Ilmavoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 3. – 15. marraskuuta Ruotsissa järjestettävään Euroopan unionin taisteluosaston harjoitukseen. Suomalaiseen harjoitusosastoon kuuluu kolme NH90-kuljetushelikopteria ja noin 70 henkilöä. Helikopteriosaston harjoitusta edeltää rakentajaosaston valmisteluharjoitus 26. – 31. lokakuuta. Rakentajaosaston vahvuus on 21 henkilöä. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. 

EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuu Suomesta helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia, yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkinnällinen evakuointikyky. 

Taisteluosaston valmius arvioidaan harjoituksessa 

Marraskuussa Ruotsissa järjestettävä Joint Action 14 –harjoitus on EU:n taisteluosaston valmistautumisvaiheen tärkein harjoitus, jossa testataan taisteluosaston suoritus- ja yhteistoimintakyky ennen valmiusvuoron alkamista tammikuun 2015 alussa. Harjoitukseen osallistuu yli 2400 henkilöä seitsemästä maasta. 

– Tarkoituksemme on harjoitella ja toimia siten, kuin varsinaiseen operaatioon lähtiessä tekisimme. Huolellisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi testaamme joukon keskittämisen toimialueelle sekä yhteistoimintakyvyn muiden kansallisuuksien asettamien joukkojen kanssa, sanoo suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen. 

NBG15-taisteluosastoon kuuluvan suomalaisen helikopteriosaston suorituskykyä mitattiin Nato-standardien mukaisesti kesäkuussa 2014, jolloin osasto läpäisi arvioinnin ensimmäisen vaiheen. 

Ruotsin johtama NBG15-taisteluosasto on valmiusvuorossa 1.1. – 30.6.2015. 

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa on kaupan, kun puolustusvoimat myy käytöstä poistettuja Ilmavoimien Valmet-Redigoja. Koulutus- ja yhteyskoneena palvelleet Redigot poistuivat palveluksesta noin vuosi sitten. Myyntipäätös koskee kaikkiaan viittä koneyksilöä, jotka myydään yhdessä erässä.

Valmet Redigo L90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Redigo suunniteltiin Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta.

Ilmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön.

Osa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa

Kehittely- ja suunnitteluvaiheessa Redigosta kaavailtiin modernia sotilaskoulukonetta, jolle toivottiin myös kansainvälistä menestystä. Ilmavoimien Redigo-hankinnan taustalla oli poliittinen ohjaus, jolla pyrittiin tukemaan kotimaista teollisuutta ja Valmetin vientiponnisteluja. Ensimmäinen sarjakone RG-1 luovutettiin Tiedustelulentolaivueelle toukokuussa 1992.

Ilmavoimissa Redigoja käytettiin monipuolisesti sekä yhteys- että koulutuskoneena. Konetyyppi on ollut mukana kasvattamassa useita sotilaslentäjäsukupolvia ainakin välillisesti, kun sitä on käytetty maalina erilaisissa hitaan maalin tunnistuksissa ja torjunnoissa sekä pelastautumisharjoituksissa.

Koulutus- ja yhteyslentokäytön lisäksi Redigoilla toteutettiin paljon esimerkiksi poliisin virka-apupyyntöihin perustuvia tehtäviä, kuten henkilöetsintöjä ja pelastushenkilöstön opastamista ilmasta käsin. Lisäksi hävittäjäkoulutuksesta tukilentolaivueeseen siirtyviä ohjaajia on perehdytetty yhteys- ja kuljetustehtäviin Redigoilla.

Redigojen suorituskykyä saatiin ihailla aikanaan myös lentonäytöksissä. Taitolentoa konetyypillä lennettiin 2000-luvun puolelle saakka.

Eläkkeelle kunniakkaan palveluksen jälkeen

Valmet Redigo L-90 TP koulu- ja yhteyskoneet päättivät palveluksensa Ilmavoimissa torstaina 31. lokakuuta vuonna 2013, kun konetyyppi oli korvattu uusilla Pilatus PC-12 -yhteyskoneilla.

