Author: kerttuvali

Ilmavoimat Red Flag -harjoitukseen Alaskaan lokakuussa

Red Flag-Alaska

Ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ilmavoimien järjestämään Red Flag -ilmaoperaatioharjoitukseen 4.-19.10.2018 Alaskassa. Suomesta harjoitukseen lähtee kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Eielsonin lentotukikohtaan tukeutuvan suomalaisen harjoitusjoukon vahvuus on enimmillään noin 70 henkilöä.

Alaskassa ja Nevadassa järjestettävät Red Flag -harjoitukset lukeutuvat maailman vaativimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin. Alaskan suurilla harjoitusalueilla voidaan harjoitella ilmakomponentin toimintaa kokonaisuudessaan mahdollisimman realistisessa ympäristössä. Harjoitus sisältää laajoja yhteisoperaatioita (Combined Air Operations), ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan -toimintaa, elektronista sodankäyntiä sekä ilmatankkauksia. Hävittäjien lisäksi harjoitukseen osallistuu johtokoneita, ilmatankkauskoneita, häirintäkalustoa, simuloitua ilmatorjuntaa sekä helikoptereita.

Harjoitusvastustajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien aggressoriyksikkö, joka pyrkii jäljittelemään teknologisesti edistyneen vastustajan kalustoa ja taktiikkaa. Aggressoriyksikkö käyttää F-15 Eagle ja F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä sekä esimerkiksi häirintään tarkoitettua lentokalustoa. Harjoitusvastustajalla on käytössään myös simuloitua ilmatorjuntaa.

Varsinaisen Red Flag Alaska 19-1 -harjoituksen (4.-19.10.2018) lisäksi ilmavoimat osallistuu ennen harjoitusta (24.9.–3.10.2018) ja sen jälkeen (22.–26.10.2018) kahdenvälisesti Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa Alaskassa järjestettäviin Distant Frontier 1 ja Distant Frontier 2 -harjoituksiin. Osallistuminen Red Flag -harjoitukseen korvaa tänä syksynä ilmavoimien vuosittaisen Ruska-ilmaoperaatioharjoituksen. Kaluston ja henkilöstön siirtolennot Suomesta Alaskaan alkavat syyskuussa. Harjoitukseen osallistuu Suomesta yhteensä 110 henkilöä, rotatoitavan harjoitusjoukon vahvuus Eielsonissa on enimmillään noin 70 henkilöä.

Suomalaisten F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien lisäksi Red Flag Alaska 19-1 -harjoitukseen osallistuu Yhdysvaltain ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä, A-10 Thunderbolt II -maataistelukoneita sekä valvonta-, johto- ja ilmatankkauskoneita, Yhdysvaltain merivoimien elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita EA-18G Growler -koneita, Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18D Hornet -monitoimihävittäjiä sekä Etelä-Korean ilmavoimien F-15K Slam Eagle -monitoimihävittäjiä. Harjoitukseen osallistuminen tuo Suomen ilmavoimille arvokasta kokemusta, sillä Red Flag -harjoitukseen muodostettavaa toimintaympäristöä ei sellaisenaan ole mahdollista toteuttaa kotimaassa.

Suomen osallistumista Red Flag -harjoitukseen on valmisteltu jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan ilmavoimat ovat osallistuneet harjoitukseen aiempina vuosina. Alaskan Red Flag -harjoituksen osalta tutustuminen ja jatkosuunnitteluperusteiden kartoitus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, jonka jälkeen ilmavoimat on osallistunut harjoitukseen tarkkailijana useita kertoja. Tämän syksyn harjoituksen yksityiskohtainen suunnittelu aloitettiin vuoden 2016 alussa.

Osallistuminen Red Flag -harjoitukseen sisältyy puolustusvoimien vuoden 2018 harjoitussuunnitelmaan, joka perustuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (TP-UTVA) joulukuussa 2017 tekemään linjaukseen Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön.

