kerttuvali, Author at ILMAILUA

Finnair kasvattaa reittiverkostoaan Norjassa ja laajentaa yhteistyötä Widerøen kanssa

May 15, 2018 by kerttuvali

Finnair laajentaa yhteistyötään Widerøen kanssa ja lisää reittiverkostoonsa yhdeksän uutta kohdetta Norjassa. Norjassa operoiva Widerøe (WF) on Pohjois-Euroopan suurin alueellinen lentoyhtiö.

Codeshare-sopimukseen perustuen Finnairin tunnus lisätään useisiin Widerøen operoimiin reitteihin Finnairin nykyisistä kohteista Norjassa – Oslosta, Bergenistä ja Tromssasta. Codeshare-sopimus tarjoaa suomalaisille entistä laajemmat ja sujuvammat yhteydet Norjaan ja tarjoaa uusia yhteyksiä Norjasta matkustaville Finnairin asiakkaille.

Finnairin asiakkaat voivat 25. toukokuuta alkaen lentää Widerøen jatkoyhteyksillä

Oslosta Florøon, Ørsta-Voldaan, Svolværiin, Leknesiin ja Stokmarknesiin
Bergenistä Tromssaan, Bodøon, Kristiansundiin, Moldeen, Florøon ja Tanskan Billundiin
Tromssasta Kirkkoniemeen ja Stokmarknesiin.

Codeshare-sopimus laajentaa Finnairin nykyistä yhteistyötä Widerøen kanssa. Toukokuun 15. päivä alkaen Widerøe operoi Finnairin lentoja Helsingistä Bergeniin ja Tromssaan.

“Olemme iloisia voidessamme laajentaa yhteistyötämme Widerøen kanssa ja yhdistää reittiverkostoomme lisää Norjan kohteita”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. ”Uudet codeshare-lennot palvelevat sekä Aasiasta että Suomesta Norjaan matkustavia asiakkaitamme, sekä norjalaisia asiakkaitamme, joilla on nyt entistä enemmän sujuvia yhteyksiä 19 kohteeseemme Aasiassa, 7 kohteeseemme Pohjois-Amerikassa ja yli 100 kohteeseemme Euroopassa.”

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Kolme turvallisuussuositusta Lievestuoreen 19.7.2017 lento-onnettomuudesta

May 14, 2018 by kerttuvali

Kuva: OTKES

Laukaan Lievestuoreella tapahtui 19.7.2017 lento-onnettomuus, jossa Piper j3C-65 Cub Mod -tyyppinen lentokone putosi laskeutumisen aikana metsään. Lentokoneessa yksin ollut ohjaaja kuoli välittömästi.

Piperin ohjaaja oli lähdössä yhdessä Kitfox-tyyppisen lentokoneen ohjaajan kanssa matkalle Lappiin Riitakorven lentotoimintaan tarkoitetulta yksityiseltä maa-alueelta. Ohjaajat päättivät lähteä ensin tarkastamaan lentosään ilmasta käsin. Heti nousun jälkeen he kuitenkin huomasivat, että sää oli huono aiotun lentoreittinsä suunnassa, jolloin he päättivät keskeyttää lentonsa ja palata odottamaan sään paranemista. Laskeutumisen aikana Piperin ilmanopeus pieneni ja vajoamisnopeus kasvoi. Lopuksi lentokone osui noin 25 metriä korkeaan puuhun ja lennettyään 110 metriä putosi metsään.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa ilmailun harrastajia ilmoittamaan valvotun ilmatilan läheisyydessä olevien lentotoimintaan käytettävien yksityisten maa-alueiden sijainnista sekä lentotoiminnasta ANS Finland Oy:n lennonneuvontaan.

