Yleiset Uutiset

Ilmailulainsäädäntöä uudistetaan. Muutosten taustalla on Euroopan unionin lentoturvallisuusasetus, niin kutsuttu EASA-asetus. Samalla arvioidaan myös kansallisia ilmailulainsäännön muutostarpeita. Näitä ovat muun muassa ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat muutokset.

Hallitus esittää muutoksia lentoliikenteen päästökauppalakiin. Muutoksilla vahvistetaan EU:n päästökaupan säännöt. EU:n jäsenmaat ovat sopineet, että lentoliikenteen päästökauppaa kiristetään ja maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään vuodesta 2021 alkaen.

Hallitus esitti lakimuutosten vahvistamista 11.4.2019. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 12.4.2019.

Kansalliseen päästökauppalakiin lisätään maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähennyskerroin, joka tulee voimaan 2021. Se vähentää lentoyhtiöille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää vuosittain 2,2 prosenttia vuoden 2020 tasosta. Vuoden 2020 loppuun saakka päästökauppaa jatketaan pääosin samoilla säännöillä kuin vuosina 2013-2016. EU hyväksyi joulukuussa 2017 asetuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta.

Kansalliseen lakiin lisätään myös niin sanottu brexit-sääntö. Se suojaisi EU:n päästökauppaa tilanteessa, jossa jäsenvaltio eroaa unionista ilman erosopimusta. Lisäksi kansainvälisten hankeyksiköiden käyttökielto tulee voimaan vuonna 2021. EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamisessa ei saa enää käyttää hankkeita, joissa vähennetään päästöjä ETA-alueen ulkopuolella. Päästökauppa rajattaisiin nykyiseen tapaan ETA-maiden sisäisiin lentoihin vuoden 2023 loppuun saakka.

Kansainvälinen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä voimaan 2021

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n jäsenmaat ovat sopineet lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä. Vuonna 2021 otetaan käyttöön lentoliikenteen päästöjen globaali CORSIA-hyvitysjärjestelmä (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). CORSIA:ssa lentoyhtiöt hyvittävät vuoden 2020 tason ylittävät päästönsä ostamalla hyväksyttyjä päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta. Suomi ja kaikki Euroopan siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaata ovat sitoutuneet järjestelmään.

CORSIA toimeenpannaan EU:ssa päästökauppadirektiivin kautta, joten järjestelmät ovat kytköksissä toisiinsa. Unionin lentoliikenteen päästökaupan tulevaisuudesta ja sopeuttamisesta CORSIA:an päätetään sen jälkeen, kun globaalin järjestelmän lopullinen sisältö ja tehokkuus ovat selvillä. Lentoliikenne on ollut EU:n päästökaupassa vuodesta 2012 lähtien. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut päästöoikeuksien huomattava hinnan nousu on lisännyt merkittävästi päästökaupan tehoa ja ohjaa aiempaa tehokkaammin lentoyhtiöitä käyttämään uutta ympäristöystävällistä teknologiaa.

Lentoliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoliikenteen päästöosuus on kasvussa, sillä lentoliikenteen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää kansainvälisillä päätöksillä ICAO:ssa ja EU:ssa.

Mitä seuraavaksi?

Lakimuutokset tulevat voimaan 1.6.2019.

Finavian tavoitteena on laajentaa lentoasemiensa reittivalikoimaa ja tarjota näin asiakkailleen monipuoliset yhteydet ympäri maailman. Kesäkaudella 2019 Suomeen toivotetaan tervetulleeksi kolme uutta lentoyhtiötä, minkä lisäksi Helsinki-Vantaalla ja Turussa juhlistetaan uusien reittien avajaisia.

Suomessa aloittaa toimintansa kolme kansainvälistä lentoyhtiötä

Vuonna 2019 Helsinki-Vantaalla aloittavat operaationsa Air Serbia, Tibet Airlines ja Juneyao Air. Lentoyhtiö Air Serbia yhdistää Suomen ja Serbian pääkaupungit aloittamalla yhteyden Helsinki-Vantaalta Belgradiin kolmesti viikossa kesäkuusta alkaen. Kiinalaiset Tibet Airlines ja Juneyao Air puolestaan vahvistavat Helsinki-Vantaan yhteyksiä Aasiaan. Tibet Airlines aloittaa huhtikuussa lennot Helsingistä Jinaniin, ja Juneyao Air avaa kesäkuussa ympärivuotisen yhteyden Shanghaihin.

