Kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä ratkaisu

plane-50893_960_720

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn yleiskokouksessa on päätetty tänään 6.10. kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmän (Global Market-Based Measure, GMBM) käyttöönotosta. Päätös on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin kokonainen elinkeinoelämän sektori ei ole tehnyt globaalia ratkaisua päästöjensä sääntelystä markkinaehtoisen järjestelmän kautta.

– ICAOn päätös on merkittävä askel kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisessa vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hyväksytty malli mahdollistaa lentoliikenteen hiilineutraalin kasvun eikä vääristä lentoliikenteelle tyypillistä globaalia kilpailua. Kansainvälinen lentoliikenne on voimakkaasti kasvava ala ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien sektoreiden on tehtävä osuutensa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Nyt hyväksytyssä järjestelmässä lentoyhtiöt hyvittävät kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen kasvun ostamalla pääosin muilta sektoreilta päästövähennysyksiköitä. Yksiköitä myyvät kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät hankkeet.

Päästöjen vähennykseen lentoliikenteessä pyritään ensisijaisesti teknologisen kehityksen, operationaalisten parannusten ja edistyneiden biopolttoaineiden hyödyntämisen kautta. Näillä keinoilla ei kuitenkaan lähitulevaisuudessa saavuteta hiilineutraalin kasvun tavoitetta, minkä vuoksi hyvitysjärjestelmä on välttämätön.

ICAO on jo aiemmin asettanut tavoitteekseen kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen pysäyttämisen vuoden 2020 tasolle. Pitkän aikavälin tavoitteena on päästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Reittipohjainen järjestelmä takaa lentoyhtiöiden yhdenvertaisen kohtelun

ICAOn hyväksymässä järjestelmässä päästöt ja niiden kasvu lasketaan järjestelmään kuuluvien valtioiden välisiltä reiteiltä. Järjestelmässä kaikkien lentoyhtiöiden, jotka lentävät järjestelmään kuuluvien valtioiden välisiä reittejä, tulee hyvittää päästöjen kasvu.

Hyvitysjärjestelmään on tarkoitus siirtyä vaiheittain. Vuosina 2021-2023 käynnistyy niin sanottu pilottivaihe, jossa valtiot ilmoittautuvat järjestelmään vapaaehtoisesti ja ne voivat valita päästöhyvitysvelvoitteiden laskentatavan kahdesta eri vaihtoehdosta. Yhteensä 65 valtiota, jotka vastaavat yli 84 prosentista kansainvälisestä lentoliikenteestä, ovat jo ilmoittaneet olevansa mukana hyvitysjärjestelmässä heti sen käynnistyessä.

Järjestelmän ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2024-2026, jolloin valtiot ilmoittautuvat edelleen vapaaehtoisesti, mutta velvoitteiden laskentatapa olisi kaikille sama. Toinen vaihe toteutetaan 2027-2035, jolloin järjestelmään liittyminen on pakollista kaikille paitsi järjestelmästä vapautetuille valtioille. Vapautettuja valtiota ovat eräät saarivaltiot ja niin sanotut vähiten kehittyneet valtiot sekä valtiot, joiden lentotoiminta on vähäistä.

ICAOn yleiskokoukseen 27.9.-7.10. osallistuu yhteensä 185 valtiota ja 51 kansainvälistä järjestöä. Osanottajia on yli 2000.

Icelandair lisää lentoja Yhdysvaltoihin – uudet kohteet Tampa Bay ja Philadelphia

694744_3533_preview

Helsinki, 5. Lokakuuta 2016 – Icelandair laajentaa reittiverkostoaan.Uusi ympärivuotinen kohde on Floridan Tampa Bay ( TPA ) ja sinne lennetään kahdesti viikossa maanantaisin ja torstaisin. Lentojen myötä Icelandair tarjoaa päivittäisen yhteyden Floridaan yhdessä Orlandon kanssa. Yhtiön toinen uutuuskohde on Philadelphia ( PHL), joka operoidaan kesäsesonkina neljästi viikossa 30.5.- 6.9.2017 välisenä aikana. Lentopäivät ovat keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai.

“Tampa Bay ja Philadelphia vahvistavat Icelandairin tarjontaa merkittävästi itärannikolle sekä Floridaan. Yhteydet Islannin kautta ovat sujuvat kaikista yhtiön 25 Euroopan kohteesta, Helsinki mukaan lukien. Philadephia on USA:n viidenneksi suurin kaupunki.

