Adressin Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut lähes 70 000 kansalaista ja lentoaseman lakkauttamisella olisi kohtalokkaita seurauksia monella osa-alueella. Malmin lentoaseman lakkauttaminen johtaisi muun muassa pääkaupunkiseudun harrasteilmailutoiminnan loppumiseen. Vaihtoehtoisiksi lentokentiksi on esitetty Hyvinkään ja Nummelan lentokenttiä, joissa kuitenkin harrastetaan lähinnä purjelentotoimintaa eikä niillä ole ympäristölupien puolesta mahdollista vastaanottaa Malmin harrasteilmailun volyymia.
Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi YY-Optimalta selvityksen, joka on suorastaan teilattu ilmailualan asiantuntijoiden, harrastajien sekä selvityksen läpikäyneen tilastotieteen emeritusprofessorin toimesta. Selvitys ei perustunut faktoihin tai operaatiotietoihin, vaan oletuksiin. On selvää, että tällaisen selvityksen pohjalta ei voida esittää toimintalinjauksia tulevaisuuteen.
Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta puhuvat myös taloudelliset, turvallisuuspoliittiset, kulttuurihistorialliset, lentäjäkoulutukselliset sekä ekologiset syyt. Malmin lentoaseman toimijat työllistävät yhteensä viitisen sataa työntekijää ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa. Lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain laskeutumismäärillä mitattuna ja Helsingin seudun ainoa yleisilmailukenttä sekä tärkeä pääkaupunkiseudun liike-elämälle. Esimerkiksi poikkeusoloissa Malmin lentokentän toiminta varakenttänä on Helsingin ja Suomen tuvallisuuden kannalta merkityksellinen. Lentäjäkoulutuksen siirtäminen muualle Suomeen on esitetyllä aikataululla lähes mahdotonta ja lähimmät toimintaan soveltuvat lentokentät sijaitsevat Porissa, Jyväskylässä ja Tampereella. Kulttuurihistoriallisesti Malmin lentoaseman miljöö on myös kansainvälisesti noteerattu, kun se vuonna 2004 ja 2006 otettiin World Monuments Fundin sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Lentoasemalla on myös ekologinen merkitys, sillä alueella pesii useita harvinaisia lintulajeja.
Harkinnassa on ollut myös muiden maakuntalentoasemien lakkauttaminen. Maakuntalentoasemien merkitys on suuri alueidensa liike-elämälle ja talouskehitykselle. Esimerkiksi yritysjohtajille tehdyssä kyselyssä 45 % vastanneista katsoi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yritysten kilpailukykyä. Tutkimusten mukaan lentoyhteyksien merkitys yritysten kilpailukykyyn on kuudessa vuodessa yli kaksinkertaistunut joten lentoliikenteeseen panostamisella nähdään olleen suora positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.
Lentoasemat toimivat myös varsin edullisesti suhteutettuna muihin liikennemuotoihin. Samaan aikaan kun kotimaan lentoreittejä on karsittu, ovat suorien tilaus- ja lomalentojen määrät koko ajan lisääntyneet. Lentoasemien karsimisen sijaan tulisikin pohtia, mitä keinoja on kotimaan lentoyhteyksien parantamiseksi. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Norjasta, jossa maakuntakenttien osuus matkustajista on 52 %, Suomessa vastaavan luvun ollessa 23 %.
Taloustilanteen ollessa huono, on mietittävä keinoja, joilla suunta saadaan muutettua eikä kurjistaa tilannetta entisestään. Panostetaan tulevaisuuteen ja kehittämiseen, ei hetkellisiin säästöihin. Malmin lentoasematoiminnan lakkauttaminen on ensisijassa peruttava ja maakuntalentoasemien kohdalla tulisi panostaa kehittämiseen. Jos haluamme parantaa Suomen kilpailukykyä ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla, tulee myös maakuntalentoasemien toimintaa ja lentoreittien suunnittelua tehostaa ja parantaa – ei ajaa alas. Näin pystytään paremmin varmistamaan yritysten kilpailukyvyn säilyminen koko valtakunnan alueella.
