Yleiset Uutiset

Koneena käytetään Venäjän Open Skies -tarkkailukonetta AN-30B Kuvaaja: Anton Bannikov

Venäjä on ilmoittanut tekevänsä Open Skies -tarkkailulennon Suomessa 15. – 18. heinäkuuta 2015. Koneena käytetään Venäjän Open Skies -tarkkailukonetta AN-30B. Lento on Open Skies -sopimuksen mukainen.

Venäjän tehtäväryhmän vahvuus on 17 henkeä. Tarkkailulennon suomalaisena tehtävänjohtajana toimii majuri Toni Ovaskainen Ilmavoimien esikunnasta.

Open Skies (Avoin taivas) on sopimus, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden tarkkailu- ja kuvauslennot toistensa ilmatilassa ennalta laadittujen lentosuunnitelmien mukaisesti. Suomi liittyi sopimukseen helmikuussa 2003.

Tredu-Kiinteistöt Oy ja Patria Oyj ovat tehneet esisopimuksen Tampere–Pirkkala lentoaseman yhteyteen rakennettavan ilmailualan koulutustilojen vuokrauksesta. Sopimuksella varmistuu noin 10 000 neliömetrin oppilaitosrakennuksen investointi, jonka arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kiinteistön toiseksi käyttäjäksi tulee Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu. Kiinteistö tulee Tredu-Kiinteistöt Oy:n omistukseen

Hankkeen etenemiseen ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös Finavia Oyj ja Pirkkalan kunta. Finavia Oyj vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kiinteistölle tarvittavan tontin ja luo edellytykset asematason toimintaan. Pirkkalan kunta toteuttaa alueelle kunnallistekniikan.

Patria siirtää uusiin tiloihin nykyisin Helsinki–Malmin lentokentällä toimivan Patria Pilot Training -lentokoulun, jonka toimintaedellytykset Malmilla ovat päättymässä. Uuden sijaintipaikan löytämiseksi kartoitettiin useita lentoasemia ja neuvotteluja käytiin useiden vaihtoehtojen tarjoajien kanssa. Pirkkalaan päädyttiin, koska se on sijainniltaan sekä toiminnan ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto. Lisäksi Patrialle olivat erityisen tärkeitä lentokentän toiminnan jatkuvuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä sekä se, että sieltä operoi useita toimijoita.

Pirkkalaan rakennettavan uuden koulutuskeskuksen tiloista noin 40 prosenttia tulee Patrian käyttöön. Uusi koulutuskeskus tarjoaa erinomaiset edellytykset lentokoulutustoiminnan jatkumiselle ja laajentumiselle sekä ilmailualan koulutuksen eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Toteutettava yhteistyömalli parantaa merkittävästi toimintaedellytyksiä ja luo kasvun mahdollisuuksia sekä kotimaisen että kansainvälisen koulutustarjonnan osalta.

Opiskelijoiden määrä nousee

Tredun Pirkkalan toimipisteessä tullaan antamaan ainoana Suomessa B2-lupakirjaan tähtäävää avioniikka-asentajan perustutkintoon johtavaa koulutusta yhteiseurooppalaisen koulutusohjelman mukaan. Tämän lisäksi Pirkkalan-toimipisteessä järjestetään lentokonealan erityyppisiä muuntokoulutuksia näyttötutkintoina ja oppisopimuskoulutuksena sekä jatkossa myös lentoasemahuoltajan ja turvallisuusalan koulutuksia. Syksyllä 2015 käynnistyy lentotekninen koulutusyhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston lentokonetekniikan opintolinjojen kanssa.

Lentokoneasentajaopiskelijoiden määrä tulee nousemaan nykyisestä noin 100 opiskelijasta noin 240 opiskelijaan. Koulutus sisältää myös kansainvälistä ilmailualan asentajakoulutusta. Noin 40 opiskelijaa sijoittuu lentoasemahuoltajan ja turvallisuusalan koulutuksiin. Koulutuskeskus tarjoaa erinomaiset edellytykset ilmailualan eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.