Olemme erittäin iloisia lisäyksistä ja toivotamme uudet kohteet tervetulleiksi Icelandairin perheeseen 2017 “ sanoo Icelandairin pääjohtaja Birkir Holm Gudnason.

Icelandair aloitti toimintansa 1937 ja on Pohjois – Atlantin ja Islannin lentoliikenteen pioneeri. Yhtiön kasvun myötä Islannista on tullut yksi Euroopan suosituimmista ja halutuimmista matkakohteista, joka tarjoaa myös StopOver mahdollisuuden . Yhtiö kasvaa modernisoimalla olemassa olevaa kalustoa ja lisäämällä uusia koneita laivastoonsa lähivuosina. Kaikissa koneissa hyödynnetään uusinta teknologiaa viihteessä ja asiakkaiden käytössä on hyvin toimiva Wi-Fi verkko. Kahden uuden kohteen myötä Helsingistä matkustaville on tarjolla 18 kohdetta Yhdysvalloissa ja Kanadassa . Reitit ovat myös lisä Suomeen suuntautuvalle, kasvavalle asiakasmäärälle ja hyödyttävät siten myös Helsingin ja Suomen matkailua merkittävästi.

Philadelphia on yksi USA:n suosituista kaupungeista ja sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Washingtonin ja New Yorkin puolivälissä. Kaupunki on historiallisesti merkittävä ja Yhdysvaltojen sekä itsenäisyys julistuksen ( 1776 ) ja perustuslain (1787) allekirjoitus- ja kotipaikka. Kaupungissa on 7.2 miljoonaa asukasta ja neljästi operoitava Philadelphian kenttä on yksi maan suurimmista.

Meksikon lahden puolella sijaitseva, 4.5 miljoonan asukkaan Tampa on merkittävä hallinto- ja risteilykaupunki Floridassa. Lähialue on tunnettu matkailusta ja erityisesti St. Petersburg, Clearwater Beach ja Sarasotan valkoiset hiekkarannat tarjoavat upeat puitteet rantalomiin. Alue on vain kahden tunnin ajomatkan päässä Orlandosta jonne Icelandair lentää viidesti viikossa ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhdistää kaksi kohdetta.

Finnair avaa uudenlaisen liikennelentäjien koulutusohjelman Patrian kanssa

12832396_1005163132864668_818528043579833167_n

Finnair ja Patria Pilot Training ovat solmineet sopimuksen uusien liikennelentäjien kouluttamisesta. Sopimuksen mukaan Patria toteuttaa MPL eli Multi-Crew Pilot License -koulutusohjelman Finnairille yhdessä Finnair Flight Academy Oy:n kanssa.

Ensimmäinen uuden yhteistyön mukainen kurssi alkaa jo tämän vuoden lopulla. Vuosittain on tarkoituksena aloittaa kolme uutta, puolitoista vuotta kestävää kurssia. Opintojen alkuvaihe toteutetaan Tampere-Pirkkalan uudessa koulutuskeskuksessa, jonne Patria Pilot Training siirtää toimintansa Malmilta tämän vuoden lopulla.

Koulutuksen hyväksyttävästi läpäisseet saavat Finnairista työpaikkalupauksen ja suoran reitin Finnairin Airbus A32S -lentokoneen perämiehen tehtäviin. Oppilailta ei edellytetä aikaisempaa ilmailualan kokemusta.

“Olemme iloisia tästä yhteistyöstä. Finnairin kiihdytetyn kasvustrategian ja kasvavan A350-laivastomme myötä lentäjätarpeemme kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. MPL-yhteistyömme Patrian kanssa luo rinnakkaisen koulutusväylän nykykoulutukselle. Nämä yhdessä tarjoavat laadukkaat koulutusmahdollisuudet lentäjiksi haluaville ja yhteistyö vastaa Finnairin tulevien vuosien rekrytointitarpeisiin. Strategiamme antaa hyvät mahdollisuudet päästä lentämään eri Airbus-lentokonetyyppejä ja edetä uralla aina kapteeniksi ja kouluttajaksi saakka”, sanoo Finnairin lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

”Olemme hyvin tyytyväisiä aloittaessamme yhdessä Finnairin kanssa suunnitellun ja yhteistyönä toteutettavan liikennelentäjien koulutuksen. Tämä ensimmäinen Suomessa toteutettava MPL-koulutusohjelma on olennainen lisä Patrian kattavaan lentokoulutustarjontaan, ja tuo lentäjän ammatin yhä useamman ulottuville”, kertoo Patria Pilot Trainingin toimitusjohtaja Mikko Paronen.

