Utin tukikohtaa varten ostettiin Saksasta lääkärihelikopteri – Lääkärit on jo valittu

Kuvaaja DRF Luftrettung

Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS on tehnyt hankintasopimuksen saksalaisen DRF Luftrettungin kanssa Airbus H145 -helikopterin ostamisesta. Kone täydentää yhtiön H145-kalustoa, jolla operoidaan Kuopion, Oulun, Rovaniemen ja ensi vuodesta alkaen myös Kouvolan tukikohdista. 

Käytettynä ostetun, aiemminkin lääkärihelikopterikäytössä olleen helikopterin myyjä on saksalainen voittoa tavoittelematon pelastushelikopteriorganisaatio DRF Luftrettung. DRF on Euroopan johtavia lääkäri- ja pelastushelikopterioperaattoreita, jolla on yksi maanosan laajimmista H145-laivastoista.

Investoinnin arvo Kouvolan tukikohtaa varten hankittavaan helikopteriin ja muihin tarvittaviin helikopterin varusteisiin on noin 7 miljoonaa euroa.

Uuden tukikohdan perustamistyö etenee

Kaluston täydentäminen ja helikopterihankinta tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajentuessa. Toiminta Kouvolassa on määrä aloittaa alkuvuonna 2026. Utin lentoaseman alueelle tulevan tukikohdan rakennustyöt ovat käynnissä ja rakennuksen on määrä valmistua syksyllä.

Eduskunnan oikeusasiamies linjasi Kaakkois-Suomea palvelevan lääkärihelikopteritukikohdan perustamisesta vuonna 2015. Perustamishanketta viedään eteenpäin yhdessä kaakon hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa.

Airbus Helicopters H145 D2

  • Kaksimoottorinen kevyt helikopteri HEMS- eli kiireiseen ensihoitotoimintaan.
  • Valmistettu vuonna 2014
  • Tavanomainen matkalentonopeus on noin 230 km/h.
  • Kaksi istuinta edessä ja kaksi takana sekä potilaspaikka potilaskuljetuksiin.

Finavia uudistaa strategiansa ja toimintamallinsa

Finavia päivittää strategiaa sekä uudistaa toimintamallinsa lisätäkseen kasvumahdollisuuksia ja liiketoimintansa arvonluontia. Finavia tekee muutoksia myös johtoryhmään ja suunnittelee muutoksia organisaatioon uuden toimintamallin mukaisesti. Muutosten tavoitteena on lisätä entisestään asiakaslähtöisyyttä, vahvistaa yhtiön arvonluontia ja luoda pitkäaikaista omistaja-arvoa.

Ilmailun toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lentoasemayhtiö Finaviaan merkittävästi. Geopoliittinen epävarmuus, lentoliikenteen maltilliset kehitysnäkymät Euroopassa sekä muutokset vaihtomatkustamisen kilpailudynamiikassa ja matkustustottumuksissa edellyttävät uudistettua strategiaa ja jatkuvaa uudistumista.

Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä uuden strategian ytimessä on kannattava kasvu ja jatkuva operatiivisen tehokkuuden parantaminen. Tehokkuutta kasvatetaan erityisesti hyödyntämällä uusia teknologioita. Lentoliikenteen kannattavan kasvun varmistaminen on keskeinen strateginen tavoite. Jatkossakin yhtiö haluaa varmistaa edellytykset turvalliselle ja täsmälliselle lentoasematoiminnalle sekä korkealle palvelutasolle.

Lisäksi yhtiö hakee uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaa kokonaisuutena. Strategisena tavoitteena on monipuolistaa arvonluontimahdollisuuksia lentoliikenteen tuottojen lisäksi ja kartoittaa aktiivisesti uusia kasvumahdollisuuksia lentoasema-alueiden kokonaisvaltainen arvonnousu ja asiakaskokemus huomioiden. Keskeiset toimenpiteet yhtiön arvonluonnin laajentamiseksi ovat kaupallisen ja kiinteistöliiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen lentoasemien alueella, tilankäytön optimointi sekä aktiivinen kiinteistöomaisuuden kehittäminen.

