Finavia

Eri alojen ammattiliittojen jäsenet ovat järjestämässä laajaa työnseisausta perjantaina 18. syyskuuta. Lakko tulee vaikuttamaan myös lentoihin sekä lentoasemien kulkuyhteyksiin ja palveluihin.

Finavia tekee kaikkensa, jotta lentoliikenne toimisi työnseisauksen ajan mahdollisimman sujuvasti. Finavian lennonjohto-, asemataso-, turvatarkastus- ja muut palvelut hoidetaan työnseisauksen aikana esimiesvoimin ja tilapäisjärjestelyin.

Mielenilmaus tulee aiheuttamaan lentoliikenteessä viiveitä sekä saapuvien että lähtevien lentojen osalta. Myöhästymisiä on odotettavissa erityisesti iltapäivän ja illan aikana.

Mahdollisten peruutusten ja aikataulumuutosten osalta pyydämme matkustajia seuraamaan oman lentoyhtiön tai matkanjärjestäjän tiedotusta.

Finavia on tehostanut viestintäänsä verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Matkustajat saavat Finavian online-kanavista tietoa ja ohjeita lentoliikenteestä sekä lentoaseman palveluista, pysäköinnistä ja julkisesta liikenteestä. Tiedotteet ja lentoaikataulut ovat saatavilla myös Helsinki-Vantaan mobiiliapplikaatiosta.

Tietoja päivitetään jatkuvasti, joten ohjeet kannattaa varmistaa vielä ennen matkalle lähtöä.

Lentoasematoimintoihin tulee varata aikaa

Mahdollisten turvatarkastus- ja muiden palvelupisteiden ruuhkien vuoksi pyydämme matkustajia saapumaan Helsinki-Vantaalle huomattavasti normaalia aikaisemmin. On mahdollista että ruuhkaista on jo torstaina, jos matkustajat siirtävät matkustamistaan torstaille.

Kulkuyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Liikennevirasto on tiedottanut, että ainakin pääkaupunkiseudun tieliikenteessä on odotettavissa isoja ruuhkia. Matkoihin on hyvä varata riittävästi aikaa.

Kaikki pysäköintialueet Helsinki-Vantaalla ovat käytössä normaalisti. Matkustajien on mahdollista varata autolle pysäköintipaikka etukäteen Finavian verkkosivujen kautta ja näin varmistaa sujuva paikoitus. Finavian parkkibussi kulkee terminaalin ja paikoitusalueiden välillä normaaliin tapaan.

Finnairin City Bus Helsingin keskustasta ajaa harvennetuin vuorovälein.

Helsingin keskustasta ja lentoasemalta ennen kello 6:ta lähteneet Kehäradan junat kulkevat määränpäähänsä normaalisti.

Lentoasemalle on mahdollista tulla myös jo edellisenä iltana. Helsinki-Vantaalla toimii Hotelli GLO ja hotelli Hilton. Lisäksi terminaalin porttialueella on mahdollista yöpyä esimerkiksi Go Sleep -uniputkissa.

Vaikutukset verkostolentoasemilla

Verkostolentoasemilla lakon vaikutukset ovat jäämässä näillä näkymin vähäisiksi. Lentoasemien palvelut kyetään pääsääntöisesti tuottamaan. Myös verkostokentiltä lähtevien matkustajien on kuitenkin syytä varautua lentojen viivästyksiin, jos koneet saapuvat Helsinki-Vantaan ruuhkautumisen takia myöhässä.

Kakkosterminaalia käyttävä halpalentoyhtiö Ryanair on ilmoittanut lopettavansa lennot talvikaudeksi Tampere-Pirkkalaan, eikä terminaaliin ole muuta liikennettä tällä hetkellä. Mikäli liikennetilanne muuttuu, Finavialla on valmiudet ottaa T2 käyttöön lentoliikennettä varten.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman ykkösterminaali palvelee matkustajia normaalisti. Tulevana talvena Tampere-Pirkkalasta pääsee useilla päivittäisillä lentovuoroilla Helsinkiin ja Tukholmaan sekä säännöllisillä chartereilla mm. Kanarian saarille.

Finavia tukee Pirkanmaan matkailu- ja elinkeinopäättäjien työtä uusien operaattorien houkuttelemiseksi. Finavia on investoinut T2:n kehittämiseen yhdessä alueen kuntien kanssa, jotta alueen lentoliikennetarpeille olisi mahdollisimman hyvät lentoasemapalvelut.