Finnair Flight Academy toteuttaa koulutusohjelman Airbus-tyyppikoulutusvaiheen Vantaalla.

”MPL–koulutusohjelma tarjoaa erinomaisen lähtökohdan liikennelentäjän uralle. Koulutuksessa käytetään perinteistä lentokoulutusta ja modernia simulaatiotekniikkaa, joilla oppilas koulutetaan suoraan Finnairin ohjaamomiehistön jäseneksi lentämään Finnairin A320-sarjan koneita perämiehenä”, selventää Finnair Flight Academyn toimitusjohtaja Ari Kuutschin.

Malmin kentän väliaikaiskäytöstä päätöksiä loppuvuonna

malmiairport-iso-5-muok__web

Kuvaaja: Janne Ojanperä

Helsingin kaupunki on hakenut yhteistyökumppaneita ja vuokralaisia, jotka ovat kiinnostuneita Malmin lentokentän käytöstä vuodenvaihteen 2016–2017 jälkeen. Syyskuussa järjestetyssä haussa saatiin kymmenkunta yhteydenottoa.

Kaupungin saamat ehdotukset liittyivät sekä ilmailuun että muuhun toimintaan. Ilmailuun liittyvän ehdotuksen esitti muun muassa Malmin lentokenttäyhdistys ry, joka tähtää lentotoiminnan jatkumiseen ja Malmin kentän käyttämiseen ns. korpikenttänä.

Hakemukset arvioidaan ja hakijoiden kanssa käydään tarvittaessa tarkentavia neuvotteluja lokakuun aikana. Tavoitteena on, että päätökset saadaan tehtyä marraskuussa ja väliaikaiskäytön vuokrasopimukset joulukuussa.

Kaupungin tavoitteena on, että Malmin kenttä säilyy monipuolisessa käytössä, ja että erilaiset vuokralaiset voivat toimia kentällä jatkossakin rinnakkain. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, onko ehdotettu toiminta Malmin lentokentän alueelle soveltuvaa, ja onko hakijalla taloudelliset ja muut edellytykset sen järjestämiseen.

Malmin kentän pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria. Alue voidaan vuokrata joko kokonaisuutena tai osissa, ja myös hyvin lyhytaikainen käyttö eri tarkoituksiin on mahdollista. Myös nykyisiä maan- ja huoneenvuokrasopimuksia voidaan jatkaa. Malmin lentokentän nykyisistä toimijoista suurin osa on ilmoittanut haluavansa jatkaa toimintaansa alueella vuodenvaihteen jälkeen Helsingin kaupungin vuokralaisina.

Lentokentän alue kaupungin hallintaan vuodenvaihteessa

Malmin lentokenttä siirtyy Helsingin kaupungin hallintaan 1.1.2017, jonka jälkeen Finavia lopettaa toimintansa alueella.

Koska lentokenttäalueen esirakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2019, kenttää on sitä ennen mahdollista vuokrata esimerkiksi ilmailu-, tapahtuma- ja muuhun väliaikaiskäyttöön.

Kaupungin suunnitelmana on, että Malmin kentän alueelle kaavoitetaan ja rakennetaan vuosina 2020–2040 noin 13 500 asuntoa 25 000 asukkaalle. Mikäli kaavoituksen valmistuminen viivästyy tavoiteaikataulusta, esirakentaminen Malmin lentokentän alueella alkaa arviolta 2020-luvun alussa, ja talonrakennus jonkin verran myöhemmin.

Lex Malmi -kansalaisaloite, joka tähtää Helsinki-Malmin ja sen rakennusten säilyttämiseen pysyvästi ilmailukäytössä, ei vaikuta alueen väliaikaiskäyttöön. Alue rakennuksineen säilyy lähivuosina käytännössä ennallaan rakentamispäätökseen asti.

Pori aikaistaa tukeaan lentoliikenteelle

airest_kone_netti

Porin kaupunki aikaistaa tukeaan Pori-Helsinki-väliä liikennöivälle Airest AS:lle joulukuulta lokakuulle. Se tukee lokakuussa kaikkiaan seitsemää viikoittaista edestakaista lentoa suunnitellun viiden sijaan.