Uuden strategiansa mukaisesti yhtiö haluaa palvella entistä laajempaa asiakasportfoliota: matkustaja- ja lentoyhtiöasiakkaiden lisäksi keskeisiä asiakasryhmiä ovat jatkossa myös lentoasemien alueilla toimivat yritysasiakkaat ja vuokralaiset sekä lentoasemilla kävijät. Vahvojen kumppanuuksien avulla tuetaan erinomaisten lentoasemapalvelujen mahdollistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Uudistumisella haetaan myös vahvistunutta asiakas- ja tuloskeskeisyyttä koko organisaatiossa. Vauhdittaakseen uudistumista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista Finavia muuttaa toimintamalliaan ja organisaatiotaan ja siirtyy kolmen ulkoisesti raportoitavan liiketoimintayksikön rakenteeseen. Jatkossa yhtiössä on kolme liiketoiminta-aluetta: Helsinki-Vantaan lentoasema, lentoasemaverkosto sekä kaupallinen ja kiinteistökehitys. Tammikuussa 2025 hankitun kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö AVIA Real Estaten yhdistäminen osaksi Finavian uutta organisaatiota toteutetaan syksyn 2025 kuluessa.

Finavian johtoryhmä 1.9.2025 alkaen

Suunniteltu uusi toimintamalli tuo muutoksia Finavian johtoryhmän kokoonpanoon ja vastuisiin. Uusi johtoryhmä ja sen jäsenet aloittavat uusissa tehtävissään 1.9.2025 alkaen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Finavian johtoryhmä koostuu seuraavista henkilöistä 1.9.2025 alkaen:

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja nimitetään myöhemmin
Henri Hansson, johtaja, Lentoasemaverkosto
Ulla Serlenius, johtaja, Kaupallinen ja kiinteistökehitys ja vt. Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja
Petri Vuori, johtaja, Reittikehitys
Jani Jolkkonen, johtaja, Turvallisuus, teknologia, infra ja ympäristö
Hannu Karru, vt. johtaja, Talous ja hankinta
Jessica Diktonius, johtaja, Viestintä, markkinointi ja vastuullisuus
Maria Fyrstén, johtaja, Henkilöstö
Janne Simula, johtaja, Lakiasiat

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajan ja talousjohtajan haku on käynnissä.

”Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä keskitymme kannattavaan kasvuun ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Haluamme lakisääteisen tehtävämme mukaisesti edelleen varmistaa, että operatiivinen kyvykkyytemme lentoasemaverkoston ja -palveluiden ylläpitäjänä, järjestäjänä ja kehittäjänä säilyy korkealla tasolla. Samaan aikaan haemme aktiivisesti uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaamme kokonaisuutena. Nopeutamme kasvupolkuamme uudistamalla toimintamalliamme ja organisaatiotamme. Yhdessä johtoryhmän ja ammattitaitoisen henkilöstömme kanssa olemme sitoutuneet uudistamaan Finaviaa ja varmistamaan strategiamme menestyksekkään toteuttamisen. Olen vakuuttunut siitä, että uudistetun strategian ja suunniteltujen muutosten myötä pystymme tarjoamaan entistä paremman kokemuksen asiakkaillemme, kiihdyttämään kasvuamme ja luomaan pitkäaikaista arvoa omistajillemme”, kommentoi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Strategiakauden taloudelliset tavoitteet 2025–2028

Osana uutta strategiaa Finavia tarkentaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Yhtiön tavoitteena on kestävä arvonluonti strategiakaudella:

  • Matkustajamäärä: 22,6 miljoonaa (vuonna 2024: 19,6 miljoonaa)
  • Liikevaihto: 540 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 396,5 miljoonaa euroa) ​
  • Liikevoitto-%: 16 %
  • Sijoitetun pääoman tuotto: 6 %
  • Kestävä arvonluonti: Finavia pyrkii maksamaan strategiakaudella kasvavaa osinkoa säilyttäen samalla joustavuuden investoida hyvän tuottoasteen kohteisiin (osinko 2024: 0 euroa)

Otkes aloitti tutkinnan lento-onnettomuudesta

Turvallisuustutkinnan keskiössä inhimilliset tekijät onnettomuuden synnyssä

Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt turvallisuustutkinnan Helsinki-Vantaan lentoasemalla 16.8.2025 tapahtuneesta lento-onnettomuudesta, jossa asematasolle pysäköity ATR 72-500 -lentokone lähti moottorien käynnistyksen jälkeen tahattomasti liikkeelle ja törmäsi maavirtalähteeseen.