Redigojen viimeisen lentotehtävän suoritti ainoa tuolloin vielä käytössä ollut, tunnuksella RG-2 toiminut koneyksilö Kauhavalla. Sillä lennettiin Ilmavoimissa 4 807 tuntia. Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia.

Puolustusvoimien käytöstä poistettua lentokalustoa tulee myyntiin harvakseltaan. Edellisen kerran puolustusvoimilta on siirtynyt uusille omistajille Piper Chieftain -yhteyskoneita. Niitä myytiin vuonna 2010 kaksi kappaletta. Koneet ovat lentokäytössä edelleenkin.

Ilmavoimien palveluksessa olleita Redigo L-90 TP lentokoneita myydään kaikkiaan viisi kappaletta. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen.

– Ostaja voi olla koti- tai ulkomailta, kertoo hankepäällikkö Mikko IhanainenIlmavoimien materiaalilaitokselta. Joihinkin kaupan kohteena oleviin materiaaleihin saattaa kuitenkin liittyä maastavientirajoituksia. Ostajan selvitettäväksi jää mahdollisten maastavientilupien hankkiminen.

Myyntiin tulevat koneet saattavat hyvinkin jatkaa lentoaan tulevaisuudessa. Käyttöiän lisääminen edellyttää kuitenkin huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä. Konetyyppi on edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.

– Koneet ovat herättäneet jonkin verran kiinnostusta, kertoo Ihanainen. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja jo ennen myyntipäätöksen tekemistä.

Linkit:

Fact sheet: Valmet L-90 TP Redigo 
Myynti-ilmoitus
Myyntisopimusluonnos
Asennetut laitteet 
Ohjekirjat

 

NH90-kuljetushelikopteri

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 6. – 9. lokakuuta Ruotsissa järjestettävään harjoitukseen, joka on osa helikopteriosaston kouluttautumista vuoden 2015 Euroopan unionin taisteluosastovalmiuteen. Suomalaisen harjoitusosastoon kuuluu kaksi NH90-kuljetushelikopteria ja viisitoista henkilöä. 

Ruotsissa, Skånen maakunnassa järjestettävän harjoituksen tavoitteena on kehittää suomalaisen helikopteriosaston yhteistoimintakykyä muiden taisteluosastoon kuuluvien joukkojen kanssa. Harjoituksessa valmistellaan ja harjoitellaan menetelmiä ja tekniikoita ruotsalaisen helikopteriyksikön kanssa. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Taisteluosaston valmiusvuoro kestää vuoden 2015 tammikuun ensimmäisestä päivästä kesäkuun 30. päivään saakka. 

Suomesta valmiusvuoroon osallistuu helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria, joista kaksi ovat jatkuvassa käytössä. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkintäevakuointikykyä. 

Kuva: Puolustusvoimat

Karjalan lennosto järjestää 6.-10. lokakuuta Vilkku-lentoharjoituksen Rissalan tukikohdassa. Harjoitusalueena on Kuopion, Oulun ja Jyväskylän välinen alue sekä Kuopion ympäristö noin 100 km säteellä.

Harjoituksessa lennetään lentokoulutusohjelmien mukaisia lentoja noin kahdellakymmenellä Hornetilla päivittäin kello 9.00–22.00 välisenä aikana. Lentotoiminta päättyy perjantaina 10. lokakuuta kello 16.00 mennessä.

Harjoitukseen sisältyy matalalentotoimintaa. Lentokoneet käyttävät harjoituksessa soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina muutaman sekunnin kestävinä valoilmiöinä.

Harjoitukseen osallistuu mahdollisesti Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) KC-135 -ilmatankkauskone. Ilmatankkausharjoitukset ovat ilmavoimien normaalia, vuosittaista toimintaa, jolla ylläpidetään Hornet-ohjaajien tankkauskelpuutuksia ja osaamista sekä koulutetaan pätevyyksiä uusille nuoremmille ohjaajille.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Suomi on mukana 30.9.-1.10.2014 järjestettävässä kansainvälisessä ilmavoimien BRTE -harjoituksessa. Harjoitus järjestetään nyt yhdeksättätoista kertaa. Sen tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden ja valvonnan kehittäminen. Suomi osallistuu harjoitukseen nyt seitsemättä kertaa.