Asiasta päätti 4. lokakuuta kokoontunut Porin kaupunginhallitus. Hallitus sinetöi ostosopimuksen muuttamisen yksimielisesti.

Tehdyllä päätöksellä ei ole vaikutusta Porin kaupungin antaman kokonaistuen määrään. Se maksaa alkuvuodesta sovitun ostoliikennesopimuksen mukaisesti 1770 euroa per lennetty vuoro.

– Lisärahaa ei anneta, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus painottaa.

Pori-Helsinki-väliset lennot aloitettiin helmikuussa. Niitä jatkettiin syyskuussa kesätauon jälkeen.

Pori on tehnyt aiemmin tänä vuonna päätöksen ostaa Airest AS:ltä Pori-Helsinki yhteysvälin lentoliikenne reitille asetetun julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti.

Lentoyhtiö Air Baltic tulee Tampereelle – uusi reitti suoraan Riikaan

14192632_10154924039070016_5607146094435914160_n

Finavian hyvät uutiset lentomatkustajille jatkuvat, kun AirBaltic aloittaa suorat lennot Tampereelta Riikaan. Latvian upeaan pääkaupunkiin lennetään maaliskuusta alkaen kuutena päivänä viikossa.

– Toivotamme AirBalticin lämpimästi tervetulleeksi Tampereelle. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme uuden reittiyhteyden palvelemaan Pirkanmaan alueen matkustajia. Nyt Tampereelta on alueen väestön kokoon verraten poikkeuksellisen hyvät yhteydet, sillä alue yhdistyy eri puolille maailmaa peräti kolmen eri vaihtolentoaseman kautta, iloitsee aluejohtaja, Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

– Suora yhteys kiinnostavaan kaupunkikohteeseen ja Keski-Eurooppaan on tärkeä maakunnan saavutettavuudelle ja uskon, että tämä lisää kiinnostusta myös uusille avauksille. Uusi reittiyhteys on hyvän yhteistyön tulosta maakunnan muiden matkailutoimijoiden kanssa, hän jatkaa.

Uusi lentoreitti tuo Tampereen seudun yritys- ja lomamatkailijoiden ulottuville vahvan lentoyhteyksien verkoston, kun matkustajat voivat hyödyntää vaihtoyhteyksiä Riiasta. Tampereelta on tähän saakka päässyt Helsingin ja Tukholman kautta lukuisiin matkakohteisiin. AirBalticin kautta yhteyksien valikoima kasvaa, kun saatavilla on Euroopan suosituimmat kaupunkikohteet sekä monia Välimeren alueen lomakohteita.

AirBaltic aloittaa lennot Tampereelta Riikaan 26. maaliskuuta 2017. Reittiä lennetään kuutena päivänä viikossa 76 paikkaisella Q400-koneella.

Lentolippuja voi ostaa lentoyhtiön verkkosivuilta www.airbaltic.com 4. lokakuuta alkaen.

Tutkinta lentokoneen OH-BEX nokkatelineen toimintahäiriöstä johtuneesta onnettomuudesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla 26.8.2015 on valmistunut

2016-10-03-14_29_00-l2015-02_tutkintaselostus-pdf-nitro-reader-3

Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 26.8.2015 Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuneen Beechcraft King Air C90 –tyyppisen lentokoneen onnettomuudesta on valmistunut. Onnettomuus johtui koneen laskutelinejärjestelmän nokkatelineen käyttölaitteen liikeruuvin vaurioitumisesta. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös varamenetelmän puuttuminen laskutelineen liikeruuvin vaurioitumisen varalle. Lentokone vaurioitui huomattavasti onnettomuudessa, henkilövahingoilta vältyttiin.

Lentokone lähti rahtilennolle Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ruotsin Örebrohon 26.8.2015. Koneessa oli kahden hengen miehistö ja rahtina lääkeaineita. Muita henkilöitä ei ollut koneessa. Lentokone oli lennolle lähdettäessä lentokelpoisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti lentokelpoinen, ohjaajat asianmukaisesti koulutettuja, ja heidän lupakirjansa ja kelpoisuutensa olivat voimassa.

Kun ohjaajat valitsivat laskutelineen lentoonlähdön jälkeen ylös, kuului nokkatelineestä normaalista poikkeava rusahdus. Merkkivalo osoitti, että laskuteline ei ollut tullut normaalisti ylös. Ohjaajat tekivät hätätoimenpideohjeistuksen mukaiset toimenpiteet, mutta nokkatelineen alaslukittumista osoittava merkkivalo ei syttynyt.