Lentokone oli juuri palannut huollosta, ja lähtövalmistelut olivat käynnissä. Kun pyöräkiilat poistettiin ja moottorit käynnistettiin, lähti lentokone tyhjäkäynnin aikana liikkumaan eteenpäin. Se liikkui noin yhdeksän metrin matkan ja törmäsi maavirtalähteeseen. Paikkatutkinnassa selvisi, ettei koneen seisontajarru ollut ollut päällä”, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

 Maailmalla on sattunut henkilövahinkoja tämän tyyppisissä onnettomuuksissa. Nyt oli onni onnettomuudessa, sillä niiltä vältyttiin. Aineelliset vauriot ovat kuitenkin mittavat. Yksi maapalveluyrityksen työntekijä joutui juoksemaan lentokoneen alta pois, kun lentokone lähti liikkumaan, joten kyseessä oli todellinen läheltä piti –tilanne. Potkurin paloja löytyi lähes 30 metrin päästä, joten mahdollisuudet paljon pahemmalle lopputulemalle olivat olemassa”, jatkaa Kotiranta.

Sanottakoon vielä sen verran, että tästä onnettomuudesta julkaistuissa kuvissa näkyy valkoista sammutusvaahtoa maassa. Pelastuslaitoksella oli epäilys, että rikkinäisistä potkureista tai potkurin osista pääsisi komposiittipölyä ilmaan. Mahdollinen pöly haluttiin sitoa ennen koneen evakuointia ja näin suojata matkustajien poistumista. Palovaaraa onnettomuudesta ei matkustajille koitunut. Lentokoneessa ei myöskään ollut polttoainevuotoa”, kertoo Kotiranta.

Paikkatutkinta saatiin valmiiksi 16.8. illan aikana, ja lentokoneesta otettiin talteen lentoarvotallennin (FDR) sekä ohjaamon äänitallennin (CVR), joiden sisältö tullaan purkamaan ja analysoimaan.

Onnettomuustutkintakeskus on nimennyt tutkintaryhmän. Tutkintaa jatketaan materiaalin keruulla ja kuulemisilla. Tutkinnan keskiössä ovat erityisesti inhimilliset tekijät onnettomuuksien synnyssä.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- ja vahingonkorvauskysymyksiin.

Turvallisuustutkinnan kesto on noin 9-12 kuukautta.

Finavian liiketoimintakatsaus tammi-kesäkuu 2025: Kansainvälinen kysyntä siivittää Suomen lentoliikenteen kasvua

Tammi-kesäkuussa 2025 Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4 miljoonaa). Matkustajamäärä kasvoi 5,5 prosenttia. Finavian liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa kansainvälisen matkustuksen kasvun vetämänä. Yhtiön liiketulos katsauskaudella oli voitollinen, mutta tilikauden tulos säilyi edelleen tappiollisena. Katsauskaudella yhtiö ilmoitti myös kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa edistymisestä, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason oman toimintansa päästöjen osalta.

Tammi-kesäkuu 2025 lyhyesti 

  • Finavian liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13,7 prosenttia ja oli 218,7 miljoonaan euroa (192,4). Liikevaihdon kasvuun vaikutti kansainvälisen lentomatkustuksen kasvu sekä katsauskaudella hankittu kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö Avia Real Estate. Ilman Avia Real Estaten vaikutusta liikevaihdon kasvu oli 8,4 prosenttia.
  • Avia Real Estaten liikevaihto oli 13,1 miljoonaa euroa.  Avia Real Estate on yhdistetty Finavia-konsernin lukuihin tytäryhtiöinä helmikuusta alkaen.
  • Liiketulos kasvoi ja oli 4,9 miljoonaa euroa (-5,1). Tilikauden tulos parani mutta säilyi tappiollisena -8,5 milj. euroa (-15,0). Tappioon vaikuttivat erityisesti pienemmät alueelliset lentoasemat, joiden matkustajamäärien kehitys jatkui heikkona. Avia Real Estate heikensi konsernin tulosta lähinnä yksittäisiin kiinteistöihin tehtyjen arvonalennusten takia.
  • Katsauskaudella Verohallinto on oikaissut Avia Real Estate Oy:n vuoden 2024 verotusta. Vuonna 2025 Avia Real Estaten tulee päätöksen mukaisesti maksaa 17,4 milj. euroa tuloveroa ja veronkorotusta. Verotuspäätöksellä arvioidaan olevan vähäinen merkitys Finavian vuoden 2025 tilikauden tulokseen. Katsauskauden jälkeen Avia Real Estate on valittanut Verohallinnon päätöksestä.
  • Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4), joista 8,0 miljoonaa (7,4) matkusti kansainvälisillä lennoilla.  Kotimaan lentojen matkustajamäärä laski hieman ollen 1,92 miljoonaa (1,94).
  • Kotimaan ja kansainvälisen rahdin määrä laski yhteensä 1,0 prosenttia ja oli 90 988 tonnia (91 944).
  • Raportointikaudella Helsinki-Vantaan lentoasema palkittiin asiakaskokemukseltaan Euroopan parhaaksi 15–25 miljoonan matkustajan kokoluokassa sekä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi.

