen.

Lennonjohtoon työsulku

15-12-20-Helsinki-Vantaan-Lentoasema-N3S_3109

Kuva: Ralf Roletschek

Palvelualojen työnantajat Palta ry on tänään jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohdossa toteutettavasta työsulusta. Nyt ilmoitettujen työsulkutoimenpiteiden on tarkoitus alkaa 2.2.2019 ja päättyä 15.2.2019. Niiden avulla puolustaudutaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n ilmoittamien lakkojen haitallisia vaikutuksia vastaan sekä pyritään vauhdittamaan jo yli vuoden kestäneitä työehtosopimusneuvotteluja.

Paltan jättämä työsulkuilmoitus on käytännössä seurausta SLJY:n päätöksestä laajentaa lakkoiluaan 29.1.2019 lukien.

– Lennonjohtajat ovat kohdistaneet lakkonsa tavalla, joka vaikeuttaa lennonvarmistustoimintojen ylläpitoa lakkopäivinä. Työsululla selkiytämme tilannetta ja mahdollistamme toimivat poikkeusjärjestelyt siihen saakka kunnes uusi työehtosopimus saadaan aikaiseksi. Samalla tietysti toivomme, että työsulun uhka lisäisi SLJY:n halua solmia alalle ns. yleisen linjan mukainen uusi työehtosopimus, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa.

Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat jo syksyllä 2017. Vanhan sopimuksen voimassaolo päättyi 30.11.2017. Sen  jälkeen lennonjohtajat ovat olleet ns. sopimuksettomassa tilassa. SLJY:n joulun alla antama lakkoilmoitus siirsi neuvottelut valtakunnansovittelijan toimistoon.

– Olemme pettyneitä siihen, että tämän alan sopimusta rakennetaan joka kerta kuin Iisakin kirkkoa. Jotta ratkaisu saataisiin joskus aikaan, lennonjohtajien tulisi miettiä omia neuvottelutavoitteitaan realistiselta pohjalta. Muuten on vaarana, että kiista pitkittyy entisestään, Aarto jatkaa.

SLJY:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto on ollut voimassa helmikuusta 2018 alkaen. Tällä hetkellä lennonjohtajat ovat lakossa maanlaajuisesti joka torstai klo 13.00–15.00. Maanantaina SLJY ilmoitti laajentavansa lakkoaan 29.1.2019 lukien siten, että torstain lisäksi lennonjohtajat ovat lakossa myös tiistaisin ja lauantaisin klo 02.00–08.00. Paltan tänään ilmoittama työsulku toteutetaan Suomen kahdeksalla suurimmalla lentoasemalla pääosin kuuden tunnin kestoisina jaksoina kuutena päivänä viikossa kahden viikon ajan.

Työsulun aikana lennonvarmistuspalvelut hoidetaan esimiesvoimin ja vaikutuksia liikenteelle ei lähtökohtaisesti ole.

Lentoliikenteen vuosi 2018 ylitti odotukset Pirkanmaalla

airplane-sunset-travel

Tampere-Pirkkalan lentoasemalle vuosi 2018 oli erinomainen ja ylitti reilusti sille asetetut odotukset. Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen sekä Satakunnan kotikenttä. Matka 2019 -messuilla lanseerattava matkaketjupilotti vastaa matkustajien kasvaviin tarpeisiin avaamalla satakuntalaisille reitin Tampereen kautta Espanjan aurinkoon.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä viime vuonna oli yhteensä 228 096. Kesän kenttäremontin vaikutukset lentoliikenteeseen ja matkustajamääriin jäivät ennakoitua pienemmiksi, sillä kasvu operointikuukausina oli erittäin vahvaa. Vuonna 2017 saavutettuun 230 024:ään matkustajaan verrattuna tulos on käytännössä nollatulos, sillä laskua oli vain -0,8%.

– Viime vuosi Tampere-Pirkkalan kentällä oli erinomainen. Olemme selkeästi löytäneet kohderyhmämme ja yhdessä positiivisen taloussuhdanteen kanssa seudullisen lentoliikenteen hyväksi tehty työ kantaa nyt hedelmää, iloitsee alueellisen lentoliikenteen kehittämisjohtaja Marja Aalto Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampereesta.