Red Flag -harjoituksia on järjestetty Alaskan osavaltiossa sijaitsevissa Eielsonin ja Elmendorf-Richardsonin lentotukikohdissa vuodesta 2006 lähtien. Alaskassa järjestettäviin Red Flag -harjoituksiin osallistuu keskimäärin 100 ilma-alusta ja 1500 henkilöä. Nevadan osavaltiossa sijaitsevasta Nellisin lentotukikohdasta käsin Red Flag -harjoituksia on toteutettu vuodesta 1975 alkaen.

Ensimmäiset lähtevät matkustajat Tampere-Pirkkalan uudistuneelta lentoasemalta nousivat ilmaan Air Balticin kyydissä aikaisin aamulla

Finavia-Tampere_Airport-photo_Eventphoto_Vappula_85X2231

Kuva: Finavia

Finavian useita kuukausia kestänyt kehitys- ja peruskorjaushanke Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on valmistunut. Yli 17 miljoonan euron investointi nostaa kentän kapasiteettia ja tukee näin koko Pirkanmaan elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta.

Ensimmäiset matkustajat saapuivat uudistuneelle Tampere-Pirkkalan lentoasemalle jo aamuhämärissä. He nousivat Air Balticin koneeseen, joka teki ensimmäisen reittiliikenteen lentoonlähdön uutuuttaan hohtavalta kiitotieltä 13. elokuuta kello 5.25. Kyseessä oli lento BT358, joka suuntasi kohti Riikaa.

Viimeisetkin unenrippeet karisivat varhaisilta matkustajilta viimeistään terminaalissa, sillä Finavia yllätti heidät avajaisten kunniaksi leivoksilla ja kahvilla.

– Lentoasemamme on nyt loistokunnossa. Toivotamme pirkanmaalaiset tervetulleiksi käyttämään entistä ehompaa kotikenttäänsä. Tampere-Pirkkalasta on erinomaiset yhteydet kolmeen tärkeään lentoliikennekeskukseen eli hubiin: Helsinkiin, Riikaan ja Tukholmaan. Niiden kautta avautuvat loistavat yhteydet ympäri maailmaa. Suoraan Tampereelta lennetään Bremeniin, Budapestiin ja syksystä alkaen Malagaan, iloitsee Finavian aluejohtaja ja lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.

Finavia investoi Tampere-Pirkkalan lentoliikennealueiden uudistamiseen yhteensä yli 17 miljoonaa euroa. Asematason laajentaminen ja kiitotien uudistaminen nielivät 15 miljoonaa euroa. Lisäksi uusittiin kiitotien mittarilähestymisjärjestelmä (ILS) ja parannettiin tarkkuuslähestymismenetelmiä kahden miljoonan euron edestä.

– Uusien, leveiden kääntöpaikkojen ansiosta pystymme palvelemaan myös laajarunkokoneita. Peruskorjauksessa päästiin uusimaan myös kenttävalaistus energiatehokkaaseen led-teknologiaan ja parantamaan jäänestoaineiden talteenottoa ja suojauksia. Uudet ILS-laitteet parantavat lentoliikenteen operointimahdollisuuksia myös huonoissa sääolosuhteissa, kertoo Nurminen.

Nurminen kiittää urakoitsijoita hienosta työsuorituksesta ja kentän käyttäjiä joustavuudesta. Suurin osa töistä pystyttiin tekemään keskellä toimivaa lentoliikennettä.

– Näin laaja kehitys- ja peruskorjaushanke on aina iso ponnistus, sillä valmistumista määrittävät tiukat aikataulut ja töitä tehdään haastavissa olosuhteissa, sanoo Nurminen.