Naton järjestämää harjoitusta isännöi Viro. Harjoitus toteutetaan Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ilmavoimat osallistuu lentotoimintaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä miehistöineen. Harjoituksessa testataan lentotoiminnan ohella myös tilannetiedon vaihtoa ja yhteistoimintaa eri maiden johtokeskusten välillä. Harjoituksen päätukikohtana toimii Viron Ämari. 

Harjoituksen tavoitteena on kehittää pohjoisen Itämeren alueen ilmavoimien välistä yhteistyötä ja suhteita sekä edistää Naton ja sen rauhankumppaneiden välistä yhteistoimintakykyä. Kansallisena tavoitteena on lisäksi saada lisää kokemusta Suomen ja Viron välisestä yhteistoiminnasta.

Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu Suomen Hornet parin lisäksi kaksi Ruotsin JAS 39 Gripen -hävittäjää, kaksi Eurofighteria Saksan Ilmavoimista sekä kaksi F-16 -hävittäjää Portugalista. Lisäksi harjoituksessa on mukana Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) ilmatankkauskone sekä L-410 -kuljetuskone ja etsintä- ja pelastushelikopteri Virosta.

NATO on järjestänyt BRTE-harjoituksia säännöllisesti vuodesta 2008. Jäsenmaiden lisäksi harjoituksiin osallistuu myös NATO:n rauhankumppaneita. Suomi liittyi harjoituskokoonpanoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Edellisen kerran Suomi oli mukana yhteisharjoituksessa toukokuussa. 

Learjet-osasto maalilennolla edellisessä Suomessa järjestetyssä Northern Coasts -harjoituksessa 2010. Kuva: Puolustusvoimat

Northern Coasts 2014 (NOCO) -harjoitus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuu 11.syyskuuta saakka.

Suomen Ilma- ja maavoimien joukkojen lisäksi mukana on ilma-aluksia Saksasta, USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista. Ilmavoimista lentotoimintaan osallistuvat Hornet-pari sekä Hawk- ja Learjet-osastot.

Harjoituksen ensimmäinen vaihe toteutetaan Pohjanlahdella Ahvenanmaan ja Kristiinankaupungin tasan välisellä merialueella 1.–6.9. Toinen vaihe toteutetaan Itämeren pohjoisosassa sekä Suomenlahden länsiosassa 7.–11.9.2014.

Mukana kaikki puolustushaarat sekä rajavartiolaitos

NOCO14 on Merivoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus, jonka tehtävänä on kehittää osallistuvien joukkojen monikansallista yhteistoimintakykyä. Suomen rannikon matalat ja karikkoiset vedet luovat vaativat olosuhteet harjoitukselle, jossa merivoimien toimintaa tuetaan ilma- ja erikoisjoukkojen operaatioilla.

Kriisinhallinnan suorituskykyjä kehitetään määrätietoisesti osallistumalla monipuolisesti erilaisiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä kansainvälisiin harjoituksiin. Suomella on hyvä maine kriisinhallinnassa ja osallistuminen aktiivisesti operaatioihin tuo arvokasta kokemusta ja ammattitaitoa, jota hyödynnetään kansallisen puolustamisen vahvistamiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Suomesta NOCO14 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 1500 henkilöä, joista noin 900 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa, noin 400 reserviläistä ja yli 200 varusmiestä. Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu noin 3000 henkilöä. Osallistujia on kaikista puolustushaaroista sekä rajavartiolaitokselta. Harjoituksen johtaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen.

Vuotuinen Northern Coasts -harjoitus on Saksan merivoimien komentajan omistama monikansallinen kutsuun perustuva sotaharjoitus, jonka isäntämaa vaihtuu vuosittain. NATO-, EU- ja PfP-maille suunnattu harjoitus on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Viime vuosina harjoitukseen on osallistunut 10–15 maata. Harjoitus on osa Suomen merivoimien vuosisuunnitelman mukaista harjoitustoimintaa. Edellisen kerran Suomi isännöi harjoitusta syksyllä 2010.

Laskuvarjojääkärit nousevat CASA-kuljetuskoneeseen Tampereen lentonäytöksen toimintanäytöksessä 14.8.2010. Kuva: Ilmavoimat/Joni Malkamäki.

Etelä-Savossa ihmeteltiin keskiviikkona matalalla lentänyttä konetta. Silminnäkijähavintojen mukaan ilmavoimien henkilökuljetuskoneeksi arveltu kone nähtiin myös Lappeenrannassa, josta kone on jatkoi matkaa mahdollisesti kohti Savonlinnaa tai Varkautta, koillisen suuntaan kuitenkin.

Asiaa puitiin myös Puskaradio Mikkeli -Facebook-ryhmässä, jossa konetta arveltiin muun muassa tiedustelulennoksi. Mikkelissä koneen havainnot oli tehty kello 11 aikaan aamupäivällä.

Tiedottaja Laura Kaipainen Ilmavoimista kertoo, että bongattu kone on todennäköisesti ollut CASA-kuljetuskone, joka on ollut koulutuslennolla.
– Omia ovat olleet, Kaipainen rauhoittelee.

Kaipaisen mukaan koulutuslento lähti Tampereelta ja palasi myös sinne.

Ilmavoimat järjestää hinausvarjokoulutuksen Kajaanin Nuasjärvellä 21.7.– 8.8.2014. Harjoitukseen osallistuu porrastetusti kaikkiaan noin 120 henkilöä kouluttajat mukaan luettuna.

Pelastautumisharjoituksiin kuuluva hinausvarjokoulutus järjestetään Kainuussa nyt ensimmäistä kertaa. Edellisen vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan vastaavat harjoitukset on toteutettu Keuruun pioneerirykmentin tukemana Keurusselällä.Hinauslaskuvarjokoulutus on osa Ilmavoimien normaalia, vuotuista harjoitustoimintaa. Sen tavoitteena on valmentaa lentävä henkilöstö toimimaan tilanteessa, jossa joudutaan turvautumaan veteen päättyvään heittoistuinhyppyyn.

– Lähtökohtaisesti henkilöstön on kyettävä varmistamaan oma toimintakykynsä, osattava käyttää pelastautumisvälineitä ja omalla toiminnallaan pyrittävä helpottamaan pelastuspalvelun toimintaa, summaa harjoituksen johtaja, kapteeni Mikko Viirret Ilmavoimien esikunnasta.

Harjoitus koostuu valmistavasta koulutuksesta sekä varsinaisesta hinauslaskuvarjotoiminnasta. Osallistujilta edellytetään kolmea suoritusta harjoituskertaa kohden. Koulutuksen antama kelpoisuus on kerrattava kolmen vuoden välein.

Uusi harjoitusympäristö

Hinausvarjokoulutus toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa Kainuussa, Kajaanin Nuasjärvellä. Koulutuksessa on tukeuduttu aiemmin Keuruun pioneerirykmenttiin, jonka antama ponttoonikalustokoulutus on siirretty joukko-osaston lakkauttamisen myötä Kainuun prikaatiin.

Harjoitusympäristön vaihtuminen on tuo toimintaan uusia haasteita.

– Vuodesta 1985 vuoteen 2013 vesipelastautumisharjoitukset on vedetty Keuruulla. Toiminta oli jo hyvin rutinoitunutta, kertoo kapteeni Viirret.

Esimerkiksi logistisesti harjoituksen toteuttaminen on monimutkaisempaa, kun koko kalusto pitää siirtää harjoitusalueelle sen sijaan, että voitaisiin tukeutua välittömässä läheisyydessä oleviin varuskunnallisiin palveluihin.

Harjoituksessa on mukana mm. merivoimien vetovenekalustoa ja maavoimien ponttoonikalustoa. Harjoitusalueen ympäristössä liikkuu puolustusvoimien ajoneuvoja, jotka ovat harjoitusjoukkojen käytössä.

Muita vesialueella liikkuvia pyydetään huomioimaan harjoitustoiminta ja välttämään liikkumista harjoitustoiminnan välittömässä läheisyydessä. Tarvittaessa muiden vesillä liikkujien toimintaa voidaan rajoittaa harjoitusalueella kokonaisturvallisuuden ja harjoittelevien joukkojen työrauhan turvaamiseksi.