Exact voitti tarjouskilpailun Norjan ilmavoimien lentotukikohtien mittauspalveluista – toimeksiannon arvo 4.8 MEUR

DQXSfntXkAE0wV_

Exact on voittanut suuren tarjouskilpailun hankkeesta, jonka tarkoituksena on Norjan ilmavoimien Evenesissä ja Ørlandissa sijaitsevien lentotukikohtien päivittäminen vastaamaan nykyaikaisen ilmapuolustuksen vaatimuksia. Sopimuksen arvo on yhteensä 50 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja hanke kestää seitsemän vuotta.

– Olemme ylpeitä siitä, että Norjan Forsvarsbygg on valinnut Exactin yhteistyökumppanikseen. Me voimme täyttää hankkeen asettamat korkeat vaatimukset niin tekniikan kuin osaamisen ja tarkkuudenkin osalta, ja olemme mielellämme mukana kehittämässä tulevaisuuden lentotukikohtia Norjassa, sanoo Exactin konsernijohtaja Fredrik Andershed.

Hanke käynnistyy jo syksyllä, ja sen ensimmäisen vaiheen suunnitellaan kestävän seitsemän vuotta. Hankkeen arvon lasketaan olevan tältä ajanjaksolta 4.8 miljoonaa euroa, ja ensimmäisen vaiheen jälkeen hanketta voidaan mahdollisesti vielä jatkaa. EXACT vastaa kiitoratojen, rakennusten ja muiden tärkeiden kohteiden mittauksiin liittyvistä tehtävistä hankkeen edellyttämien tiukkojen toleranssivaatimusten mukaisesti. Lisäksi EXACT kehittää ja toteuttaa maantieteellisiä tietojärjestelmiä Norjan puolustusvoimien kiinteistönhallintayksikölle (Forsvarsbygg).

Projekti asettaa korkeat vaatimukset tekniselle osaamiselle ja tarkkuudelle, mikä on yksi syy siihen, miksi Exact pärjäsi kilpailussa parhaiten.

– Tekninen osaaminen on vahvuutemme. Meillä on myös runsaasti kokemusta vastaavista vaativista hankkeista, jotka asettavat suuria vaatimuksia tarkkuudelle ja suunnittelulle. Olen ylpeä pätevistä työntekijöistämme, joiden ansiosta saimme tämän toimeksiannon, Fredrik Andershed sanoo.

KELLONIEMEN LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHDAN URAKOITSIJA VALITTU – PERUSTUKSET VALETAAN HEINÄKUUSSA

8_Kopteri_ambulanssi

Lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin tukikohdan rakentaminen Kuopion Kelloniemessä alkaa heinäkuun alussa. Uusi tukikohta korvaa Rissalassa sijaitsevan väliaikaisen, vuokralla olevan parakkitukikohdan. Työt alkavat perustuksien ja pohjaviemärien rakentamisella. Uuden tukikohdan on määrä valmistua kesällä 2019.

Kelloniemeen rakennettavan kaksikerroksisen tukikohtarakennuksen pinta-ala on 925 neliömetriä. Kopteri- ja autohallin lisäksi rakennukseen tulee muun muassa toimistotiloja, luokkahuone, lääkevarasto sekä henkilöstölle tarkoitettuja tiloja.

Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii kuopiolainen Rakennusliike Kuoma Oy.

Rakennustyöt aloitetaan heinäkuun alussa maatöillä, perustuksien valamisella ja pohjaviemärin rakentamisella. Ensimmäinen työvaihe kestää noin puolitoista kuukautta, minkä jälkeen vuorossa on ala- ja yläpohjien ja ulkoseinien rakentaminen. Talotekniikkaa päästään suunnitelmien mukaan rakentamaan vuodenvaihteessa.

Valmistuessaan Kelloniemen tukikohta tuo säästöjä noin 150 000 euroa vuodessa.

– Suurimmat säästöt syntyvät halli- ja parakkivuokrien sekä Finavian veloittamien laskeutumismaksujen pois jäämisestä. Myös se tuo runsaasti säästöjä, että nykyinen polttoöljyllä lämpiävä, lämpöeristämätön halli korvataan uudella lämpöeristetyllä hallilla, johon tulee maalämpö, kertoo FinnHEMSin kiinteistöpäällikkö Kimmo Pendolin.

Pressuhallista kiinteään rakennukseen

FinnHEMS on toiminut Rissalan parakeissa vuodesta 2014 alkaen. Uudet, kiinteät tilat nopeuttavat hälytysajoneuvojen ja helikoptereiden liikkeelle lähtöä sekä tarjoavat miehistölle asianmukaiset lepotilat.

– Nykyisen pressuhallin korvautuessa kiinteällä rakennuksella autot ja kopterit saadaan omiin halleihinsa ja rakennuksen paloturvallisuus paranee huomattavasti, Pendolin sanoo.

Kelloniemen rakennushankkeelle myönnetty rakennuslupa sai lainvoiman helmikuun alussa. Alueen asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi heinäkuussa 2017. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Norwegian valittiin Euroopan parhaaksi halpalentoyhtiöksi

737 MAX

Norwegian on viikonloppuna valittu vuoden 2018 Euroopan parhaaksi halpalentoyhtiöksi matkailualan maailmanlaajuisessa World Travel Awardsissa. Se on yhdeksäs palkinto, jonka Norwegian on ottanut vastaan tähän mennessä tänä vuonna.

World Travel Awards jaetaan matkailualan parhaille toimijoille. Palkinnot perustuvat matkailualan ammattilaisten omiin suosikkeihin, joita he ovat äänestäneet. Norwegian vastaanotti neljännen kerran Paras halpalentoyhtiö Euroopassa -tunnustuksen.

– Tuhannet kiitokset kaikille, jotka äänestitte meitä. Palkinto on tunnustus upealle työlle, jota 9 500 omistautunutta työntekijäämme tekee joka päivä. Palkinto osoittaa, että uusia koneita, hyvää palvelua ja edullisia hintoja arvostetaan, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Norwegian on aiemmin tänä vuonna saanut seuraavat tunnustukset:

  • Kolme Airline Passengers Experience Associationin (APEX) tunnustusta ja arvostetun Passenger Choice Awards -tunnustuksen. Sen lisäksi, että yhtiö on arvioitu neljän tähden lentoyhtiöksi, se on palkittu Best WiFi- ja Best Overall Passenger Experience, Low Cost Carrier in Europe -palkinnoilla.
  • Value Airline of the Year -tunnustus, jonka antoi johtava kansainvälinen ilmailualan lehti Air Transport World.
  • Nimitys Norjan innovatiivisimmaksi yritykseksi norjalaisessa Innovasjonsmagasinet-lehdessä.
  • Norwegian Reward -kanta-asiakasohjelma sai kaksi tunnustusta arvostetussa Freddie Awardsissa Yhdysvalloissa: Ilmailualan paras kanta-asiakasohjelma Euroopassa/Afrikassa ja Paras kampanja Euroopassa/Afrikassa.
  • Yleisöpalkinto Norjan matkailualan ”Oscar-gaalassa”, Grand Travel Awardsissa.

Kiire ja myöhässä aloitettu jarrutus johtivat Norwegianin lentokoneen ulosajautumiseen Helsinki-Vantaalla viime kesänä

Dg14e-tWkAAIpJD

Kuva: OTKES

Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtui 11.7.2017 vaaratilanne, jossa kentälle laskeutunut Norwegian Air Shuttle -yhtiön Boeing 737-800 -tyyppinen matkustajalentokone ajautui ulos kiitotien päästä. Koneessa oli kuuden hengen miehistö ja 168 matkustajaa. Vaaratilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Lentokoneeseen ja kiitotien päätyvalaisimiin tuli vaurioita.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kaksi turvallisuussuositusta tutkintansa perusteella Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lle ilmailun turvallisuuden parantamiseksi ja vastaavien vaaratilanteiden estämiseksi. Pahimmillaan ulosajautumiset kiitotieltä voivat johtaa erittäin vakaviin seurauksiin.

Dg14e_MXkAEScm8

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, miten ohjaamoyhteistyön koulutusta voidaan parantaa maassa operoinnin osalta. Tutkinnassa ilmeni kommunikaation puutteita ohjaamoyhteistyössä laskukiidon aikana. Tämä heikensi lentäjien valppautta ja tilannetietoisuutta.

Toimiva ohjaamoyhteistyö on oleellinen osa lentoturvallisuuden varmistamista. Lentäjien peruskoulutuksessa sekä säännöllisessä ohjaamoyhteistyön koulutuksessa korostetaan muun muassa määrämuotoisen viestinnän tärkeyttä sekä valmiutta puuttua tilanteisiin, joissa kokee turvallisuuden mahdollisesti vaarantuvan. Vaaratilanteista suuri osuus tapahtuu kiito- ja rullausteillä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA selvittää, ovatko nykyiset lentoliikenteen aikataulut realistisia ja vaikuttavatko ne lentoliikenteen käytäntöihin turvallisuutta heikentävästi. Lentoyhtiöillä on tiukat aikataulutavoitteet keskinäisen kilpailun ja taloudellisten tekijöiden vuoksi. Tasapainoilu aikataulutavoitteiden ja turvallisuustavoitteiden välimaastossa voi johtaa toimintatapoihin, jotka heikentävät turvallisuutta.

Matkustajakoneen jarrutus aloitettiin liian myöhään, jonka lisäksi märän kiitotien ja ilmajarrujen (spoilerit) puuttumisen vaikutusta jarrutusmatkaan ei ennakoitu. Vaaratilanteen taustalla vaikutti pyrkimys saada aikataulua kiinni sekä jouduttaa kiitotien vapauttamista. Lento lähti Tukholmasta 53 minuuttia myöhässä aikataulustaan. Se oli ollut myöhässä jo edellisessä lähdössä Helsingistä Tukholmaan, ja myöhästymisaika oli edelleen kasvanut. Koneiden kääntöajat lentokentillä ovat lyhyitä. Lyhyessä ajassa matkustajat vaihtuvat ja lentokone muun muassa tankataan, lastataan ja siivotaan. Yhdenkin asian viivästyminen johtaa helposti myöhästymiseen.

Lentäjien kannalta on ongelmallista, mikäli lennot myöhästyvät usein heistä riippumattomista syistä. Heillä on paine pyrkiä vähentämään myöhästymistä niin paljon kuin mahdollista. Tiukka pyrkiminen aikataulussa pysymiseen tai myöhästymisen vähentämiseen, voi olla turvallisuuden kannalta ristiriitaista.

Tutkintaselostus

Metsäpalojen tähystyslentoihin siirretään lisärahaa

forest-fire-14934363511Qi

Alkukesän pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää nosti metsäpaloriskin poikkeuksellisen suureksi lähes koko maassa. Metsäpalojen tähystyslennoista aiheutuneet kustannukset ovat olleet sen vuoksi tänä kesänä jo nyt merkittävästi ennakoitua suuremmat. Hallituksen raha-asiainvaliokunta myönsi 27.6. sisäministeriölle luvan siirtää Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lisärahaa tähystyslentojen kustannusten kattamiseen, jotta koko kesäkauden lennot voidaan turvata.

Tähystyslennon lentoonlähtökynnyksen ratkaisee Ilmatieteenlaitoksen määrittämä reittikohtainen indeksiluku. Indeksiluvun perusteella reitillä lennetään tarvittaessa yksi tai kaksi lentoa vuorokaudessa. Suurimmalla osalla 25 reitistä on jouduttu alkukesällä lentämään kaksi tähystyslentoa päivittäin. Lisäksi pelastusviranomaisen pyynnöstä tehdään operatiivisia tähystys- ja tiedustelulentoja sekä opastus- ja johtolentoja.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa metsäpalojen tähystyslentojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvien kustannusten maksamisesta koko maassa sisäministeriön osoittamien määrärahojen puitteissa.

Tähystyslentojen kustannukset ovat alkukesänä olleet yli miljoona euroa, kun viitenä edellisenä vuonna koko vuoden kustannukset ovat olleet keskimäärin 260 000 euroa. Suurimmillaan metsäpalojen tähystystoiminnasta aiheutuvien kustannusten arvioidaan nousevan 4,1 miljoonaan euroon vuoden 2018 aikana, jos säätila jatkuisi yhtä kuivana koko kesän. Tällöin määrärahan käyttö olisi 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarviossa arvioitua suurempi.

Norwegian lanseeraa kaksi uutta suoraa reittiä Helsinki-Vantaalta: Tel Aviv ja Gdansk

Norwegian Boeing 737-800

Norwegian jatkaa reittiverkostonsa kehittämistä Suomessa ja lanseeraa uudet suorat reittilennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tel Aviviin ja Gdanskiin.

Norwegian aloittaa tulevana syksynä suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalta Gdanskiin ja Tel Aviviin. Gdansk on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista, joka tarjoaa rikkaan kulttuurielämän, kauniita rantoja ja mielenkiintoisen historian. Tel Aviv on Israelin toiseksi suurin kaupunki, joka houkuttelee matkailijoita kauniilla hiekkarannoilla, vilkkaalla huvi- ja kulttuuritarjonnalla sekä hyvillä ostosmahdollisuuksilla.

Norwegian on aiemmin tänä vuonna kertonut kahdesta uudesta suorasta Helsinki-Vantaalta lennettävästä reitistä, uusista reiteistä Krakovaan ja Agadiriin. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut lisäävänsä lähtöjä talvikaudella useisiin suosittuihin kohteisiin.

– Suomen markkinat ovat meille tärkeät ja olemme iloisia, että voimme jälleen lanseerata kaksi uutta reittiä Helsingistä ja tarjota näin suomalaisille matkustajille aiempaakin enemmän valinnanmahdollisuuksia. Suomessa on suuri kiinnostus joustavia ja edullisia lentolippujamme kohtaan. Toivotamme matkustajat tervetulleiksi lennoillemme uusilla ja polttoainetehokkailla lentokoneillamme, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Uudet reitit Gdanskiin ja Tel Aviviin
Helsinki-Vantaa (HEL) – Gdansk (GDN) liikennöidään kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin 29. lokakuuta 2018 alkaen.

Helsinki-Vantaa (HEL) – Tel Aviv (TLV) liikennöidään kerran viikossa lauantaisin 3. marraskuuta 2018 alkaen.

LÄÄKÄRIHELIKOPTEREILLA USEITA SYNNYTYSHÄLYTYKSIÄ JUHANNUKSENA

5_Kopteri_lennossa

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Yllättävästi FinnHEMS hälytettiin juhannuksena kaikkiaan seitsemään sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen, kun vuosi takaperin niitä ei ollut ainuttakaan. Hälytyksistä kolme tuli Vantaan tukikohtaan, kaksi Rovaniemelle sekä Tampereelle ja Kuopioon molempiin yksi.

– Yleisimmin ensihoitolääkäriä tarvitaan synnytyksiin, joissa vastasyntynyt tarvitsee elvytystä tai äidillä on vakava verenvuoto. Useimmiten kenttäsynnytykset kuitenkin sujuvat hyvin, jolloin lääkäriä ei tarvita, kertoo ensihoitolääkäri Jouni Nurmi Vantaan tukikohdasta.

Synnytystehtävien määrä vaihtelee päivästä toiseen. Vuositasolla hälytykset ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet. Viime vuosina määrä on vakiintunut noin 240 hälytykseen, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin FinnHEMSin ensimmäisenä toimintavuonna 2012. Trendin syitä ei vielä tiedetä.

– Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi sairaaloiden muuttuneet ohjeistukset synnyttäville äideille, pidentyneet synnytysmatkat tai kasvaneen maahanmuuton myötä korostuneet kulttuurierot. Asiaa selvitellään parhaillaan, jotta taustalla vaikuttavat syyt tulisivat todistettavasti ilmi, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Juhannuksen (22.–24.6.) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 25 hälytystä

FH20 Turku: 27 hälytystä

FH30 Pirkkala: 41 hälytystä

FH50 Oulu: 17 hälytystä

FH51 Rovaniemi: 14 hälytystä

FH60 Kuopio: 35 hälytystä

 

LEKA 2018 -lentotoimintaharjoitus lennetään Rovaniemen tukikohdasta

ILMASK_Hawk_taivaalla

Kuva: Ilmavoimat

lmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää LEKA 2018 -lentoharjoituksen Rovaniemen tukikohdassa 2.- 6.7.2018 (vko 27).

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella kello 7.30 -23 välisenä aikana maanantaista torstaihin. Harjoitusosasto palaa perjantaina Tikkakoskelle kello 15.00 mennessä.

Lentotoiminta suuntautuu pääsääntöisesti Rovaniemen harjoitusalueille. Lisäksi lennetään suunnistuslentoja Lapin ja Pohjanmaan alueella 150 metrin korkeudella.

Malmin lentoasemaa ei voi suojella rakennusperintölailla

199253 . D171

Kuva: SKY-FOTO Möller/ Helsingin Kaupunginmuseo

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista, mutta tämän tulee tapahtua asemakaavoituksen avulla.

Malmin lentoaseman ystävät ry pitää lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja on esittänyt ELY-keskukselle lentoasemakokonaisuuden suojelua rakennusperintölain perusteella. Rakennusperintölaki ei kuitenkaan mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain silloin, jos suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla.

Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarvot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella.

Kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiiviskin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tämä yhteensovittaminen on Malmin lentoaseman kohdalla mahdollista. Maakuntakaavan suunnittelumääräys edellyttää, että alueen käyttötarkoitus taajamana sovitetaan yhteen maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaalitaan alueen ominaispiirteitä.

Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan.

Fortum aktiivisesti mukana kehittämässä sähköistä ilmailua Suomessa

85a70fd633449ea6_800x800ar

Fortum osallistuu Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen hankkeeseen, jossa testataan sähkön käyttöä lentokoneen käyttövoimana. Ensimmäinen Suomeen hankittu sarjavalmisteinen sähkölentokone, Pipistrel Alpha Electro, lentää suunnitelmien mukaan ensilentonsa Suomessa heinäkuun 31. päivä kello 10 Helsingissä Malmin lentokentällä.

“Liikenteen sähköistyminen on mielestämme yksi tehokkaimmista keinoista pienentää hiilidioksidipäästöjä. Olemme olleet edelläkävijä sähköautoliikenteen latausinfran kehittämisessä ja laajentamisessa Pohjoismaissa. Nyt haluamme soveltaa sähköautojen latausinfrasta saamaamme kokemusta nopeasti kehittyvän sähköisen lentoliikenteen kehittämisessä”, teknologiajohtaja Heli Antila Fortumista kertoo.

Sähkön käyttö lentoliikenteessä pienentää päästöjä ilmakehään ja vähentää lentämisen aiheuttamaa melua lentokenttien läheisyydessä. Ratkaisuna käytetään täyssähkömoottoreita pienkoneissa ja hybriditeknologiaa suuremmissa matkustajaliikenteen koneissa.

“Osallistumalla tähän Suomen ensimmäiseen sähkölentokonehankkeeseen saamme arvokasta tietoa sähkölentokoneiden akkujen lataamisesta, akkujen kestosta ja virrankulutuksesta lennon eri vaiheiden aikana. Tätä tietoa voimme hyödyntää ilmailun infrastruktuurin kehittämisessä ja rakentamisessa”, projektipäällikkö Tapio Poutiainen Fortumista toteaa.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokonetta käytetään tutkimustiedon keräämisen lisäksi monipuolisesti lentäjäkoulutuksessa.

“Käyttökustannuksiltaan perinteistä lentokonetta edullisempi sähkölentokone mahdollistaa lentokoulutuksen aiempaa useammalle lentoharrastuksesta tai lentäjän urasta haaveilevalle. Eräiden arvioiden mukaan sähkölentokoneen käyttö lentokoulutuksessa voisi alentaa koulutuksen hintaa jopa yhdellä kolmasosalla”,   Janne Vasama, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksestä kertoo.