Huhtikuussa käynnistynyt remontti valmistui 12. elokuuta. Sotilas- ja yleisilmailu käynnistivät operaationsa uudistuneelta kiitotieltä heti samana päivänä.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys- ja peruskorjausohjelma pähkinänkuoressa

Päällystettävä alue 330 000 m² (50 jalkapallokentällistä)
Asematason laajennus 22 000 m²
Kaksi uutta kiitotien kääntöpaikkaa 8 000 m²
Maaperäsuojaus jäänpoistoa varten 8 000 m²
Sähkö- ja telekaapelointeja 10 000 m
Asfalttimassaa 60 000 tonnia
Uusi rullaustie 150 m
Uusia led-valoja 150 kpl
Uusia glykolipumppaamoja 2 kpl
Uusi ILS -järjestelmä 1 kpl
Työmaalla töissä 100 henkilöä

Rovaniemi saa taas uuden lentoyhteyden – Nyt kentälle laskeutuu easyJet

pavement-airport-airplane-plane-tarmac-aircraft-1247929-pxhere.com

Rovaniemen laajentuvalle lentokentälle laskeutuu pian lisää koneita suoraan Lontoosta, kun halpalentoyhtiö easyJet avaa uuden reitin Lontoon Gatwickin lentokentältä Rovaniemelle 31. lokakuuta. Reitti lennetään kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, talvikauden ajan.

Rovaniemi on ollut suosittu talvinen matkakohde brittituristien keskuudessa erityisesti viime vuosien aikana. Brittituristien määrä kasvoi Rovaniemellä lähes 40 prosenttia vuosina 2016­–2017. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäisen mukaan kasvu on seurausta onnistuneista uusista investoinneista, erityisesti uusista hulppeista majoituskohteista, ja paikallisten yrittäjien kanssa tehdystä yhteistyöstä. Myyntiin ja Lapin saavutettavuuteen on panostettu yhteisvoimin.

”Olemme innoissamme uudesta lentoyhteydestä, joka tuo britit tapaamaan Joulupukkia ja kokemaan joulun vuoden jokaisena päivänä. He ovat meille tuttu asiakasryhmä, jonka tiedämme rakastavan joulua, joulupukkia ja talvea”, Kärkkäinen sanoo.

Uusi lentoreitti palvelee koko Lapin matkailua. Rovaniemi on kulkuväylä Lappiin, ja Gatwickista saapuvat lennot tuovat asiakkaita myös kaikkiin ajomatkan päässä oleviin Lapin hiihtokeskuksiin. Brittituristien määrä koko Lapissa kasvoi edellisellä talvikaudella viidenneksellä.

Lentoasemayhtiö Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkosen mukaan uusi lentoyhteys on merkittävä virstanpylväs Finavialle.

”Lapin kiinnostavuus kansainvälisenä matkakohteena on kasvussa”, hän sanoo.

Finavia on investoinut 20 miljoonaa euroa Rovaniemen lentokentän laajennukseen. Laajennus valmistuu alkuvuodesta 2019. Yhteensä Lapin lentokentille investoidaan 55 miljoonaa euroa.

Wizz Air avaa uuden lentoreitin Turusta Kaunakseen

wizz-2654513_960_720

Wizz Air ryhtyy lentämään kaksi kertaa viikossa Liettuaan, Kaunakseen. Lennot ovat maanantaisin ja perjantaisin, ja ensimmäinen reittilento lähtee marraskuun 9. päivänä.

Turussa suorat lennot nähdään hienona mahdollisuutena eri toimijoiden yhteistyölle.

– Turku ja Turun seutu tarvitsee lisää kansainvälistä osaamista täyttämään positiivisen rakennemuutoksen mukanaan tuoman työvoimatarpeen. Kaikki reitit, jotka tukevat tätä, ovat lämpimästi tervetulleita, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

– Uusi reitti vahvistaa Wizz Airin sitoutumista Suomeen, Turun kaupunkiin ja Turun lentokenttään, toteaa Wizz Airin viestintäjohtaja Andras Rado.

– Kaikki suorat lennot lisäävät turismia ja luovat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Samaan tapaan kuin Gdanskin suorat lennot ovat lisänneet matkailua Puolaan, niin tämä yhteys tulee varmasti lisäämään matkailua Liettuaan. Uusi yhteys kiinnostaa varmasti, sillä Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas ei välttämättä ole monelle ennestään tuttu, matkailujohtaja Anne-Marget Hellén kertoo.

Kaunas sijaitsee jokien risteyksessä runsaan sadan kilometrin päässä nykyisestä pääkaupungista, Vilnasta.