Toimitusjohtaja Kimmo Mäki: 

“Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihtomme ja -tuloksemme kasvoi odotustemme mukaisesti matkustajamäärän kasvun, lentoasemilla harjoitettavan kaupallisen liiketoiminnan hyvän kehityksen ja hyvän kulujenhallinnan ansiosta. Tammikuun lopussa saimme päätökseen yrityskaupan, jonka myötä omistusosuutemme AVIA Real Estatessa nousi 49 prosentista 100 prosenttiin. Järjestely vahvistaa Finavian strategista asemaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiympäristön kiinteistöhallinnassa ja tukee lentoasema-alueen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 9,9 miljoonaa matkustajaa, mikä on 5,5 % enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki tästä määrästä 8,1 miljoonaa matkustajaa ja verkostolentoasemien kautta 1,9 miljoonaa matkustajaa.

Vuoden alkupuoliskolla lentomatkustuksen kasvu painottui kansainväliseen lentomatkustukseen, kun taas matkustus kotimaan reiteillä hieman vähentyi.

Lapin lentoasemien ennätyksellisestä talvikaudesta huolimatta verkostolentoasemien toiminta säilyi edelleen tappiollisena erityisesti pienten lentoasemien vähäisten lento- ja matkustajamäärien vuoksi.

Katsauskaudella Suomen hallitus päätti jatkaa maakuntalentoja alkuvuoteen 2028 saakka Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan sekä Poriin. Puoliväliriihessä päätetty valtion tuki ostoliikenteelle ohjautuu täysimääräisesti lentoja operoivalle lentoyhtiölle, eikä lentoasemien toiminta ole tukien piirissä. Finavialle ostoliikennekenttien operoinnista aiheutuu vuosittain noin 20 miljoonan euron negatiivinen kassavirta johtuen maakuntalentojen vähäisestä määrästä ja lentokoneiden matalista täyttöasteista. Yhtiö näkee tärkeänä, että lentoliikenteen tukemisessa huomioitaisiin myös päätöksen vaikutus Finavian talouteen.

Olemme jatkaneet määrätietoisesti työtämme kestävän kehityksen, matkustajien asiakaskokemuksen ja kaupallisten palvelujen kehittämiseksi – ja tämä työ on tuottanut tulosta monella mittarilla.

Kestävän kehityksen eteen tekemämme pitkäjänteinen työ saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason. Nettonollataso tarkoittaa, että vähennämme toiminnastamme aiheutuvat hiilipäästöt niin alas kuin teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Maailmassa on vain parikymmentä lentoasemaa, jotka ovat saavuttaneet ACA-ohjelman mukaisen nettonollapäästöjen tason, ja näistä viisi ovat Finavian lentoasemia. Finavian Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemamme saavuttivat ensimmäisinä nettonollatason. Oman toiminnan päästöt Helsinki-Vantaalla syntyvät pääosin infrastruktuurin energiankulutuksesta, mitä yhtiö on pystynyt tehostamaan merkittävästi pitkäjänteisillä energiansäästötavoitteilla. Tavoitteemme on vähentää hiilipäästöjen määrä kaikilla lentoasemillamme nettonollatasolle vuoden 2025 aikana. Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme hiilinegatiivisuutta.

Yhtiö on systemaattisesti jatkanut matkustajille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Huhtikuussa 2025 ilmoitimme kolmen miljoonan euron investoinnista Rovaniemen lentoaseman terminaalin laajentamiseen. Tällä investoinnilla vastaamme Lapin matkailun voimakkaaseen kasvuun ja kehitämme matkustajakokemusta edelleen. Laajennus valmistuu jo talvikaudelle 2025–2026, ja se tukee Rovaniemen kehittymistä merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi: Finavia on aiemmin investoinut 25 miljoonaa euroa Rovaniemen lentoasemaan osana Lapin lentoasemien laajempaa kehitysohjelmaa vuosina 2018–2020, ja uusi investointi jatkaa tätä strategista panostusta alueen matkailun kasvuedellytysten turvaamiseksi.