Ohjaajat päättivät palata takaisin lähtökentälle. Laskeutumisen yhteydessä lentokoneen nokka liukui maassa noin 500 metriä. Nokka, laskutelineluukut ja potkurit vaurioituivat. Lentoaseman pelastustoimi oli valmiudessa kiitotien läheisyydessä.

Lentokoneen nokkatelineen käyttölaite vaurioitui toimintakelvottomaksi, kun liikeruuvin mutterikierteet leikkautuivat irti telineitä sisään otettaessa. Leikkautuminen johtui pitkälle edenneestä pronssikierteiden kuluneisuudesta, jolloin ne eivät lopulta enää kestäneet välitettyä voimaa. Huoltovaatimusten mukaisesti välystarkastus ja voitelu suoritetaan 1000 laskeutumisen tai 30 kuukauden välein. Vaurioituessaan käyttölaitteelle oli kirjattu noin 900 laskeutumista.

Teknisessä tutkinnassa havaittiin, että nokkalaskutelineen käyttölaitteen liikeruuvin kierteet olivat huomattavasti kuluneet, jopa alle kolmasosaan alkuperäisestä vahvuudestaan. Liikeruuville ominaista kulumista nopeutti se, että voitelutapa ei takaa tasaista voitelua kierteiden pinnoilla ajan kuluessa.

Telineen toimintaperiaatteesta johtuen liikeruuvi muodostaa kriittisen heikon lenkin telineiden toiminnan kannalta. Nokkalaskutelineen varamenetelmä on suunniteltu vain sähköjen menettämisen tai sähkömoottorin rikkoutumisen varalle. Näin ollen varamenetelmän käsikahvalla ei ole mahdollista lukita telineitä alas laskeutumisasentoon, jos liikeruuvin kierteen pettävät irtileikkautumalla.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA – Federal Aviation Administration – velvoittaa lentokoneen valmistajaa tarkistamaan huoltovaatimusta siten, että välystarkastusjaksoa lyhennetään merkittävästi ja että kierteiden kulumisnopeus otetaan huomioon.

Turvallisuussuositus annetaan turvallisuuden parantamiseksi, vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Lex Malmi etenee eduskuntaan – 50 000 kannattajan joukossa monia julkisuuden henkilöitä

13179119_1126858977366015_3732570109254424976_n

Malmin lentoaseman ilmailukäytössä säilyttämistä puoltava kansalaisaloite on ylittänyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 kannattajan määrän. Ehdotetun lain tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää lentopaikan kulttuuriympäristöarvot.

Malmin lentokenttä on kevyen kaluston liikelentojen ja muun yleisilmailun käyttöön parhaiten soveltuva kenttä pääkaupunkiseudulla. Kentän käytöstä vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä, ja Malmin lentokenttä on koko maan tasolla olennaisen tärkeä ilmailuun liittyville elinkeinoille.

Malmin lentokenttäkokonaisuus on historiallisesti poikkeuksellisen arvokas ja se on saanut rakennettuna kulttuuriympäristönä huomattavaa kansainvälistä tunnustusta. Helsingin kaupungin suunnitelmat tuhota kenttä asuntorakentamiseen vedoten on kohdannut laajapohjaista vastustusta. Lex Malmi pyrkii turvaamaan alueen kehityksen tavalla, joka yhdistää asuntotuotannon, lentotoiminnan ja muun liike-elämän tarpeet. Monet julkisuuden henkilöt ovat ilmoittautuneet hankkeen kummeiksi.

Kannatus ylitti odotukset

Lex Malmi keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 allekirjoittajan kannatuksen toiseksi lyhyimmässä ajassa kaikista tähänastisista kansalaisaloitteista. “Tarvittava määrä saatiin kokoon alle kahdessa kuukaudessa. Se on vahva viesti kansan tahdosta”, tiivistää Kim Korkkula, hankkeen vetäjä ja yksi aloitteen vireillepanijoista.