Finavia investoi vuonna 2018 Tampere-Pirkkalan lentoaseman laajentamiseen 15 miljoonaa euroa. Kesäkauden aikana toteutetulla perusparannuksella varmistettiin turvallinen ja ympäristövaikutuksiltaan kestävä lentoliikennöinti pitkälle tulevaisuuteen. Finavian viime keväänä käynnistämä lentoaseman kehitysohjelma oli sijoitus lentoliikenteen kapasiteetin nostamiseen, turvallisen liikennöinnin varmistamiseen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Uusien, leveiden kääntöpaikkojen ansiosta Tampere-Pirkkalan lentoasemalla voidaan palvella myös laajarunkokoneita ja se toimii nyt Finnairin Aasiasta saapuvien koneiden varalaskeutumiskenttänä.

Reittiliikenne on Tampere-Pirkkalan kentän selkäranka

Lentojen määrällä mitattuna Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme toiseksi operoiduin kenttä heti Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Maakuntakenttien joukossa kenttä erottuu edukseen ainutlaatuisella reittiliikennetarjonnallaan. Finnair, SAS ja AirBaltic lentävät Tampere-Pirkkalasta päivittäin yhteensä kymmenkunta reittilentoa Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan. Reittikoneiden täyttöaste onkin kehittynyt positiivisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

– Reittiliikenne on toimintamme ja Tampere-Pirkkalan lentokentän selkäranka. Nykyisessä taloussuhdanteessa alueellisen lentoliikenteemme kehittämisen pääpainopisteet ovat olemassa olevien yhteyksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, toteaa Marja Aalto.

Tampere-Pirkkala on myös Suomen toiseksi kansainvälisin lentoasema. Sen matkustajista jopa 96 prosenttia suuntaa maailmalle. Prosenttiosuus on Suomen muita maakuntakenttiä korkeampi. Yhteensä Tampereelta lennetään Riian, Tukholman ja Helsingin vaihtoyhteydet mukaan lukien yli 300 kohteeseen. Suorista lentokohteista suosituimmaksi viime vuonna nousi Tukholma, syrjäyttäen aiemmin ykköspaikkaa pitäneen Bremenin. 

Lomalento Tampere-Pirkkalan kotikentältä vie suoraan etelän lämpöön. TUI lentää Kanariansaarille sekä tällä että seuraavalla talvikaudella (2019–2020) – jo neljättä talvea peräkkäin. SAS lentää kerran viikossa lauantaisin suoran reittilennon Malagaan kuluvana talvena 2018–2019. Malagan matkojen päämatkanjärjestäjänä toimii Viajes Meriatur matkatoimisto Fuengirolasta.

#Kotikenttäetu on fiksun valinta

Helsingin messukeskuksessa 17.-20.1. järjestettävillä Matka 2019 -messuilla lanseerataan Business Tampereen toimesta alkunsa saanut matkaketjupilotti MalagaShuttleBus, joka kuljettaa satakuntalaiset näppärästi Tampere-Pirkkalan kautta Espanjaan. Reitti kulkee Raumalta Porin kautta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja takaisin Malaga-reitin lentoaikataulun mukaan. Palvelupilotin tavoitteena on saada shuttle bus -reitti vakiinnutettua vuoden 2020 kesäkaudella muille lennoille. 

– Matkustaminen lähikentältä vaikuttaa matkustuskokemukseen merkittävästi. Se on helppoa, joustavaa ja turvallista. Aikaa jää enemmän kotona ja perillä, kun se ei tuhraannu ylimääräiseen maata pitkin matkustamiseen ja lentoasemalla jonottamiseen. Se on myös pieni teko ympäristön puolesta, sillä vähentämällä maantieliikennettä voi kompensoida lentomatkan hiilijalanjälkeä, summaa Marja Aalto Tampere-Pirkkalan etuja.

– Tampere-Pirkkala on koko keskisen Suomen kotikenttä ja MalagaShuttleBus -palvelulla haluamme vastata myös Satakunnan matkustajien kasvaviin tarpeisiin, hän päättää. 