”Etsimme Suomen lentoasemille jatkuvasti uusia kumppaneita kattavien lentoyhteyksien varmistamiseksi sekä suomalaisille että kansainvälisille matkustajille. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on jo tällä hetkellä Pohjois-Euroopan runsaimmat yhteydet Aasiaan, mitä uudet yhtiöt vahvistavat entisestään”, kertoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Lentoyhtiöt tekevät päätökset uusista lentoyhteyksistä tarkan analyysin pohjalta, jossa kaikkein keskeisimpänä kriteerinä on kysyntä. Lentoyhtiöiden näkökulmasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailutekijöitä ovat monipuoliset suorat yhteydet muille kentille sekä luotettavat ja kustannustehokkaat palvelut.

”Haluamme olla Pohjois-Euroopan paras lentoasemakumppani sekä uusille että jo olemassa oleville asiakkaillemme. Helsinki-Vantaan rooli kansainvälisen lentoliikenteen risteyskohtana on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2018 vaihtomatkustajien osuus lähtevistä matkustajista ylitti jo 35 prosenttia. Esimerkiksi aasialaisille matkustajille Helsinki-Vantaan lentoasema toimii porttina Suomeen sekä vaihtokenttänä matkalla muualle Eurooppaan”, kertoo Vuori.

Uudet reitit Helsinki-Vantaalta ja Turusta kesäkaudella 2019

Keväällä 2019 eniten uusia reittejä avaa Finnair, joka aloittaa lennot Helsinki-Vantaalta viiteen uuteen kohteeseen. Euroopassa uudet kesäkohteet ovat Porto ja Bordeaux, jonne Finnair lentää Helsingistä kahdesti viikossa, sekä Bologna, jonne lennetään kolmesti viikossa. Lisäksi Hannoveriin on lentoyhteys huhtikuun lopusta alkaen vuoden ympäri seitsemän kertaa viikossa. Kesäkaudelle on avattu myös reitti Helsingistä Los Angelesiin kolmesti viikossa.

Norwegian aloittaa huhtikuussa kesäkauden lennot Helsingistä Italian Pisaan ja Montenegron Tivatiin kerran viikossa.

Lentoyhtiö Wizz Air lentää Turusta Pohjois-Makedonian pääkaupunki Skopjeen kahdesti viikossa heinäkuusta alkaen. Yhtiön uusia yhteyksiä ovat lisäksi Turku–Lontoo ja Turku–Krakova, jotka laajentavat Turun verkostoa Euroopan suurkaupunkeihin.

Uudet yhteydet kesäkaudella 2019

Lentoyhtiö	Mistä	Mihin	Yhteyden avaus	Lentokone	Lähtöjä viikossa	Sesonki
Air Serbia	Helsinki	Belgrad	1.6.2019	A319	3	ympäri vuoden
Finnair	Helsinki	Porto	21.6.2019	A319	2	kesäkausi
Finnair	Helsinki	Bordeaux	11.5.2019	A319	2	kesäkausi
Finnair	Helsinki	Bologna	10.4.2019	A319	1–3	kesäkausi
Finnair	Helsinki	Hannover	29.4.2019	A320	7	ympäri vuoden
Finnair	Helsinki	Los Angeles	31.3.2019	A350	3	kesäkausi
Juneyao	Helsinki	Shanghai	28.6.2019	B787-900	7	ympäri vuoden
Norwegian	Helsinki	Pisa	6.4.2019	B737	1	kesäkausi
Norwegian	Helsinki	Tivat	16.4.2019	B737	1	kesäkausi
Tibet Airlines	Helsinki	Jinan	8.4.2019	A330-200	2	ympäri vuoden
Wizz Air	Turku	Skopje	3.7.2019	A320-200	2	ympäri vuoden
Wizz Air	Turku	Lontoo	2.7.2019	A320-200	3	ympäri vuoden
Wizz Air	Turku	Krakova	1.5.2019	A320-200	2	ympäri vuoden