Suomessa on useita Riitakorven kaltaisia yksityisiä maa-alueita, joilta tilapäistä lentotoimintaa harrastetaan maanomistajan luvalla. Riitakorvelle ei ollut anottu hyväksyntää valvomattomaksi lentopaikaksi Liikenteen turvallisuusvirastolta eikä siitä ollut tehty perustamisilmoitusta ilmailuviranomaiselle kevytlentopaikaksi. Riitakorven sijainti ei ollut yleisesti tiedossa.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Poliisihallitus ja Liikenteen turvallisuusvirasto täsmentävät yhteistoiminnassa ANS Finlandin kanssa ANS Finland Oy:n Ilmailun etsintä- ja pelastuskäsikirjan ja Poliisihallituksen ”Lento-onnettomuus/kadonneen etsintä ja poliisitutkinta” -ohjeiden sisällön yhteneviksi ja selkeiksi koskien maastoetsinnän johtovastuuta sekä viiveettömän maastoetsinnän aloittamista jo lentoetsintävaiheessa.

ANS Finland Oy:n Ilmailun etsintä- ja pelastuskäsikirjan ja Poliisihallituksen ”Lento-onnettomuus/kadonneen etsintä ja poliisitutkinta” -ohjeiden määritykset johtovastuusta sekä maastoetsinnän oikea-aikaisesta ja tehokkaasta käynnistämisestä olivat epäselvät.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ANS Finland Oy laatii Lentopelastuskeskuksen käyttöön kysymyssarjat lento-onnettomuusvaara- ja -onnettomuustilanteita varten. Yksityiskohtaisilla kysymyssarjoilla voidaan nopeuttaa lentoetsintävaiheen aikaista kadonneen tai onnettomuuteen joutuneen ilma-aluksen löytymistä ja/tai maastoetsinnän suuntaamista todennäköisimmälle onnettomuusalueelle.

Tutkintaselostus (pdf)

Utin lentotukikohta 100 vuotta – yleisötapahtuma Utin jääkärirykmentissä

May 14, 2018 by kerttuvali

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää avointen ovien tapahtuman torstaina 17. toukokuuta. Tapahtuma on avoinna yleisölle kello 10 – 14. Aiempina vuosina suuren suosion saavuttanut yleisötapahtuma järjestetään nyt teemalla Utin tukikohta 100 vuotta.

Varuskunta-alueen portit, kalustonäyttely sekä ilma-alusten maanäyttely avataan yleisölle kello 10. Maanäyttely on tänä vuonna aiempaa laajempi. Puolustusvoimissa edelleen käytössä olevasta lentokalustosta mukana maanäyttelyssä ovat Utin jääkärirykmentin helikopterikaluston lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä, Hawk-harjoitussuihkukone, CASA C-295M -kuljetuskone ja Pilatus-yhteyskone Ilmavoimista. Kansainvälisyyttä tapahtumaan tuo ruotsalainen UH-60 ”Black Hawk” -kuljetushelikopteri.

Käytöstä jo poistunutta sotilasilmailun kalustoa edustavat muiden muassa DC-yhdistyksen operoima DC-3 -kuljetuslentokone sekä Mi-8-, SM-1- ja Alouette II -helikopterit.

Toiminnalliset näytökset toteutetaan alla olevan mukaisesti ottaen huomioon sen, että matala pilvikorkeus tai kova tuuli saattavat asettaa rajoitteita joidenkin näytösten toteuttamiselle ja vaikuttaa siten myös aikatauluun.

11.00 Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
11.20 Hyppääjien kuormaaminen C-295M -kuljetuskoneeseen ja koneen lentoonlähtö
11.30 NH90-helikopteri ja sammutusvesisäiliön tyhjennys
11.35 Laskuvarjojääkärien perinteikäs tukkijumppa
11.45 Laskuvarjohyppy T-11 -joukkojenpudotusvarjoilla C-295M -kuljetuskoneesta
12.00 Helikopterien ja erikoisjääkärien toimintanäytös
12.20 MD500-kevythelikopterin esityslento
12.30 NH90-kuljetushelikopterin esityslento
12.40 Midnight Hawks -taitolentoryhmän esityslento
13.05 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän esityslento
13.20 Laskuvarjohyppy Suomen lipun ja Utin jääkärirykmentin lipun kanssa
13.30 Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
14.00 Tapahtuma päättyy.

Sotilaskoti myy tapahtumassa kahvilatuotteita ja varuskuntaravintola hernekeittoa lisukkeineen. Varuskuntaravintolan myyntipisteessä käy maksuvälineeksi ainoastaan käteinen.