Andalusian matkailuorganisaatio ja erityisesti Fuengirolan kaupunki sidosryhmineen ovat näyttävästi esillä Matkamessuilla. Fuengirola haluaa panostaa markkinointiin Suomessa sekä luoda yhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Messuilla mukana on myös kaupungin pormestari Ana Mula.

Suomi vetoaa aasialaisiin – jälleen uusi lentoyhtiö Kiinasta Helsinki-Vantaalle

China-flag-1260x840

Kiinalainen lentoyhtiö Juneyao Air avaa suoran reitin Shanghaista Helsinki-Vantaan lentoasemalle kesällä 2019.

Helsinki-Vantaan erinomaiset suorat yhteydet Kiinaan kasvavat entisestään ensi kevään ja kesän aikana, kun myös Juneyao Air avaa reitin Suomeen. Uusien suorien yhteyksien odotetaan kasvattavan kiinalaisten matkailijoiden määrää ja tarjoavan myös uusia matkailumahdollisuuksia Suomesta Kiinaan ja Aasiaan.

Juneyao Air aloittaa suorat lennot Shanghain Pudongin lentoasemalta Helsinkiin kesä-heinäkuussa 2019. Päivittäiset lennot operoidaan uusilla Boeing 787 Dreamliner lentokoneilla. Juneyao Air on osa yksityistä Shanghai Juneyao Groupia, joka on yksi Kiinan sadasta suurimmasta yrityksestä. Juneyao Air on perustettu vuonna 2006 ja sen kotikenttä on Shanghai, josta on yhteydet yli 50 Kiinan kohteeseen ja useisiin kansainvälisiin kohteisiin. Juneyao Air on Star Alliance-lentoyhtiöallianssin partneri.

– Kiinan ja Suomen välillä matkusti yli 550 000 matkustajaa vuonna 2018. Kiinan kohteet olivat Japanin jälkeen suosituimpia kaukokohteita. Juneyao Air on hieno lisäys Helsinki-Vantaalle ja tarjoaa kattavan reittiverkoston Kiinassa, sanoo Finavian reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin.

Tibet Airlines avaa Jinan-Helsinki reitin 8. huhtikuuta alkaen kerran viikossa ja toukokuusta lähtien kaksi kertaa viikossa. Reitti lennetään Airbus 330 koneella. Tibet Airlinesin päätoimipiste on Tiibetin Lhasassa, lentoyhtiö on perustettu vuonna 2010. Lentoyhtiö aloitti säännölliset lennot heinäkuussa 2011 Airbus A319-koneilla.

Uudet kiinalaiset lentoyhtiöt aloittavat lentoliikenteen Suomeen ensimmäisenä Euroopan kohteena. Uusien yhteyksien myötä ensi kesänä Helsinki-Vantaalta on 51 viikoittaista suoraa lentoa Kiinaan.

Finavialla asiakaskokemus on strategian keskiössä ja olemme panostaneet paljon kiinalaismatkustajien palveluihin Helsinki-Vantaalla, jotta ensihetket Suomessa olisivat mahdollisimman sujuvat. Lue lisää palveluistamme.

:KATSO LISTA: Finnair varautuu torstaille ennustettuun lumipyryyn perumalla useita huomisen lentoja

wind-cone-1467969083ryA

Voimakkaan lumisateen arvioidaan rajoittavan lentoliikennettä ja vaikeuttavan asematason toimintoja Helsinki-Vantaan lentoasemalla huomenna 17.1. Finnair peruu etukäteen useita lentoja taatakseen mahdollisimman sujuvan liikenteen haastavissa olosuhteissa. Peruttujen lentojen asiakkaat uudelleenreititetään muille lentovuoroille. Huomenna lentävien asiakkaiden on hyvä varautua viivästyksiin.

”Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme parhaamme, jotta haastavasta säästä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaillemme. Perumalla joitain lentoja jo nyt pyrimme varmistamaan huomisen liikenteen sujumisen ja saamaan kaikki asiakkaat kohteisiinsa. Olemme pahoillamme perumisten aiheuttamasta vaivasta asiakkaille,” Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt sanoo.