– Tampere-Pirkkalan tiloja ja palveluita on uudistettu viime kuukausina vastaamaan lentomatkustajien sekä lentoyhtiöiden tarpeita erittäin hyvin. Erinomainenkaan lentoasema ei kuitenkaan synnytä lentoliikennettä, vaan kysyntä ratkaisee eli riittääkö koneisiin matkustajia, kertoo Tampere-Pirkkalan lentoasemapäällikkö Mari Nurminen Finaviasta .

Ryanair operoi syyskauden viimeiset lentonsa Tampere-Pirkkalaan 2. marraskuuta 2015. Lentoyhtiön palvelut ovat siis vielä syyslomalaisten käytössä.

– Odotamme lentoasemalle vilkasta syyskautta. Pirkanmaalaiset ovat perinteisesti matkustaneet ahkerasti syyslomien aikaan. Teemme Finaviassa kaikkemme eri toimijoiden kanssa, että lentoasemalta olisi jatkossakin tarjolla yhteyksiä mahdollisimman kattavasti. Lentoyhteyksien käyttäminen on edellytys sille, että liikenne Tampere-Pirkkalasta voisi tulevaisuudessa kasvaa, Nurminen toteaa.

Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti 412 609 lentomatkustajaa. Alkuvuonna tammi-heinäkuussa liikenne on vähentynyt Tampere-Pirkkalassa 10 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Finavia Oyj on solminut sopimuksen Viron lennonvarmistuksesta vastaavan Lennuliiklusteeninduse AS (EANS):in kanssa lennonjohtajakoulutuksesta. EANS ostaa Finavialta lennonjohdon kurssin tarpeeseensa saada lisätyövoimaa.

EANS kilpailutti lennonjohtajakoulutuksen kansainvälisten koulutustarjoajien kesken saadakseen pikaisesti ammattitaitoisia osaajia lisääntyvään palvelutarpeeseen. Finavian ylläpitämä Avia College tulee kouluttamaan seitsemän virolaista lennonjohdon opiskelijaa seuraavan lennonjohtajakurssin yhteydessä. Suomalaisen lennonjohtajakoulutuksen vahvuutena on korkeatasoinen, ammattiosaamiseen painottuva koulutusohjelma, joka valmistaa lennonjohtajan ammattiin puolessatoista vuodessa.

”Finavia on tehnyt operatiivista ja teknistä yhteistyötä EANS:n kanssa lennonvarmistuksen saralla jo pitkään. Olemme myös toteuttaneet heille lennonvarmistusalan muita koulutuksia. Koulutusyhteistyön avulla voidaan osaltaan varmistaa samankaltaisten toimintatapojen juurtuminen, kun yhteinen eurooppalainen ilmatila kehittyy. Lennonjohtopalveluita on kyettävä tarjoamaan jatkossa yhä tehokkaammin”, kertoo Avia Collegen rehtori Matts-Anders Nyberg Finaviasta.

”Finavialle tämä on samalla tilaisuus luoda uutta liikevaihtoa Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi tappiolliselle lennonvarmistusliiketoiminnalle. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa meidän on aktiivisesti etsittävä uusia keinoja liikevaihdon kasvattamiseksi. Koulutamme lennonjohtajia kotimaan tarpeisiin, joten koulutusta järjestäisimme joka tapauksessa. Nyt tehty sopimus antaa koulutusosaamistamme muidenkin käyttöön. Toivommekin tästä vientituotetta”, jatkaa Nyberg.

”Olemme erittäin tyytyväisiä tähän yhteistyöhön, joka antaa meille eväät menestyä usealla eri alueilla. Nyt tavoitteenamme on saada nopeasti uusia lennonjohtajia työskentelemään Tallinnan lähilennonjohtoon. Se onnistuu meille tarjottavalla joustavalla opinto-ohjelmalla, joka lisäksi antaa kokeneiden kouluttajiensa kautta opiskelijoille hyvää kansainvälistä kokemusta. Kun koulutuskielenä on englanti, takaa se opiskelijoille hyvän kielitaidon ilmailun yleisimmällä kielellä. Näin voimme tarjota entistä parempaa palvelua asiakkaillemme”, sanoo EANS:in henkilöstöasiantuntija Ere Keerig-Kont .

Finavian omistama Avia College kouluttaa syyskuun alusta lähtien englanninkielisessä koulutusohjelmassa seitsemän virolaista lennonjohtajaa, jotka työllistyvät suoraan Viron EANS:lle. Virolaiset opiskelijat noudattavat samaa yhteiseurooppalaista opetussuunnitelmaa suomalaisten opiskelijoiden kanssa ja saavat tutkinnon läpäistessään käyttää lennonjohtaja nimikettä.