Ajoittain kovan melutason vuoksi tapahtumassa jaetaan ilmaiseksi korvatulppia. Lemmikkieläimiä ei suositella tuotavaksi mukaan tapahtumaan.

Utin jääkärirykmentin toimintanäytöstapahtumaa voi seurata maavoimien facebook-sivulla osoitteessa bit.ly/utti2018. Facebook-sivulle toivotaan edellisvuosien tapaan runsaasti valokuvia ja videoita myös yleisöltä. Seuraamme tapahtumassa otettuja kuvia ja videoita tunnisteilla: #utjr #utti2018 #utti100 #pv100

Tapahtuma on osa vuoden 2018 aikana järjestettäviä Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden yleisötapahtumia. Lisätietoja juhlavuoden tapahtumista: puolustusvoimat.fi/100.

Poikkeukselliset pysäköintijärjestelyt ja nopeusrajoitus Kuutostiellä

Yleisön henkilöautojen pysäköintialueeksi on varattu Utin leirikenttä, jonne kulku tapahtuu Vennantien risteyksestä. Leirikentältä on järjestetty maksuton bussikuljetus tapahtuma-alueelle ja takaisin kello 9.30 – 15 välisenä aikana.

Ryhmiä kuljettavat linja-autot, minibussit, moottoripyörät, mopot, polkupyörät sekä liikuntarajoitteisten henkilöiden ajoneuvot voi pysäköidä tapahtuma-alueen läheisyydessä olevalle Utti-aukiolle (Lentoportintie 11). Molemmille pysäköintialueille on opastus Kuutostiellä.

Turvallisuussyistä Utin jääkärirykmentti pyytää tapahtumaan saapuvia käyttämään ohjeiden mukaisia pysäköintialueita. Vilkkaasti liikennöidyn Kuutostien sekä varuskunta-alueen läheisten pienempien teiden varsille pysäköidyt ajoneuvot haittaavat muuta liikennettä ja saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.

Tapahtumaan liittyen nopeusrajoitus Kuutostiellä alennetaan Lepolan hautausmaan liittymän länsipuolen ja Lentoportintien liittymän itäpuolen välisellä tieosuudella 50 kilometriin tunnissa. Alennettu nopeusrajoitus on voimassa torstaina kello 9 – 15.

Utin lentotukikohdan perustamisesta 100 vuotta

Huhtikuussa 1918 silloinen ratsuväenkenraali Mannerheim antoi käskyn perustaa Uttiin lentotukikohta heti, kun se on mahdollista. Lentokentän raivaustöiden aloittamisesta tuli 10.5. kuluneeksi tasan sata vuotta. Kyseinen päivä eli 10. toukokuuta on sittemmin määritetty Utin jääkärirykmentin vuosipäiväksi.

Ensimmäiset lentokoneet siirrettiin tukikohtaan kesäkuussa 1918, mistä alkaen Utissa on ollut sotilasilmailuun liittyvää lentotoimintaa. Tukikohdan nimi muuttui vuosien saatossa lukuisia kertoja. Viimeisin Ilmavoimien yksikkö Utissa oli Kuljetuslentolaivue, joka toimi tukikohdassa vuoden 1996 loppuun asti.

Utin jääkärirykmentti perustettiin 1.1.1997 yhdistämällä 1960-luvulla perustettu Laskuvarjojääkärikoulu, Ilmavoimista siirretty Helikopterilentue sekä Sotilaspoliisikoulu. Vuonna 2001 Helikopterilentue organisoitiin Helikopteripataljoonaksi. Erikoisjääkäripataljoona perustettiin vuonna 2005.

Nykyisin Utin jääkärirykmentin kokoonpanoon kuuluvat esikunnan lisäksi Helikopteripataljoona, Erikoisjääkäripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus.

Vilkasta ilmavoimien harjoitustoimintaa viikoilla 20–21

May 4, 2018 by kerttuvali

Kuva: Ilmavoimat

Kevään 2018 harjoituskausi on ilmavoimissa vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin ilmavoimien joukkoja ja lentokalustoa osallistuu neljään harjoitukseen Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Hämeen alueella.

Vilkkaat harjoitusviikot avaa 14.–18. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa järjestettävä Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n Pihti 18 -lentotoimintaharjoitus. Harjoitukseen osallistuu yhteensä seitsemän Hawk-suihkuharjoituskonetta.

Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu harjoitusviikolla maanantaista perjantaihin aikavälille kello 9–24 ja suuntautuu Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueille sekä merialueelle Porin edustalla. Lisäksi harjoitukseen liittyy niin sanottua Step Out -toimintaa, jonka yhteydessä Ilmasotakoulun Hawkeja vierailee tutustumassa operointiin ulkomaisessa lentotukikohdassa Ruotsin Linköpingissä.

Toukokuun lopun harjoituskokonaisuuden laajin tapahtuma on Ilmasotakoulun Ilmasota 18 -harjoitus, joka toimeenpannaan 16.–24. toukokuuta Tikkakoskella. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa varusmiehiä, reserviläisiä ja puolustusvoimien henkilökuntaa toimimaan poikkeusolojen tehtävissään ilmavoimien sodanajan taistelutukikohdassa. Harjoitukseen osallistuu noin 1450 henkilöä.

Ilmasodan kanssa osittain samanaikaisesti Ilmasotakoulu järjestää myös Hallin tukikohdassa 18.–25. toukokuuta toimeenpantavan Joukkokoulutuskauden päättöharjoitus (JPH) I/18:n. JPH 1/18 on ilmavoimien saapumiserien 2/17 ja 1/18 varusmiehille suunnattu harjoitus, jonka tavoitteena on harjaannuttaa kesällä kotiutuvia joukkoja tehtäviinsä poikkeusolojen lentotukikohtaympäristössä. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 850 henkilöä

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyvään lentotoimintaan osallistuu yhteensä kahdeksan Hornet-monitoimihävittäjää sekä kymmenen Hawk-suihkuharjoituskonetta. Harjoitusten lentotoiminta tapahtuu Tikkakosken, Hallin ja Oulunsalon tukikohdista ja suuntautuu Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään ja Tampereeseen rajautuvalle alueelle. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin aikavälille 7–23. Lentotoiminnassa käytetään ilma-alusten omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka ovat nähtävissä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoimintaan sisältyy myös yliäänilentoja, jotka voivat olla maassa kuultavissa pamauksina.

Harjoituksiin osallistuva lentokalusto tukee myös Lohtajan alueella 15.–24.5. järjestettävän Ilmapuolustusharjoitus 1I18:n osallistuvien ilmatorjuntajoukkojen harjoittelua Keski-Pohjanmaalle suuntautuvin lennoin.

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyen tukikohtien lähiympäristössä toimii jalan ja moottoriajoneuvoilla liikkuvia joukkoja, joiden toimintaan kuuluu taisteluharjoituksia.

Luonnonsuojeluliitto esittää Suomeen lentoveroa – yli puolet suomalaisista kannattaa

May 4, 2018 by kerttuvali

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa nousua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen.

Suomen Luonto -lehden tänään julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa, myös Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia kannattaa veroa.

“Lentomatkailu on nopeimmin kasvavia ilmasto-ongelmia ja se edellyttää valtioilta uusia toimia. Kahden kyselyn samansuuntaiset tulokset antavat pontta lentoveron säätämiselle Suomeen”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

“Lentämisen ilmastopäästöt kasvavat tällä hetkellä useilla prosenteilla vuosittain. Esillä olevat tekniset ratkaisut, uudet polttoaineet tai lentoalan päästötavoitteet eivät merkittävästi muuta suuntaa. Päästöt uhkaavat kaksinkertaistua reilussa 15 vuodessa ja kova kasvu uhkaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

“On poikkeuksellista, että kansalaisten enemmistö kannattaa kuluttajalle kohdistettavaa haittaveroa. Se osoittaa, että kansalaiset odottavat päättäjiltä toimia lentomatkailun nopeasti kasvavien päästöjen rajoittamiseksi. Lentäminen ei voi olla enää ilmastopolitiikan vapaamatkustaja”, Bruun sanoo.

Vero on vasta ensimmäinen toimi, jolla hillitään lentomatkailun päästöjen rajua kasvua, liitto muistuttaa. Lentoliikenteen fossiiliset polttoaineet ovat edelleen täysin verovapaita ja ulkomaan lennot arvonlisäverottomia.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että lentoveron käyttöönotto otetaan mukaan jo nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin syksyn budjettiriihessä. Viimeistään se tulee sisällyttää seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan toteuttamista varten. Lentoverolla kerättävät tulot tulisi kohdistaa vähäpäästöisen liikenteen, kuten raideliikenteen, parantamiseen.

Liiton mielestä sopiva lentoveron taso voisi olla samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa. Tällöin maksettaisiin vajaan kympin vero kotimaan lennoista kun taas kaukolennoista maksettaisiin useamman kymmenen euron vero (kts. taulukko 1).

Lukuisat Euroopan maat ottaneet lentoveron käyttöön

Lentovero otettiin huhtikuun alussa käyttöön Ruotsissa, jonka lisäksi vastaavaa veroa kerätään ainakin Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Itävallassa. Kaikissa näissä maissa maksetaan lipun hinnan lisäksi esimerkiksi EU:n sisäisten lentomatkojen osalta maksimissaan muutaman kympin tai Britanniassa enimmillään hieman suurempikin vero. Venäjällä myös ulkomaan lennoista maksetaan arvonlisäveroa, toisin kuin Suomessa ja muissa EU-maissa.

Taulukko: Lentoverojen suurimmat ja pienimmät maksuluokat eri maissa 2017–2018 (summat muunnettu euroihin 4.5.2018 vaihtokurssilla).

	Lyhyet lennot	Pitkän matkan lennot	Erityistä
Iso-Britannia	14,80 € (halvin luokka) ja 29,60 € (muut luokat)	88,40 € (halvin luokka) ja 176,80 € (muut luokat)
Itävalta	3,50 €	17,50 €
Ranska	4,52 €	8,84 €	Lisäksi solidaarisuusvero lennon pituudesta riippuen HIV/AIDS-työhön 1,13–4,51 € per lento (economy) tai 11,27-45,07 € (business)
Ruotsi	5,70 €	37,90 €
Saksa	7,47 €	41,99 €
Norja	8,30 €	8,30 €

Lisää aiheesta:

Suomen Luonnon juttu kyselytutkimuksen tuloksista

Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla

May 3, 2018 by kerttuvali

Kuva: FINAVIA

Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Työt alkavat toukokuun alussa.

– Finavian noin 55 miljoonan euron suurinvestointi mahdollistaa Lapin matkailun kasvun ja edistää Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Finavian lähivuosien investoinnit Lapin turismin eteen nousevat nyt käynnistyvän kehitysohjelman myötä lähes sataan miljoonaan euroon, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Matkustajamäärien kasvu Lapin lentoasemilla on ollut ennätyksellistä, ja viime vuonna saavutettiin 1,3 miljoonan matkustajan raja. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Eniten kasvoivat Rovaniemen (+19 %), Kittilän (+26 %) ja Ivalon (+17 %) lentoasemat.

Nyt käynnistyvän Finavian investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat ovat valmiita palvelemaan kahta miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Mäen mukaan Lapin lentoasemien kehitysohjelman tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettiä sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien kasvaessa.

Samalla investoidaan myös ympäristönsuojeluun. Finavia tehostaa lentokoneiden jäänpoistossa käytettävän glykolin keräystä ja kierrätystä ja vähentää näin lentoliikenteen vesistövaikutuksia.

Rovaniemen lentoaseman matkustajaterminaali laajenee yli 75 %

Rovaniemelle Finavia tekee jättilaajennuksen. Matkustajatilat kasvavat nykyisestä 6 000 neliömetristä noin 10 500 neliömetriin. Uudet tilat lisäävät terminaalin avaruutta ja viihtyisyyttä. Lentoaseman tuntikapasiteetti nousee nykyisestä kolmesta koneesta viiteen.

Nykyaikaista matkustajatilaa saadaan muun muassa matkatavaran luovutusaulaan, ja esimerkiksi kahvilatila laajenee nelinkertaiseksi. Terminaaliin asennetaan uusi koneeseen nousua nopeuttava matkustajasilta. Rovaniemen lentoasemalla on tämän jälkeen käytössä kolme siltaa.

Kokonaisuudessaan Rovaniemen lentoaseman laajennus valmistuu joulusesonkiin 2019.

Kittilään kaksi uutta rullaustietä ja terminaalilaajennus

Kittilän lentoasemalla Finavia laajentaa reippaasti sekä terminaalia että lentoliikenteen infrastruktuuria.

Palvelutaso nousee jo joulusesongiksi 2018, kun lähtevien matkustajien laajennus avataan. Alueelle tulee muun muassa toinen kahvila. Lisäksi saapuvien matkustajien passintarkastukseen saadaan lisää tilaa. Yhteensä laajennus käsittää uutta tilaa noin 2 000 neliömetriä.

Lentoliikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta Finavia parantaa rakentamalla kaksi uutta rullaustietä: lyhyen ja pitkän. Lisäksi lentokoneiden pysäköintipaikkojen määrä nostetaan 13:een. Iso osa lentoliikenteen uudesta infrastruktuurista valmistuu talvikaudelle 2018–2019 ja loput seuraavaksi talvikaudeksi.

Ivalon lentoasemalle uusia konepaikkoja ja lisää tilaa saapuville matkustajille

Ivalossa Finavia rakentaa lisää konepaikkoja, mikä lähes tuplaa lentokoneiden paikoituskapasiteetin ja lisää näin lentoliikenteen sujuvuutta. Määrä nousee neljästä seitsemään jo talveksi 2018.

Matkustajatilat laajenevat 1 000 neliömetriä. Uusi saapuvien matkustajien matkatavara-aula vapauttaa tilaa koko terminaalille ja lisää näin viihtyisyyttä ja parantaa asiakaskokemusta. Terminaalin laajennusosa valmistuu talveksi 2019.

Lapin lentoasemien kehitysohjelma kestää kaksi vuotta

– Laajennustyöt alkavat kaikilla lentoasemilla toukokuun alussa 2018. Suunnitelmissa on saada kaikki valmiiksi joulukuuhun 2019 mennessä, kertoo Mäki.

Työt tehdään vaiheittain, jotta tarvittaessa voidaan reagoida markkinatilanteen muutoksiin joustavasti.

Lapin lentoasemien laajennus- ja parannustyöt voidaan tehdä siten, ettei niillä ole vaikutuksia lento- tai matkustajaliikenteeseen eikä käyttökatkoja ei ole tiedossa.

Norwegian lisää lähtöjä Bangkokiin ja New Yorkiin

May 2, 2018 by kerttuvali

Norwegian 787 Dreamliner (Kuva: David Peacock)

Ensi talvena on aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia lentää Norwegianilla edullisesti Bangkokiin ja New Yorkiin. Lokakuun lopusta lähtien Norwegian lisää lentoja Bangkokiin Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta 14 lähtöön viikossa. Lentoja Lontoon Gatwickistä New Yorkiin lisätään jopa kolmeen päivittäiseen lähtöön. Lennoille on hyvät yhteydet myös Helsingistä lähtevillä lennoilla.

Thaimaa on yksi suomalaisten suosikkikohteista ja talvikaudella 2018–2019 Norwegian lisää lentoja Bangkokiin Tukholmasta, Kööpenhaminasta ja Oslosta. Lennoille on hyvät vaihtoyhteydet Helsingistä lähtevillä matkustajilla. Lisäys tarkoittaa, että 29. lokakuuta alkaen lähtöjen määrä Tukholmasta nousee neljästä viiteen viikoittaiseen suoraan lentoon, Kööpenhaminasta kahdesta neljään viikoittaiseen suoraan lentoon ja Oslosta kolmesta viiteen viikoittaiseen suoraan lentoon. Kaikkiaan Bangkokin lentojen määrä nousee 14 lähtöön viikossa, mikä on 56 prosentin lisäys kapasiteettiin.

– Suorat lentomme Skandinavian ja Bangkokin välillä ovat erittäin suosittuja. Jotta pystymme vastaamaan suureen kysyntään, olemme iloisia, että voimme tarjota matkustajillemme aiempaakin useampia lähtöjä. Yhä useammat varaavat lentonsa Premium-matkustamostamme, joka tarjoaa kilpailukykyiseen hintaan lisämukavuutta lentomatkaan leveämmillä istumilla ja hintaan sisältyvillä palveluilla, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Kolme päivittäistä lähtöä Lontoosta New Yorkiin

Norwegianin suorat lennot Lontoon Gatwickin (LGW) ja New Yorkin (JFK) välillä ovat erittäin suosittuja. Siitä syystä yhtiö lisääkin lentoja kahdesta kolmeen päivittäiseen lähtöön näiden kahden maailman metropolin välillä kaikkina muina päivinä paitsi lauantaisin, jolloin lähtöjä on kaksi. Helsingistä on erittäin hyvät yhteydet Norwegianin lennoilla Lontoon Gatwickiin.

Lisälähdöt Bangkokiin
Tulevalla talvikaudella, 29.10.2018–31.3.2019, lähtöjen määrä Bangkokiin kasvaa 14 viikoittaiseen lähtöön.

Tukholma (ARN) – Bangkok (BKK)
Viisi lähtöä viikossa: tiistaisin, torstaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Kööpenhamina (CPH) – Bangkok (BKK)
Neljä viikoittaista lähtöä: keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

Oslo (OSL) – Bangkok (BKK)
Viisi viikoittaista lähtöä: maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Finnair lisää kapasiteettia Välimeren kohteisiin kesälle 2018 suuren kysynnän siivittämänä

May 2, 2018 by kerttuvali

Finnairin Airbus A320

Finnair lisää kapasiteettia useisiin Välimeren kohteisiinsa kesälle 2018 suuren kysynnän vuoksi.

Finnair lisää kaksi lentoa viikossa Turkin Alanyaan, Gazipasan kentälle 17.6.-9.8.2018 väliselle ajalle, pidentää Turkin Dalamanin operointikautta lokakuun loppuun asti ja lentää kohteen lennot isommalla Airbus 320 -koneella. Lisäksi Finnair lentää Pafoksen, Skiathoksen ja Rodoksen lentoja suuremmilla A320-koneilla. Lisäykset palvelevat niin suomalaisten matkanjärjestäjien kuin reittimatkustajienkin kasvanutta kysyntää. Yhteensä Finnair lisää näille reiteille noin 5000 paikkaa kesälle 2018.

”Kesän lennot Välimeren kohteisiin ovat myyneet hyvin niin Finnairilla kuin Aurinkomatkoilla, ja olemme iloisia voidessamme tarjota lisää paikkoja Välimeren lämpöön suomalaisille lomailijoille”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

”Kesän 2018 matkat aurinkoon ovat myyneet erittäin hyvin – jo noin 80 % Aurinkomatkojen kesän matkoista on myyty”, kertoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

Turkki ja Kreikka ovat suomalaisten vahvoja kestosuosikkeja kesälomakohteina.

HX-hankkeen tarjouspyyntö lähetettiin

April 27, 2018 by kerttuvali

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 27.4.2018 Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle.

Tarjousta pyydetään seuraavista hävittäjistä: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat valtioneuvoston puolustusselonteossa sekä puolustushallinnon useissa eri suunnitelmissa ja ohjeissa. Tarjouspyynnön lähettämisen valtuutti puolustusministeri Jussi Niinistö. Asiaa puolsi aiemmin valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Hankinnan kohde

HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky. HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Kokonaisuus pitää sisällään 64 lentokoneen lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi. Koneen valmistaja on yhdessä maan hallinnon kanssa vastuussa parhaimpien aseiden, sensorien ja erikoisjärjestelmien valinnasta, järjestelmäintegraatiosta ja tehokkaan toiminnan edellyttämien tehtävätukijärjestelmien toimivuudesta.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, elinjaksokustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Suorituskyvyn osalta tarkastellaan ehdokkaiden kykyä menestyä viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminnassa (ilmapuolustus), vastamaatoiminnassa (ilmasta maahan -tulivaikutus), vastameritoiminnassa (ilmasta merelle -tulivaikutus), vaikuttaminen kaukana olevia kohteita vastaan sekä tiedustelu- ja valvontatehtävissä. Lisäksi tarkastellaan ehdokkaiden kykyä sopeutua ilmavoimien liikkuvaan ja hajautettuun taistelutapaan erilaisissa tukikohdissa.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.

Hankintamenettely ja hankinnan vaiheistus

Tarjouspyyntövaihe tuottaa sitovaa tietoa kandidaattien tarjoamista ratkaisuista, jotka HX-hanke arvioi. Hankintamenettely jakautuu useampaan vaiheeseen. Nyt lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnistää hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään alustavat kandidaattikohtaiset hankintakokonaisuudet. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jonka jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin kandidaatin kanssa. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

HX-hankkeen tavoitteena on neuvotella paras mahdollinen ratkaisu jokaisen kandidaatin kanssa.

Teollinen yhteistyö

Puolustusministeri Niinistö on tehnyt päätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen asettamisesta HX-hankinnalle. HX-hankintaprosessin teollisen yhteistyön minimiosuudeksi asetetaan 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.

Lisätietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx

Finavia käynnistää työt Oulun lentoaseman liikennejärjestelyjen kehittämiseksi

April 26, 2018 by kerttuvali

Kuva: Finavia

Finavia jatkaa Oulun lentoaseman aktiivista kehittämistä ja parantaa nyt autoilijoiden palveluita. Tavoitteena on sujuvoittaa lentoasemalle saapumista ja poistumista sekä selkeyttää pysäköintijärjestelyjä. Työt alkavat 2. toukokuuta 2018. Valmista on elokuun lopussa.

– Merkittävin uudistus on, että lentoaseman sisääntuloväylä muuttuu kaksikaistaiseksi pysäköintialueen kohdalla ja lentoasemalle ajetaan jatkossa kahta kaistaa pitkin, sanoo Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen Finaviasta.

Sallinen kertoo, että lentoaseman sisäänajokaistoista toinen on tarkoitettu terminaalin edustalle saapuvalle taksi- ja bussiliikenteelle ja toinen pysäköijille. Pysäköijien kaistaa pääsee sekä terminaalin edustalle lyhytaikaiseen pysäköintiin jättämään ja vastaanottamaan matkustajia että pidempiaikaiseen pysäköintiin P1-, P2- ja P3-parkkialueille.

Myös poistuminen lentoasema-alueelta muuttuu. Jatkossa pääväylä lentoasemalta ulos on Vanrikintien kautta Lentokentäntielle.

Muutoksia tehdään myös terminaalin edustalla sijaitseville paikallis- ja tilausliikenteen bussipysäkeille. Ne siirtyvät uuteen paikkaan terminaalin jatkeen eteen.

– Maisemoimme myös lentokentän ajoväylien ympäristöä, jotta alueesta saadaan entistä viihtyisämpi. Kiveys- ja vihertyöt terminaalin edustalla alkavat juhannuksesta.

Sallisen mukaan parannustyöt on ajoitettu tehtäväksi kesällä. Näin ne häiritsevät mahdollisimman vähän asiakkaitamme. Työt käynnistyvät purku- ja maanrakennustöillä toukokuun alussa ja kokonaisuus on valmis elokuun loppuun mennessä.

Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja viime vuonna sen matkustajamäärä oli 924 000. Vuoden 2018 alusta huhtikuun puoliväliin saakka matkustajamäärä on kasvanut noin kuusi prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Liikennejärjestelyjen parantaminen on osa Finavia aktiivista kehittämistyötä Oulun lentoasemalla. Lähivuosien investoinnit ovat nousseet yhteensä noin 17 miljoonaan euroon.

Viime kesänä Finavia teki merkittävän peruskorjauksen ja paransi lentoliikenteen infrastruktuuria. Pari vuotta aikaisemmin uudistettiin terminaalin palvelut ja lisättiin viihtyisyyttä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksissa Oulun lentoasema on arvioitu Suomen parhaiden lentoasemien joukkoon erinomaisilla tuloksilla, ja se oli vuoden lentoasema vuosina 2014 ja 2016.