Kaunas on tärkeä yliopistokaupunki, jossa sijaitsee Baltian maiden suurin teknillinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 12 000 opiskelijaa. Lisäksi Kaunaksessa sijaitsevat muun muassaTerveystieteiden yliopisto, Vytantas Suuren Yliopisto ja Urheiluyliopisto.

Kaunas on myös vanha hansakaupunki, josta löytyy merkintä arabialaisesta kartasta jo 1140-luvulta. Historiallinen vanha kaupunki on yksi lukuisista nähtävyyksistä. Lisäksi Kaunas tulee olemaan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022.

Uuden marraskuussa käynnistyvän Kaunas-yhteyden lisäksi Turusta pääsee tällä hetkellä suorilla lennoilla Tukholmaan, Gdanskiin ja Riikaan.

Finavian tuore tilasto: Lentomatkustajien määrät huimassa kasvussa

medium_Helsinki_Airport_2016_4

Kuva: Finavia

Finavian lentoasemien kautta on kuuden ensimmäisen kuukauden aikana matkustanut yhteensä 12,3 miljoonaa matkustajaa. Se on 1,3 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kertynyt 11,9 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili ennätykselliset 10,1 miljoonaa lentomatkustajaa.

– Lähes 12 prosentin kasvu hipoo jo taivaita. Suunta on hyvä paitsi Helsinki-Vantaalla myös keskeisillä maakuntakentillä. Erinomaiset luvut kertovat paitsi suotuisasta taloudellisesta tilanteesta myös siitä, että Helsinki-Vantaan asema merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana on vahvistunut. Tämä kehitys on avittanut myös muut verkoston lentoasemat hienoon nousuun, sanoo reittikehityksestä ja Helsinki-Vantaan lentoasemasta vastaava johtaja Joni Sundelin Finavialta.

Sundelin mukaan Finavian lentoasemilla oli yli 15 500 lentoa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin (+ 8,3 %). Esimerkiksi kesäkuussa koko maan reittilentojen yhteenlaskettu lukumäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 1 600:lla (+ 4,8 %) ja matkustajien yli 221 000:lla (+ 11,1 %).

Ruotsi ja Saksa ovat tänäkin vuonna säilyttäneet asemansa suosituimpina lentokohteina.

– Maakuntakenttien osalta eniten ulkomaanlentojen matkustajia oli Espanjan-reiteillä. Myös Kreikan-lomalennot kasvattivat suosiotaan. Iso-Britannian lennot kasvoivat yli viidenneksen, mikä tulee Lapin tilauslennoista. Kaiken kaikkiaan maakunnista oli tilastojemme mukaan vuoden alkupuoliskolla yli 18,7 % enemmän matkustajia Euroopan-lennoilla kuin vuotta aiemmin, kertoo Sundelin.

Helsinki-Vantaan ennätystehtailulle ei näy loppua

– Helsinki-Vantaalla saavutettiin 10 miljoonan lentomatkustajan rajapyykki jo kesäkuussa. Yli 84 prosenttia matkustajista lensi kansainvälisessä reittiliikenteessä. Eniten kasvoi vaihtomatkustajien määrä (+ 23,9 %), taustoittaa Sundelin.

Helsinki-Vantaan vahvaa kasvua selittävät paitsi aikaisempaa tiheämmät lentovuorot myös se, että yhä useammat lentoyhtiöt lentävät isoilla laajarunkokoneilla. Kaukolennoilla eniten matkustajia lensi Japanin-, Thaimaan- ja Kiinan-reiteillä. Yksittäisenä kohteena Qatarin lukuihin saatiin peräti 137,6 prosentin kasvupyrähdys.

– Odotamme, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu jatkuu. Ennustammekin tälle vuodelle 21 miljoonan matkustajan rajan rikkoutumista. Helsinki-Vantaalla on käynnissä Finavian yli miljardin euron investointiohjelma, jonka avulla valmistaudumme palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa, Sundelin kertoo.

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2018: Toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos nousi 27,6 prosenttia 47,9 miljoonaan euroon

airbus-2389715_1280

Huhti–kesäkuu 2018

  •  Liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 715,0 miljoonaa euroa (633,4)*.
  •  Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 17,9 prosenttia.
  •  Matkustajakäyttöaste laski 1,2 prosenttiyksikköä 82,5 prosenttiin.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 47,9 miljoonaa euroa (37,5). Liiketulos oli 39,9 miljoonaa euroa (89,1).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 203,2 miljoonaa euroa (162,2) ja investointien nettorahavirta -32,8 miljoonaa euroa (-136,5).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 4,2 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 5,0 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 9,9 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa (0,50).

Tammi–kesäkuu 2018

  •  Liikevaihto kasvoi 13,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 350,4 miljoonaa euroa (1 187,7)*.
  •  Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 18,4 prosenttia.
  •  Matkustajakäyttöaste nousi 0,1 prosenttiyksikköä 82,7 prosenttiin.
  •  Vertailukelpoinen liiketulos oli 51,8 miljoonaa euroa (28,5). Liiketulos oli 45,9 miljoonaa euroa (79,1).
  •  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 281,2 miljoonaa euroa (186,1) ja investointien nettorahavirta -86,7 miljoonaa euroa (8,6).**
  •  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,9 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,4 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Yksikkökustannus (CASK) laski 5,4 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 7,3 prosenttia vertailukaudesta.
  •  Osakekohtainen tulos oli 0,18 euroa (0,41).

*     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
** Investointien nettorahavirta sisältää vuoden toisella neljänneksellä 16,0 miljoonaa euroa sijoituksia rahamarkkinarahastoihin tai muihin yli kolmen kuukauden päästä erääntyviin rahoitusvaroihin. Vuoden alkupuoliskolla nämä sijoitukset kasvoivat nettomääräisesti 6,1 miljoonalla eurolla. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa. 

Tulevaisuuden näkymät

16.2.2018 julkaistu näkymä

Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti vuonna 2018. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.

Finnair suunnittelee kasvattavansa kapasiteettiaan yli 15 prosentilla vuonna 2018, suurimman osan tästä kasvusta osuessa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa.

Uusi näkymä 17.7.2018

Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen vuoden 2018 toisella puoliskolla. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.

Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.

Lentopetrolin hinnan tuntuva nousu vaikuttaa Finnairin tulokseen etenkin toisella vuosipuoliskolla. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 on suunnilleen edellisvuoden tasolla (2017: 170,4 miljoonaa euroa), jos polttoaineen hinta ja valuuttakurssit säilyvät nykytasollaan eikä markkinaympäristössä tapahdu merkittäviä muutoksia.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Finnairin toinen vuosineljännes oli kokonaisuutena hyvä. Vertailukelpoinen liiketuloksemme nousi kauden uudelle ennätystasolle 47,9 miljoonaan euroon polttoaineen hinnan noususta huolimatta. Kapasiteettimme kasvoi kutakuinkin odotustemme mukaisesti lähes kaksinkertaista vauhtia markkinakasvuun verrattuna. Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksimme nousi 50:een (Q2 2017: 47). Finnairilaiset ansaitsevatkin kiitoksen hienosta työstä nopean kasvun aikana.

Saavutettu tulosparannus kertoo, että olemme onnistuneet kasvustrategiamme toteutuksessa. Kysyntä kasvoi varsin hyvin kapasiteetin nousun mukaisesti kaikilla liikenne-alueilla, ja matkustajakäyttöasteemme oli hyvä. Matkustajien määrä nousi etenkin Aasian-liikenteessä. Venäjällä järjestetty jalkapallon FIFA World Cup näkyi kesäkuussa sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan reiteillä. Toukokuussa ja kesäkuussa teimme kuukausikohtaiset matkustajaennätykset. Myös matkapalvelujen liikevaihto kehittyi hyvin, kun taas lisämyynti ja rahti kasvoivat odotuksiamme hitaammin.

Matkustajiemme ja henkilöstömme turvallisuus ja hyvinvointi ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, kun tähtäämme alan parhaaseen palveluun, laatuun ja asiakas- ja henkilöstökokemukseen. Toimintamme kehitys jatkuu, jotta olemme jatkossakin kilpailukykyisiä Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen markkinakasvussa.