Tilat käyttöön keväällä 2017

Kohteen hankesuunnitelma on valmis ja hyväksytty. Suunnittelussa on korostettu oppilaitosten ja ilmailualan toimijoiden välistä yhteistyötä niin toiminnassa kuin tilojen käytössä. Toteutussuunnittelu on käynnistetty ja tavoiteaikataulun mukaan tilat ovat vuokralaisten käytössä keväällä 2017.

Nyt päätetty hanke on merkittävä Tampere–Pirkkala lentoaseman toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Lentokenttäympäristön toiminnot monipuolistuvat ja vahvistuvat tärkeällä tavalla. Uusia työpaikkoja hankkeen toteutumisen myötä syntyy ja siirtyy muualta 40–50. Pirkkalaan muodostuu public–private yhteistyönä lentokenttäympäristöön valtakunnallisesti merkittävä ilmailualan osaamiskeskus ja oppimisympäristö, mikä antaa hyvät lähtökohdat myös koulutuksen kansainvälistämiselle.

Uuden menetelmän avulla voidaan paikantaa kadonnut lentokone satojen kilometrien päästä. Menetelmän on kehittänyt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) väittelevä tutkija Piotr Ptak yhdessä LUT:n tutkijaryhmän kanssa. Menetelmä on yksinkertainen: siihen tarvitaan joukko radioamatöörejä, kannettava tietokone ja internetyhteys.

Radioamatöörit pystyvät kuuntelemaan jopa toisilla mantereilla sijaitsevia radioasemia. Aika ajoin lähetystä häiritsee äänenkorkeudeltaan aleneva suhina, tekniseltä nimeltään radiolähetyksen Doppler-siirtymä. Sen aiheuttaa lähetysyhteyden leikkaava lentokone. Ptak on kehittänyt menetelmän, jolla tämä suhina auttaa paikantamaan ohittavan lentokoneen. Lentokoneesta saadaan selville paikka ja lentoreitti sekä kokoluokka. Doppler-siirtymä kertoo onko kyseessä esimerkiksi jumbojetti, Finnairin Airbus 350 XWB vai pienempi Boeing 737.

Doppler-siirtymä on jo kauan tunnettu ilmiö, jonka jokainen voi havaita ohi kiitävää autoa kuunnellessaan: ääni mataloituu auton ohitettua kuuntelijan. Kun kuuntelijoita on useampi kuin yksi, he voivat Doppler-siirtymää mittaamalla ja keskinäisellä tiedonvaihdolla paikantaa auton vaikka eivät sitä näkisikään. Lentokoneella ja radioaalloilla on sama ominaisuus: lentokoneen runko heijastaa radioaaltoja kuin peili ja tuo heijastus näkyy hyvin kirkkaana, koska taivaalla ei ole muita peilejä.

Piotr Ptakin kehittämä menetelmä on halpa ja tarkka. Sen tärkein ominaisuus on kuitenkin täydellinen riippumattomuus lentokoneen omista laitteistoista, koska heijastimena on koneen runko ja käytettävät radioaallot ovat pitkäaaltoisia ja kantavat siksi kauas. Menetelmän avulla kadonneen koneen lentorataa voidaan tulevaisuudessa seurata satojen kilometrien päästä.

Diplomi-insinööri Piotr Ptakin teollisuusmatematiikan alaan kuuluva väitöskirja Aircraft Tracking and Classification with VHF Passive Bistatic Radar (Lentokoneiden seuranta ja tunnistus VHF-alueen passiivisen bi-staattisen tutkaheijastuksen avulla) tarkastetaan 25.6.2015 klo 12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston salissa 1383. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Tuomo Kauranne LUT:sta.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis-tutkimussarjassa numero 647. ISBN 978-952-265-815-9 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannasssa osoittessa xxx. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa@aalef.fi  ekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi.

 

Matkalaukun pakkaaminen lennolle saattaa tuottaa joskus päänvaivaa. Kun pakkaat käsimatkatavarat ja ruumaan menevät matkatavarat kerralla oikein, sujuvat sekä lähtöselvitys että turvatarkastus vaivattomasti, ja matkasi alkaa mukavissa merkeissä.

Älä pakkaa liikaa!

Varmista ensin, kuinka paljon lennolle saa ottaa matkatavaraa. Ruumaan otettavan laukun sekä käsimatkatavaran painorajoitukset vaihtelevat lentoyhtiöittäin. Punnitse tarvittaessa matkatavarasi etukäteen, ja jätä tilaa myös ostoksille ja tuliaisille. Näin vältyt lentokentällä perittäviltä ylipainomaksuilta. Jos kuitenkin haluat kuljettaa mukanasi enemmän kuin sallitun määrän matkatavaraa, kannattaa lisäkilojen hinnat selvittää etukäteen. Useat lentoyhtiöt tarjoavat mahdollisuutta maksaa lisälaukun tai lisäkiloja etukäteen edullisemmin verkossa.

Mitä pakata käsimatkatavaroihin?

Pakkaa kaikki matka-asiakirjat, lääkkeet, särkyvät esineet, rahat, korut, arvotavarat, avaimet, matkapuhelin, elektroniset laitteet ja lennolla tarvitsemasi tavarat käsimatkatavaroihin. Mikäli matkalaukkusi sattuisi katoamaan tai myöhästymään, on käsimatkatavaroihin hyvä pakata yksi lomavaatekerta ja esimerkiksi uima-asu. Muista, että nesteiden kuljetusta on rajoitettu käsimatkatavaroissa. Pakkaa nesteet enintään yhden litran vetoiseen läpinäkyvään ja uudelleensuljettavaan pussiin, korkeintaan 100 ml:n pakkauksissa. Turvatarkastuksessa nestepussi tulee laittaa läpivalaistavaksi erikseen, joten käsimatkatavaran pohjimmaiseksi sitä ei kannata pakata. Lentoasemalla ostamasi nestemäiset tuotteet saat ottaa mukaan koneeseen. Turvatarkastus sujuu joutuisammin, kun olet varmistanut, ettei mukanasi ole kiellettyjä tavaroita, kuten teräviä esineitä.

Lisää tietoa nesteiden pakkaamisesta ja kielletyistä esineistä saat Finavian sivuilta 

Golfbägi tai polkupyörä mukaan lomalle?

Erikoismatkatavaroiden, kuten esimerkiksi golfbägin, polkupyörän tai soittimen, mukaan ottaminen onnistuu useimmiten lisämaksusta. Lennolle mukaan otettavien erikoismatkatavaroiden määrä saattaa olla rajattua. Otathan etukäteen selville, tuleeko sinun varata ja maksaa erikoismatkatavarasi etukäteen verkossa vai lentoasemalla. Lastenrattaat ja pyörätuoli kulkevat lennolla useimmiten maksutta. Suojaa ja pakkaa erikoismatkatavarasi aina huolella. Lentoyhtiö ei korvaa lennolla rikkoutuneita erikoismatkatavaroita, mikäli niitä ei ole asianmukaisesti pakattu. Helsingistä lähteville lennoille voit vuokrata suojalaukun erikoismatkatavaroita varten osoitteesta www.airshells.com

Lopuksi vielä kirjoita nimesi ja yhteystietosi kaikkiin matkatavaroihin ja huolehdi, että matkavakuutuksesi on kunnossa. Olet valmis – hyvää matkaa!

Passenger Experience -sovellus tehostaa lentokoneiden matkustamotilojen yksilöllistä suunnittelua. Virtuaalista teknologiaa hyödyntävän sovelluksen on kehittänyt maailman johtavana 3D-ohjelmistoyhtiönä tunnettu Dassault Systemès.

Passenger Experience -sovellus luo lentokoneesta virtuaalisen tilan, jossa voidaan toimia interaktiivisesti 3D-laseja hyödyntäen. Suunnitteilla olevaan matkustamotilaan voidaan näin sukeltaa matkustajan silmin ja testata reaaliaikaisesti esimerkiksi koneeseen nousua ja matkustusmukavuutta. Virtuaalinen ympäristö on helposti ja nopeasti muunneltavissa. Näin varmistetaan, että lopullinen tuote vastaa asiakkaan odotuksia ennen fyysisen prototyypin valmistamista.

– Olemme saavuttaneet odotettuja tuloksia ja vakuuttuneet siitä, että Passenger Experience -sovelluksen avulla voimme vastata tehokkaammin asiakkaidemme tarpeisiin. Tämä auttaa meitä erottautumaan kilpailijoistamme, toteaa sovellusta testannut, RECARO Aircraft Seatingin tuotepäällikkö, Martin Rehmet.

Lentoteollisuus elää vaihetta, jossa lentokoneita modernisoidaan ja uusia rakennetaan yhä enemmän. Seuraavien vuosikymmenien aikana käytöstä tullaan poistamaan tuhansia koneita. Tämä kierre on vauhdittanut myös lentoteollisuudelle suunnattujen suunnitteluohjelmistojen kehittämistä kilpailukykyisempään suuntaan.

3D-teknologian avulla voidaan myös kouluttaa matkustamohenkilökuntaa. Sovelluksesta saatua visuaalista materiaalia voidaan käyttää hyväksi verkko-opetusmateriaaleissa. Visuaalinen materiaali soveltuu myös markkinointimateriaaliksi ja säästää näin erillisiltä kuvauskustannuksilta.

– Sovelluksen vahvuus on se, että lentoteollisuuden suunnittelijat ja valmistajat pääsevät vihdoin itse testaamaan esimeriksi matkustamon ulkonäköön, tehokkuuteen ja käytännöllisyyteen liittyviä ominaisuuksia reaaliaikaisesti, kertoo Dassault Systèmesin ilmailu- ja puolustusvoimateollisuuden varatoimitusjohtaja Michel Tellier.

Lisätietoja Passenger Experience -sovelluksesta täällä.

Kuva: Puolustusvoimat

Maavoimat on vastaanottanut tänään 18. kesäkuuta viimeisen Suomen tilaamista kahdestakymmenestä NH90-kuljetushelikopterista. Vastaanottoasiakirjat allekirjoitettiin Jämsän Hallissa.

NH90-kuljetushelikoptereiden hankinnasta päätettiin vuonna 2001. Maavoimat vastaanotti ensimmäisen NHIndustriesin toimittamista helikoptereista vuonna 2008. Helikoptereiden toimituksissa on ollut viivästyksiä, ja ensimmäiset helikoptereista otettiin käyttöön vajaasti varusteltuina väliversioina. Näiden helikopterien varustelu saatetaan lopulliseen versioon Patrialla Jämsän Hallissa vuoden 2018 loppuun mennessä. Helikopterien toiminta ja koulutus aloitettiin maavoimissa väliversion helikoptereilla, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Myös helikopterien käytettävyyden parantamisessa on edistytty viime aikoina merkittävästi.

NH90-helikopterien tukikohta on Utin jääkärirykmentissä, ja ne sopivat suorituskykyisinä hyvin Puolustusvoimien eri tehtäviin normaali- ja poikkeusoloissa. Helikoptereilla on osallistuttu useisiin harjoituksiin kotimaassa ja ulkomailla sekä Euroopan unionin taisteluosastoon. Helikoptereita on myös käytetty virka-aputehtävissä, kuten etsintä- ja pelastustehtävissä sekä palonsammutuksessa.