Finnairilla on torstain liikenneohjelmassa yhteensä 346 lentoa, joista tässä vaiheessa perutaan 41.

Lista perutuista lennoista on julkaistu Finnairin nettisivuilla https://www.finnair.com/fi/fi/info .

Perutut lennot ovat:

  • Kajaani-Helsinki 17.1. AY412
  • Kööpenhamina-Helsinki 17.1. AY956
  • Helsinki-Kööpenhamina 17.1. AY955
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY834
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY833
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY810
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY809
  • Tukholma-Helsinki 17.1. AY806
  • Helsinki-Tukholma 17.1. AY805
  • Moskova-Helsinki 17.1. AY712
  • Helsinki-Moskova 17.1. AY711
  • Helsinki-Kittilä 17.1. AY7023
  • Kittilä-Ivalo 17.1. AY7023
  • Ivalo-Helsinki 17.1. AY7023
  • Rovaniemi-Helsinki 17.1. AY544
  • Helsinki-Rovaniemi 17.1. AY543
  • Oulu-Helsinki 17.1. AY434
  • Helsinki-Oulu 17.1. AY433
  • Helsinki-Kajaani 17.1. AY411
  • Kuopio-Helsinki 17.1. AY362
  • Helsinki-Kuopio 17.1. AY361
  • Joensuu-Helsinki 17.1. AY344
  • Helsinki-Joensuu 17.1. AY343
  • Tampere-Helsinki 17.1. AY266
  • Helsinki-Tampere 17.1. AY265
  • Turku-Helsinki 17.1. AY224
  • Helsinki-Turku 17.1. AY223
  • Pariisi-Helsinki 17.1. AY1574
  • Helsinki-Pariisi 17.1. AY1573
  • Bryssel-Helsinki 17.1. AY1544
  • Helsinki-Bryssel 17.1. AY1543
  • Stuttgart-Helsinki 17.1. AY1452
  • Helsinki-Stuttgart 17.1. AY1451
  • Berliini-Helsinki 17.1. AY1438
  • Helsinki-Berliini 17.1. AY1437
  • Lontoo-Helsinki 17.1. AY1342
  • Helsinki-Lontoo 17.1. AY1341
  • Riika-Helsinki 17.1. AY1074
  • Helsinki-Riika 17.1. AY1073
  • Shanghai-Helsinki 18.1. AY088
  • Helsinki-Shanghai 17.1. AY087

Finnair on yhteydessä henkilökohtaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla niihin asiakkaisiin, joiden matkaan tulee muutoksia. Asiakkaiden kannattaa varmistaa Finnairin nettisivujen Varaukseni-sivulta tai Finnair-mobiilisovelluksen kautta, että siellä on asiakkaan ajantasaiset yhteystiedot.

Asiakkaat, joiden lento on peruttu, reititetään uudelleen määränpäähänsä. Uudelleenreititys voi viedä aikaa. Kun uudelleenreititys on tehty, Finnair on henkilökohtaisesti yhteydessä asiakkaisiin. Päivitetyn matkasuunnitelman voi tarkastaa myös Finnairin nettisivujen Varaukseni-palvelusta. Jos lento on peruttu, asiakas voi myös siirtää matkan ajankohtaa tai perua lennon ja hakea takaisinmaksua käyttämättömästä lentolipusta.

Lentämisen päästöt kasvavat – tekninen kehitys ja kompensaatiot eivät riitä päästöjen vähentämiseen

flying

Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti nykyisestä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittaa 8,2 miljardia lentomatkustajaa vuonna 2037. Suomessa etenkin kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti Sitran toimeksiannosta lentomatkustamisen päästöjä ja keinoja päästöjen vähentämiseksi. Selvitykseen on koottu yhteen tietoa lentoalan ilmastovaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä.

Selvityksen perusteella lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä on vähennetty kehittämällä moottori- ja alusteknologiaa sekä lennonohjausta. Muutoksia tarvitaan kuitenkin myös kansainväliseen ja kansalliseen tukipolitiikkaan sekä verotukseen. Vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita pitäisi saada käyttöön nykyistä ripeämmin, luoda riittävän tiukat kriteerit päästökompensaatioille ja vähentää lentämisen tarvetta kehittämällä työn, vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan toimintatapoja.

Paakuva_kartta_lentomatkustajien_maara_maanosittain_suomi

Lentomatkustajien määrä maanosittain vuosina 2017 ja 2037. © SYKE

”Lentomatkustamisesta on tullut länsimaissa halpuutensa takia arkipäiväinen tapa matkustaa. Lisäksi kehittyvien maiden elintason nousu lisää lentojen määrää. Lentoalan verotuskäytännöt ja tuet mahdollistavat alhaisen hintatason – kansainvälisten sopimusten mukaan lentokerosiini on verotonta ja kansainväliset lentomatkat ovat vapaita arvonlisäverosta. Valitettavasti alan tekninen kehitys ei hillitse lentoliikenteen päästöjen kasvua. Myös päästöjen kompensoinnin kriteereitä pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö sanoo.

Uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla lentopolttoaineilla voidaan vuonna 2025 kattaa arviolta vain kaksi prosenttia alan kokonaispolttoainetarpeesta.

Tuki- ja verotusjärjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaisi tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden välillä. Se loisi mahdollisuudet myös suurempiin päästövähennyksiin kuin mitä erilaiset kansalliset sääntelyjärjestelmät pystyvät tarjoamaan.

Uusi päästöhyvitysjärjestelmä pyrkii lentoalan hiilineutraaliin kasvuun

Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi maailman valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla.

”Lentoalan hiilineutraalius on teoriassa mahdollista toteuttaa erilaisin päästövähennyshankkein ja ostamalla päästöoikeuksia eli kompensaatioita muilta sektoreilta. Kompensaatioiden käytössä hyödynnetään muiden sektoreiden päästövähennyksiä. On kuitenkin epäselvää, kuinka luotettavia ja riittäviä kompensaatiot ovat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riittävyys liittyy siihen, että jokaisen sektorin pitäisi vähentää omia päästöjään lähelle nollaa, eikä niitä silloin riittäisi muiden sektoreiden päästöjen kompensointiin”, Niemistö sanoo.

Päästöhyvitysjärjestelmä käynnistyy CORSIAn kautta vapaaehtoisten maiden osalta vuonna 2021, mutta tarkempia kriteerejä ei ole vielä julkistettu. Lisäksi yritykset ja kuluttajat voivat kompensoida lentopäästöjä erilaisten palveluntarjoajien kautta.

Niemistö ehdottaa, että organisaatiot voisivat sitoutua maksamaan päästö- tai hyvitysmaksun työntekijöidensä työmatkoista. Esimerkiksi selvityksen tilannut Sitra on kompensoinut työmatkojensa päästöt jo vuodesta 2016 lähtien. Yritykset ja yhteisöt voivat myös arvioida lentomatkustamisen välttämättömyyttä ja käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten videoneuvotteluja.

Globaali lentoliikenne kasvaa

Lentomatkustajien määrä vuonna 2017 oli yli neljä miljardia. Määrän odotetaan tuplaantuvan 8,2 miljardiin vuonna 2037. Nopeinta kasvu on Intiassa ja Indonesiassa, joissa lentomatkustajien määrä yli kolminkertaistuu.

Suomessa ulkomaan lentoliikenne kasvoi vuosina 1998-2017 vajaasta 13 miljoonasta lähes 23 miljoonaan matkustajaan. Kotimaan lennot ovat puolestaan hieman vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen ulkomaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosina 1990-2016 miljoonasta tonnista lähes kahteen miljoonaan tonniin. Päästöjen kasvu on tasaantunut 2000-luvulla, mikä johtuu lentokaluston uusimisesta ja lentoalan muusta tehostamisesta.

Lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin neljä prosenttia. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu sekä muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Myös yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkojen rooli voi olla suuri.

”Lentämisen sijaan voi monella reitillä jo nyt valita muita, ekologisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi junalla matkustamista kannattaa suosia. Vinkkejä ekologisempaan matkustamiseen löytyy lisää esimerkiksi Sitran listaamien 100 fiksun teon joukosta”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.

Lisää aiheesta: