Author: kerttuvali

Finnairin lennoille päätyi vesipulloja, jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytysoireita

Tuote voi aiheuttaa ruokamyrkytysoireita

Finnairin lennoille on päätynyt erä pullotettua lähdevettä, jossa on mikrobiologinen poikkeama. Asiasta tiedotti tuoteen valmistaja

Finnairissa varoiteltiin, että matkustajien tai lentohenkilöstön ei pidä juoda pullovettä. Tuote voi aiheuttaa ruokamyrkytysoireita, kuten ripulia, oksentelua tai pahoinvointia.

Niissä havaittiin raja-arvot ylittäviä tuloksia koliformisista ja Pseudomonas aeruginosa -bakteereista.

Finnair kertoi tiistaina, että se on vetänyt kaikki pullot lennoilta, mutta varoittaa että joitakin pulloja saattaa yhä olla lentokoneissa, jos ne ehdittiin lastata ennen ilmoitusta.

Tiedote takaisinvedosta yhdestä tuotantoerästä Villi Lähdevettä

Finn Spring on 9.9.2025 tehnyt takaisinvedon rajallisesta määrästä Villi Lähdevesi 0,33 l -tuotteita parasta ennen -päiväyksellä 11.7.2027. Kyseinen tuotantoerä on valmistettu Finnairille ja tuotteita on toimitettu vain heille.

Tuotantoerässä todettiin omavalvonta-analyyseissä heti tuotannon jälkeen raja-arvot ylittäviä tuloksia (koliformisia ja Pseudomonas aeruginosa -bakteereja) ja tuotteet asetettiin heti tulosten valmistuttua toimituskieltoon ja jatkotutkimusten jälkeen tuote-erä määrättiin hävitettäväksi.

Valitettavasti varastovirheen takia pieni osa tuotteista päätyi virheellisesti hävityksen sijaan toimitettavaksi Finnairille 20.8.2025, vaikka tuotteet olivat toimituskiellossa.

Takaisinvedosta ilmoitettiin Finnairille 9.9.2025, heti kun virhe havaittiin. Suurin osa toimitetuista tuotteista saatiin vedettyä pois käytöstä. Kyseistä tuote-erää ei enää ole Finnairilla käytössä, mutta pieni määrä erän lähdevesipulloja ehti tarjolle Finnairin lennoilla ennen takaisinvetoa.

Teemme tiiviisti yhteistyötä Finnairin kanssa tilanteen jatkoselvitysten osalta. Korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty vastaavien varastovirheiden välttämiseksi.

Kuluttajien tiedustelut asiasta pyydetään tekemään Finnairin asiakaspalveluun.

 

OTKES: Otkes on aloittanut tutkinnan Helsinki-Vantaan vaaratilanteesta – tutkinnan päähuomio maahuolintapalveluissa

Turvallisuustutkinnan keskiössä maahuolintapalvelujen tuottaminen lentoasemilla

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on aloittanut tutkinnan 28.8.2025 Helsinki-Vantaan lentoasemalla sattuneesta vakavasta vaaratilanteesta, jossa Juneyao -lentoyhtiön lentokoneen vasen siipi osui pysähtyneeseen porrasautoon lentokoneen tullessa matkustajaterminaalin parkkipaikalle.

”Julkisuudessakin on käyty keskustelua siitä, onko noin pari viikkoa sitten samalla lentoasemalla sattuneessa onnettomuudessa yhtäläisyyksiä tämän tapahtuman kanssa. Jos näin olisi, olisimme nämä voineet yhdistää teematutkinnaksi – mitä emme nyt tehneet.  28.8. sattuneessa vaaratilanteessa tutkinnan päähuomio kohdistuu maahuolintapalveluihin, niiden järjestelyihin ja menetelmiin,” toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

”Paneudumme tutkinnassa esimerkiksi siihen, mihin erilaisia ajoneuvoja ja kuljetuskärryjä parkkeerataan lentoasemalla, ja miten niitä käytetään lentokoneiden läheisyydessä. Katsomme myös sitä, miten alueiden käyttö on suunniteltu,” lisää Kotiranta.

”Toki meillä lähes kaikissa tutkinnoissa on inhimillinen tekijä – yksinkertaistettuna ihminen – jossakin määrin osallisena vaaratilanteen tai onnettomuuden synnyssä,” tarkentaa Kotiranta.

”Helposti tulee vedettyä yhtäläisyys marraskuussa 2024 lentoasemalla sattuneeseen työtapaturmaan, jossa maahuolintayhtiön työntekijä kuoli. Saattaa vaikuttaa siltä, että OTKES tarttuu välillä vähäpätöisiin ’kämmeihin’, ja jätämme osin vakavia tapahtumia tutkimatta. Meillä on turvallisuustutkintaa arvioitaessa myös velvoittavaa kansainvälistä normistoa peilipintana. Toki tutkinnan käynnistämisen arviointi on aina lopulta OTKESin omissa käsissä. Kahdessa viimeisessä käynnistetyssä ilmailun turvallisuustutkinnassa on lentokone ollut selkeästi lennolla – eli matkustajat ja miehistö ovat olleet koneessa. Toki tutkintakynnykseen vaikuttavat muutkin tekijät,” kertoo Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut kuulemiset ja materiaalin keruun. Kansainväliset säädökset antavat lentokoneen rekisteröintivaltiolle mahdollisuuden nimittää valtuutettu edustaja turvallisuustutkintaan, ja Kiinan kansantasavallan onnettomuustutkintaviranomainen on näin tehnyt. Myös Yhdysvallat on nimennyt valtuutetun edustajan turvallisuustutkintaan.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- ja vahingonkorvauskysymyksiin.

Turvallisuustutkinnan kesto on noin 9-12 kuukautta.

Norwegian päättää ennätyskesän 2,8 miljoonalla matkustajalla elokuussa

Norwegianilla oli elokuussa 2 420 727 matkustajaa, mikä merkitsee ennätyksellisen huippusesongin päättymistä. Tämä pätee erityisesti Widerøeen, joka teki uuden matkustajaennätyksen jokaisena kesäkuukautena. Widerøen elokuun matkustajamäärä oli 366 216, mikä nosti konsernin kokonaismäärän 2 786 943 matkustajaan. Norwegian julkistaa vuoden 2026 kesäohjelman myöhemmin tässä kuussa.

“Elokuu oli vahva päätös ennätyskesälle ja se osoitti, että valmistautumisemme sesonkiin oli onnistunut. Verkostomme oli hyvin sopeutunut kysyntään, ja vahvistimme edelleen tuotevalikoimaamme asiakkaillemme. Lisäksi elokuussa sekä Norwegianin että Widerøen täsmällisyys oli vakaa ja säännönmukaisuus erittäin korkea”, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Norwegianin kapasiteetti (ASK) oli elokuussa 3 979 miljoonaa istuinkilometriä, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Norwegianin myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 3 420 miljoonaa istuinkilometriä, kasvua 2 prosenttia. Käyttöaste oli 86 prosenttia, kasvua 0,2 prosenttiyksikköä. Norwegian lensi elokuussa keskimäärin 91 lentokonetta.

Widerøen kapasiteetti (ASK) oli elokuussa 193 miljoonaa istuinkilometriä, mikä on 0,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Widerøen myytyjen henkilökilometrien määrä (RPK) oli 150 miljoonaa istuinkilometriä ja käyttöaste 77,5 prosenttia, kasvua 1,1 prosenttiyksikköä.

Norwegianin ja Widerøen täsmällisyys, joka määritellään 15 minuutin sisällä aikataulun mukaisesta ajasta, oli 81,2 prosenttia ja Widerøen 91,8 prosenttia. Säännöllisyys toteutuneiden reittilentojen osuudella mitattuna oli Norwegianilla 99,7 prosenttia ja Widerøellä 98,6 prosenttia.

Kesäohjelma 2026

Norwegianin kesäohjelma vuodelle 2026 julkistetaan 10. syyskuuta, ja se sisältää kohteita yli 35 maahan ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolelle.

“Ensi kesänä tarjoamme yli 300 reittiä yli 120 kohteeseen, mikä tarjoaa asiakkaillemme laajan valikoiman matkustusmahdollisuuksia. Ennakkovaraukset ovat edelleen vahvoja, ja odotamme innolla kiireistä syksyä. Syyslomalle matkustavien kannattaa varata lentonsa pian, sillä kysyntä on piristymässä”, Geir Karlsen sanoo.

Kesäkuukausien aikana Norwegian vastaanotti kuusi upouutta Boeing 737 MAX 8 -konetta osana meneillään olevaa laivaston uudistusprosessia.

DHL Expressin jättihanke Helsinki-Vantaalla valmistui

Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen valmistunut logistiikkakeskus on osa DHL Expressin historian suurinta investointia Suomessa – yhteensä noin 100 miljoonaa euroa uusiin toimitiloihin ja teknologiaan Aviapoliksen alueella.

Uuden logistiikkakeskuksen ensimmäiset asiakastoimitukset alkavat lokakuussa 2025. Logistiikkakeskus käsittelee kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kotimaisia lähetyksiä jopa 6 500 kappaleen tuntivauhdilla.

DHL Express on tukenut suomalaista elinkeinoelämää kansainvälisillä ovelta ovelle -pikakuljetuksilla jo 43 vuoden ajan. Uusi logistiikkakeskus vahvistaa tätä roolia entisestään yhdistämällä suomalaiset yritykset ja kuluttajat globaalille markkinalle entistä tehokkaammin. Nopeat ja luotettavat toimitukset ovat tärkeä osa Suomen talouden kilpailukykyä.

”Uusi logistiikkakeskus on suunniteltu suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Se mahdollistaa tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän toiminnan sekä tarjoaa henkilöstöllemme modernit ja viihtyisät tilat. Investointi tukee kasvua ja auttaa suomalaisia yrityksiä tavoittamaan kansainväliset markkinat”, sanoo DHL Express Finlandin toimitusjohtaja Oktay Nuri.

Kyseessä on DHL Expressin historian suurin investointi Suomessa – yhteensä noin 100 miljoonaa euroa uusiin toimitiloihin ja teknologiaan Aviapoliksen alueella. Kansainvälisestikin tarkasteltuna kyseessä on yksi DHL Expressin merkittävimmistä investoinneista Euroopassa viime vuosina.

”Tämä keskus on merkittävä askel kohti DHL Expressin missiota: yhdistää ihmisiä ja parantaa elämää. DHL Trade Atlas 2025 -tutkimuksemme osoittaa, että globaalin kaupan kasvu jatkuu, vaikka geopoliittiset jännitteet voivat lisätä tullimuutoksia. Investoimalla infrastruktuuriin DHL Express valmistautuu vastaamaan tähän kasvuun tarjoamalla palveluita, jotka kattavat asiakkaiden moninaiset tarpeet – nopeimmista vaihtoehdoista joustavampiin. Suomen investointi kuvastaa luottamustamme maan ja Euroopan talouteen”, sanoo DHL Express Europen toimitusjohtaja Mike Parra.

Jopa 6 500 pakettia tunnissa

DHL Expressin päivittäinen lentoyhteys Leipzigistä Helsinkiin ja takaisin yhdistää Suomen suoraan yhtiön maailmanlaajuiseen logistiikkaverkostoon. Yhteys mahdollistaa erittäin nopean toimitusketjun: yli 80 % Suomeen saapuvista lähetyksistä toimitetaan vastaanottajalle jo saman päivän aikana.

Uusi logistiikkakeskus tukee tätä tehokkuutta entisestään, varmistaen sujuvan ja nopean käsittelyn heti lentokoneen purusta lähtien. Keskuksen lajittelukapasiteetti on 6 500 pakettia tunnissa. Uusi keskus hyödyntää huipputason teknologiaa, joka nopeuttaa käsittelyä ja parantaa työergonomiaa vähentämällä manuaalista käsittelyä ja liikkumistarvetta.

Rakennus tukee DHL Groupin nollapäästötavoitetta vuoteen 2050 mennessä

Uuden keskuksen energiatehokkuus on parantunut merkittävästi verrattuna vanhaan terminaaliin. Rakennus täyttää DHL Groupin korkeimmat ympäristöstandardit, ja siinä on optimoitu tilankäyttö sekä älykäs energianhallinta. Keskus hyödyntää maalämpöä ja on varustettu aurinkopaneeleilla, energiatehokkaalla LED-valaistuksella, nopeasti avautuvilla ja sulkeutuvilla lastausovilla. Kaikki 90 suoralastauspaikkaa on mahdollista varustaa sähköautojen latauspisteillä. Ratkaisut tukevat DHL:n tavoitetta saavuttaa nollapäästöisyys vuoteen 2050 mennessä.

Keskuksen ominaisuudet

Rakennus

  • Sijainti: Siipitie 9–11, suora yhteys Helsinki-Vantaan asematasolle
  • Pinta-ala: 16 000 bruttoneliömetriä
  • Lastauspaikkoja: 90 sähköajoneuvojen latausmahdollisuus jokaisella lastauspaikalla

Henkilöstö

  • Henkilöstö: n. 150
  • Työympäristö: Tilavat, ilmastoidut henkilöstötilat ja modernit mukavuudet

Automaatio ja ympäristö

  • Lajittelukapasiteetti: 6 500 pakettia tunnissa
  • Automaatio: Täysin automatisoitu lajittelujärjestelmä
  • Turvallisuus: Tehokas röntgenlaitteisto ja kehittynyt valvontatekniikka
  • Hiilineutraalius: Maalämpö, aurinkopaneelit, LED-valaistus, energiatehokkaat materiaalit ja laitteet
  • Sertifikaatit: LEED Platinum -tavoite, TAPA A -turvallisuussertifiointi
Posted in:

Enontekiön lentoasema alkaa tuottamaan maahuolintapalvelut itse

Enontekiön Lentoasema kehittää liiketoimintaansa ja alkaa tuottamaan maahuolintapalvelut itse (Ground Handling, GH) 18. lokakuuta alkaen. Aikaisemmin palveluita on tuottanut Airpro Oy.

Maahuolintapalveluihin (Ground Handling) kuuluvat mm.

  • Lentokoneiden paikoitus
  • Matkustajien lähtöselvitys
  • Matkatavaroiden käsittely
  • Lentokoneiden jäänpoisto

Kyseessä on iso muutos, jolla tavoitellaan liikevaihdon kasvua ja kannattavuuden parantumista.

Vaasasta Enontekiölle muuttanut Mika Kuusela on aloittanut Enontekiön lentoaseman maahuolinnasta vastaavana Station Managerina.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n remontti valmistuu aikataulussa – Kiitoteiden käyttö palautuu ennalleen

Finavia saa Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n (kiitotie 15/33) remontin päätökseen alkuperäisen aikataulun mukaan, ja lentoasemalla siirrytään kolmen kiitotien käyttöön maanantaina 1. syyskuuta 2025. Kiitotien läheisyydessä tehdään syksyn aikana viimeisteleviä töitä, joilla ei ole vaikutusta matkustamiseen.

”Helsinki-Vantaan kiitoteiden peruskorjaukset ovat osa kriittisen lentoasemainfrastruktuurin elinkaarihallintaa, jolla mahdollistetaan lentoyhtiöille ja kiitoteiden käyttäjille hyvät toimintaedellytykset. Huhti-elokuussa tehdyn remontin myötä kiitotie on hyvässä kunnossa vuosiksi eteenpäin”, Helsinki-Vantaan lentoaseman asemataso- ja kiitotietoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa Finaviasta sanoo.

Kiitotien päätyjen peruskorjauksen kokonaisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa, josta vuoden 2025 osuus oli 18,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksessa Finavia korjasi kiitotien eteläpäädyn, rullaustieliittymät sekä uusi kiitotien lähestymislaitteita. Samalla uusittiin lentotoiminnan ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta tärkeä hulevesiverkosto ja alueella oleva sähköinfrastruktuuri. Kiitotie 15/33:n kenttävalojärjestelmä saatiin tämän viimeisen peruskorjausvaiheen myötä modernisoitua koko kiitotien osalta aikaisempaa toimintavarmemmaksi edistäen kokonaisenergiansäästöä.

Projektin aikana hyödynnettiin kierrätysasfalttia, mikä vähensi uusien raaka-aineiden tarvetta ja pienensi tuotantoon ja kuljetukseen liittyviä päästöjä ja kuluja. Projektin aikana alueelta louhittu kiviaines hyödynnettiin kiitotien rakennekerroksissa ja täyttömateriaalina kiitotien päässä oleville alueille. Tämän ansiosta maa-ainesten kuljetustarve oli hankkeen mittakaava huomioon ottaen vähäinen.

Kiitotie 2 otetaan operatiiviseen käyttöön 1.9.2025, jolloin kaikki Helsinki-Vantaan kiitotiet ovat laskeutuvien ja lähtevien koneiden käytössä. Kolmen kiitotien käyttöön palaaminen vaikuttaa myös lentomelun suuntautumiseen, kun osa liikenteestä palaa käyttämään kiitotietä 2 (15) lentoonlähtöihin Tikkurilan ja Pohjois-Helsingin suuntaan. Lisäksi erityisesti yöaikaan kiitotie 2:lle laskeudutaan Nurmijärven suunnasta.

Kiitotie 2:n avaamisen jälkeen kiitotietä ympäröivillä alueilla tehdään muutaman viikon ajan viimeisteleviä töitä, joilla on hetkellisiä vaikutuksia kiitotien käyttöön päiväaikaan, mutta työt eivät vaikuta lentoliikenteen sujuvuuteen.

Kiitoteiden elinkaarihallinta Finavian lentoasemilla

Laadullisesti kiitotien peruskorjausprojektissa yksi kriittisimmistä tekijöistä on rakennusmateriaalien ominaisuuksien suunnittelu ja toteutuksen valvominen, sillä kiitotien päällysrakenne altistuu Suomen olosuhteissa poikkeukselliselle rasitukselle.

Päällysteen on kestettävä kovia pakkasjaksoja ja toistuvaa jäätymistä ja sulamista. Lisäksi päällysteen on kestettävä mekaaninen lumenpoisto sekä talvikunnossapidossa käytettävät jäänestoaineet. Kesäisin päällyste altistuu puolestaan korkeille lämpötiloille. Myös lentokoneiden painon aiheuttama kuormitus asettaa kiitoteille tarkat vaatimukset ja rasituksen.

Pitkäaikaisen kestävyyden varmistamiseksi materiaalit valitaan siten, että parhaiten ne kestävät laajaa lämpötilavaihtelua, kuormitusta ja ympärivuotista kunnossapitoa. Kiitoteiden kuntoa tarkkaillaan ja havainnoidaan jatkuvasti, jotta kiitoteiden käyttö on turvallista. Nämä seikat ovat olennaisia turvallisuuden, kestävyyden ja toimintavarmuuden ylläpitämiseksi yhdessä Euroopan vaativimmista ilmastoista.

ILMAILUFAKTAA:

Kiitotie 2 ja peruskorjaus

Kiitotien päätyjen peruskorjauksen kokonaisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa, josta vuoden 2025 osuus oli 18,5 miljoonaa euroa. Projektiin kuuluva kiitotien pohjoispäädyn peruskorjaus toteutettiin kesällä 2023.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2 eli niin kutsuttu poikittaiskiitotie on 2 900 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Jotta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia voi tehdä tehokkaasti eri suuntiin, kiitotie 2 on rakennettu eri ilmansuuntaan kuin kiitotiet 1 ja 3.

Kiitotie 2:n rakentamista alettiin suunnitella heti 1950-luvulla, kun lentoasema avautui. Tällöin käytössä oli vain yksi kiitotie, eikä vaihtoehtoisen kiitotien käyttäminen vaikeiden tuuliolosuhteiden aikana ollut mahdollista.

Miksi kiitotie 2:sta käytetään myös nimeä 15/33?

Lentoasemien kiitotiet saavat nimensä kompassisuuntien mukaan. Käytäntö on maailmanlaajuinen.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n kompassisuunta on 150 astetta, joten sen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, toinen suunta on 180 astetta suurempi. Näin kiitotien 2:n toiseksi tunnusluvuksi lasketaan 15 + 18 = 33. Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n numerointitunnus on yhdistelmä molemmista luvuista eli 15/33.

Puhekielessä käytetään usein nimitystä ”Kiitotie 2”, joka perustuu Helsinki-Vantaan kiitoteiden valmistumisjärjestyksen. Kiitotie 1 avattiin vuonna 1952, kiitotie 2 vuonna 1956 ja kiitotie 3 vuonna 2002.

Utin tukikohtaa varten ostettiin Saksasta lääkärihelikopteri – Lääkärit on jo valittu

Kuvaaja DRF Luftrettung

Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS on tehnyt hankintasopimuksen saksalaisen DRF Luftrettungin kanssa Airbus H145 -helikopterin ostamisesta. Kone täydentää yhtiön H145-kalustoa, jolla operoidaan Kuopion, Oulun, Rovaniemen ja ensi vuodesta alkaen myös Kouvolan tukikohdista. 

Käytettynä ostetun, aiemminkin lääkärihelikopterikäytössä olleen helikopterin myyjä on saksalainen voittoa tavoittelematon pelastushelikopteriorganisaatio DRF Luftrettung. DRF on Euroopan johtavia lääkäri- ja pelastushelikopterioperaattoreita, jolla on yksi maanosan laajimmista H145-laivastoista.

Investoinnin arvo Kouvolan tukikohtaa varten hankittavaan helikopteriin ja muihin tarvittaviin helikopterin varusteisiin on noin 7 miljoonaa euroa.

Uuden tukikohdan perustamistyö etenee

Kaluston täydentäminen ja helikopterihankinta tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajentuessa. Toiminta Kouvolassa on määrä aloittaa alkuvuonna 2026. Utin lentoaseman alueelle tulevan tukikohdan rakennustyöt ovat käynnissä ja rakennuksen on määrä valmistua syksyllä.

Eduskunnan oikeusasiamies linjasi Kaakkois-Suomea palvelevan lääkärihelikopteritukikohdan perustamisesta vuonna 2015. Perustamishanketta viedään eteenpäin yhdessä kaakon hyvinvointialueiden ja HUSin kanssa.

Airbus Helicopters H145 D2

  • Kaksimoottorinen kevyt helikopteri HEMS- eli kiireiseen ensihoitotoimintaan.
  • Valmistettu vuonna 2014
  • Tavanomainen matkalentonopeus on noin 230 km/h.
  • Kaksi istuinta edessä ja kaksi takana sekä potilaspaikka potilaskuljetuksiin.

Finavia uudistaa strategiansa ja toimintamallinsa

Finavia päivittää strategiaa sekä uudistaa toimintamallinsa lisätäkseen kasvumahdollisuuksia ja liiketoimintansa arvonluontia. Finavia tekee muutoksia myös johtoryhmään ja suunnittelee muutoksia organisaatioon uuden toimintamallin mukaisesti. Muutosten tavoitteena on lisätä entisestään asiakaslähtöisyyttä, vahvistaa yhtiön arvonluontia ja luoda pitkäaikaista omistaja-arvoa.

Ilmailun toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lentoasemayhtiö Finaviaan merkittävästi. Geopoliittinen epävarmuus, lentoliikenteen maltilliset kehitysnäkymät Euroopassa sekä muutokset vaihtomatkustamisen kilpailudynamiikassa ja matkustustottumuksissa edellyttävät uudistettua strategiaa ja jatkuvaa uudistumista.

Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä uuden strategian ytimessä on kannattava kasvu ja jatkuva operatiivisen tehokkuuden parantaminen. Tehokkuutta kasvatetaan erityisesti hyödyntämällä uusia teknologioita. Lentoliikenteen kannattavan kasvun varmistaminen on keskeinen strateginen tavoite. Jatkossakin yhtiö haluaa varmistaa edellytykset turvalliselle ja täsmälliselle lentoasematoiminnalle sekä korkealle palvelutasolle.

Lisäksi yhtiö hakee uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaa kokonaisuutena. Strategisena tavoitteena on monipuolistaa arvonluontimahdollisuuksia lentoliikenteen tuottojen lisäksi ja kartoittaa aktiivisesti uusia kasvumahdollisuuksia lentoasema-alueiden kokonaisvaltainen arvonnousu ja asiakaskokemus huomioiden. Keskeiset toimenpiteet yhtiön arvonluonnin laajentamiseksi ovat kaupallisen ja kiinteistöliiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen lentoasemien alueella, tilankäytön optimointi sekä aktiivinen kiinteistöomaisuuden kehittäminen.

Uuden strategiansa mukaisesti yhtiö haluaa palvella entistä laajempaa asiakasportfoliota: matkustaja- ja lentoyhtiöasiakkaiden lisäksi keskeisiä asiakasryhmiä ovat jatkossa myös lentoasemien alueilla toimivat yritysasiakkaat ja vuokralaiset sekä lentoasemilla kävijät. Vahvojen kumppanuuksien avulla tuetaan erinomaisten lentoasemapalvelujen mahdollistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Uudistumisella haetaan myös vahvistunutta asiakas- ja tuloskeskeisyyttä koko organisaatiossa. Vauhdittaakseen uudistumista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista Finavia muuttaa toimintamalliaan ja organisaatiotaan ja siirtyy kolmen ulkoisesti raportoitavan liiketoimintayksikön rakenteeseen. Jatkossa yhtiössä on kolme liiketoiminta-aluetta: Helsinki-Vantaan lentoasema, lentoasemaverkosto sekä kaupallinen ja kiinteistökehitys. Tammikuussa 2025 hankitun kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö AVIA Real Estaten yhdistäminen osaksi Finavian uutta organisaatiota toteutetaan syksyn 2025 kuluessa.

Finavian johtoryhmä 1.9.2025 alkaen

Suunniteltu uusi toimintamalli tuo muutoksia Finavian johtoryhmän kokoonpanoon ja vastuisiin. Uusi johtoryhmä ja sen jäsenet aloittavat uusissa tehtävissään 1.9.2025 alkaen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Finavian johtoryhmä koostuu seuraavista henkilöistä 1.9.2025 alkaen:

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja nimitetään myöhemmin
Henri Hansson, johtaja, Lentoasemaverkosto
Ulla Serlenius, johtaja, Kaupallinen ja kiinteistökehitys ja vt. Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja
Petri Vuori, johtaja, Reittikehitys
Jani Jolkkonen, johtaja, Turvallisuus, teknologia, infra ja ympäristö
Hannu Karru, vt. johtaja, Talous ja hankinta
Jessica Diktonius, johtaja, Viestintä, markkinointi ja vastuullisuus
Maria Fyrstén, johtaja, Henkilöstö
Janne Simula, johtaja, Lakiasiat

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajan ja talousjohtajan haku on käynnissä.

”Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä keskitymme kannattavaan kasvuun ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Haluamme lakisääteisen tehtävämme mukaisesti edelleen varmistaa, että operatiivinen kyvykkyytemme lentoasemaverkoston ja -palveluiden ylläpitäjänä, järjestäjänä ja kehittäjänä säilyy korkealla tasolla. Samaan aikaan haemme aktiivisesti uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaamme kokonaisuutena. Nopeutamme kasvupolkuamme uudistamalla toimintamalliamme ja organisaatiotamme. Yhdessä johtoryhmän ja ammattitaitoisen henkilöstömme kanssa olemme sitoutuneet uudistamaan Finaviaa ja varmistamaan strategiamme menestyksekkään toteuttamisen. Olen vakuuttunut siitä, että uudistetun strategian ja suunniteltujen muutosten myötä pystymme tarjoamaan entistä paremman kokemuksen asiakkaillemme, kiihdyttämään kasvuamme ja luomaan pitkäaikaista arvoa omistajillemme”, kommentoi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Strategiakauden taloudelliset tavoitteet 2025–2028

Osana uutta strategiaa Finavia tarkentaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Yhtiön tavoitteena on kestävä arvonluonti strategiakaudella:

  • Matkustajamäärä: 22,6 miljoonaa (vuonna 2024: 19,6 miljoonaa)
  • Liikevaihto: 540 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 396,5 miljoonaa euroa) ​
  • Liikevoitto-%: 16 %
  • Sijoitetun pääoman tuotto: 6 %
  • Kestävä arvonluonti: Finavia pyrkii maksamaan strategiakaudella kasvavaa osinkoa säilyttäen samalla joustavuuden investoida hyvän tuottoasteen kohteisiin (osinko 2024: 0 euroa)

Otkes aloitti tutkinnan lento-onnettomuudesta

Turvallisuustutkinnan keskiössä inhimilliset tekijät onnettomuuden synnyssä

Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt turvallisuustutkinnan Helsinki-Vantaan lentoasemalla 16.8.2025 tapahtuneesta lento-onnettomuudesta, jossa asematasolle pysäköity ATR 72-500 -lentokone lähti moottorien käynnistyksen jälkeen tahattomasti liikkeelle ja törmäsi maavirtalähteeseen.

”Lentokone oli juuri palannut huollosta, ja lähtövalmistelut olivat käynnissä. Kun pyöräkiilat poistettiin ja moottorit käynnistettiin, lähti lentokone tyhjäkäynnin aikana liikkumaan eteenpäin. Se liikkui noin yhdeksän metrin matkan ja törmäsi maavirtalähteeseen. Paikkatutkinnassa selvisi, ettei koneen seisontajarru ollut ollut päällä”, kertoo tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.

” Maailmalla on sattunut henkilövahinkoja tämän tyyppisissä onnettomuuksissa. Nyt oli onni onnettomuudessa, sillä niiltä vältyttiin. Aineelliset vauriot ovat kuitenkin mittavat. Yksi maapalveluyrityksen työntekijä joutui juoksemaan lentokoneen alta pois, kun lentokone lähti liikkumaan, joten kyseessä oli todellinen läheltä piti –tilanne. Potkurin paloja löytyi lähes 30 metrin päästä, joten mahdollisuudet paljon pahemmalle lopputulemalle olivat olemassa”, jatkaa Kotiranta.

”Sanottakoon vielä sen verran, että tästä onnettomuudesta julkaistuissa kuvissa näkyy valkoista sammutusvaahtoa maassa. Pelastuslaitoksella oli epäilys, että rikkinäisistä potkureista tai potkurin osista pääsisi komposiittipölyä ilmaan. Mahdollinen pöly haluttiin sitoa ennen koneen evakuointia ja näin suojata matkustajien poistumista. Palovaaraa onnettomuudesta ei matkustajille koitunut. Lentokoneessa ei myöskään ollut polttoainevuotoa”, kertoo Kotiranta.

Paikkatutkinta saatiin valmiiksi 16.8. illan aikana, ja lentokoneesta otettiin talteen lentoarvotallennin (FDR) sekä ohjaamon äänitallennin (CVR), joiden sisältö tullaan purkamaan ja analysoimaan.

Onnettomuustutkintakeskus on nimennyt tutkintaryhmän. Tutkintaa jatketaan materiaalin keruulla ja kuulemisilla. Tutkinnan keskiössä ovat erityisesti inhimilliset tekijät onnettomuuksien synnyssä.

Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Turvallisuustutkinnassa ei puututa syyllisyys- ja vahingonkorvauskysymyksiin.

Turvallisuustutkinnan kesto on noin 9-12 kuukautta.

Finavian liiketoimintakatsaus tammi-kesäkuu 2025: Kansainvälinen kysyntä siivittää Suomen lentoliikenteen kasvua

Tammi-kesäkuussa 2025 Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4 miljoonaa). Matkustajamäärä kasvoi 5,5 prosenttia. Finavian liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa kansainvälisen matkustuksen kasvun vetämänä. Yhtiön liiketulos katsauskaudella oli voitollinen, mutta tilikauden tulos säilyi edelleen tappiollisena. Katsauskaudella yhtiö ilmoitti myös kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa edistymisestä, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason oman toimintansa päästöjen osalta.

Tammi-kesäkuu 2025 lyhyesti 

  • Finavian liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13,7 prosenttia ja oli 218,7 miljoonaan euroa (192,4). Liikevaihdon kasvuun vaikutti kansainvälisen lentomatkustuksen kasvu sekä katsauskaudella hankittu kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö Avia Real Estate. Ilman Avia Real Estaten vaikutusta liikevaihdon kasvu oli 8,4 prosenttia.
  • Avia Real Estaten liikevaihto oli 13,1 miljoonaa euroa.  Avia Real Estate on yhdistetty Finavia-konsernin lukuihin tytäryhtiöinä helmikuusta alkaen.
  • Liiketulos kasvoi ja oli 4,9 miljoonaa euroa (-5,1). Tilikauden tulos parani mutta säilyi tappiollisena -8,5 milj. euroa (-15,0). Tappioon vaikuttivat erityisesti pienemmät alueelliset lentoasemat, joiden matkustajamäärien kehitys jatkui heikkona. Avia Real Estate heikensi konsernin tulosta lähinnä yksittäisiin kiinteistöihin tehtyjen arvonalennusten takia.
  • Katsauskaudella Verohallinto on oikaissut Avia Real Estate Oy:n vuoden 2024 verotusta. Vuonna 2025 Avia Real Estaten tulee päätöksen mukaisesti maksaa 17,4 milj. euroa tuloveroa ja veronkorotusta. Verotuspäätöksellä arvioidaan olevan vähäinen merkitys Finavian vuoden 2025 tilikauden tulokseen. Katsauskauden jälkeen Avia Real Estate on valittanut Verohallinnon päätöksestä.
  • Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4), joista 8,0 miljoonaa (7,4) matkusti kansainvälisillä lennoilla.  Kotimaan lentojen matkustajamäärä laski hieman ollen 1,92 miljoonaa (1,94).
  • Kotimaan ja kansainvälisen rahdin määrä laski yhteensä 1,0 prosenttia ja oli 90 988 tonnia (91 944).
  • Raportointikaudella Helsinki-Vantaan lentoasema palkittiin asiakaskokemukseltaan Euroopan parhaaksi 15–25 miljoonan matkustajan kokoluokassa sekä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi.

Toimitusjohtaja Kimmo Mäki: 

“Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihtomme ja -tuloksemme kasvoi odotustemme mukaisesti matkustajamäärän kasvun, lentoasemilla harjoitettavan kaupallisen liiketoiminnan hyvän kehityksen ja hyvän kulujenhallinnan ansiosta. Tammikuun lopussa saimme päätökseen yrityskaupan, jonka myötä omistusosuutemme AVIA Real Estatessa nousi 49 prosentista 100 prosenttiin. Järjestely vahvistaa Finavian strategista asemaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiympäristön kiinteistöhallinnassa ja tukee lentoasema-alueen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 9,9 miljoonaa matkustajaa, mikä on 5,5 % enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki tästä määrästä 8,1 miljoonaa matkustajaa ja verkostolentoasemien kautta 1,9 miljoonaa matkustajaa.

Vuoden alkupuoliskolla lentomatkustuksen kasvu painottui kansainväliseen lentomatkustukseen, kun taas matkustus kotimaan reiteillä hieman vähentyi.

Lapin lentoasemien ennätyksellisestä talvikaudesta huolimatta verkostolentoasemien toiminta säilyi edelleen tappiollisena erityisesti pienten lentoasemien vähäisten lento- ja matkustajamäärien vuoksi.

Katsauskaudella Suomen hallitus päätti jatkaa maakuntalentoja alkuvuoteen 2028 saakka Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan sekä Poriin. Puoliväliriihessä päätetty valtion tuki ostoliikenteelle ohjautuu täysimääräisesti lentoja operoivalle lentoyhtiölle, eikä lentoasemien toiminta ole tukien piirissä. Finavialle ostoliikennekenttien operoinnista aiheutuu vuosittain noin 20 miljoonan euron negatiivinen kassavirta johtuen maakuntalentojen vähäisestä määrästä ja lentokoneiden matalista täyttöasteista. Yhtiö näkee tärkeänä, että lentoliikenteen tukemisessa huomioitaisiin myös päätöksen vaikutus Finavian talouteen.

Olemme jatkaneet määrätietoisesti työtämme kestävän kehityksen, matkustajien asiakaskokemuksen ja kaupallisten palvelujen kehittämiseksi – ja tämä työ on tuottanut tulosta monella mittarilla.

Kestävän kehityksen eteen tekemämme pitkäjänteinen työ saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason. Nettonollataso tarkoittaa, että vähennämme toiminnastamme aiheutuvat hiilipäästöt niin alas kuin teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Maailmassa on vain parikymmentä lentoasemaa, jotka ovat saavuttaneet ACA-ohjelman mukaisen nettonollapäästöjen tason, ja näistä viisi ovat Finavian lentoasemia. Finavian Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemamme saavuttivat ensimmäisinä nettonollatason. Oman toiminnan päästöt Helsinki-Vantaalla syntyvät pääosin infrastruktuurin energiankulutuksesta, mitä yhtiö on pystynyt tehostamaan merkittävästi pitkäjänteisillä energiansäästötavoitteilla. Tavoitteemme on vähentää hiilipäästöjen määrä kaikilla lentoasemillamme nettonollatasolle vuoden 2025 aikana. Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme hiilinegatiivisuutta.

Yhtiö on systemaattisesti jatkanut matkustajille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Huhtikuussa 2025 ilmoitimme kolmen miljoonan euron investoinnista Rovaniemen lentoaseman terminaalin laajentamiseen. Tällä investoinnilla vastaamme Lapin matkailun voimakkaaseen kasvuun ja kehitämme matkustajakokemusta edelleen. Laajennus valmistuu jo talvikaudelle 2025–2026, ja se tukee Rovaniemen kehittymistä merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi: Finavia on aiemmin investoinut 25 miljoonaa euroa Rovaniemen lentoasemaan osana Lapin lentoasemien laajempaa kehitysohjelmaa vuosina 2018–2020, ja uusi investointi jatkaa tätä strategista panostusta alueen matkailun kasvuedellytysten turvaamiseksi.

Yhteistyössä lentoasemien kaupallisia palveluja tuottavien vuokralaisten kanssa olemme kehittäneet lentoaseman palveluja matkustajille entistä houkuttelevammiksi. Tunnustuksena tästä Helsinki-Vantaa valittiin keväällä NCSC (Nordic Commercial Spaces and Communities) Awards Finland -kilpailussa vuoden 2025 kauppapaikaksi alle 25 000m² -kategoriassa (kaupallisten tilojen pinta-ala).

Maaliskuussa Helsinki-Vantaa valittiin kuudetta kertaa Euroopan parhaaksi lentoasemaksi kokoluokassaan (15–25 miljoonaa matkustajaa). Palkinnon myöntää vuosittain lentoasemien kattojärjestö Airports Council International (ACI). Tämä tunnustus on osoitus henkilöstömme sitoutumisesta korkeaan laatuun ja sujuvaan asiakaskokemukseen. Samalla lentoasema nousi Skytraxin vertailussa Pohjois-Euroopan parhaaksi – merkki siitä, että työmme saa arvostusta kansainvälisten matkustajien silmissä.

Olemme kuluneen kevään aikana valmistelleet uutta strategiaa, joka kattaa myös tammikuussa ostetun Avia Real Estaten. Strategian tavoitteena on parantaa liiketoimintamme kannattavuutta sekä varmistaa kyvykkyytemme tuottaa palveluita ja luoda kasvua turvallisesti, vastuullisesti ja laadukkaasti myös tulevina vuosina. Työskentelemme tiiviisti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa arvioidessamme suuntaamme muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudistettu strategia julkaistaan syksyllä 2025.”

Lue kaikki taloustiedot Finavian Taloustiedot-verkkosivulta.