Lisätyt vuorot olemassa olevilla yhteyksillä

Finnair lisää vuoroja Helsinki-Vantaalta jo olemassa oleville reiteilleen. Helsingin ja HongKongin välillä lennetään kesästä alkaen kaksi vuoroa päivässä ja välillä Helsingin–Kansai yhteensä kymmenen lentoa viikossa. Japanin Golden Week -lomaviikolla huhtikuussa Helsingin ja Naritan välillä operoidaan kahden vuoron sijaan kolme vuoroa viikossa. Reitille Helsinki–Lontoo lisätään jatkossa yksi päivittäinen lisävuoro, minkä lisäksi iltapäivälennoilla on käytössä suurempi konetyyppi. Muutokset tuovat reitille jatkossa yli 20 prosenttia enemmän asiakaspaikkoja. Kesäkaudella Lontooseen lennetään yhteensä jopa seitsemän kertaa päivässä.

AirBaltic puolestaan on lisännyt lentoja Turusta Riikaan neljällä uudella vuorolla viikossa 31.3. alkaen, jolloin välillä lennetään jatkossa yhteensä 11 vuoroa viikossa.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn globaalin lentoliikenteen päästöjärjestelmän CORSIAn toimeenpano vaatii vahvaa sitoutumista koko ilmailusektorilta. Eilen päättynyt, 36 maata sekä useiden lentoyhtiöiden ja kansainvälisten organisaatioiden edustajia yhdistänyt ICAOn alueellinen työpaja onnistui CORSIA-päästöjärjestelmän käytäntöjen avaamisessa.

”Tämä vuosi on merkittävä CORSIAn tuleville saavutuksille lentoliikenteen päästöjen rajoittamisessa. ICAOn alueellinen CORSIA-työpaja Helsingissä osoitti, että ilmailusektori on vahvasti sitoutunut lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen ja CORSIAn toimeenpanoon. Olemme iloisia, että viesti on vastaava myös muista, kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn neljästä alueellisesta työpajasta”, painottaa Traficomin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Helsingissä 26.-27.3.2019 järjestetty, erityisesti ICAOn Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen jäsenvaltioita kokoava tilaisuus on yksi viidestä, ICAOn alueellisista CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) -työpajoista.  Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjesti Helsingin tapahtuman ICAOn pyynnöstä.

”Ympäristöasiat tulevat olemaan vahvasti myös ICAOn yleiskokouksen agendalla ensi syksynä ja Suomi on vahvasti sitoutunut edistämään lentoliikenteen yhteisiä päästötavoitteita. Olen vakuuttunut siitä, että yhdessä koko kansainvälisen ilmailuyhteisön kanssa voimme luoda vahvan ja tasapainoisen globaalin päästöjärjestelmän”, summaa Henttu.

CORSIA-työpaja toi esille päästöjärjestelmän toimeenpanoon käytännön ratkaisuja

”ICAOn alueellinen CORSIA-työpaja Helsingissä oli erittäin onnistunut. Tietoisuuden ja osaamisen kasvattamisella on merkittävä rooli CORSIAn täytäntöönpanossa”, painotti tilaisuuden moderaattorina toiminut, Traficomin johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner.

CORSIAn puitteissa on määritelty päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat standardit ja suositellut menettelytavat. ICAOn alueellisessa CORSIA-työpajassa pureuduttiin siihen, mitä päästöjen tarkkailusuunnitelma pitää sisällään ja miten sitä toteutetaan käytännössä.

”Keskityimme standardeihin ja erityisesti CO₂-päästöjen tarkkailuun. Työpajoissa painotettiin viranomaisten ja operaattoreiden välitöntä yhteistyötä tarkkailusuunnitelman viimeistelyssä”, kertoo Lohko-Soner.

”Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on myös ICAOn kumppanuusohjelma ACT-CORSIA, jossa mentorimaat tarjoavat tukea ja koulutusta CORSIAn toimeenpanosta käytännössä. Saimmekin tästä erinomaisia esimerkkejä ja käytännön näkökulmia, kun sekä mentorimaat että mentoroitavina olleet maat kertoivat kokemuksiaan ohjelmasta”, jatkaa Lohko-Soner.

ICAOn kumppanuusohjelma tukee päästöjärjestelmäosaamista

Työpajan aikana ICAO kannusti jäsenvaltioita laajalti jatkamaan hyvää yhteistyötään. ICAO kertoi myös, että CORSIAn toimeenpanossa tukeva kumppanuusohjelma saa jatkoa.

”ACT-CORSIA-kumppanuusohjelma on kivijalka ICAOn suunnitelmassa tukea jäsenvaltioita CORSIAn toimeenpanossa. Haluamme ICAOssa rohkaista jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön CORSIAn toimeenpanossa ja ACT-CORSIAn kumppanuusohjelman puitteissa, jossa mentorivaltioiden tekniset asiantuntijat seuraavat ja tukevat läheltä CORSIAn tarkkailu-, raportointi-, ja todentamisjärjestelmän valmistelua ja toimeenpanoa ICAOn ”No Country Left Behind” -ohjelman hengessä.  Helsingin alueellinen työpaja oli tästä näkökulmasta erittäin onnistunut, keskustelu antoisaa ja saimme edistettyä CORSIAn toimeenpanoa laajalti”, kiittää ICAOn ympäristövastuualuetta johtava Jane Hupe.

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat ICAOn standardit ja suositellut menettelytavat tulivat voimaan 1.1.2019. Ilmailu on ensimmäinen liikennemuoto, joka on saavuttanut yhteisen, globaalin päästöjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

CORSIA – kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmä

ICAOn CORSIA-sivut

Helsinki-Vantaan lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti yhteistyössä. Lentomelua hallitaan muun muassa uudistamalla konekantaa aiempaa hiljaisempiin konemalleihin, vähämeluisemmilla lentomenetelmillä sekä maankäytön ja kaavoituksen keinoin. Melunhallinnan seurantaraportin mukaan melulle altistuvien määrä on noussut, mutta myös ratkaisuja haetaan aktiivisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön koolle kutsumassa ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vetämässä, useita tahoja kokoavassa Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

”Yhteistyöryhmä yhdistää melunhallinnan kokonaiskuvan muodostamisen kannalta olennaiset tahot. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella asuinrakentaminen tiivistyy edelleen lentomelualueella ja sen tuntumassa. Yhteistyö lentomelun hallitsemiseksi on arvokasta niin alan toimijoiden kuin asukkaiden kannalta”, sanoo Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Puskurivyöhykeajattelu saanut jalansijaa kunnissa

Lentomelun hallinnassa rakennustekniset keinot ovat yksi tehokas mahdollisuus. Osa alueen kunnista onkin vapaaehtoisesti huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa asuinrakennuksia koskevissa äänieristävyysmääräyksissä. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta muun muassa eri kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin sekä lentoliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä.

”Tämä on eteenpäin katsovaa melunhallintaa. Yhteistyöryhmässä käydään hyvää ja avointa keskustelua ja pyritään yhdessä löytämään kestäviä, pitkäjänteisiä ja mahdollisimman toimivia ratkaisuja”, kertoo Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Meluhallintaryhmän vuosiraportti tiivistää Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaiskuvan

Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti.

Yhteistyöryhmän toisessa vuosiraportissa luodaan katsaus melunhallinnan kokonaiskuvaan ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. Vuosiraportti löytyy kokonaisuudessaan Liikennefakta.fi-sivuilta ja sen liitteinä ovat Finavian ja alueen kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joilla vuosittainen seuranta tehdään. Varsinainen, kokonaisvaltaisempi melutavoitteen seuranta tehdään viiden vuoden välein.