Utin jääkärirykmentti on ottanut vastaan uuden NH90-lentosimulaattorin (Medium Range Training Device). Simulaattori mahdollistaa helikopteriohjaajien tyyppi- ja kertauskoulutuksen tukemisen kotimaassa mukaan lukien lentoturvallisuuden kannalta välttämättömien hätä- ja poikkeustilanteiden kertaamisen. Simulaattorilla voidaan harjoitella taktista lentotoimintaa eri tasoisissa sää- ja valaistusolosuhteissa sekä uhkaympäristöissä ja sitä voidaan käyttää myös lentoteknisen henkilöstön koulutukseen. Lentosimulaattorilla voidaan kouluttaa miehistöä kustannustehokkaasti kotimaassa. 

Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut 36-vuotias laskuvarjohyppääjä kuoli hyppyonnettomuudessa Kouvolan Utissa 5. kesäkuuta. Mies kuului kokeneeseen hyppyseurueeseen, joka oli suorittanut päivän mittaan useampia laskuvarjohyppyjä.

Illalla noin kello 20 viimeisen hyppykierroksen aikana toinen hyppääjä oli juuri ennen laskeutumista osunut miehen varjoon seurauksella, että mies putosi hallitsemattomasti maahan. Mies toimitettiin sairaalaan. Annetusta ensiavusta huolimatta hän kuoli saamiinsa vammoihin.

Kysymys oli vapaa-ajalla harrastustoiminnassa sattuneesta onnettomuudesta.

Poliisi on selvittänyt onnettomuuteen johtavia syitä. Hyppyonnettomuudessa kuollut mies oli ollut kyseisellä hyppykerralla hyppyjoukon johtaja “pokavanhin” ja hänen johdollaan hyppyporukalle on määrätty laskeutumiskuvio. Laskeutumiskuvio on kaikille sama ja pitää olla kaikkien tiedossa ja kaikkien hyppääjien on noudatettava sovittua ja määrättyä laskeutumiskuviota. Laskeutumiskuvion aikana ei saa tehdä kuvioon kuulumattomia liikkeitä.

Hyppyonnettomuudessa kuollut mies oli hypyn loppuvaiheessa huutanut ilmasta jo maassa olevalle hyppääjälle ja käskenyt ottamaan varjon pois edestä. Samalla hän oli tehnyt laskeutumisensa loppuvaiheessa jarrutuksen ja s-mutkan seurauksella, että hän oli ajautunut toisen hyppääjän laskeutumislinjalle. Auringonpaisteesta ja hyppääjien asemasta johtuen toinen hyppääjä ei havainnut eteensä ajautunutta hyppääjää ja hänen vyötärönsä osui onnettomuudessa kuolleen hyppääjän varjoon. Hyppääjän varjo tyhjeni salaman nopeasti seurauksella, että hän tippui maahan lähes vapaassa pudotuksessa.

Hyppyonnettomuudessa kuolleen hyppääjän laskun loppuvaiheessa tekemä s-mutka ei kuulunut hypyn laskeutumiskuvioon.

Tapahtuma-aikaan on ollut verrattain kova turbulenssimainen tuuli ja aurinko on paistanut kirkkaasti, sokaisten hyppääjiä näkemästä kunnolla auringon suuntaan.

Poliisi on saanut riittävän selvityksen onnettomuuteen johtavista seikoista. Asiassa kenenkään ei epäillä syyllistyneen rikokseen ja poliisi lopettaa tapahtuman tutkimisen. Kysymyksessä on ollut onnettomuus.

Nostalginen DC-3 -lentokone Lokki aloittaa matkansa kohti Vantaan Kivistön asuntomessualuetta tiistaina 16.kesäkuuta kello 23.00 alkaen.

Suomen llmailumuseon, Vantaan kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteinen projekti messualueella esiteltävästä DC-3-lentokoneesta lähestyy huipennustaan.  Lokki siirretään hinaamalla omilla pyörillään reittiä Mekaanikontie – Aviabulevardi – Tikkurilantie – Riipiläntie – Murtotie – asuntomessualue. Siirrettävän yhdistelmän pituus on noin 25 metriä, leveys runsaat kahdeksan metriä ja korkeus noin kuusi metriä. Siirron aikana katuosuus kerrallaan suljetaan muulta liikenteeltä.

Lokki-lentokone esiintyy näyttävästi Asuntomessuilla Vantaan kaupungin esittelypisteen yhteydessä. Lentokone ilmentää lentoliikenteen kehityksen merkitystä Vantaan kaupungille, ja siksi onkin luontevaa esitellä konetta suurtapahtumassa Vantaalla.

Suomen llmailumuseo on mukana Asuntomessuilla omalla osastollaan. Lisäksi museo järjestää messujen aikaan erityisiä 1950- ja 1960-lukujen nostalgiakierroksia museon tiloissa Aviapoliksen uuden aseman vieressä. Museolla yleisöllä on myös mahdollisuus tutustua näyttelyhallissa sijaitsevan DC-3 museokoneen  OH-VKB:n matkustamoon.

Asuntomessuilla nähtävä Douglas DC-3 on ilmailuhistorian eniten valmistettu matkustaja- ja kuljetuskonetyyppi.  Aeron (nykyisen Finnairin) 01-i-LCD “Lokki” hankittiin Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastolta vuonna 1946, ja muokattiin miehistönkuljetuskoneesta matkustajakoneeksi. Se palveli Aerolla vuoteen 1969 ja matkustajaliikenteessä vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä käytettiin maanmittaukseen ja ilmavoimien kuljetuskoneena.  Koneen viimeinen lento lennettiin tammikuussa 1986. “Lokin” sisarkone, OH-LCH, lentää edelleen DC-yhdistys ry:n operoimana.

Suomen Ilmailumuseo järjestää medialle tiedotustilaisuuden siirrosta ja kuvausmahdollisuuksista museon auditoriossa tiistaina 16. kesäkuuta kello 23.00 alkaen osoitteessa Tietotie 3, Vantaa. Tarjolla on tuhdin infopaketin lisäksi virvokkeita ja suolaista purtavaa.

Lentoasema pitää alueen houkuttelevana niin turisteille kuin yrityksille. Pienlentoasema on elinkeinoelämälle tärkeä piste, josta myös lukuisat suomalaiset aloittavat ja jonne he päättävät lomamatkansa. Maakuntakenttien tulevaisuus on kuitenkin kysymysmerkki.

Suomen pienlentoasemat toimivat porttina maailmalle paitsi alueen yrityksille, myös lukuisille matkailijoille, jotka lentävät eri puolille Eurooppaa suorin reittilennoin tai charter- eli lomalennoin. Suomalaiset matkanjärjestäjät lennättävät maakuntakentiltä vuosittain suuren määrän lomailijoita.

– Alun perin maakuntalentäminen on aloitettu juuri siksi, että asiakkaan ei tarvitsisi tehdä ensin matkaa kotoa lentoasemalle ja matkan päätyttyä pahimmillaan tuntien matkaa kentältä kotiin, kertoo Lomamatkojen toimitusjohtaja Minna Tuorila.

Maakuntakentiltä lentävät matkustajat ovat Tuorilan mukaan palautteissaan kertoneet, etteivät he luultavasti lähtisi matkalle lainkaan, jos eivät saisi lentää lähikentältä. Autottomille ja perheellisille vaihtoehto on helppo.

Tänä päivänä huomio kiinnittyy yhä enemmän myös lentämisen ympäristövaikutuksiin. Tässä etu on maakuntakentän puolella.

– Lentäminen ilman “pomppuja”, eli yhden nousun ja laskun lento, on hiilijalanjäljeltään pienempi kuin lentäminen välilaskuin. Samoin jos ajatellaan 180 matkustajan ajavan autoillaan esimerkiksi kolmesta kuuteen tuntia lentoasemalle, ovat kokonaispäästöt korkeammat kuin lähikentältä lennettäessä, sanoo Tuorila.

Lentoasema pitää alueen elinvoimaisena ja houkuttelevana

Vaikka Suomen lentokenttäverkosto on ainakin maan eteläisemmissä osissa kattava ja lähin lentoasema löytyy noin kahden tunnin matkan päästä, on Suomen alueellinen lentoliikenne jäänyt selvästi jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä. Suomessa alueellisia, kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevia lentoasemia on 24, Ruotsissa hieman yli 40 ja Norjassa vieläkin enemmän.

– Paljon lasketaan sitä, kuinka paljon yksittäinen matkustaja jättää rahaa, mutta saavutettavuus on olennaista myös liike-elämän tai vaikkapa yliopiston toimivuuden kannalta. Lentoliikennettä voi verrata mihin tahansa julkiseen liikenteeseen. On laskettu myös, että tuhat matkustajaa tuo alueelle yhden työpaikan, asiakkuusjohtaja Petteri Lehti Lappeenrannan kaupungin innovaatio- ja yritystukipalvelu Wirmasta sanoo.

On arvioitu, että lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat 7-8 miljardia euroa vuosittain. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden kruunun investointi lentoasemaan tuottaa aluetalouteen 15 kruunua.

Lennetäänkö tulevaisuudessakin lähikentältä?

Lentoliikennestrategian ympärillä käydään kuuminta keskustelua lentoasemien yksityistämisestä ja maakuntakenttien lakkauttamisesta. Lappeenrannan lentoaseman yksityistämistä puuhataan lujalla tahdolla. Tarkoitus on saada asemalle lisää liikennettä.

– Missään muussa Pohjoismaassa ei puhuta lentoasemien lakkauttamisesta, sillä lentäminen on kustannustehokasta liikennöintiä, jos vertaa esimerkiksi raideliikenteeseen. Lappeenrannan lentokentälle lomalennot ovat äärettömän tärkeitä. Täältä chartereita on noin kolmekymmentä vuodessa, kun reittilentoja lennetään kahdesti viikossa. Toiveissa on lentomäärien kasvattaminen, Lehti kertoo.

Lentoliikennestrategia ja sen painotukset vaikuttavat väistämättä kotimaisten matkanjärjestäjien toimintaan.

– Toki mietimme, riittääkö lentoaseman ympärillä oleva asukasmäärä matkojen toteuttamiseen, mutta haluamme tarjota mahdollisuuden maakunnissa asuville asiakkaille siihen, että he pääsevät helposti lähtemään lomamatkalle. Ja edellytyksenä on tietenkin, että pienemmillä lentokentilläkin palvelut säilyvät. Esimerkiksi yksityistämisen yhteydessä maapalveluiden tarjoaminen voi olla rajallista. Seinäjoen yksityisomisteisella lentoasemalla palvelut ovat säilyneet hyvin, toimitusjohtaja Minna Tuorila Lomamatkoilta summaa.

Lentoliikenne jatkuvassa murroksessa

Lentoliikennemarkkinan vapautuminen asteittain 1990-luvulta lähtien salli halpalentoyhtiöiden mukaantulon lentoliikenteeseen. Rajat avautuivat ja suorat reittilennot lisäsivät merkittävästi alueellisten lentoasemien matkustajamääriä.

Myös perinteiset lentoyhtiöt lähtivät mukaan kilpailuun. Suomi hyötyi kehityksestä verrattain vähän, vaikka suorat yhteydet nostivatkin matkustajamääriä. Yksi Suomen lentoliikenteen erityispiirteitä on, että yhden lentoyhtiön markkinaosuus on selvästi muita suurempi: Finnairin osuus lentoliikenteen kakusta oli vuonna 2014 noin 60 prosenttia.

Suomessa lentoliikenne on jakautunut vahvasti kahtia ja erot alueellisten ja Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien välillä ovat huimat. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä 17 yli miljoonan matkustajan lentoasemaa, joista vain yksi sijaitsee Suomessa.

Lähde: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke