Author: kerttuvali

Eija Joro Lappeenrannan Lentoasema Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi

eija-joro

Kauppatieteiden maisteri Eija Joro on valittu Lappeenrannan Lentoasema Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Eija Jorolla on yli 20 vuoden kokemus lentoalalta. Hän aloittaa toimitusjohtajana 1.11.2016, mutta tutustuu jo sitä ennen tehtäviin lentoaseman päällikön, oman toimensa ohella toimitusjohtajana toimineen Petteri Lehden kanssa.

Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtajaksi Eija Joro siirtyy Finnairilta, missä hän on toiminut viimeksi vapaa-ajan matkustuksen (leisure sales) johtajana ja sitä ennen Finnair Ground Handlingin asiakkuusjohtajana. Hän on aiemmin toiminut myös myyntijohtajana maapalveluyhtiö Servisairilla Manchesterissa ja Skandinaviassa.

Finnairin tehtävissä Eija Joro vastasi muun muassa tilauslentojen suunnittelusta sekä kaikkien Finnairin lentojen myynnistä erityisesti matkanjärjestäjille ja ryhmille sekä maapalvelujen myynnistä ja liiketoiminnan laajentamisesta.  Itä-Suomen alue tuli Jorolle tutuksi, kun hän kolmen vuoden ajan hoiti Finnairin Itä-Suomen yritys- ja matkatoimistoasiakkuuksia.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema -säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Eija Joro pitää uutta tehtäväänsä maakunnallisen lentokentän johdossa mielenkiintoisena ja innostavana.

– Vastaavaa maakunnallista lentotoimintaa ei Suomessa ole aiemmin toteutettu.   Olen erittäin innoissani tästä mielenkiintoisesta mahdollisuudesta, mikä minulle tarjoutui. Keskeinen tehtäväni on kehittää lentoaseman toimintaa niin, että Lappeenrantaan avautuu uusia reittiyhteyksiä ja syntyy edellytyksiä pysyvälle lentotoiminnalle. Uskon vahvasti Saimaan alueen vetovoimaan ja siihen, että saamme yhdessä matkailutoimijoiden kanssa lisättyä alueen houkuttelevuutta matkailukohteena, Eija Joro kertoo.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen on erittäin tyytyväinen, että Lappeenrannan Lentoasema Oy onnistui rekrytoimaan alan eturivin osaajan lentoliikennettä kehittämään.

– Tavoitteena on, että Lappeenrantaan kehittyy pysyviä lentoyhteyksiä, jotka palvelevat laajasti Kaakkois- ja Itä-Suomen liike-elämää, koulujen kansainvälisiä yhteyksiä ja asukkaita. Pidän tärkeänä, että lentoreittien kehittämisen rinnalla olemme mukana edistämässä matkailuklusterin verkostoitumista ja alueemme vetovoimaisuutta, Eskelinen sanoo. 

Iberia liittyy Japan Airlinesin, British Airwaysin ja Finnairin Japanin-lentojen yhteishankkeeseen

ib

Lentoyhtiö Iberia liittyy tänään Japan Airlinesin, British Airwaysin ja Finnairin Japanin-lentojen yhteishankkeeseen. 

Lentoyhtiöt jakavat yhteistyöhankkeeseen kuuluvan liikevoiton sekä tekevät yhteistyötä lentojen aikataulujen sekä hinnoittelun suhteen Japanin ja Euroopan välisillä lennoilla. Yhteishanke tuo Euroopan ja Japanin välillä matkustaville asiakkaille laajemman lentoverkoston, enemmän lentoja sekä parempia yhteyksiä ja kanta-asiakasetuja.

Japanin maa-, infrastruktuuri-, kuljetus- ja matkailuministeriö (MLIT) myönsi elokuussa Iberialle tarvittavat hyväksynnät, jotta Iberia voi liittyä Japan Airlinesin, British Airwaysin ja Finnairin yhteishankkeeseen Euroopan ja Japanin välisillä lennoilla. Iberia liityy yhteishankkeeseen tänään, ja aloittaa suorat lennot Madridin ja Tokion välillä kolme kertaa viikossa.

Yhteishanke avaa neljän lentoyhtiön reittiverkoston Japanin ja Euroopan välillä ja mahdollistaa lentoyhtiöiden välisen yhteistyön tällä kasvavalla ja tärkeällä markkinalla. Yhteistyöhanke vahvistaa myös oneworld®-allianssia ja parantaa sen kilpailuasemaa maailmanlaajuisessa lentoliikenteen allianssikilpailussa.

Yhteishankkeen hyödyt matkustajille:

  • Mahdollisuus lentojen varaamiseen kaikkien neljän lentoyhtiön lennoille riippuen omasta aikataulusta ja edullisimmista hinnoista
  • Online-varausmahdollisuus ja -lähtöselvitys kaikilla neljällä lentoyhtiöllä huolimatta siitä minkä lentoyhtiön lento on kyseessä
  •  Yhdistetty asiakaspalvelu
  • Poikkeustilanteiden parempi koordinointi

Iberian mukaantulo yhteishankkeeseen tekee Madridista viidennen hankkeen piiriin kuuluvan kentän Helsinki-Vantaan, Lontoon Heathrown, Madridin, Tokion Hanedan ja Tokion Naritan lentokenttien lisäksi. Kokonaisuudessaan tämä reittiverkosto tarjoaa yli 200 kohdetta Euroopassa ja 59 Japanissa.

“Toivotamme oneworld-kumppanimme Iberian tervetulleeksi kotimarkkinallemme Tokioon”, sanoo Japan Airlinesin pääjohtaja Yoshiharu Ueki. “Japan Airlinesin tavoitteena on lisätä näkyvyyttä Euroopassa ja tarjoamme tämän neljän lentoyhtiön yhteishankkeen kautta parempia etuisuuksia Japanin ja Euroopan välillä matkustaville asiakkaillemme.”

British Airwaysin pääjohtaja Alex Cruz toteaa:  ”On hienoa saada sisaryhtiömme Iberia mukaan tähän oneworld-kumppanien yhteishankkeeseen. Euroopan ja Japanin välisten lentojen lisääntyminen, koordinoidut aikataulut ja parantuneet kanta-asiakasedut ovat loistavia uutisia asiakkaillemme. Iberian suorat lennot Madridista Naritaan saavuttavat varmasti suuren suosion.”

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo sanoo:  ”oneworld-kumppanimme Iberian mukaantulo yhteistyöhankkeeseen tuo meille lisää voimavaroja, ja odotamme innolla tiiviin yhteistyön aloittamista. Olen erityisen tyytyväinen asiakkaidemme puolesta, jotka matkustavat kahden mantereen väliä. Heille yhteistyö merkitsee uusia etuja ja enemmän vaihtoehtoja.”

Iberian pääjohtaja Luis Gallego toteaa: “Tämä on hieno päivä Iberialle. Palaamme Japaniin uusimmilla koneillamme ja teemme yhteistyötä upeiden kumppaneidemme British Airwaysin, Japan Airlinesin ja Finnairin kanssa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme osaltamme vahvistaa allianssia ja tarjota ainoana lentoyhtiönä matkustajille suorat lennot Espanjan ja Japanin välillä.

Historiallinen yhteistyöhanke: Finavian työntekijät Aasian suurimman lentoaseman opissa

75540_546004615419854_806034333_n

Finavian ja 90 miljoonaa matkustajaa vuodessa palvelevan Pekingin lentoaseman välinen työntekijävaihto-ohjelma käynnistyi lokakuussa. Tavoitteena on oppia kiinalaista palvelukulttuuria ja jalkauttaa opittua Suomen lentoasemille. Kiinalaiset ovat Helsinki-Vantaan nopeimmin kasvava matkustajaryhmä ja Finavian tulevien vuosien merkittävä kasvun lähde.

– Tämä on Finavialle ja myös Pekingin lentoasemalle ensimmäinen operatiivisen tason henkilöstölle järjestetty vaihto-ohjelma. On hienoa, että työntekijämme pääsevät tutustumaan maailman toiseksi suurimman lentoaseman arkeen ja toimintatapoihin paikan päällä. Luvassa on varmasti paitsi hyödyllinen, myös ikimuistoinen kokemus, Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen kertoo.