Yhteistyössä lentoasemien kaupallisia palveluja tuottavien vuokralaisten kanssa olemme kehittäneet lentoaseman palveluja matkustajille entistä houkuttelevammiksi. Tunnustuksena tästä Helsinki-Vantaa valittiin keväällä NCSC (Nordic Commercial Spaces and Communities) Awards Finland -kilpailussa vuoden 2025 kauppapaikaksi alle 25 000m² -kategoriassa (kaupallisten tilojen pinta-ala).

Maaliskuussa Helsinki-Vantaa valittiin kuudetta kertaa Euroopan parhaaksi lentoasemaksi kokoluokassaan (15–25 miljoonaa matkustajaa). Palkinnon myöntää vuosittain lentoasemien kattojärjestö Airports Council International (ACI). Tämä tunnustus on osoitus henkilöstömme sitoutumisesta korkeaan laatuun ja sujuvaan asiakaskokemukseen. Samalla lentoasema nousi Skytraxin vertailussa Pohjois-Euroopan parhaaksi – merkki siitä, että työmme saa arvostusta kansainvälisten matkustajien silmissä.

Olemme kuluneen kevään aikana valmistelleet uutta strategiaa, joka kattaa myös tammikuussa ostetun Avia Real Estaten. Strategian tavoitteena on parantaa liiketoimintamme kannattavuutta sekä varmistaa kyvykkyytemme tuottaa palveluita ja luoda kasvua turvallisesti, vastuullisesti ja laadukkaasti myös tulevina vuosina. Työskentelemme tiiviisti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa arvioidessamme suuntaamme muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudistettu strategia julkaistaan syksyllä 2025.”

Lue kaikki taloustiedot Finavian Taloustiedot-verkkosivulta.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,8 miljoonaa matkustajaa heinäkuussa 2025

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,8 miljoonaa matkustajaa heinäkuussa 2025. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi prosentin vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 2 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi prosentin edellisvuodesta.

Heinäkuussa 90 % lentoliikenteen matkustajista matkusti ulkomaanlennoilla

Heinäkuussa 2025 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi noin 1,6 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä noin 150 000 matkustajaa. Vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla prosentin suuremmat ja muilla kotimaan lentoasemilla 4 % pienemmät.

Lentoliikenteen matkustajista 90 % matkusti ulkomaanlennoilla ja 10 % kotimaanlennoilla heinäkuussa 2025. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 94 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 39 %. Kaikista matkustajista 98 % matkusti reittilennoilla.

Heinäkuussa 2025 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 545 tonnia. Rahdista 98 % kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 100 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 6 888 tonnia (44 %) oli saapuneita ja 8 657 tonnia (56 %) lähteneitä.

Vuoden 2025 tammi-heinäkuun aikana Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 11,7 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 5 % enemmän kuin vuonna 2024 samalla ajanjaksolla. Vuoden 2025 alusta rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 104 264 tonnia, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuoden 2024 tammi-heinäkuun aikana.

Hawkit harjoittelevat Oulunsalossa Hela 25 -harjoituksessa viikolla 35

Vanhan maalauskaavion mukainen Hawk Mk51, harmaa Mk51A ja punavalkoinen Mk66 vuonna 2012. Kuva: Ilmavoimat / Ville Tuokko.

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Hela 25 -lentotoimintaharjoituksen Oulunsalon tukikohdassa 25.–29. elokuuta 2025.

Lentotoimintaa on päivittäin kello 09.00-21.00 välisenä aikana, lukuunottamatta perjantaita, jolloin lentotoiminta päättyy noin kello 14.30.

Harjoituksessa on mukana kahdeksan Hawk-suihkuharjoituskonetta. Lentoalue ulottuu Oulunsalon lisäksi Keski-Suomeen ja Perämerelle. Harjoituksen tarkoitus on kouluttaa ohjaajia ja lentoteknistä henkilökuntaa toimintaan vieraassa tukikohdassa ja sen toimintaympäristössä, sekä kasvattaa lentointensiteettiä.

Wizz Air avaa suoran reitin Bukarestista Turkuun

Euroopan nopeimmin kasvaviin lentoyhtiöihin kuuluva Wizz Air avaa suoran reitin Romanian pääkaupungista Bukarestista Turkuun lokakuun lopussa. Lennot operoidaan 239-paikkaisella Airbus 321neo -koneilla, ja lentoja on kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin.

Uusi yhteys on jatkoa Wizz Airin laajempaan panostukseen Romanian markkinaan. Yhtiö ilmoitti kesällä sijoittavansa lisää konekapasiteettia Bukarestiin ja avaavansa useita uusia reittejä eri puolille Eurooppaa.

– Wizzin toimintamalli on siirtää koneita ketterästi reiteiltä toiselle kannattavuuden maksimoimiseksi ja avata uusia potentiaalisia kohteita nopeallakin aikataululla. Perinteiset verkostolentoyhtiöt perustavat reittivalintojaan usein historiallisella matkustajavirtadatalla, mutta halpalentoyhtiöissä kokeillaan rohkeasti uusia ja yllättäviäkin markkinoita. Yksi Wizzin tärkeä kohderyhmä on sukulais- ja ystävävierailuihin liittyvä matkustus, jota tämäkin reitti varmasti palvelee, sanoo projektijohtaja Carol Aren Visit Turku Archipelagosta.

Wizz Air lentää Turusta myös Puolan Gdanskiin. Yhtiö on aikaisemmin lentänyt Turusta muun muassa Roomaan, Skopjeen, Krakovaan ja Budapestiin.

Uusi yhteys täydentää Turun lentoaseman kasvavaa eurooppalaista yhteysverkkoa, johon kuuluvat lisäksi SAS:in reitit Kööpenhaminaan sekä Tukholmaan ja airBalticin reitti Riikaan.

Turun lentoasema oli viime vuonna Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema, ja sen matkustajamäärä oli 255 000 matkustajaa. Määrissä oli yhdeksän prosenttia kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on enemmän kuin Suomen lentoasemilla keskimäärin.

Ilmavoimien ylilennot Punkaharjulla ja Helsingissä

Matias_LugePixabay

Ilmavoimat lentää 17. ja 19. elokuuta F/A-18 Hornet -ylilennot Punkaharjulla ja Helsingissä.

Ilmavoimat lentää F/A-18 Hornet -ylilennon Mannerheim-ristin ritari Eero Seppäsen muistomerkin paljastustilaisuuden yhteydessä Putikon asemalla Punkaharjulla sunnuntaina 17. elokuuta kello 14.30.

Tiistaina 19. elokuuta lennetään Hornet-ylilento Helsingissä Santahaminassa. Hornet lentää Santahaminan saaren yli kello 16. Lennon lähestymissuunta on etelästä, ja lennon jälkeen kone kaartaa takaisin kohti etelää.

Lentotoiminnalla on säävaraus. Lentojen yksityiskohdat voivat muuttua ennakkoon tiedotetuista.

Kempower sähköistää Norjan lentoliikennettä toimittamalla täyssähkölentokoneen latausinfraa Stavangerin lentoasemalle

Camilla Walla/Avinor

Kempowerin myynti- ja huoltokumppani DRiiV Solutions on toimittanut Kempowerin laitteilla varustetun latausinfrastruktuurin Stavangerin lentoasemalle osana kokeilua, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa Norjan asema päästöttömän ja vähäpäästöisen ilmailun kansainvälisenä testiareenana. Latauslaite antaa virtaa uudelle täyssähkölentokoneelle, joka lentää Stavangerin lentoaseman ja Bergenin lentoaseman välillä syksystä 2025 alkaen.

Stavanger, Norja – 14.08.2025 – Kempowerin myynti- ja huoltokumppani DRiiV Solutions on toimittanut Kempowerin laitteilla varustetun latausinfrastruktuurin Stavangerin lentoasemalle osana kokeilua, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa Norjan asema päästöttömän ja vähäpäästöisen ilmailun kansainvälisenä testiareenana. Latauslaite antaa virtaa uudelle täyssähkölentokoneelle, joka lentää Stavangerin lentoaseman ja Bergenin lentoaseman välillä syksystä 2025 alkaen.