Aloitteen vireillepanijat eivät aio jatkaa kannatusilmoitusten keräämistä täyttä kuuden kuukauden aikaa, vaan painottavat asian viivytyksettömän käsittelyn olevan kaikkien asianosaisten edun mukaista. Aloite toimitetaankin eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. “Katsomme, että aloitteen nopea käsittelyyn saaminen on yleisen edun nimissä tärkeämpää kuin sen kannattajamäärän kasvattaminen mahdollisimman suureksi. 50 000 kannatuksen poikkeuksellisen nopea saavuttaminen puhukoon omaa kieltään kentän säilyttämisellä kansan parissa olevasta vahvasta kannatuksesta.”, toteaa vireillepanija Juha Krapinoja.Mikko Saarisalo, yksi aloitteen vireillepanijoista ja päävastuuhenkilöstä, on iloinen aloitteen menestyksestä: ”Malmi on koko Suomen asia, yli 50 000 kannattajaa todentaa sen kiistattomasti. Kannatusilmoituksia saapuu joka puolelta Suomea.” Saarisalo muistuttaa myös siitä, miksi asia on tärkeä: ”Malmi on Suomen ilmailuelinkeinojen kulmakivi – sekä nyt tunnettujen että tulevaisuuden innovaatioiden kasvualusta.”

Aloitteeseen kerättiin kannatusilmoituksia sekä sähköisesti kansalaisaloite.fi-palvelussa että paperilomakkeille vapaaehtoisten kerääjien toimesta. Aloitteen kannatuksesta noin 40% on kertynyt paperisille lomakkeille. Monet allekirjoittajat kaihtoivat sähköistä allekirjoitusta ja olivat iloisia mahdollisuudesta allekirjoittaa kannatusilmoituksensa käsin.

Katukeräyksen suosio löi kerääjät ällikällä. “Usein allekirjoittajista syntyi jono”, toteaa katukeräyksen vastuuhenkilö Maria Holmberg. Hän toteaa ilahtuneena: “Olimme varmoja että tarvittava kannatus tultaisiin kyllä saamaan, mutta se, että se saatiin näin nopeasti, yllätti meidät itsemmekin”.

Eduskunnan tämänhetkisilä voimasuhteilla ja kansalaisaloitteen saaman kannatuksen perusteella on aloitteen läpi meneminen eduskunnassa hyvin mahdollista. Juha Krapinoja toteaakin: “Helsingin kaupungin päättäjien tulisi vihdoinkin hyväksyä se tosiasia, että kaupungin alueella on kansan haluama, koko Suomelle arvokas lentokenttä. Kaupungin tulisi yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa pyrkiä kehittämään ratkaisu, jolla saavutetaan paras ratkaisu asuntorakentamisen, työpaikkojen ja ilmailun tulevaisuuden kannalta.”

Merkitys maakuntien elinkeinoelämälle ja yhteyksille
Malmi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle, mutta hyvin toimivilla Suomen sisäisillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys ennen kaikkea pääkaupungin saavutettavuudelle maakunnista ilmateitse. “Tulevaisuudessa ketterillä ja toimivilla lentoyhteyksillä on yhä korostuneempi merkitys myös maakuntayrityksille” valottaa “Malmin lentävä tulevaisuus” -reportaasin tehnyt Mika Horelli. Hän myös jatkaa: “Eräskin suomalainen konepajayritys on kertonut, että Malmin olemassaolo vaikuttaa siihen, tehdäänkö seuraavat investoinnit Suomeen vai muualle Eurooppaan. Liiketoimintaa ei voida harjoittaa jos asiakkaat eivät pääse luoksemme”, kertaa Horelli vientiyritysten vetäjien kanssa käymäänsä keskustelua. Toimivat liikenneyhteydet ovatkin globaali kilpailuetu.

Sähköilmailu tekee tuloaan
Ilmailu on uuden merkittävän murroksen kynnyksellä. Akku- ja sähkömoottoriteknologioiden kehitys on mahdollistanut aivan uudenlaisia innovaatioita ilmailun puolella. Kehityksen ripeys on verrattavissa siihen kehitykseen, joka tieliikenteessä on jo tapahtunut sähköautojen yleistyessä. Malmin lentokenttä ja sinne kehittynyt ilmailualan osaamiskeskittymä tarjoavat ihanteelliset olosuhteet sähkölentokoneiden ympärille rakentuvien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittymiselle. Lex Malmi pyrkii turvaamaan tämän alan kehitysmahdollisuudet Suomessa.

“On täysin selvää, että mikäli Malmin kenttä suljettaisiin, Suomi menettäisi ratkaisevassa määrin mahdollisuuksia olla mukana sähköisen ilmailun globaalissa kehityksessä”, toteaa Mikko Saarisalo.

Lex Malmi vaikuttaa myös nyt vireillä olevaan kaavoitukseen
Lex Malmissa määritellään alueen sallittu käyttötarkoitus, joten sillä on vaikutusta kaavoitukseen. “Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Helsingin kaupungilla pitäisi enää olla valtuuksia jatkaa alueen kaavoitusprosessia ennen kuin Lex Malmi on käsitelty eduskunnassa”, katsoo aloitteen lainsäädäntöpuolesta vastannut Kim Korkkula.

Lakiehdotuksen teksti itsessään on laadittu asiantuntevasti, ja ehdotus perusteltu kattavasti. “Taustalla on myös paljon juridista osaamista”, valottaa Korkkula valmistelutyön taustoja.

Lex Malmi ei ole este asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle
Lex Malmi ei rajoita Malmin lentokenttäalueen ja sitä ympäröivien alueiden käyttöä enempää kuin se on tarpeen lentotoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Hiljattain päivitetyn lentokentän äänitasomallinnuksen perusteella lentokentän melualue on pienentynyt merkittävästi Helsingin kaupungin suunnittelutyössään käyttämän vuonna 2003 tehdyn melumallinnuksen jälkeen. Uuden äänitasomallinnuksen mukaisen pienentyneen melualueen myötä kentän laita-alueilta vapautuu merkittävä määrä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita.

Niiden asukkaiden osuus, joiden asunnot tulisi sijoittaa muualle lentotoiminnan jatkuessa, on vain alle 1,5 % kaupungin suunnitellusta asukasmäärästä vuonna 2050. Mikäli Helsingin kaupungin esittämät kasvuennusteet eivät toteudu täysimääräisinä, ei Malmin lentotoiminnan jatkumisella ole lainkaan merkitystä Helsingin asuntotuotannon kannalta.

Helsinki suosii matalaa rakentamista. “Jos viisikerroksiseen taloon rakennetaan kerros enemmän, kasvaa asuntotuotanto 20 %”, muotoilee aloitteen vireillepanija Kim Korkkula, joka jatkaa: “Kovinkaan kummoinen matemaatikko ei tarvitse olla ymmärtääkseen, ettei tässä ole kysymys asuntotuotannosta.” “Samassa suhteessa säästyy myös esimerkiksi viheralueita”, hän myös muistuttaa.

Poikkeuksellisen arvokas historiallinen kohde
Juha Krapinoja Lex Malmi -ryhmästä muistuttaa Suomelle ja suomalaisille tärkeästä kulttuurihistoriasta: ”Malmi kuuluu maailman kulttuuriperinnön arvokohteisiin. Malmin kaltaisen, laajaa kansainvälistä tunnustusta saaneen kokonaisuuden tuhoaminen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä olisi kansallinen häpeä eikä se todellakaan olisi omiaan kasvattamaan Suomen kansainvälistä mainetta kulttuuria ja perinteitään arvostavana maana.”

Europa Nostra nimesi Malmin lentokenttäkokonaisuuden yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta, ja valintaa olivat tekemässä samat henkilöt, jotka vastaavat myös kohteiden valinnasta UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle. Heidän mielestään Malmilla olisi, osana Helsingin olympiakisoihin rakennettua kokonaisuutta, hyvät mahdollisuudet tulla huomioiduksi valittaessa UNESCO-kohteita.

“On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa Helsingissä voisi olla kaksi maailmanperintökohdetta”, toteaa Juha Krapinoja.

Lex Malmilla tukenaan laajapohjainen joukko poliitikkoja ja tunnettuja suomalaisia vaikuttajia
Lex Malmin kannattajiksi on ilmoittautunut jo lukuisia nimekkäitä kummeja kulttuurin, teollisuuden, ilmailun ja politiikan piireistä. Ensimmäisten joukossa mukaan tullut Peter Vesterbacka on vakavana: ”Malmin lopettaminen on Helsingin kaupungilta ja valtiolta erittäin lyhytnäköistä: tulevaisuuden ilmailuratkaisut aina droneista lentäviin ‘autoihin’ hyötyisivät Malmista, mikäli aluetta kehitetään kaikenlaisen ilmailun keskukseksi ja olemassa olevaa ilmailuosaamista ei tuhota. Maailmalla edetään ilmailussa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mitä Suomessa nyt tapahtuu; ei ole järkevää luopua strategisesti arvokkaasta voimavarasta juuri, kun sen arvo alkaa nousta.”.