Kahden viikon työjakson aikana finavialaiset tekevät töitä Pekingin lentoaseman eri yksiköissä ja tutustuvat näin Kiinan palvelukulttuuriin ja kiinalaismatkustajien tarpeisiin eri näkökulmista.

– Toivottavasti saamme kotiintuomisina uusia oivalluksia ja käytännön oppeja siitä, miten voimme palvella kiinalaisia Suomen lentoasemilla entistä paremmin, Soikkanen sanoo.

Finavia ja Kiinassa yli 40 lentoaseman toiminnasta vastaava Capital Airports Holding Company solmivat tammikuussa 2016 yhteistyösopimuksen, jonka myötä Helsinki-Vantaa ja Pekingin lentoasema solmivat sisarlentoasemasopimuksen. Työntekijävaihto on ensimmäisiä sopimuksesta poikineita konkreettisia toimenpiteitä.

– Pekingin lentoaseman henkilökuntaa saapuu vaihtoon lentoasemillemme ensi keväänä. Seuraava ryhmä lähtee Suomesta Pekingiin arviolta reilun vuoden päästä, Soikkanen kertoo.

Helsinki-Vantaalla kansainvälisen asiakaspalvelun huippuosaajia

Finavian kasvu suuntautuu vahvasti Kiinaan. Kiinalaismatkustajien määrä kasvoi Helsinki-Vantaalla 50 prosenttia vuosina 2014–2015, ja viime vuonna kiinalaiset oli Helsinki-Vantaan neljänneksi suurin ulkomainen kansallisuus. Kiinalaisten määrä on kasvussa myös Lapin lentoasemilla.

Finavia pyrkii tekemään kiinalaisten asioinnista mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Yksi keskeisistä haasteista on kielimuuri – harva kiinalaisturisti osaa englantia.

– Aloitimme kesällä kiinankielisen opaspalvelun, joka on otettu vastaan hyvin positiivisesti. Kiinalaisten liikkuminen kentällä on helpottunut huomattavasti, kun he voivat asioida omalla kielellään, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo.

Finavia on myös järjestänyt Helsinki-Vantaan työntekijöille kulttuurikoulutusta. Haapasaari kiittelee lentoasemahenkilökunnan palveluasennetta ja kertoo, että Helsinki-Vantaalla on töissä kansainvälisen asiakaspalvelun huippuosaajia.

– Lentoaseman työntekijöillä on ihailtava palveluasenne. Monet ovat perehtyneet kulttuureihin myös oma-aloitteisesti palvellakseen eri kansallisuuksia mahdollisimman hyvin esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa. Palvelualttiuden ansiosta olemme pärjänneet hienosti esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksissa. Iso osa menestyksestämme on lentoasemanhenkilökunnan ansiota, Haapasaari sanoo.

Helsinki-Vantaalla on kiinnitetty huomiota muun muassa kiinankielisten opasteiden ja kiinaa osaavan henkilökunnan määrään. Lisäksi lentoasemalla on kiinankieliset verkkosivut ja tilit Kiinan sosiaalisen median kanavissa Weibossa ja Youkussa.

– Hyvän palvelun ansiosta kiinalaiset saattavat lentää Helsinki-Vantaan kautta uudelleen, suositella meitä ystävilleen tai tehdä seuraavan Euroopan-matkansa Suomeen. Näin palveluosaamisesta hyötyy koko Suomi, Haapasaari sanoo.

Helsinki-Vantaa on Aasian-yhteyksien määrällä mitattuna Euroopan viidenneksi suurin lentoasema. Vuonna 2016 Helsinki-Vantaalta on 17 suoraa kohdetta Aasiaan. Kiinassa kohteita on viisi: Chongqing, Guangzhou, Peking, Shanghai ja Xi’an.

Airbus on toimittanut 10 000 lentokonetta – Airbusilla on maailman modernein ja kattavin lentokoneperhe

EVE-1236

Airbus juhlii tänään 10 000. valmistamansa lentokoneen toimittamista. Singapore Airlinesille toimitettu lentokone on A350-900-mallia. Rajapyykkiä juhlittiin Airbusin tehtailla Toulousessa, jossa olivat paikalla muun muassa Airbus Groupin toimitusjohtaja Tom Enders ja Singapore Airlinesin toimitusjohtaja Goh Choon Phong.

Toimitettu kone on järjestyksessään kuudes Singapore Airlinesin tilaamasta 67:stä A350-900-koneesta. Lentokonetta koristaa erityinen ”10 000. Airbus” -logo. Koneella aletaan lentää Singapore Airlinesin uudella Singapore–San Francisco-reitillä.

Airbusin tuotantotahti on ennätystasolla ja suunnitelmien mukainen. Tänä vuonna Airbus toimittaa vähintään 650 100–600 istumapaikan lentokonetta, joita käytetään niin lyhyillä kuin maailman pisimmillä mannertenvälisillä reiteillä.

”Innovaatiot ovat olleet Airbusin johtoajatus sen perustamisesta lähtien”, sanoi Airbus Groupin toimitusjohtaja Tom Enders.

20161644_Products_BAT13

”Airbus on kehittänyt maailman moderneimman ja kattavimman lentokoneperheen. Pysymme kehityksen kärjessä panostamalla voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä jatkuvaan innovointiin. Näin pystymme toimittamaan lentoyhtiöille alan parhaita tuotteita”.

“Olemme erityisen tyytyväisiä voidessamme toimittaa 10 000. lentokoneemme Singapore Airlinesille, joka on yksi pitkäaikaisimmista asiakkaistamme. SIA Groupilla on käytössä koko tuotevalikoimamme. Tämä on lentokoneillemme paras mahdollinen suositus. Kiitämme SIA Groupia meitä kohtaan osoitamasta luottamuksesta, kumppanuudesta ja tuesta”.

Singapore Airlines tilasi ensimmäisen Airbus-koneensa vuonna 1979. Tämän jälkeen yhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat ostaneet kaikkia Airbusin valmistamia malleja. Yhtiöllä on nykyisin käytössään A330-, A350 XWB- ja A380-koneita, ja sen paikallisilla tytäryhtiöillä SilkAirilla ja Tigerairilla A320-kapearunkokoneita.

Airbus toimitti ensimmäisen lentokoneensa, A300B2:n Air Francelle 10.5.1974. Aluksi yhtiö valmisti vain A300- ja A310-laajarunkokoneita. Airbus alkoi valmistaa kapearunkokoneita 1980-luvun puolivälissä, jolloin se toi markkinoille erittäin suositun A320-koneen. A320-koneessa käytetyt teknologiat vietiin A330- ja A340-koneisiin 1990-luvun alussa. Tämän seurauksena kapearunkokoneissa ja laajarunkokoneissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa samoja käyttöominaisuuksia.

Airbusin kaikissa konetyypeissä on siitä lähtien hyödynnetty pitkälti samoja ominaisuuksia, mukaanlukien kaksikerroksinen A380 sekä viime vuonna lanseerattu pitkän matkan A350 XWB.

Airbusin jatkuvan tuotekehityksen seurauksena lentokoneiden polttoainetehokkuus, toimintavarmuus ja matkustusmukavuus ovat parantuneet. Viime vuosina Airbus on keskittynyt tänä vuonna kaupalliset lennot aloittaneeseen A320neo-lentokoneperheeseen, sekä A330neo-perheeseen, jonka ensitoimituksen arvioidaan tapahtuvan vuonna 2017.

A350 XWB -perheeseen kuuluvan A350-1000-mallin kehitys on loppuvaiheessa. Sen ensimmäisen lennon odotetaan tapahtuvan ennen vuodenvaihdetta, ja ensimmäisen toimituksen vuoden 2017 jälkipuoliskolla. A350 XWB -tuoteperheen koneet ovat mullistaneet pitkän matkan laajarunkokoneiden markkinat, sillä ne kuluttavat 25 prosenttia vähemmän polttoainetta ja tuovat matkustakokemuksen uudelle tasolle tarjoten muun muassa matkustajille enemmän tilaa kaikissa matkustusluokissa.

Airbusin tuotevalikoima kattaa kaikkiaan 16 eri lentokonemallia neljässä eri lentokoneperheessä: A320, A330, A350 XWB ja A380.

Airbus on myynyt yli 16 700 lentokonetta, ja yli 400 asiakasta eri puolilla maailmaa lentää Airbusin koneilla. Yhtiön tilauskannassa on 6 700 lentokonetta, mikä on historian suurin tilauskanta kaikki lentoyhtiöt mukaan luettuna. Nykyisellä tuotantovauhdilla tämä tarkoittaa täyttä tuotantoa seuraavan 10 vuoden ajan.

 

Ministeri Berner: Suomen lentoliikenteen kilpailukyky turvattava tulevaisuudessakin

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on kutsunut sidosryhmiä keskustelemaan Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena on varmistaa Suomen kilpailukyky lentoliikenteessä myös tulevaisuudessa. Keskusteluun osallistuu lentoliikennealan lisäksi mm. joukkoliikenteen, älyliikenteen ja maakuntien johtoa ja asiantuntijoita.

– Pidän tärkeänä, että Suomi pyrkii myös lentoliikenteessä edistämään uudenlaista liiketoimintaa, innovaatioita ja automatisaatiota. Meillä on vahvuutena myös Suomen huippusijainti ja tavoitteenamme tulisi jatkossakin olla kansainvälisesti kilpailukykyinen risteyspaikka, sanoo ministeri Berner.

Ministeri Berner muistuttaa, että lentoliikenne on merkittävässä asemassa myös kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisessa vähentämisessä.

– Kaikkien sektoreiden on tehtävä osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Viime viikolla tehtiin historiallinen päätös kun ICAO:n yleiskokouksessa sovittiin kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä, Berner toteaa.

Keskustelu lentoliikenteen tulevaisuudesta liittyy myös liikennekaaren valmisteluun. Lentoliikenteen markkinoita koskevat säännökset kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, jonka valmistelu on alkanut.

Finnairin code share -yhteistyö Qatar Airwaysin kanssa tuo uusia kohteita suomalaisille

hhjoe2s_

Finnair ja Qatar Airways ovat sopineet code share -yhteistyöstä, joka tuo uusia sujuvia yhteyksiä myös suomalaisille matkustajille. Lokakuun 10. päivästä lähtien Finnairin AY-koodi lisätään Qatarin Helsingin ja Dohan välisille lennoille, sekä Dohan ja Muscatin, Bahrainin, Seychelleiden ja Malediivien välisille lennoille.

Qatarin koodi lisätään samalla Finnairin lennoille Helsingin ja Tukholman Bromman, Billundin, Göteborgin, Riikan, Tallinnan ja Tarton välille.

“Toivotamme oneworld-kumppanimme Qatar Airwaysin tervetulleeksi Helsinkiin. Code share -yhteistyömme avaa uusia mahdollisuuksia molempien lentoyhtiöiden asiakkaille, ja Finnairin tarjonta Helsingistä ja Qatar Airwaysin tarjonta Dohasta täydentävät toisiaan”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja

Qatar Airwaysin toimitusjohtaja Akbar al Baker sanoi: “Yhteistyön ajoitus on erinomainen – aloitimme lennot Helsinkiin eilen, ja olemme iloisia voidessamme tarjota yhdessä oneworld-kumppanimme Finnairin kanssa enemmän valinnanvaraa asiakkaillemme.”

Suora reitti Dohaan aukesi! Qatar Airwaysin näyttävä saapuminen Pohjolan parhaalle lentoasemalle

qatarwelcome

Qatar Airways aloitti suorat lennot Helsingin ja Dohan välillä maanantaina 10. lokakuuta. Uuden päivittäisen reitin ansiosta Helsinki-Vantaan rooli Pohjois-Euroopan parhaana lentoasemana vahvistuu ja lentoyhteyksien valikoima Suomesta maailmalle kasvaa. Reittiavausten ja kehitysohjelmansa avulla Finavia tähyää uusia matkustajaennätyksiä myös tänä vuonna.

Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys Pohjois-Euroopan kärkikenttänä vahvistui entisestään maanantaina 10. lokakuuta, kun Qatar Airways aloitti suorat reittilennot Dohan ja Helsingin välillä. Maailman parhaaksi lentoyhtiöksikin valittu Qatar Airways operoi reittiä päivittäin ja heidän vaihtoyhteyksiensä kautta Suomesta aukesi lisää yhteyksiä eteläiselle pallonpuoliskolle – muun muassa Afrikkaan, Australiaan ja Intiaan.

– Tämä on Finavialle ja koko Suomelle tärkeä askel, kun Pohjolan johtava vaihtolentoasema yhdistyy modernin Lähi-idän solmukohdan kanssa. Otamme uuden reitin ilolla vastaan ja toivotamme Qatar Airwaysin lämpimästi tervetulleeksi Suomeen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Qatar Airways avasi reitin näyttävästi A350-laajarunkokoneella, joka sai lentoasemalle saapuessaan Finavian paloautoilta perinteisen vesitervehdyksen.

– Uuden reitin avaaminen Helsinkiin on meille ylpeyden aihe. Se viimeistelee strategiamme Pohjois-Euroopan pääkaupunkien tarpeiden palvelemisessa sekä auttaa liike-elämää, kulttuureita ja perheitä pitämään yhteyttä muun maailman kanssa. Uuden palvelumme avulla Helsingistä on mukavat, maailmanluokan lentoyhteydet entistä useampaan kohteeseen. Toivotamme uudet asiakkaat tervetulleiksi lennoillemme, sanoo Qatar Airwaysin toimitusjohtaja Akbar Al Baker yhtiön tiedotteessa.

Vuonna 1997 perustettu Qatar Airways lentää yhteensä yli 150 kohteeseen kuudella eri mantereella.

”Tuhannen taalan mahdollisuus Suomen matkailulle”

Viime aikoina Suomessa on kuultu erinomaisia lentoreittiuutisia. Dohan-reitin lisäksi Helsinki-Vantaalta on avattu useita uusia reittejä Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Helsinki-Vantaa peittoaakin vaihtoyhteyksissä Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon lentoasemat.

– Finaviassa teemme omalta osaltamme kovasti töitä kattavan reittivalikoiman eteen ja tulosta on syntynyt. Vastajulkaistun tutkimuksen mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys kansainvälisen vaihtolentoliikenteen solmukohtana on suurempi kuin minkään toisen pohjoismaisen lentoaseman. Se tarkoittaa, että Suomesta on enemmän lentoreittejä maailmalle, Sundelin sanoo.

Helsinki-Vantaan lisäksi erityisesti Lappi on onnistunut houkuttelemaan uusia lentoyhteyksiä pohjoisen lentoasemille.

– Qatar Airwaysin uuden reitin kaltaiset yhteydet tuovat lisää turisteja Helsingin alueelle. Samalla Suomella on tuhannen taalan mahdollisuus hyödyntää Qatarista saapuvan turismin kasvua muuallakin, kuten Lapissa, jonka lumo yltää varmasti Dohaan ja kauemmaksikin, Sundelin sanoo.

Finavian kehitysohjelma valmistelee lentoasemaa uusiin miljoonalukemiin

Qatar Airwaysin aloittaessa lennot Suomeen Finavialla on käynnissä mittava kehitysohjelma Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamiseksi ja vaihtoliikennekapasiteetin lisäämiseksi.

Matkustajamäärän odotetaan kasvavan Helsinki-Vantaalla tänä vuonna uusiin ennätyslukemiin. Lentoaseman viimevuotinen ennätys oli 16,4 miljoonaa matkustajaa. Kun Helsinki-Vantaan laajennus on valmis vuonna 2020, lentoaseman kautta arvioidaan kulkevan 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Finavian kehitysohjelma käynnistyi vuonna 2013. Sen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja innovatiiviset maailmanluokan palvelut.

Puolustusvoimat hankkii alkeis- ja peruslentokoulutuskoneita

1280px-grob_g_115e_ea-3

Hankinta sisältää 28 kuvankaltaisia käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta

Puolustusministeri Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan alkeis- ja peruslentokoulutuskoneita britannialaiselta Babcock International PLC:ltä. Hankinta sisältää 28 käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta ja niiden käyttöönottoon tarvittavan koulutuksen.

Koneita on suunniteltu modernisoitavan Suomessa hankinnan jälkeen. Modernisointi sisältää nykyisten suunnistusmenetelmien koulutuksen mahdollistavat näyttölaitteet ja radiot.

Hankinta liittyy Puolustusvoimien lentokoulutuksen kehittämisen kokonaisuuteen. Kalustohankinnan kokonaisarvo on noin 6,6 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä kaluston suunniteltua modernisointia. Koneiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2016 ja 2017.

Nykyisen Vinka-kaluston alkeis- ja peruslentokoulutuksen palvelut toimittaa Patria Aviation Oy. Neuvottelut lentokoulutuspalvelun ja ylläpidon järjestämisestä uudella kalustolla ovat vielä kesken.

Finnairin syyskuun 2016 liikennetiedot: Matkustajamäärä kasvoi 6,0 prosenttia vertailukaudesta

Finnair airbus tail 01

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi syyskuussa 8,5 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 7,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste laski 0,9 prosenttiyksikköä viimevuotisesta ja oli 80,7 prosenttia.

Finnairin suurimman liikennealueen Aasian kapasiteetti kasvoi syyskuussa 12,4 prosenttia erityisesti kesäkaudeksi lanseerattujen Fukuokan ja Guangzhoun reittien ja A350-koneiden tuoman lisäkapasiteetin myötä, ja liikenne kasvoi 9,4 prosenttia. Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi syyskuussa pääasiassa Chicagon vuorolisäysten vuoksi 24,3 prosenttia, ja myydyillä henkilökilometreillä mitattu liikenne kasvoi 9,1 prosenttia.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi syyskuussa 2,3 prosenttia edellisvuodesta ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 4,4 prosenttia. Kotimaan liikenteen kapasiteetti supistui 1,3 prosenttia ja liikenne kasvoi 5,7 prosenttia.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK)* laski heinä–syyskuussa 5,1 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 7,04 eurosenttiä.

”Euroopan ja kotimaan liikenteessä käyttöasteemme parani ja yksikkötuotto kasvoi hieman vertailukaudesta kolmannella vuosineljänneksellä. Kaukoliikenteessämme voimakas kapasiteetin kasvu jatkui matkustajamäärän kasvaessa maltillisemmin. Keskimääräinen käyttöaste ja yksikkötuotto laskivat vuodentakaisesta. Erityisesti Kiinan ja Euroopan välisessä liikenteessä tarjonta kasvoi selvästi. Rahtiliikenteessä yksikkötuotot heikkenivät vuotta aiemmasta, mutta voimakas volyymikasvu kompensoi tämän osittain,” sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi syyskuussa 4,8 prosenttia, ja myydyt tonnikilometrit kasvoivat 24,5 prosenttia. Lisäksi Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi viikoittain kaksi DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä sekä lokakuun ensimmäiseen viikkoon saakka osuus kahdesta IAG:n kanssa jaetusta rahtilennosta Helsingin ja Lontoon välillä, minkä jälkeen se korvattiin säännöllisellä A350-yhteydellä Heathrow’lle viisi kertaa viikossa.

Syyskuussa Finnairin lennoista 90,9 prosenttia (92,5) saapui aikataulussa.

Lokakuun 2016 liikennetilasto julkaistaan tiistaina 8.11.2016.
Finnairin lentoliikenteen suoritteet syyskuu 2016

syyskuu 2016 muutos % vuoden 2016 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 971,9 6,0 8 267,2 6,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 941,5 8,5 25 719,9 7,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 374,3 7,2 20 645,0 6,4
Matkustajakäyttöaste % 80,7 -0,9 p 80,3 -0,8 p
Rahti ja posti tn 13 422,8 22,7 109 815,8 15,1
Tarjotut tonnikilometrit 437,5 11,1 3 794,5 8,9
Myydyt tonnikilometrit 294,3 11,3 2 510,0 8,5
Kokonaiskäyttöaste % 67,3 0,1 p 66,1 -0,2 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 607,0 5,5 5 133,6 5,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 143,8 2,3 10 069,0 3,0
Myydyt henkilökilometrit milj. 909,2 4,4 7 972,1 3,4
Matkustajakäyttöaste % 79,5 1,6 p 79,2 0,3 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 27,2 4,3 234,5 16,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 261,4 24,3 2 102,9 27,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 191,4 9,1 1 687,2 21,1
Matkustajakäyttöaste % 73,2 -10,2 p 80,2 -4,4 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 157,8 9,5 1 353,8 5,9
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 407,1 12,4 12 423,7 8,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 187,8 9,4 10 208,5 6,4
Matkustajakäyttöaste % 84,4 -2,3 p 82,2 -1,5 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 179,9 5,0 1 545,2 10,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 129,2 -1,3 1 124,3 8,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 85,9 5,7 777,2 9,9
Matkustajakäyttöaste % 66,4 4,4 p 69,1 0,8 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 11 972,1 24,8 96 667,6 15,8
– Euroopan rahtiliikenne tn 2 350,6 33,8 19 317,2 25,6
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 970,0 36,3 7 125,1 20,1
– Asian rahtiliikenne tn 8 498,7 22,1 68 921,4 13,2
– Kotimaan rahtiliikenne tn 152,8 -8,8 1 303,9 4,2
Rahtilento tn** 1 450,7 8,2 13 148,2 10,1
Kokonaisrahti- ja posti tn 13 422,8 22,7 109 815,8 15,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 124,3 4,5 1111,7 6,7
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 81,8 23,2 662,9 14,8
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 116,4 4,8 1039,9 6,9
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 74,4 24,5 596,1 15,1
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 65,8 10,0 p 59,6 4,2 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 45,6 7,8 p 40,6 1,1 p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste*   % 70,1 11,6 p 62,4 5,1 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 63,9 10,1 p 57,3 4,1 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Finnair: ICAO:n päätös lentoliikenteen päästövähennysjärjestelmästä historiallinen

a350-900_finnair_dec2014

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa solmittiin merkittävä sopimus kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmän avulla lentoliikenteen päästöjen kasvu jäädytetään vuoden 2020 tasolle.

Sopimus allekirjoitettiin ICAO:n (YK:n alainen siviililentoliikenneorganisaatio) 39. yleiskokouksen yhteydessä Montrealissa Kanadassa. ICAO:n 65 jäsenvaltiota on jo ilmoittanut osallistuvansa hyvitysjärjestelmään heti alusta lähtien. Ne vastaavat yhteensä noin 84 prosentista kansainvälistä lentoliikennettä.

“Finnair on osallistunut aktiivisesti järjestelmän kehittämiseen jo vuosien ajan,” Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoo. “Olemme työskennelleet yhdessä muiden lentoliikenteen toimijoiden kanssa sopimuksen aikaansaamiseksi. Olemme luonnollisesti iloisia tästä upeasta lopputuloksesta.”

CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) -sopimus täydentää muita lentoliikenteen päästövähennyskeinoja. Ympäristövaikutuksia vähennetään myös uuden teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla, operatiivisin keinoin ja infrastruktuurin tehostamisella.

“Toiminnastamme aiheutuvien päästöjen vähentäminen on osa Finnairin arkea. Kaukoliikennelaivastomme uudistuu paraikaa uusien Airbus A350-koneiden myötä, mikä vaikuttaa olennaisesti polttoainetehokkuuteemme ja päästöihin. Lisäksi työskentelemme aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa Helsinki Green Hub -projektissa biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi Helsinki Vantaan lentoasemalla,” Kati Ihamäki toteaa.