Norja on edelläkävijä Ilmailun sähköistämisessä ja sen vuoristoisessa maastossa ovat tärkeitä lyhyitä matkoja tekevät pienlentokoneet, jotka soveltuvat parhaiten sähköistämiseen. Huhtikuussa 2024 norjalainen lentoasemaoperaattori Avinor ja Norjan siviili-ilmailuviranomainen aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on tehdä Norjasta kansainvälinen päästöttömän ja vähäpäästöisen ilmailun testiareena. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä kestävään ilmailuun testilennoilla ja infrastruktuuria Kehittämällä.

Ensimmäisenä käynnistyvät Stavangerin ja Bergenin lentoasemien väliset säännölliset testilennot. Rahtilennot tehdään amerikkalaisen BETA-lentokonevalmistajan täyssähköisellä ALIA-koneella, jota lentää Bristow Norway. Koelentojen tavoitteen on todistaa sähkölentokoneiden käyttökelpoisuus.

DRiiV Solutionsin johtamassa hankkeessa Stavangerin lentoasemalle on asennettu Kempower Control Unit -laturi yhdistettynä Kempower Power Unit -tehoyksikköön, joka kykenee tuottamaan jopa 300 kW:n tehon sähkölentokoneelle. DRiiV:n tiimi suunnitteli ainutlaatuisen latausjärjestelmän, jossa Kempower Control Unit-laturin 5 metriä pitkä latauskaapeli upotettiin maan alle. Laturi sijaitsee lämmitettävässä laatikossa suojassa lumelta, minkä ansiosta se on käyttökelpoinen ympäri vuoden.

Ensimmäinen koelento tehtiin perjantaina 8. elokuuta 2025, ja koelennot on tarkoitus aloittaa alkusyksystä.

“Tieajoneuvojen sähköistäminen on ollut erittäin menestyksekästä ja nyt on ilmailualan aika liittyä tähän liikkeeseen. Norja on houkutteleva markkina-alue uusien teknologioiden varhaiselle käyttöönotolle ja tärkeä toimija pyrkimyksessä kohti fossiilivapaata ilmailua vuoteen 2050 mennessä”, sanoo DRiiV Solutionsin toimitusjohtaja Kristoffer Hurv.

“Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, miten erotumme tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja kaikenlaisille sähköajoneuvoille – olipa kyse sitten lentokoneista, raskaista kuorma-autoista tai henkilöautoista. Olemme myös hyvin ylpeitä ja kiitollisia vahvasta kumppanuudestamme Kempowerin kanssa, mikä mahdollistaa tämänkaltaiset hankkeet”, Hurv jatkaa.

”Olemme ylpeitä voidessamme tukea maailman johtavaa kokeilua yhdessä arvostetun kumppanimme DRiiV Solutionsin kanssa, joka on työskennellyt kanssamme reilun vuoden ajan”, sanoo Kempowerin Pohjois-Euroopan myyntijohtaja Erik Kanerva.

“DRiiV Solutionsin tiimi on jatkuvasti syventänyt tietämystään tuotteistamme ja ratkaisuistamme sekä osoittanut vahvaa sitoutumista laatuun ja innovointiin. Tämä lentokonehanke kuvastaa DRiiV Solutionsin näkemystä ja asiantuntemusta, ja olemme erittäin ylpeitä siitä, että he ovat valinneet meidät luotettavaksi toimittajakseen. Odotamme innolla, miten kokeilut kehittyvät Norjan jatkaessa sähköisen ilmailun kehityksen edistämistä”, sanoo Kanerva.

Patrialle sopimus komposiittikomponenttien kokoonpanoista Airbus A350F:ään

Patria on tehnyt sopimuksen komposiittikomponenttien kokoonpanoista Airbusin uuden A350F-lentokoneen rahtitilaan.

Sovittujen komponenttien tuotanto tapahtuu Patriassa Hallin toimipisteessä. Sopimukseen liittyvät toimitukset on suunniteltu alkavaksi vuonna 2025.

Sopimus vahvistaa entisestään kahden yrityksen välistä yhteistyötä tulevina vuosina.

“Patrialle on kunnia tehdä komposiittikomponenttien kokoonpanoja Airbusille. Tämä sopimus merkitsee pitkäaikaisen ja laajan kumppanuuden jatkoa yritystemme välillä eri projekteissa, ja se osoittaa Patrian kyvykkyyden kansainvälisessä ilmailuteollisuudessa”, sanoo Patrian Sustainment Solutions -liiketoiminta-alueen kaupallisen ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Kilpeläinen.