Yleiset Uutiset

Kuva: Finavia oyj

Kittilän lentoaseman tänään avattu terminaalilaajennus, uusi asemataso ja rullaustie tuovat lisää joustoa Lapin matkailun ruuhkapiikkeihin. Laajennus on osa Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelmaa Lapin lentoasemilla.

Nyt valmistunut Kittilän lentoasemalaajennuksen ensimmäinen vaihe lisää Lapin lentomatkailun tehokuutta ja sujuvuutta. 22. marraskuuta avautuneen uuden terminaaliosan lisäksi lentokentän asematasoa on laajennettu kahteen suuntaan ja seisontapaikkoja koneille on lisätty.

A-Insinöörit on vastannut Kittilän lentoaseman lentoliikennealueiden suunnittelusta Finavian kumppanina. Asematasolla voi nyt pysäköidä yhtä aikaa 12 lentokonetta, mikä edesauttaa sujuvaa koneiden lastausta ja purkua ja nopeuttaa koneiden kääntöaikoja.

”Asematasolta on aiemmin kulkenut yksi rullaustie kiitotielle. Nyt Kittilään toteutettiin toinen, lyhyt rullaustie, joka tehostaa kiitotien ja asematason käyttöä,” pääsuunnittelija Sami Ruski A-Insinööreiltä kertoo.

Kolmas rullaustie Kittilään ensi vuoden jouluksi

Vuoden kuluttua joulusesongin 2019 alla lentoasemalle valmistuu uusi, noin kilometrin mittainen rullaustie T, joka lisää kiitotien käyttöastetta edelleen.

”Laskeutuva kone pääsee siirtymään rullaustielle nopeammin riippumatta siitä, mistä suunnasta se laskeutuu, ja kiitotie vapautuu seuraavalle laskeutuvalle koneelle,” Ruski selventää.

Lentoliikennealueiden rakentamiseen liittyy erityisvaatimuksia, joiden vuoksi suunnittelussa tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta.

”Lentoliikenteen ja matkustamisen kannalta on kriittistä, että liikenne jatkuu sujuvana muutostöidenkin aikana. Rakentamisen työvaiheet ja aikaikkunat on suunniteltava tarkasti yksityiskohtia myöten”, Sami Ruski toteaa.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyivät Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla keväällä 2018 ja ne saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

A-Insinöörit on toiminut Finavian suunnittelukumppanina Kittilän lisäksi myös mm. Ivalon ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien asematasojen laajennuksissa sekä Helsinki-Vantaa lentoaseman non–Schengen –alueen suunnittelussa.

Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio on valittu globaaliksi ilmailun avaruussääkeskukseksi. Keskuksen päämaja sijoitetaan Ilmatieteen laitokselle Helsinkiin. Tiedot avaruussäästä parantavat ilmailun turvallisuutta.

ICAO (International Civil Aviation Organization) on valinnut eurooppalaisen yhdeksän maan PECASUS-konsortion toimittamaan koko maapallon kattavia avaruussäätiedotteita siviili-ilmailun toimijoille yhdessä kahden muun toimittajan kanssa. Konsortion avaruussääkeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle Helsingin Kumpulaan. Avaruussäätiedotteiden jakaminen ICAOn ilmailuviestiverkon kautta aloitetaan myöhemmin sovittavana aikana.

Avaruussääpalveluita tarvitaan, koska lentokoneiden toiminnot ovat yhä riippuvaisempia satelliittipohjaisista navigointi- ja viestintämenetelmistä. Keskus välittää ilmailualan toimijoille tietoa avaruussään aiheuttamista häiriöistä satelliittipaikannuksessa ja viestiyhteyksissä sekä säteilytason muutoksista matkalentokorkeuksilla. Avaruussäätiedotteiden loppukäyttäjiä ovat matkustajalentokoneiden lentäjät ja lennonjohto.

”Ennakkotiedot avaruussäähäiriöistä parantavat ilmailun turvallisuutta. Lentojen määrä on lisääntynyt napa-alueilla, missä avaruussääilmiöt vaikuttavat niihin voimakkaimmin”, kertoo PECASUS-konsortion koordinaattori Ari-Matti Harri.

Helsinki-Vantaan asema solmukohtana vahvistuu

Avaruussääkeskus tukee Helsinki-Vantaan lentoasemaa pohjoisen napakalotin kautta kulkevan kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana. Napa-alueita ylittävät lentoreitit tuottavat merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa, joten niiden käyttö kiinnostaa lentoyhtiöitä.

Avaruussääkeskuksen operointi ja siihen liittyvä kehitystyö hyödyntää pohjoisilla leveyspiireillä, revontulivyöhykkeen alla toimivia tutkimusinfrastruktuureita ja niihin liittyvää yritystoimintaa. Viimeaikaiset investoinnit mm. Sodankylän satelliittidatan prosessointikeskukseen saavat näin lisää potentiaalisia käyttäjiä.

”Päätös avaruussääkeskuksen perustamisesta Suomeen on osoitus erinomaisista tieteellisistä ja operatiivisista valmiuksistamme. Tämän edellytyksenä on pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö, joka voimistuu nyt entisestään”, Ari-Matti Harri iloitsee.

Avaruuteen liittyvä toiminta on todennäköinen tulevaisuuden kasvuala. Avaruussääkeskus toimii astinlautana suomalaisten keskeiselle asemalle eurooppalaisessa operationaalisessa avaruussäätoiminnassa.

Ilmailun avaruussää tulee Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän uudeksi osa-alueeksi. Ilmailun sääpalveluja ohjaava laatujärjestelmä ulotetaan kattamaan myös avaruussääpalvelut.

PECASUS tuottaa avaruussäätä yhdeksän maan yhteistyönä

Ilmatieteen laitos johtaa PECASUS-konsortiota, huolehtii yhteydenpidosta ICAOon ja vastaa tiedotteiden laadusta. Belgian avaruussääkeskus (STCE) koostaa tiedotteiden sisällön muiden konsortion jäsenten tuottamien havaintojen ja mallitulosten perusteella. Britannian ilmatieteen laitoksella on valmius korvata muita konsortion jäseniä häiriötilanteissa siviili-ilmailun vaatiman korkean luotettavuuden takaamiseksi. Alankomaiden ilmatieteen laitos tarkkailee palvelun luotettavuutta ja kerää palautetta asiakkailta. Muut konsortioon kuuluvat maat ovat Saksa, Puola, Itävalta, Italia ja Kypros.

PECASUS-konsortion verkkosivusto (englanniksi): http://www.pecasus.eu

Suomen lennonvalvonta-alueen virallinen lentosääpalvelu: http://www.ilmailusaa.fi

Kuva: Finavia

Finavia ottaa jätteistä ja tähteistä valmistetun Neste MY uusiutuva diesel™ -polttoaineen käyttöönsä Rovaniemen, Kuusamon, Ivalon ja Kittilän lentoasemien ajoneuvoissa. Siirtyminen uusiutuvaan polttoaineeseen on osa Finavian tavoitetta tehdä lentoasemistaan hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

“Finavian toiminta Helsinki-Vantaan lentoasemalla on jo hiilineutraalia. Seuraavaksi tähtäimessämme on saavuttaa hiilineutraliteetti Lapin lentoasemilla. Neste MY uusiutuva diesel on ajoneuvojen polttoaineena tärkeä osa ilmasto-ohjelmaamme. Se sopii käyttöömme erinomaisesti, sillä uusiutuvalla polttoaineella voidaan saavuttaa jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt perinteiseen fossiiliseen dieseliin verrattuna”, kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen.

Finavia vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä jo 610 tonnia

Neste MY uusiutuva diesel on ollut Helsinki-Vantaan lentoasemalla esimerkiksi lentoasemabussien käytössä jo yli vuoden. Sinä aikana tuote on auttanut Finaviaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä jo 610 tonnia. Vähennys vastaa 110 maailmanympärimatkaa dieselhenkilöautolla.

“Finavia on kansainvälisessäkin mittakaavassa edelläkävijä, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämisessä. Olemme todella iloisia, että pääsemme syventämään yhteistyötä Finavian kanssa, ja että voimme osaltamme auttaa Finaviaa sen tavoitteiden saavuttamisessa. Dieselkäyttöiset ajoneuvot voivat siirtyä käyttämään sitä sellaisenaan ilman muutoksia ajoneuvoihin tai moottoreihin. Myös omat lentokoneiden tankkausajoneuvomme ovat liikkuneet jo vuosia Neste MY uusiutuvalla dieselillä. Tuote on erinomainen valinta myös pohjoisen vaativiin oloihin, sillä sen kylmäkestävyys on talvilaatuisena -34 °C”, kertoo Nesteen Marketing & Services -liiketoiminta-alueen Suomen toiminnoista vastaava johtaja Sam Holmberg.

“Tällä hetkellä Neste MY uusiutuvaa dieseliä saa yhteensä 13 kevyen liikenteen ja 13 raskaan liikenteen Neste Truck -asemalta Etelä-Suomen alueelta sekä Jyväskylästä ja Seinäjoelta. Meillä on suunnitelmissa laajentaa sen saatavuutta myös Pohjois-Suomeen jo lähitulevaisuudessa”, Holmberg valottaa.

Dubailainen flydubai on ensimmäinen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansallinen lentoyhtiö, joka tarjoaa suoria lentoja Dubain ja Helsingin välillä ympäri vuoden. Uusi reitti lennetään yhteislentona Emiratesin kanssa. Kahden lentoyhtiön yhdistetyn kohdeverkoston kautta matkustajilla on pääsy yli 200 kohteeseen ympäri maailman.

Helsinki 24. lokakuuta 2018 flydubai on ensimmäinen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansallinen lentoyhtiö, joka tarjoaa päivittäisiä suoria lentoja Dubain ja Helsingin välillä. Virallinen reitinavauslento lähti eilen Dubain kansainväliseltä lentoasemalta (DXB) ja laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle (HEL) hieman ennen puoltayötä. Ensimmäinen flydubain lento Helsinkiin lennettiin 11.10.2018.

Dubai houkutteli viime vuonna 15,8 miljoonaa turistia, mutta suurin osa lennoista on tähän saakka ollut kausiluonteisia. Uusien suorien lentojen ansiosta matkustajat pääsevät kaupunkiin aiempaa helpommin. Matkustajilla on myös mahdollisuus jatkolentoihin Dubaista satoihin kohteisiin ympäri maailman.

flydubain virallisella reittiavauslennolla oli mukana delegaatio, jota johti flydubain Jeyhun Efendi, Senior Vice President, Commercial Operations and E-commerce sekä Emiratesin Thierry Aucoc, Senior Vice President, Commercial (Europe & Russian Federation), suurlähettiläs Riitta Swan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Suomen suurlähetystöstä sekä alueellisen median edustajia.

“Uskomme reitin olevan todella suosittu, koska olemme ensimmäinen lentoyhtiö, joka tarjoaa suoria lentoja ympäri vuoden Suomen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välillä”, sanoo flydubain Jeyhun Efendi, Senior Vice President. ”Dubai houkuttelee matkailijoita vuoden ympäri lämpimän ilmastonsa ja upeiden rantojensa ansiosta. Kahden tunnin aikaero talvella ja tunnin aikaero kesällä sekä kuuden tunnin lentoaika takaavat mukavaa matkustusta lyhyelläkin lomalla. Reitillä matkustavat voivat nauttia myös uusista innovaatioistamme matkustamossa sekä upeasta matkustuskokemuksesta uudessa Boeing MAX 8 -lentokoneessamme.”

“Erityisesti business-luokan kysyntä on ollut suurta siitä lähtien, kun reitti julkistettiin huhtikuussa, ja odotamme tämän trendin jatkuvan. Samoin odotamme sekä Emiratesin että flydubain jatkolennoilla matkustavien määrän kasvua. Suomalaisilla matkustajilla on nyt helpompi pääsy flydubain suosittuihin kohteisiin, kuten Sri Lankaan ja Tansaniaan sekä Emiratesin verkoston kohteisiin Kaukoitään, Australiaan, Indonesiaan ja Thaimaahan”, Efendi lisää.

flydubain joustavuus ja vaihtoehdot tarjoavat paremman matkustuskokemuksen asiakkaille. flydubain business-luokassa matkustajat voivat nauttia yksilöllisestä lentokokemuksesta, ja turistiluokka puolestaan tarjoaa mukavat istuimet ja kätevää matkustamista. flydubain uusin lentokone, Boeing 737 MAX 8, on tehokas ja ympäristöystävällinen konetyyppi. Sen business-luokassa on uudet, makuuasentoon taittuvat sängyt, joissa matkustajat voivat nukkua mukavasti lennon aikana. Turistiluokassa on RECARO-istuimet, jotka on suunniteltu tila ja mukavuus huomioiden. flydubailla on myös poikkeuksellisen hyvä viihdetarjonta lennoilla: matkustajien käytössä on yli 1 000 tuntia elokuvia, TV-ohjelmia, musiikkia ja pelejä full HD 11,6-tuumaisilta näytöiltä englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi.

“Emiratesin ja flydubain kattava yhteistyö tuo yhteisille asiakkaillemme ainutkertaisia matkavaihtoehtoja ja matkustusmukavuutta”, kertoo Emiratesin Thierry Aucoc, Senior Vice President. ”Olemme innoissamme siitä, että Helsinki on nyt yksi yhteislentokohteistamme, ja odotamme pääsevämme tuomaan kumppanuutemme edut niille, jotka matkustavat Dubaihin. flydubain Dubaihin matkustavat asiakkaat pääsevät jatkamaan saumattomasti Emiratesin maailmanlaajuisen verkoston kohteisiin, kuten Bangkokiin, Shanghaihin, Tokioon ja Singaporeen. Yhteislentojen ansiosta yhä useammilla matkustajilla on mahdollisuus kokea palkittu Emirates-palvelu laajarunkoisissa, mukavissa ja tehokkaissa Airbus A380- ja Boeing 777 -lentokoneissa.”

“Toivotan flydubain tervetulleeksi aloittamaan ympärivuotiset suorat lennot Dubain ja Helsingin välille. Dubai on mielenkiintoinen sekoitus kulttuuria, nähtävyyksiä ja ostosmahdollisuuksia, ja upea matkustuskohde suomalaisille. Matkailijat voivat nauttia kaupungin auringosta, maukkaasta ruokakulttuurista ja aktiviteeteista yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Uudet suorat lennot houkuttelevat varmasti yhä useampia suomalaisia lomalle Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin”, sanoo suurlähettiläs Riitta Swan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Suomen suurlähetystöstä.

flydubain lennot Helsinkiin, samoin kuin moni muu Euroopan lento, kuten Bukarest, Krakova, Praha ja Zagreb, lähtevät 2. joulukuuta 2018 lähtien Dubain kansainvälisen lentokentän (DXB) terminaalista 3, mikä tuo helppoutta jatkolennoille suuntaaville maailman vilkkaimmalta lentokentältä. Helsingissä flydubain lennot lähtevät terminaalista 2B. flydubain ja Emiratesin ensimmäinen yhteislento lennettiin 29. lokakuuta 2017. Yhteislentojen verkosto on laajentunut 83 kohteeseen ja kattaa 240 kohdetta vuoteen 2022 mennessä.

“Jo tänä vuonna ylitämme kirkkaasti 20 miljoonan matkustajan rajapyykin. Loistavasta saavutettavuudestaan huolimatta Helsinki-Vantaalta ei ole aiemmin ollut ympärivuotista suoraa päivittäistä yhteyttä Dubaihin. Olemme todella iloisia tästä uudesta reittiavauksesta”, sanoo reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori Finaviasta.

Lentojen yksityiskohdat

flydubain business-luokan lentohinnat Dubaihin ovat alkaen 1 150 euroa ja turistiluokan lennot alkaen 325 euroa verot mukaan lukien. Lentoja voi ostaa flydubain verkkosivulta flydubai.com, asiakaspalvelusta (+971) 600 54 44 45 sekä flydubain matkatoimistokumppaneiden kautta.

Toukokuusta syyskuuhun 2019 flydubailla on neljä viikoittaista lentoa Helsingin ja Dubain välillä kausittaisen kysynnän vuoksi. Aikataulut ja hinnat löydät verkkosivustolta https://www.flydubai.com/en/plan/timetable

Ilmavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 160 henkilöä ja yhdeksän F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Trident Juncture 18 tuo Rovaniemelle myös lento-osastot Yhdysvalloista ja Belgiasta.

Puolustusvoimat osallistuu Norjan isännöimään NATO:n Trident Juncture 18 (TRJE18) -harjoitukseen 25. lokakuuta – 7. marraskuuta. TRJE18-harjoituksessa maa-, meri- ja ilmavoimien joukot harjoittelevat puolustusvoimien tehtäviä vaativissa monikansallisissa olosuhteissa. Suomen osallistumisen tavoitteena on vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu yhteensä yhdeksän Hornetia ja noin 160 henkilöä. TRJE18-harjoituksen lentotoiminnan pääharjoitusalueet sijoittuvat Norjan ja Ruotsin ilmatilaan. Norjan ilmavoimien Örlannin, Bodön, Andöyan ja Gardermoenin tukikohtien lisäksi käytössä ovat Rovaniemen tukikohta Suomessa ja Kallaxin tukikohta Ruotsissa. Harjoituksessa on mukana yhteensä noin 150 ilma-alusta.

Ilmavoimien harjoitusjoukosta noin 100 henkilöä ja neljä Hornetia osallistuu harjoitukseen Rovaniemellä. Norjan ilmavoimien Örlannin tukikohtaan tukeutuvan lento-osaston vahvuus on noin 50 henkilöä ja viisi Hornetia, joista yksi toimii varakoneena. Lisäksi muutamia henkilöitä toimii harjoituksen esikuntatehtävissä.

Yksi TRJE18-harjoituksen konkreettisista tavoitteista on testata isäntämaatuen (Host Nation Support) järjestelyjä käytännössä. Ilmavoimien lentokaluston lisäksi Rovaniemelle tukeutuu Yhdysvaltain ilmavoimien F-15C Eagle -monitoimihävittäjiä ja KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneita sekä Belgian ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -monitoimihävittäjiä.

TRJE18-harjoitukseen linkittyy samanaikaisesti Itämeren alueella järjestettävä Northern Coasts 18 (NOCO18) -harjoitus, jonka johto- ja isäntämaana Suomi toimii. Ilmavoimista NOCO18-harjoitukseen osallistuu noin 40 henkilöä, kaksi Hornetia, kaksi Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi Pilatus PC-12 -yhteyskonetta ja yksi Learjet 35 A/S.

NOCO18-harjoituksen lentotoiminta suuntautuu viikolla 44 Perämerelle, viikolla 45 Turun ja Hangon edustalle. NOCO18-harjoitukseen osallistuvat ilma-alukset tukeutuvat Suomessa Turkuun, Pirkkalaan ja Rissalaan. Satakunnan lennosto toteuttaa lentotoiminnan Turussa tarvitsemat tukipalvelut.

Trident Juncture 18 on NATO:n niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus, joita järjestetään kolmen vuoden välein. Suomi toimii harjoituksessa kumppanimaan roolissa. Harjoitukseen osallistuu yhteensä yli 40 000 sotilasta 31 maasta.

Harjoituksen esittelyvideo (YouTube)

Maailman johtava uusiutuvien tuotteiden tuottaja Neste ja kansainvälinen lentopolttoainetuotteiden ja -palvelujen toimittaja Air BP ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Yhtiöt selvittävät mahdollisuuksia parantaa vastuullisen lentopolttoaineen saatavuutta lentokentillä ja lisätä sen toimituksia lentoyhtiöille.

Tässä ainutlaatuisessa kumppanuudessa yhdistyvät Nesteen osaaminen sekä ratkaisut uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannossa ja sekoittamisessa, Air BP:n asiakassuhteet sekä asiantuntijuus polttoaineiden tehokkaiden toimitusketjujen kehittämisessä, sertifioinnissa ja tuotteiden laadun varmistuksessa. Tavoitteena on tuoda Air BP:n maailmanlaajuisen lentoasemaverkoston asiakkaiden käyttöön yhteisesti brändätty ja vastuullisesti tuotettu uusiutuva lentopolttoaine.

Vastuullisesti tuotettu lentopolttoaine tehdään sekoittamalla fossiilista lentopolttoainetta uusiutuvien hiilivetyjen kanssa, jotka on tuotettu esimerkiksi käytetystä paistinrasvasta. Polttoaine sertifioidaan kuten JET A1 lentopolttoaine, ja sitä voi käyttää lentokoneissa ilman teknisiä muutoksia. Vastuullinen lentopolttoaine vähentää raakaöljyn käyttöä, ja sillä on pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin tavallisella lentopolttoaineella.

”Olen hyvin iloinen voidessani kertoa yhteistyön aloittamisesta Air BP:n kanssa. Uskon, että yhteistyötä tekemällä pystymme löytämään parhaat keinot luotettavien toimitusketjujen kehittämiseen ja varmistamaan, että uusiutuvaa lentopolttoainetta on entistä laajemmin saatavilla. Näin pystymme vastaamaan uusiutuvan lentopolttoaineen kasvavaan kysyntään. Tuote tuo lentoyhtiöille selkeitä etuja pienentämällä niiden ympäristöjalanjälkeä”, sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala.

Air BP:n toimitusjohtaja Jon Platt lisää: ”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että alan johtajan Nesteen kanssa tekemämme yhteistyön ansiosta pystymme tukemaan asiakkaitamme heidän hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteissaan. Ilmailun hiilen vähentämistavoitteet saavutetaan vain koko toimitusketjun tuella. Yhdistämällä kokemuksemme ja asiantuntijuutemme voimme saada muutosta aikaan, edistää vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä ja mahdollistaa luotettavat toimitukset asiakkaille.”

Ilmailun kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Tällä hetkellä vastuullisesti tuotettu uusiutuva lentopolttoaine on ainoa vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Nesteen ja Air BP:n kaltaisten tulevaisuuteen suuntautuvien yritysten yhteistyötä tarvitaan, jotta ilmailu voi jatkaa maailman yhdistämistä aiempaa pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä.

Molemmat yritykset ovat jo osoittaneet olevansa alalla edelläkävijöitä. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ on osoittanut teknisen toimivuutensa tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Lentoyhtiöt voivat ottaa sen helposti käyttöön ilman investointeja uusiin suihkumoottoreihin tai erillisiin polttoainejakelujärjestelmiin. Se valmistetaan uusiutuvista ja vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista, ja se vähentää siten huomattavasti tuotteen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Air BP on toimittanut BP-biolentopolttoainetta vuodesta 2014 lähtien noin kymmenelle lentoasemalle Pohjoismaissa. Oslon lentoasemalla yhtiö muun muassa toimitti ensimmäisenä uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttämällä lentoaseman polttoaineen jakeluinfrastruktuuria aiemmassa yhteistyössä Nesteen ja muiden keskeisten norjalaisten ja alan sidosryhmien kanssa.

• Lentokorvausyhtiö AirHelp on tehnyt maakohtaisen vertailun lentojen myöhästelystä ja peruutuksista EU-maissa, Norjassa ja Sveitsissä.
• Suomi sijoittuu 28 maan vertailussa hienosti sijalle 8.
• Tilastoinnin kärjessä ovat Latvia ja Liettua, kun taas Portugali on suhteellisesti pahin myöhästelijä.
• Lukumäärällisesti eniten häiriintyneitä lentoja tänä vuonna on ollut Saksassa.

Suomi on tänä vuonna ollut Pohjoismaiden toiseksi täsmällisin lentomaa Norjan jälkeen, käy ilmi lentokorvausyhtiö AirHelpin maakohtaisesta vertailusta. Suomesta syyskuun loppuun mennessä lähteneistä noin 82 000 lennosta alle 22 prosenttia peruttiin tai myöhästyi aikataulusta. Parempaan tulokseen ylsivät vain Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Slovakia, Bulgaria ja Romania (ks. taulukko alla).

Suomen joutuvat myöntämään paremmakseen mm. Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa aikatauluongelmia kokee lähes joka neljäs lento, ja Tanskan vastaava luku lähentelee 23:a prosenttia. Myös korvausvelka, joka aiheutuu lentojen myöhästymisistä ja peruuntumisista, on Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suomessa tämän vuoden korvausvelka on toistaiseksi hieman yli 43,6 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Tanskassa se on paisunut yli 124 miljoonaan euroon. Norja pitää korvausvelkatilastossa Pohjoismaiden kärkipaikkaa, mutta se johtuu siitä, että Norjasta myös lennetään huomattavasti eniten Pohjoismaissa.

Korvausvelalla tarkoitetaan laskennallista arvoa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki vakiokorvaukset, joita matkustajat ovat EU:n EC 261 -asetuksen nojalla oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä. Korvausvelvoitteen alaiseksi saatetaan luokitella esimerkiksi perutut tai yli kolmella tunnilla myöhästyneet lennot silloin, kun myöhästymisen ei katsota johtuvan huonon sään kaltaisesta poikkeusolosuhteesta, vaan lentoyhtiön toiminnasta.

Baltian maat parhaita täsmällisyydessä

Suhteellisessa vertailussa erottuvat edukseen Latvia ja Liettua. Latviassa vain noin 12,3 prosenttia ja Liettuassa 13,8 prosenttia lennoista on kärsinyt aikatauluongelmista. Analysoiduista maista heikoimmin on suoriutunut Portugali, jossa yli kolmasosa kaikista lennoista on myöhästynyt tai peruttu kokonaan.

Korvausvelka on kasvanut suurimmaksi Saksassa ja Iso-Britanniassa, joista myös lennetään eniten. Vertailu osoittaa, että vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä matkustajat ovat olleet oikeutettuja yhteensä jopa yli 820 miljoonan euron korvauksiin Saksassa. Summa on yli 500 miljoonaa euroa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, mikä selittyy peruttujen lentojen lukumäärän räjähdysmäisellä kasvulla. Niitä on ollut tänä vuonna yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

”Tänä vuonna saksalaisilla lentokentillä on vallinnut ennennäkemätön kaaos. Ryanair on perunut valtavan määrän lentoja henkilökuntansa lakkoilun takia, minkä lisäksi Air Berlinin konkurssi on vaikuttanut lentomatkailuun Saksassa korostuneena palvelutarpeena. Tämä selittää sen, että nimenomaan Saksa on korvausvelkatilastoinnin kärkipaikalla”, analysoi AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.

Lentomatkustajan oikeudet EC 261 -asetuksen mukaisesti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön toiminnan takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Lentoyhtiön korvausvelvoitteen kuitenkin katsotaan raukeavan, jos häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet. Näihin luetaan esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet. Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen.

Maakohtaisen analyysin tulokset:

Maa	Lentojen kokonaismäärä	Myöhästyneiden lentojen lkm*	Peruttujen lentojen lkm	Häiriintyneet lennot** (%)	Korvausvelka (euroissa)***
Saksa	630.000	167.420	14.040	28,80	823.247.000
Iso-Britannia	692.800	164.690	10.640	25,31	712.498.000
Ranska	429.900	107.120	13.930	28,16	625.809.000
Espanja	592.400	127.190	5.980	22,48	515.963.000
Italia	420.200	96.940	5.100	24,28	286.080.000
Hollanti	180.500	40.020	2.480	23,55	171.187.000
Portugali	143.400	46.810	1.980	34,02	147.894.000
Sveitsi	160.500	40.650	2.940	27,16	133.318.000
Tanska	102.200	22.090	1.230	22,82	124.117.000
Ruotsi	142.100	32.320	2.950	24,82	117.342.000
Norja	174.850	29.660	3.840	19,16	142.600.000
Itävalta	96.600	23.130	1.710	25,71	83.148.000
Puola	112.500	26.810	1.730	25,37	80.477.000
Kreikka	124.400	29.140	660	23,95	57.820.000
Belgia	74.600	20.680	800	28,79	56.351.000
Irlanti	77.400	15.480	1.370	21,77	56.182.000
Suomi	81.700	17.080	690	21,75	43.605.000
Unkari	32.800	8.310	320	26,31	27.106.000
Romania	54.200	11.430	300	21,64	26.568.000
Kroatia	34.300	9.720	360	29,39	14.320.000
Luxemburg	16.900	2.670	320	17,69	8.987.000
Bulgaria	24.100	4.580	170	19,71	7.873.000
Kypros	26.500	5.790	100	22,23	6.982.000
Viro	12.900	2.640	260	22,48	6.571.000
Latvia	22.200	2.620	110	12,30	4.794.000
Malta	14.400	3.460	40	24,31	4.048.000
Liettua	15.300	1.940	170	13,79	3.551.000
Slovenia	7.900	2.560	100	33,67	2.172.000
Slovakia	5.200	960	50	19,42	1.375.000

Taulukko 1: Myöhästyneet ja perutut lennot EU:ssa ja Sveitsissä (01.01.2018-22.09.2018)

*Myöhässä vähintään 15 minuuttia

** Myöhästyneiden ja peruttujen lentojen yhteismäärä

*** Arvioitu korvausvelka, joka perustuu lentojen keskimääräiseen täyttöasteeseen

Tsekin tasavalta jäi pois vertailuista

 

Norjan hallitus ilmoitti 4. lokakuuta velvoittavansa ilmailualan käyttämään lentopolttoaineessa 0,5 prosenttia biopolttoainetta. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun biopolttoaineesta tehdään lentopolttoaineen merkittävä ja olennainen osa.

”Haluan onnitella Norjaa – sen ilmoitus on uraauurtava etappi kestävän ilmailun edistämisessä. Ala tarvitsee edelläkävijöitä ja rohkeita maita, sillä EU:n lainsäädännön tuki ilmailualan kestävälle kasvulle ei vaikuta riittävältä. Norjan lainsäädännön viesti muille maille ja markkinoille on tärkeä, sillä se antaa tarvittavaa ennakoitavuutta Nesteelle ja muille tuottajille uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannon lisäämisessä”, sanoo Kaisa Hietala, Nesteen uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

Markkinoilla olemassa oleva kapasiteetti riittää siihen, että Norjaan voidaan toimittaa odotettavissa oleva määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Yksin Neste pystyy toimittamaan Norjan vuonna 2020 tarvitseman määrän, ja tulevina vuosina yhtiön tuotantomäärä kasvaa edelleen.

Ilmailuala aikoo kunnianhimoisesti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Ilmailualalla tarvitaan useita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä ainoa varteenotettava vaihtoehto kaupallisilla lennoilla käytettävälle fossiiliselle lentopolttoaineelle on vastuullisesti tuotettu, uusiutuva lentopolttoaine.

Alaska Airlines yrittää jatkuvasti lentää vastuullisemmin ja käyttää enemmän uusiutuvista raaka-aineista tuotettuja lentopolttoaineita, minkä vuoksi yhtiö on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Nesteen kanssa. Sopimuksen myötä Neste ja Alaska Airlines tekevät tiivistä yhteistyötä suunnitellakseen, luodakseen ja ottaakseen käyttöön ratkaisuja, jotka luovat pohjan uusiutuvien polttoaineiden laajemmalle käytölle lentoliikenteessä. Lisäksi Alaska Airlines pyrkii parantamaan polttoainetehokkuutta ja ottamaan käyttöön innovatiivista lentoteknologiaa.

Alaska Airlines oli johtava yhdysvaltalainen lentoyhtiö Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä vuonna 2017. Yhtiön mukaan siirtyminen uusiutuviin lentopolttoaineisiin vähentää kasvihuonekaasu- ja turbiinipäästöjä ja tuo mahdollisesti myös muita toimintoihin sekä suorituskykyyn liittyviä etuja. Alaska Airlines ja Neste ovat samaa mieltä siitä, että tiivis yhteistyö yhteistyökumppaneiden ja alan muiden toimijoiden kesken auttaa ohjaamaan ilmailun tarvitsemaa muutosta oikean suuntaan.

”Olen iloinen voidessani kertoa yhteistyön aloittamisesta Alaska Airlinesin kanssa. Olemme molemmat edelläkävijöitä uusiutuvien polttoaineiden saralla: Neste niiden tuottajana ja Alaska Airlines niiden testaajana kaupallisilla lennoilla. Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut, joilla varmistamme, että Alaska Airlinesin tavoite lentää vastuullisemmin toteutuu”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

”Me Alaska Airlinesilla teemme työtä arvojemme eteen, ja kunnioitamme niitä kauniita paikkoja ja yhteisöjä, joihin me lennämme”, kuvailee Alaska Airlinesin vastuullisuusjohtaja Kirk Myers. ”Olemme ylpeitä siitä, että maailman johtava uusiutuvien lentopolttoaineiden tuottaja ja kehittäjä Neste on kumppanimme, joka auttaa meitä lentämään vastuullisemmin. Tämä yhteistyö on jälleen yksi merkittävä tapa edistää yhteisöjemme ja ekosysteemiemme hyvinvointia.”

Alaska Airlines kamppailee muiden lentoyhtiöiden kanssa ilmastonmuutosta vastaan tavoittelemalla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ilmailuala aikoo kunnianhimoisesti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Lisäksi Alaska Airlines pyrkii kestävän kehityksen ohjelmansa mukaisesti tehostamaan toimintaansa ympäristön suojelemiseksi. Toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi lentokoneiden suunnittelulla, optimoimalla lähestymisreittejä polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi, lisäämällä kierrätystä koneiden sisällä ja vähentämällä paperin kulutusta. Alaska Airlines on tehnyt kauan uraauurtavaa ja innovatiivista yhteistyötä ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja tämä sopimus on yksi askel tällä tiellä.

Tällä hetkellä ainoa varteenotettava vaihtoehto kaupallisilla lennoilla käytettävälle fossiiliselle lentopolttoaineelle on vastuullisesti tuotettu, uusiutuva lentopolttoaine. Neste MY uusiutuvan lentopolttoaineen teknologia on todettu toimivaksi tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Lentoyhtiöt voivat ottaa sen vaivatta käyttöön ilman investointeja uusiin moottoreihin tai erillisiin polttoaineen jakelujärjestelmiin. Nesteen ja Alaska Airlinesin kaltaisten tulevaisuuteen katsovien yhtiöiden kumppanuus mahdollistaa sen, että ilmailuala voi edelleen yhdistää maailman eri kolkat toisiinsa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä taata hyvinvoivan planeetan ja lentämisen tulevaisuuden.

Porin lentoliikenteen tulevaisuutta lähdetään ratkomaan nopeasti. Porin kaupunki päätti aloittaa liikenteen kilpailuttamisen.

Päätös syntyi kaupunginhallituksen kokouksessa 10. syyskuuta. Se oli yksimielinen.

Kilpailutus kohdistuu Pori–Helsinki-väliseen liikenteeseen ja se toteutetaan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti. Kilpailutus vaatii Liikenneviraston hyväksynnän.

Porin ja Helsingin väliset lennot loppuivat toukokuussa, kun reittiä lentänyt ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ajautui konkurssiin.