Kaikki kummit ja kommentit löytyvät sivulta https://lexmalmi.fi/kummit/

Lex Malmia voi edelleen kannattaa oikeusministeriön kansalaialoite.fi-palvelussa.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106

Finnair sai seitsemännen A350-lentokoneen ja toteutti sitä koskevan myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen

a350xwb-finnair

Finnair on toteuttanut viime vuonna aiesopimuksena tiedottamansa järjestelyn, jossa se myy tänään vastaanottamansa Airbus A350-lentokoneen GE Capital Aviation Services Limitedille (“GECAS”) ja takaisinvuokraa sen käyttöönsä. Vuokrakausi on 12 vuotta, ja siihen liittyy lisäksi jatko-optioita.

Järjestelyllä on Finnairin vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tulokseen noin 40 miljoonan euron kertaluonteinen positiivinen vaikutus, joka käsittää myyntivoiton lisäksi suojauksista ja ennakkomaksuista muodostuvan valuuttakurssivoiton.

Kuten aiemmin on kerrottu, myös Finnairin seuraavaksi toimitettavasta A350-lentokoneesta on voimassa vastaava sopimus, joka toteutuu koneen toimitushetkellä eli arviolta vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.

Finnair on tilannut yhteensä 19 Airbus A350-900 XWB -lentokonetta Airbusilta, ja se on saanut niitä tähän mennessä seitsemän. Tällä hetkellä todennäköisen toimitusaikataulun mukaan Finnairilla on 11 kyseistä konetta vuoden 2017 loppuun ja 19 vuoden 2023 loppuun mennessä.

Muiden A350-koneiden rahoitusjärjestelyistä kerrotaan erikseen sitä mukaa, kun sopimuksia tehdään. Finnairin laivasto koostuu sekä omista että vuokratuista lentokoneista.

Finnairin operoimien ja omistamien koneiden luettelo edellisen vuosineljänneksen lopusta löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta www.finnairgroup.com.

Nesteen Henrik Erämetsä puheenjohtajaksi edistyneiden biopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä kehittävään EU-hankkeeseen

110040

Nesteen Henrik Erämetsä, Head of Aviation Regulation, on nimitetty biopolttoaineteollisuuden edustajana toiseksi puheenjohtajaksi EU-hankkeeseen ‘European Advanced Biofuels Flightpath’. Toiseksi puheenjohtajaksi on nimitetty Ruben Alblas KLM Royal Dutch Airlinesista.

“On hienoa, että Nesteen johtajuus biopolttoainealalla tunnustettiin tällä tärkeällä nimityksellä. Henrik on alansa tunnettu asiantuntija, jolla on vankka kokemus sekä energia-asioista että EU:n toimielimistä. Tämä hanke pyrkii edistämään kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöönottoa myös lentoliikenteessä ja on askel kohti ilmailusta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä”, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala sanoo.

Hanke tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja EU:n tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Euroopan komissio, Airbus, johtavat eurooppalaiset lentoyhtiöt ja biopolttoaineiden tuottajat käynnistivät hankkeen vuonna 2011 vastuullisesti tuotettujen ja kaupalliseen käyttöön hyväksyttyjen lentoliikenteen biopolttoaineiden tuotannon, jakelun, varastoinnin ja käytön edistämiseksi. Tavoitteena on tuoda biopolttoaineet nopeammin markkinoille rakentamalla Eurooppaan edistyneiden biopolttoaineiden tuotantolaitoksia ja asettamalla tavoitetaso Euroopassa siviili-ilmailussa käytettävien, vastuullisesti tuotettujen biopolttoaineiden määrälle.

Tällä hetkellä hankkeessa mukana olevat biopolttoaineyhtiöt ovat Neste, Biochemtex, Honeywell UOP, Swedish Biofuels ja Total. Lentoyhtiöistä mukana ovat KLM, Air France, British Airways ja Lufthansa

“Lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikenteen ala. Vastuullisesti tuotetut biopolttoaineet, operatiivinen tehokkuus ja lentokoneiden vähäisempi polttoaineen kulutus tarjoavat keinoja pienentää Euroopan unionin lisääntyvän lentoliikenteen hiilijalanjälkeä. Ne auttavat myös saavuttamaan IATA:n tavoitteen ilmailualan hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 alkaen sekä vähentämään hiilidioksidipäästöjä edelleen. Olen iloinen voidessani hyödyntää asiantuntemustani näiden tavoitteiden saavuttamiseksi”, Henrik Erämetsä sanoo.