”Vuosittaisen seurannan mukaan melulle altistuneiden asukkaiden määrä on lisääntynyt jo toisena vuonna peräkkäin. Tosin melulle altistuneiden määrään vaikuttavat mm. tuuliolosuhteet ja kiitotieremontit, mutta pidämme suuntausta huolestuttavana, etenkin kun toistaiseksi lentoliikenteen ennustetaan tulevina vuosina edelleen lisääntyvän Helsinki-Vantaalla. Myös tiedon jakaminen alueen melutilanteesta esimerkiksi lentomelualueen tuntumaan muuttamista harkitseville on tärkeää”, Ampuja sanoo.

”Tilannetta on tärkeää seurata aktiivisesti, sillä riskirajat ylittävälle melulle altistumisella on monia haitallisia vaikutuksia terveyteen, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut viime syksynä uudet melun kynnysarvot ja lentomelun osalta ne ovat aiempaa tiukemmat”, jatkaa Ampuja.

Tutustu karttaikkunan avulla melualueen kaavoitustilanteeseen

Ryhmä on julkaissut oman karttaikkunan, josta voi tarkastella asuinrakentamisen kaavoitustilannetta ja -suunnitelmia nykyiselle melualueelle ja nk. puskurivyöhykkeelle. Kartassa olevien uusien kaava-alueiden suunnitelmallinen aikajänne on useita vuosikymmeniä ja niiden toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten kartta on suuntaa antava.

Helsinki-Vantaan lentoaseman melutilannetta peilataan meluntorjuntatavoitteeseen, joka on vuonna 2015 määritelty Traficomin meluperusteisia toimintarajoituksia koskevassa päätöksessä Meluun liittyvät toimintarajoitukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Kuva: Puolustusvoimat

Miehittämätön Ranger-ilma-alus putosi Porin prikaatin lentotiedusteluharjoituksessa 26. maaliskuuta kello 12.51 Niinisalossa. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilövahinkoja

Miehittämätön Ranger-ilma-alus putosi Porin prikaatin lentotiedusteluharjoituksessa 26. maaliskuuta kello 12.51 Niinisalossa.

Ilma-alus lähti lentoon Niinisalon varuskunnasta ja putosi pian ilmaan nousun jälkeen Valtatie 23:n läheisyyteen metsään. Ilma-alus vaurioitui putoamisen seurauksena.

Putoamisesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Putoamisalue on eristetty ja vartioitu.

Tapahtumasta aloitetaan lentoturvallisuustutkinta.

Heliwest sahaamassa Espoossa maaliskuussa 2018. Kuva: Caruna

Caruna sahaa helikopterin avulla oksistoa sähkölinjojen ääreltä. Säännöllinen sahaus vähentää puiden aiheuttamia sähkökatkoja ja parantaa sähkönjakelun laatua.

Helikopterisahan voi nähdä eri puolilla Espoota ja Kirkkonummea. Sahausalue painottuu Kehä III:n ulkopuolelle Korpilammelta Veikkolaan ja Evitskogin kautta Upinniemeen saakka. Työt alkavat maanantaina 25.3. ja päättyy torstaihin 18.4. mennessä.

Huhtikuun alussa alkavan lintujen pesimärauhan huomioimiseksi helikopterisahaus aloitetaan lintujen luonnonsuojelualueilla, kuten Nuuksiossa, Oittaalla ja rannikkoalueilla.

– Haluamme turvata lintujen pesimärauhan mahdollisuuksiemme mukaan välttämällä häiriöitä lintujen lisääntymispaikoilla, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.

Sahauskohteet sijaitsevat eri puolilla tummennettua aluetta kartalla. Kuva: Google Maps

Puuston sahaus on olennainen osa kunnossapitoa ja helikopteriraivaus on siihen oikeissa olosuhteissa tehokas toimintatapa. Tällainen olosuhde on esimerkiksi korkealla puissa sijaitseva oksisto.

Helikopterisahauksen suorittaa yhteistyökumppanimme Heliwest. Toimenpiteet kohdistuvat keskijännitteiseen ilmajohtoverkkoon, joka on kolmijohtiminen ja jännitetasoltaan 20 kilovolttia. Kuvassa alla näet helikopterin sahaamassa oksistoa tyypillisen keskijännitteisen ilmajohtoverkon vierestä.

Mikäli sahausta ei voida suorittaa helikopterilla, tehdään raivaus myöhemmin toisella tavalla. Esimerkiksi ilmajohtolinjan alapuolella sijaitseva kasvusto poistetaan maasta käsin.

Sahauksesta syntyneet oksat, risut ja muut tähteet ovat kiinteistönomistajan omaisuutta. Piha-alueilla ja yleisillä paikoilla, kuten puistoissa, raivaustähteet kootaan siisteihin kasoihin. Muilla alueilla ne jäävät maastoon maanomistajan hyödynnettäväksi. Emme jätä raivattua kasvustoa teille, poluille, pelloille, ojiin tai niiden pientareille, aitojen päälle tai puihin roikkumaan.

Helikopterin lisäksi työkohteiden läheisyydessä ja mahdollisesti asukkaiden tonteilla liikkuu sähköasentajia. Heidän tehtävänään on varmistaa turvallisuus sekä tarvittaessa siistiä sahaustähteet asianmukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa myös sähkölinjan korjaustoimenpiteisiin.

Turvallisuuden varmistamiseksi pyydämme pitämään työn aikana vähintään 90 metrin etäisyyden helikopteriin. Miehittämättömien ilma-alusten tai lennokkien käyttö työkohteen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

Toiminnasta saattaa aiheutua lähialueelle lyhyitä sähkökatkoja.

Lue myös yleisimmät kysymykset helikopterisahaukseen liittyen Carunan verkkosivuilta!

Kauhavan ilmailuhistoria saa hienoa jatkoa. Suomen Ilmailuliitto päätti myöntää päälentonäytöksen 2020 järjestämisoikeuden Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry:lle.

Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry päätti hakea lentonäytösstatusta helmikuun vuosikokouksessaan ja Suomen Ilmailuliiton hallitus teki myönteisen päätöksen maanantaisessa kokouksessaan 4.3.2019.

Lentonäytös järjestetään Kauhavan lentokentän ja LSK Business Parkin alueella. Vuosittain järjestettävät Suomen Ilmailuliiton päälentonäytökset houkuttelevat paikalle suuren yleisömäärän, ja Kauhavan maineen perinteisenä lentonäytöspaikkakuntana uskotaan kasvattavan kiinnostusta tapahtumaa kohtaan entisestään.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös tulee Kauhavalle. Tapahtumaa haettiin järjestettäväksi Kauhavalla 12-14.6.2020, ja olemme todella iloisia että Suomen Ilmailuliitto valitsi meidät. Kauhava on perinteinen lentonäytöspaikkakunta, joten tänne saattaa väkeä innostuakin tulemaan. Odotamme tapahtumaan ainakin 20 000 kävijää. Veikkaan myös, että koska ilmavoimien hävittäjähanke on vielä päättämistä vaille, kaikki ulkomaiset hävittäjäkone-ehdokkaat tuodaan näytille Kauhavalle, Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry:n varapuheenjohtaja Kari Janhunen kertoo.

Ruotsilla on kunnianhimoinen tavoite olla riippumaton fossiilisista polttoaineista vuoteen 2045 mennessä. Tänään osana tätä tavoitetta julkistettiin ehdotus Ruotsin ilmailualan päästöjen vähentämiseksi ja sen mukaan Ruotsissa otettaisiin käyttöön kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoite. Vähentämistavoite olisi 0,8 % vuonna 2021 ja se nousisi 27 %:iin vuonna 2030. Tavoite saavutettaisiin sekoittamalla uusiutuvaa lentopolttoainetta 1 % (11 000 tonnia) vuodesta 2021 eteenpäin, 5 % (56 000 tonnia) vuodesta 2025 eteenpäin ja lopulta 30 % (340 000 tonnia) vuodesta 2030 eteenpäin. Tämän ehdotuksen myötä Ruotsista tulee selkeä johtaja lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä.

”Tarvitsemme edelläkävijöitä ja rohkeita maita, jotka toimivat ilmailun kestävän kasvun suunnannäyttäjinä. Haluan onnitella Ruotsia siitä, että se on asettanut riman erittäin korkealle lentoliikenteen päästövähennysten suhteen päätöksellään käyttää uusiutuvaa lentopolttoainetta. Tavoite on selkeä ja rohkea. Se osoittaa suunnan, jota kohti lentoliikenteen pitää edetä saavuttaakseen päästöjen vähennystavoitteet. Se myös antaa tarvittavaa kysynnän ennakoitavuutta Nesteelle ja muille uusiutuvan lentopolttoaineen tuottajille biopolttoaineiden tuotannon kasvattamisen investointeihin”, sanoo Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker.

Myös Norja on ilmoittanut velvoittavansa lentopolttoaineen toimittajat lisäämään polttoaineeseen vähintään 0,5 prosenttia biopolttoainetta vuodesta 2020 lähtien. Markkinoiden kapasiteetti riittää siihen, että Ruotsiin ja Norjaan voidaan toimittaa ennakoitu määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Neste on tuottanut jätteistä ja tähteistä valmistettua Neste MY uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisessa mittakaavassa ja aikoo kasvattaa tuotantovolyymia tulevia vuosina. Neste on ilmoittanut investoivansa uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteettiin. Tämän myötä uusiutuvan lentopolttoaineen tuotanto nousee vuositasolla jopa miljoonaan tonniin vuonna 2022.

Maailman lentoliikenne aikoo kunnianhimoisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjään siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi ilmailualalla tarvitaan useita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä uusiutuva lentopolttoaine on ainoa realistinen vaihtoehto fossiilisille nestepolttoaineille lentoliikenteessä.

Neste Oyj

Zimbabwen ilmailuonnettomuustutkintaviranomainen tutkii vakavan 23.11.2018 pienlentokoneonnettomuuden, jossa kuoli ohjaajan lisäksi neljä suomalaista miestä. Onnettomuustutkintakeskus on saanut Zimbabwesta tapauksen perustiedot. 

Onnettomuustutkintakeskus on saanut tapauksen tutkinnasta vastaavalta Zimbabwen ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomaiselta perustiedot 23.11.2018 sattuneesta lento-onnettomuudesta. Onnettomuudessa kuoli zimbabwelaisen ohjaajan lisäksi neljä suomalaista miestä. Lentokoneen zimbabwelainen ohjaaja oli liikennelentäjä ja eräopas.

Onnettomuuden tutkinnasta vastaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleissopimuksen (Chicagon sopimus) mukaisesti tapahtumavaltio Zimbabwe. Siksi Zimbabwen ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomainen tekee tapauksesta onnettomuustutkinnan. Tutkinnan tulisi suosituksen mukaan kestää enintään vuoden.

Cessna U206C -tyyppinen yksimoottorinen lentokone rekisteritunnukseltaan Z-BRS putosi Chemajenjera Hill -alueella Masvingon maakunnassa aamulla noin klo 7.30 perjantaina 23.11.2018. Lentokone oli matkalla Hippo Valley -lentopaikalta Victoria Falls -lentoasemalle. Matkan kokonaispituus oli noin 700 km. Onnettomuus tapahtui noin 70 km päässä lähtöpaikasta suoralla matkalentoreitillä. Suurin osa koneen hylystä päätyi jyrkkään metsäiseen rinteeseen.

Koska onnettomuuden neljä kuolonuhria ovat Suomen kansalaisia, on Onnettomuustutkintakeskuksella ICAO:n yleissopimuksen mukaan oikeus asettaa tutkintaan asiantuntija, oikeus saada tutkinnasta faktatietoja, jotka tutkintaa johtava valtio on hyväksynyt julkaistavaksi, tietoa tutkinnan etenemisestä sekä vastaanottaa tutkintaraportin lopullinen versio. Onnettomuustutkintakeskus on tarjonnut Zimbabwelle asiantuntija-apuaan heti saatuaan tiedon onnettomuudesta.

Onnettomuustutkintakeskus seuraa aktiivisesti tutkintaa ja tiedottaa lisää, mikäli Zimbabwen onnettomuustutkintaviranomaiset julkaisevat merkittävää lisätietoa.