Finavia ja EANS tekivät valtioiden sopimalla tavalla yritysten välisen puitesopimuksen syksyllä 2014, jonka jälkeen yhteistyötä yhtiöiden välillä on vähitellen tiivistetty. Sekä Finavia että EANS ovat sitoutuneet eurooppalaiseen kehitykseen, jossa eri maiden lennonvarmistuspalveluiden tuottajat toimivat entistä tiiviimmin yhdessä. Tavoitteena on parantaa tuotettujen palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta.

Tammi-kesäkuu 2015 lyhyesti

• Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
• Alkuvuoden kokonaismatkustajamäärät olivat edellisen vuoden tasolla
• Kansainvälinen lentomatkustus ja vaihtomatkustus jatkoivat kasvuaan
• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 23,4 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

”Matkustajamäärät ovat lähteneet kasvuun Euroopan alueella, mikä on seurausta talousalueen varovaisen positiivisesta kehityksestä. Samaan aikaan halpalehtoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinoitaan alueella. Suomessakin kansainvälinen vaihtomatkustus on jatkanut alkuvuonna hyvää kasvuaan. Muussa liikenteessä kehitys on ollut vaatimattomampaa, sillä Suomen muuta EU-aluetta heikompi talouskehitys sekä Venäjän markkinan haasteellisuus ovat vaikuttaneet lentomatkailuun Suomessa negatiivisesti.

Kotimaan liikenteessä lentokone on menettänyt asemaansa muille liikennemuodoille erityisesti lyhyillä matkoilla. Samalla heikko talouskehitys on vaikuttanut kotimaan reittien kysyntään ja sitä kautta Finavian tuottamien palveluiden kysyntään. Lentomatkustuksen ja lentoasemapalveluiden kysyntä on selvästi jakautumassa maan eri osien välillä.

Finavia seuraa lentoliikenteen toimintaympäristön kehittymistä tarkasti ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaan. Lisäksi tuemme monin tavoin alueita uusien lentoreittien houkuttelussa eri lentoasemille.

Käynnissä oleva mittava investointi Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailuaseman varmistamiseksi on edennyt aikataulussaan. Uskomme, että kansainvälisen matkustuksen kasvusta on saatavissa Suomelle hyvä siivu, kun kapasiteettia saadaan nostettua. Eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena tulee olla se, että Suomen kautta kulkevat lentomatkustajat saadaan myös pysähtymään Suomessa nykyistä pidemmäksi aikaa.

Finavian tulosta ovat rasittaneet vuosina 2009-2011 tehdyt ei-suojaavat johdannaissopimukset, jotka havaittiin vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä alkuvuodesta 2012, ja joista Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi selvityksensä 2013. Olemme toisella vuosineljänneksellä saaneet suunnitelman mukaisesti suljettua pääosin ei-suojaavat korkojohdannaissopimukset, mikä parantaa oleellisesti Finavian mahdollisuuksia hallita riskejä. Finavia on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ei-suojaavilla johdannaissopimuksilla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta yhtiön liiketoiminnalle.

Loppuvuoden näkymiä sumentaa yleinen talouden epävarmuus. Uskomme kuitenkin, että palveluidemme kysyntä jatkaa kasvuaan muun muassa Suomeen sijoittuvien uusien lentokoneiden ansiosta.”

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2015

Finavia on tänään allekirjoittanut kaksi erillistä, historiansa suurinta urakkasopimusta. Sopimusten arvo on yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

– Kehitysohjelman suurinvestoinnilla voimme säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen

Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Urakoitsijoiksi Lemminkäinen ja Destia

Poikkeuksellisen laajan ja vuorovaikutteisen kilpailutusprosessin jälkeen terminaalin talonrakennusurakoitsijaksi valikoituivat Lemminkäinen ja asematason maarakennusurakoitsijaksi Destia.

– Tavoitteenamme oli, että molempien urakoiden kilpailutus toteutuu tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi. Hankintaprosessia seurasivat puolueettomat asiantuntija Infra ry:stä ja Rakennusteollisuus ry:stä, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Arviointikriteereinä Finavia käytti paitsi kustannustasoa myös laatutekijöitä. Valinnassa painotettiin myös yhteistyötaitoja, joita testattiin vuorovaikutteisissa työpajoissa.

Tarkoituksena oli hakea kumppanit, jotka pystyvät sitoutumaan Suomessa vielä melko vähän käytettyihin yhteistoiminnallisiin urakkamalleihin.

Toteutus yhteistoiminnallisella urakkamallilla

Terminaalin laajentaminen toteutetaan PJU-mallilla eli projektinjohtourakkana ja asematasourakka puolestaan allianssimallilla. Molemmissa urakoissa korostuvat yhteiset tavoitteet sekä Finavian, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö.

Kahden eri urakan yhteensovittamiseksi Finavia asetti urakoitsijoille yhteiset kustannus-, aikataulu-, turvallisuus- ja laatutavoitteet ja niin liittyvät kannustimet. Laadullisia tavoitteita ovat esimerkiksi matkustajatyytyväisyys ja materiaalien kierrätettävyys. Jos tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät.

Osaurakoinnin sijasta yhteistoiminnalliseen urakkamalliin päädyttiin Hanssonin mukaan sen vuoksi, että uusi malli tukee parhaiten laajentamiselle asetettuja tavoitteita. Se myös tehostaa Finavian omaa resursointia.

Näin kehitysohjelman toinen vaihe etenee

Syksy 2015 kuluu pääasiassa vielä hankkeen suunnittelun parissa. Matkustajaterminaalin rakentaminen ja asematasotyöt käynnistyvät näillä näkymin vuoden 2016 alussa. Uuden asematasobusseille tarkoitetun rakennuksen rakentaminen voi tosin jo alkaa tänä syksynä.

Terminaalin laajentaminen aloitetaan nykyisen non-Schengen-alueen eteläsiivestä alkuvuonna 2016. Asematasobussiterminaalin valmistuttua voidaan siirtyä länsisiiven rakentamiseen, mikä näillä näkymin käynnistyisi alkusyksystä 2016.

Länsisiiven ja samalla koko non-Schengen-alueen terminaalilaajennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Helsinki-Vantaan terminaalipinta-ala kasvaa 45 prosenttia.

Lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia maarakennustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Talonrakennus- ja maarakennusurakan lisäksi Finavia investoi kahdeksaan uuteen matkustajasiltaan ja matkatavaroiden kuljetuslaitteistoon. Investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa. Näiden toimittajat valitaan myöhemmin.

Kehitysohjelman toiseen vaiheeseen kuuluvat lisäksi muun muassa investoinnit kunnossapidon tukikohtaan, asemataso I:n kehittämiseen ja muut valmistelevat työt. Ne nostavat toisen vaiheen kustannusarvion noin 400 miljoonaan euroon.

Hansson kertoo, että rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus Suomessa on useita tuhansia henkilötyövuosia.

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä halutaan säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi panostetaan elämyksellisiin palveluihin. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä.

Suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus niin sisustuksen materiaalivalinnoissa kuin palveluissakin. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Remontin vuoksi suljettuna ollut Vaasan lentoasema otetaan kaupallisen lentoliikenteen käyttöön maanantaina 27.7. Kiitotieremontin lisäksi lentoaseman infrastruktuuria on kehitetty palvelemaan paremmin myös isoja matkustajakoneita.

Kiitotieremontti alkoi valmistelevilla töillä keväällä 2015. Kesäkuun lopussa lentoasema suljettiin lentoliikenteeltä reiluksi kuukaudeksi.

Remontin aikana kiitotien päällyste uusittiin ja kiitoteiden päihin rakennettiin kokonaan uudet lentokoneiden kääntöpaikat. Myös rullausteiden päällysteet uusittiin ja niitä levennettiin nykyvaatimusten mukaisiksi. Samalla lentoasema-alueen valojärjestelmä uusittiin, viemäriverkosto saneerattiin ja asematason päällysteitä ja lentokonepaikkoja korjattiin.

– Päällystämisen lisäksi lentoliikennealueen infrastruktuurin kehittäminen, kuten rullausteiden ja asematason leventäminen ja kääntöpaikkojen rakentaminen kiitotien päihin, helpottavat jatkossa isojenkin koneiden liikennöintiä, Vaasan lentoaseman päällikkö Petri Lampi Finaviasta kertoo.

Reilun viiden miljoonan euron investointi toteutettiin, jotta Finavia voi taata turvallisen lentoliikenteen toimintaedellytykset ja tukea Suomen lentoliikenteen kasvua parhaalla mahdollisella tavalla.

– Uusittu kiitotiepäällyste palvelee lentoasemaa arviolta seuraavat 15 ja kenttävalojärjestelmä seuraavat 30 vuotta, Lampi sanoo.

Maakuntakenttien kehittäminen jatkuu

Finavia käynnisti vuonna 2013 lentoasemaverkostossaan mittavan, vuoden 2015 loppuun kestävän investointiohjelman. Vaasan lisäksi muun muassa Turussa, Tampere-Pirkkalassa, Kuopiossa sekä Lapin lentoasemilla on tehty kehitys- ja korjaustöitä. Kehitystyöt jatkuvat vuoden 2015 loppuun saakka muun muassa Kittilän, Ivalon, Rovaniemen ja Joensuun kentillä.

Vuoden 2015 verkostolentoasemainvestoinnit ovat yhteensä noin 25 miljoonaa euroa ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko kolmevuotinen investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran.

Helsinki-Vantaan huonon näkyvyyden toimintamenetelmät ovat nyt entistä paremmat, kun yksi kentän kiitoteistä päivitettiin tarkkuuslähestymisjärjestelmän luokkaan CAT III.

CAT III –luokan kiitotie on varustettu ILS-tutkajärjestelmällä, jonka avulla lentokone pääsee laskeutumaan säällä kuin säällä. Kehittämällä toimintamenetelmiä halutaan mahdollistaa Helsinki-Vantaan käyttö entistä vaikeammissa keliolosuhteissa, jotta lentoliikenteelle ei aiheutuisi viiveitä ja turhia kustannuksia esimerkiksi varakenttien käytöstä.

– Helsinki-Vantaa on kehittynyt keskeiseksi solmukohdaksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kentän toimivuus kaikissa oloissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi voi säilyttää asemansa lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa, toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Lentoasemalla on ollut vuositasolla huonojen keliolosuhteiden takia noin 15 tuntia tilanteita, joissa lasku ei ole onnistunut CAT II –luokassa. Kun tilanne sattuu tuloruuhka-aikaan, joutuu lentokone joko odottamaan parempaa keliä tai laskeutumaan varakentälle.

– Toimintavarmuus huonoissa näkyvyysolosuhteissa paranee, sillä CAT III on tarkoitettu operointiin alle 30 metrin ratkaisukorkeuksilla. Jos lentäjä ei siihen mennessä saa näkyviin kiitotien valoja, kone tekee ylösvedon ja jää odottamaan parempaa näkyvyyttä laskeutumiseen tai suuntaa varakentälle, kertoo Luojus.

CAT III –luokka koneen kiitotielle ohjaavassa järjestelmässä on ollut myös lentoyhtiöiden toiveena. Tilastojen mukaan Helsinki-Vantaalla ei nyt tehdyn päivityksen jälkeen pitäisi olla enää niin huonoa näkyvyystilannetta, ettei kentälle sen takia päästä laskuun.

Päivityksen kohteena oli kiitotie 3 (04 vasen) Espoon suunnasta, joka on ensisijainen lähestymissuunta pohjois- tai koillistuulen puhaltaessa.

Finavia Oyj on valinnut vuoden 2015 lentoasemaksi Rovaniemen lentoaseman. Valintakriteereinä painottuivat toiminnallisen laadun ja kustannustehokkuuden parantuminen sekä lentoaseman erinomainen kehittämisote. Rovaniemellä on myös onnistuttu erittäin hyvin rakentamaan toimivat yhteistyösuhteet alueen muihin toimijoihin.

– Matkustajamäärät ovat kehittyneet Rovaniemellä positiivisesti viime vuosina. Alueen toimijat ovat yhteistyössä Finavian ja lentoyhtiöiden kanssa kyenneet luomaan lisäkysyntää lentoliikenteelle niin, että matkustajamäärien kasvu on ollut vakaata. Myös lentoaseman taloudellista tulosta on saatu kohennettua monipuolisen liiketoimintamallin sekä hyvän kustannustietoisuuden takia. Lentoaseman alueesta on tullut muun muassa merkittävä autotestauksen keskittymä, mikä tukee lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Lapissa. Tunnustus kuuluu myös lentoasemalla työskenteleville monipuolisille lentoliikenteen ammattilaisille, jotka omalla panoksellaan vievät Rovaniemen lentoasemaa eteenpäin, sanoo toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Oyj:stä.

– Rovaniemen lentoasema on kolmanneksi vilkkain lentoasema Suomessa. Rovaniemen asiakaskunta on hyvin monipuolista, kun reittiliikenteen lisäksi iso osa talven tilausliikenteestä laskeutuu Rovaniemelle. Rovaniemen asemaa porttina Lapin matkailukohteisiin halutaan vahvistaa entisestään, kun lentoasemalla aloitetaan uudistustyöt sen toimivuuden ja kapasiteetin kasvattamiseksi. Tulevaisuudessa keskitymme myös asiakastyytyväisyyden kehittämiseen, Lapin alueen vetovoimaan uskotaan vahvasti, jatkaa Savolainen.

Vuoden lentoasema valittiin nyt 25. kerran, ensimmäisen kerran valinta tehtiin vuonna 1990. Rovaniemi on edellisen kerran valittu vuoden lentoasemaksi vuonna 2006.

Rovaniemen vilkas talviliikenne vauhdittaa alueen matkailua

Rovaniemen lentoasema on Lapin liikenteen solmukohta, jonka kautta alueen matkailukohteet ovat helposti saavutettavissa ympäri vuoden. Rovaniemelle on useita päivittäisiä reittilentoja Helsinki-Vantaalta ja erityisesti talvella matkustajavilinää tuovat useat kymmenet tilauslennot eri puolilta maailmaa.

Rovaniemen lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1940 ja vuonna 2014 sen kautta kulki 444 561 matkustajaa. Rovaniemen lentoasema on Joulupukin virallinen lentoasema.

Lentoaseman liikenne on ollut alkuvuonna vahvassa kasvussa (tammi-huhtikuu + 5 %). Lentoaseman päällikkönä toimii Finaviassa Martti Oinas, joka on myös Lapin aluejohtaja.

Finavia käynnistää lentoliikennealueiden peruskorjauksen Kittilän lentoasemalla elokuussa. Kiitotieremontin aikana lentoasema on suljettu. Lentoliikenne Kittilään jatkuu jälleen 31. elokuuta.

Kittilän lentoaseman kiitotie, rullaustiet sekä asemataso päällystetään uudella asfaltilla. Samalla kiitotien päissä olevat turva-alueet kunnostetaan ja lentoaseman viemäröinnit korjataan. Maaliikennealueelle rakennetaan lisää pysäköintitilaa. Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan yli kolme miljoonaa euroa.

Ilmainen bussiyhteys lentomatkustajille kiitotieremontin ajan

Lentomatkustajille on järjestetty päivittäinen ilmainen bussikuljetus Kittilän ja Rovaniemen välillä, kun Kittilän lentoasema on remontin takia suljettuna 4.-30.8.2015. Bussi kulkee kerran päivässä kumpaankin suuntaan.

Kittilän lentoasemalta Rovaniemelle: Finnairin lennolle AY 428 Rovaniemi-Helsinki, jonka aikataulun mukainen lähtöaika Rovaniemeltä on 13.50.

Rovaniemen lentoasemalta Kittilään: Finnairin lennolta AY 427, jonka aikataulun mukainen saapumisaika Rovaniemelle on klo 13.20.

Bussikuljetus lähtee Kittilän lentoasemalta kolme tuntia ennen lennon lähtöä eli klo 10.50. Bussi pysähtyy Kittilän matkahuollon kohdalla ja jatkaa matkaa Rovaniemen lentoasemalle. Bussi on Rovaniemen lentoasemalla noin klo 12.50. Kyyti Rovaniemeltä Kittilän lentoasemalle lähtee noin puoli tuntia lennon laskeutumisen jälkeen.

Valmiina liikenteen kasvuun

Finavia jatkaa määrätietoisesti Lapin lentoasemiin panostamista, sillä etenkin matkailun näkymien takia lentoliikenteen määrien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Kittilän lentoasema koki viime vuonna muodonmuutoksen terminaalin sisäpuolella, kun palveluita parannettiin ja sisätiloista tehtiin viihtyisämmät.

– Uudistustöillä varmistamme, että lentoliikenne sujuu ja huolehdimme omalta osaltamme siitä, että Lapissa olisi hyvät edellytykset lentoliikenteen kasvulle. Finavian lisäksi seutukunnilla ja paikallisilla matkailutoimijoilla on tärkeä rooli matkailun edistämisessä. Hyvä osoitus tästä on ensi talvikauden reittiavaus, kun Lufthansa aloittaa lennot Kittilän ja Münchenin välillä, sanoo Lapin aluejohtaja Martti Oinas Finaviasta.

Finavialla on käynnissä lentoasemaverkostossaan mittava investointiohjelma vuosille 2013–2015. Vuonna 2015 verkostolentoasemilla tehdään investointeja noin 25 miljoonalla eurolla ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1700 henkilötyövuoden verran.