DHL kuljettaa ilmastoneutraalisti yhdellä maailman suurimmista rahtikoneista

9b632b501439c4a6_800x800ar

DHL Global Forwardingin hoitama lääketeollisuuden projektikuljetus toi tällä viikolla Suomeen yhden maailman suurimmista rahtikoneista. Antonov 124 pystyy ottamaan kuljetettavakseen yli 100 tonnia rahtia, ja sen siipien kärkiväli on yli 73 metriä.

”Perjantaina kohti Japania starttaava lähetys tarvitsee poikkeuksellisen tilavan rahtikoneen korkeutensa vuoksi, joka osittain ylittää 3,5 metriä”, kertoo lentorahtijohtaja Tuomas Kansikas DHL Global Forwarding (Finland) Oy:stä.

bddbc42d2346e53e_800x800ar

Noin 7700 kilometrin mittainen lentokuljetus Helsingistä Osakaan hoidetaan ilmastoneutraalisti. ”Koko kuljetuksen päästöt kompensoidaan sertifioidun ilmastonsuojeluhankkeen kautta. Ilmastoneutraalissa GoGreen-palvelussaan DHL ostaa hiilipäästöhyvityksiä ilmastonsuojeluprojekteista, joilla vähennetään kasvihuonepäästöjä ja toimitaan siten paikallisten yhteisöjen hyväksi”, sanoo DHL Global Forwardingin toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus.

”Kyseessä on tänä vuonna jo toinen ilmastoneutraali charterlento, jonka DHL Global Forwarding hoitaa. Tammikuussa Ähtärin pandat Lumi ja Pyry lensivät yhtiömme järjestämällä kuljetuksella Chengdusta Suomeen”, hän jatkaa.

DHL Global Forwarding on Deutsche Post DHL -konsernin maailmanlaajuisiin lento- ja merirahtikuljetuksiin sekä teollisuusprojekteihin erikoistunut liiketoimintayksikkö. Se on maailman suurin lentorahtihuolitsija ja alansa markkinajohtaja Suomessa.

Posted in:

MD500-helikopteri vaurioitui koulutuslennolla – ei henkilövahinkoja

md500

Hughes MD500-kevythelikopteri Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin MD500-kevythelikopteri vaurioitui koulutuslennolla Utin lentokenttäalueella torstaina 12. heinäkuuta noin kello 12. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Onnettomuus tapahtui ohjaajien jatkokoulutusohjelman mukaisessa pakkotilanneharjoituksessa. Helikopterin pyrstö ja pääroottorin lavat vaurioituivat kovan maahanlaskun johdosta.

Helikopterissa oli tapahtumahetkellä kaksi henkilöä. Helikopterin ohjaaja ja lennonopettaja siirtyivät itse ulos vaurioituneesta koneesta ja heidät tarkastettiin Sotilaslääketieteen keskuksen Utin terveysasemalla. Onnettomuudesta ei syntynyt henkilövahinkoja.

Puolustusvoimat asettaa tapahtuman johdosta tutkintaryhmän.

Ilmailua mukaan lukien dronejen lennättämistä rajoitetaan Helsingissä ja ympäröivällä alueella 15.–17.7.2018 klo 8.00 asti

kartta-1-viitteellinen-lentokieltoalue-1

Kartta 1: viitteellinen lentokieltoalue

Ilmailua rajoitetaan Helsingin kaupungissa ja ympäröivällä alueella sunnuntain 15.7.2018 klo 6.00 ja tiistain 17.7.2018 klo 8.00 välisenä aikana. Rajoitus koskee sekä lentoliikennettä että miehittämätöntä ilmailua kuten droneja.

Rajoitukset ovat seuraavat:

  • Helsingin kantakaupungin yllä ja Helsinki-Vantaan lennonjohdon lähialueella ilmailu on kokonaan kielletty lukuun ottamatta kaupallista ilmaliikennettä, jonka määränpää tai lähtökenttä on Helsinki-Vantaan lentoasema. (Kartta 1: viitteellinen lentokieltoalue)
  • Helsinkiä ympäröivälle laajemmalle alueelle maanpinnasta Helsinki-Vantaan lennonjohdon ilmatilaan asti asetetaan transponderi- (TMZ), radio- (RMZ) sekä lentosuunnitelmapakko (FPL MZ). Lentosuunnitelma tulee jättää kaksi tuntia ennen aiottua toimintaa. (Kartta 2: lentokieltoalue EFR416A, alueilla B1–B3 lentäminen ja lennättäminen ainoastaan vaatimusten mukaisesti)

2018-07-10 18_18_07-kartta-2-lentokieltoalue-efr416a-alueilla-b1-b2-ja-b3-lentaminen-ja-lennattamine

Kartta 2: lentokieltoalue EFR416A, alueilla B1, B2 ja B3 lentäminen ja lennättäminen ainoastaan vaatimusten mukaisesti

Rajoitukset koskevat kaikkea ilmailua mukaan lukien miehittämätön ilmailu. Kartan 1 alueella ei siis saa lennättää esimerkiksi droneja tai muita miehittämättömiä ilma-aluksia ollenkaan. Kartan 2 alueilla B1–B3 lennättäminen on sallittua ainoastaan, kun ottaa huomioon yllämainitut vaatimukset. Poikkeuslupia ei myönnetä.

Rajoitukset eivät koske sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaisia eikä pelastustointa, ensihoitopalvelua tai potilaskuljetuksia hoitavia viranomaisia tai heidän määräämiään lentoja silloin, kun näille viranomaisille säädettyjen tehtävien suorittaminen vaatii lentämistä alueella. Rajoitukset eivät myöskään koske kiireellistä lääkintälentotoimintaa helikoptereilla, eikä lentoja, jotka perustuvat Suomea sitovaan kansainväliseen velvoitteeseen.

Finnairin kesäkuun 2018 liikennetiedot: Matkustajamäärässä uusi ennätys, yli 1,2 miljoonaa matkustajaa kesäkuussa

finnair-2786442_1280

Finnair kuljetti kesäkuussa 1 240 500 matkustajaa eli 12,8 % enemmän kuin vuoden 2017 vastaavalla jaksolla. Matkustajamäärä kasvoi Aasian liikenteessä, (+15,5 %), Euroopan liikenteessä (+12,4 %) Pohjois-Amerikan liikenteessä (+18,2 %) ja kotimaan liikenteessä (+9,9 %).

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi kesäkuussa 16,4 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi tätä hitaammin, 14,5 %. Nopea kapasiteetin kasvu heijastui matkustajakäyttöasteeseen, joka laski 1,4 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 85,4 %.

Tarjotusta kapasiteetista 48 % oli Aasian-liikenteessä, 41 % Euroopan-reiteillä ja loput Pohjois-Amerikan ja kotimaan liikenteessä. Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat vertailujakson jälkeen käyttöön otetut A350-lentokoneet. Tarjonta kasvoi Aasian-liikenteessä 16,4 %, ja kasvu tuli pääasiassa lentojen lisäyksiin Tokioon ja Bangkokiin sekä uuden Nanjingin reitin avaukseen. Pohjois-Amerikan-liikenteessä kapasiteetti nousi 11,7 %, mikä oli seurausta pääasiassa Chicagon-reitin lisävuoroista.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 18,0 %, ja sitä kasvattivat kapearunkolaivaston koon kasvattaminen vertailujaksosta ja lisäistuimet osassa nykyisistä kapearunkokoneista. Lisäkapasiteetti kohdistui useiden kohteiden, etenkin Tallinnan, Bergenin, Berliinin, Gdanskin, Pietarin ja Moskovan, lisävuoroihin. Euroopan-liikennettä kasvatti myös huhtikuun lopussa käynnistetty uusi reitti Stuttgartiin. Kotimaan liikenteen tarjonta kasvoi 8,6 % vertailujaksosta, ja sitä kasvatti etenkin Oulun-lentojen lisäkapasiteetti.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 14,8 % Aasian-liikenteessä, 13,8 % Euroopan-liikenteessä, 17,5 % Pohjois-Amerikan liikenteessä ja 11,1 % kotimaan liikenteessä. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 86,2 %, Euroopan-liikenteen 83,8 %, Pohjois-Amerikan-liikenteen 94,2 % ja kotimaan liikenteen 70,0 %. Koko liikenteen matkustajakäyttöaste laski 1,4 prosenttiyksikköä 85,4 %:iin.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat kesäkuussa 23,9 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 8,3 % erityisesti Pohjoismaiden ja Japanin rahtimarkkinoiden hyvän kehityksen ansiosta. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä. Rahtilentovolyymit laskivat vertailujaksosta, jolloin Finnair vuokrasi rahtitilaa Japan Airlinesilta.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK) laski huhti–kesäkuussa 4,2 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,67 eurosenttiä.

”Menneellä vuosineljänneksellä teimme useita kuukausitason matkustajamäärä- ja kasvuennätyksiä. Kapasiteettimme voimakkaan kasvun seurauksena matkustajakäyttöasteemme heikkeni, ja koko neljänneksen yksikkötuotto jäi vertailukaudesta odotustemme mukaisesti”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Kesäkuussa 81,1 % (83,5) Finnairin lennoista saapui aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet kesäkuu 2018 

kesäkuu 2018  muutos %  vuoden 2018 alusta  muutos % 
Koko liikenne yhteensä 
Matkustajat 1000 1 240,5 12,8 6 473,9 14,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. (ASK) 3 780,7 16,4 20 384,4 18,4
Myydyt henkilökilometrit milj. (RPK) 3 227,8 14,5 16 862,3 18,5
Matkustajakäyttöaste % 85,4 -1,4p 82,7 0,1p
Rahti ja posti tn 13 911,1 -2,9 70 848,5 -2,0
Tarjotut tonnikilometrit 552,4 14,2 3 006,4 17,4
Myydyt tonnikilometrit 376,9 10,6 1 957,0 14,3

Aasian reittiliikenne 
Matkustajat 1000 208,5 15,5 1 190,8 24,3
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 814,8 16,4 10 394,1 24,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 564,3 14,8 9 006,4 24,5
Matkustajakäyttöaste % 86,2 -1,2p 86,6 -0,2p
Euroopan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 836,4 12,4 3 856,4 12,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 568,0 18,0 7 472,9 10,5
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 314,3 13,8 5 931,1 10,4
Matkustajakäyttöaste % 83,8 -3,1p 79,4 -0,1p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 38,4 18,2 168,4 19,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 292,2 11,7 1 473,7 17,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 275,3 17,5 1 243,7 21,2
Matkustajakäyttöaste % 94,2 4,7p 84,4 2,5p
Kotimaan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 157,3 9,9 1 258,3 11,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 105,7 8,6 1 043,8 18,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 74,0 11,1 681,1 13,5
Matkustajakäyttöaste % 70,0 1,6p 65,2 -3,0p
Rahtiliikenne 
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 800,1 -25,2 9 374,9 -24,4
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 990,9 17,8 4 281,5 -2,4
– Asian rahtiliikenne tn 10 124,9 8,5 52 602,9 15,7
– Kotimaan rahtiliikenne tn 45,2 5,2 283,3 -55,1
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 12 961,1 2,7 66 542,6 5,8
Rahtilento tn** 950,0 -44,1 4 305,9 -54,3
Kokonaisrahti- ja posti tn 13 911,1 -2,9 70 848,5 -2,0
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 145,8 18,6 774,6 14,0
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 88,0 -0,4 448,0 2,0
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 144,1 23,9 765,3 21,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 86,4 8,3 440,9 12,8
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 60,3 -11,5p 57,8 -6,8p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 50,1 4,6p 48,4 -3,4p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 67,4 -10,9p 64,9 -4,6p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 60,0 -8,6p 57,6 -4,3p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–              Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–              Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–              Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–              Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–              Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–              Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–              Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä