Yleiset Uutiset

Voigt Travel aloitti lennot Amsterdamista Rovaniemelle. Matkustajia saapuu Hollannista Rovaniemen lentoasemalle kahdesti viikossa heinäkuun loppuun saakka.

Lapin kesämatkailulle Voigt Travelin aloitus on erinomainen sysäys. Aikaisemmin pohjoisessa on avattu reittejä lähinnä talvikaudelle, mutta nyt myös Lapin kesä tehdään turisteille tutuksi.

– Hienon supertalven jälkeen Voigt Travelin lanseeraus on upea ensiaskel kesämatkustuksen kasvuun. Meillä on ilo toivottaa Hollannista saapuvat matkustajat lämpimästi tervetulleiksi pohjoisen Suomen suveen ja Rovaniemen lentoasemalle, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Lennot operoidaan niin sanottuina kolmiolentoina: Amsterdam-Rovaniemi-Tromssa-Amsterdam. Osa matkustajista jatkaa matkaansa vielä Rovaniemeltä Norjaan. Lentojen operaattorina on Transavia.

– Päätavoitteemme on kääntää Lappi ja koko Pohjois-Skandinavia ympärivuotiseksi lomakohteeksi, sanoo Voigt Travelin johtaja Cees van den Bosch.

Kymmeniä lentoja Lappiin 

Voigt Travel on lentoineen tuttu näky Finavian lentoasemilla Lapissa. Yhtiö on operoinut Suomeen jo 13 vuotta ja se on tehnyt kesämatkoja aiemminkin. Talvikaudella 2016–2017 Voigtilla oli 60 charter-lentoa Lapin lentoasemille.

– Hollantilaismatkustajat etsivät uniikkia, turvallista ja koskematonta lomakohdetta. Suorien lentojemme ansiosta olemme jo saaneet muutettua mielikuvaa Lapin talvesta paljon positiivisemmaksi, mutta keskiyön aurinko yhä kuulostaa uskomattoman kaukaiselta heille. Luomalla nyt hyvät rakenteet voimme madaltaa kynnystä ja saada kesäyhteydet taas kuntoon, van den Bosch sanoo .

Voigt Travel on keskittynyt lähinnä pohjoismaisiin kohteisiin. Suomen-matkojen osalta yhtiö on Hollannin suurin matkanjärjestäjä.

– Neuvotteluiden alusta alkaen Voigt Travel on ollut erittäin kiinnostunut kehittämään Lapin alueen matkailua kesäkauden aikaan. Visit Arctic Europe -projektissa olemme tosi tyytyväisiä Voigtin uuteen charter-lentosarjaan, koska se tuo arvokasta kasvua alueen matkustajamääriin kesän 2017 aikana, sanoo projektipäällikkö Tero Rahikainen Lapin matkailuelinkeinon liitosta.

– Tämä avaus osoittaa, että Lapissa on vetovoimaa kesälläkin ja että olemme yhdessä luoneet matkailutuotteesta houkuttelevan. Me Finaviassa kiitämme Visit Arctic Europe -projektia merkittävistä panostuksista Amsterdamin-lentosarjan avaamisessa, Finavian Joni Sundelin sanoo.

Voigt Travelin verkkosivut: www.voigt-travel.nl

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo on nimitetty kansainvälisen oneworld-lentoyhtiöallianssin toimitusjohtajista koostuvan ohjausryhmän (Governing Board) puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Vauramo otti roolin vastaan tänään oneworldin kokouksessa Meksikon Cancunissa, jonne ilmailualan johtajat ovat kokoontuneet huomenna alkavaan IATA:n (International Aviation Transportation Association) vuosikokoukseen.

oneworld-yhtiöiden toimitus- ja pääjohtajista koostuva ohjausryhmä määrittelee oneworldin vision ja päättää allianssin jäsenistä, rakenteesta ja strategisista tavoitteista. Puheenjohtajana Vauramo johtaa hallituksen kokouksia, valvoo allianssin hallintoa ja tekee läheistä yhteistyötä oneworldin toimitusjohtajan Rob Guerneyn ja allianssin johtoryhmän kanssa.

“Uusi rooli on minulle suuri kunnia. oneworld on toiminut kohta kaksikymmentä vuotta, ja jatkossa panostamme entistäkin vahvemmin siihen, miten voimme parhaiten palvella maailmanlaajuista asiakaskuntaamme”,Vauramo sanoo.

oneworld on maailman johtavista lentoyhtiöistä koostuva allianssi, joka on sitoutunut tarjoamaan korkealaatuista palvelua ja mukavuutta paljon matkustaville kansainvälisille asiakkaille. Jäsenyhtiöinä ovat airberlin, American Airlines, British Airways, Cathay Pacific, Finnair, Iberia, Japan Airlines, LATAM Airlines, Malaysia Airlines, Qantas, Qatar Airways, Royal Jordanian, S7 Airlines ja SriLankan Airlines.

Yhdessä oneworld-yhtiöt:

• Lentävät yli tuhannelle lentokentälle yli 150 maassa; päivittäisiä lähtöjä on noin 14 000.
• Kuljettavat noin 550 miljoonaa matkustajaa vuodessa yhteensä noin 3500 lentokoneen laivastollaan.
• Tuottavat 130 miljardin Yhdysvaltain dollarin liikevaihdon.

oneworld-allianssi tarjoaa jäsenyhtiöidensä asiakkaille laadukkaan ja saumattoman matkustuskokemuksen ja useita etuja paljon lentäville kanta-asiakkaille. Yhtiöiden kanta-asiakkaat voivat kerätä ja käyttää pisteitä ja maileja koko oneworld-verkostossa, ja Emerald- ja Sapphire-tasoasiakkailla on käytössään yli 650 loungea maailman eri lentokentillä.

oneworld-allianssi on saanut useita alan tunnustuksia. Vuonna 2016 se voitti seuraavat tunnustukset: Flightstats Airline Alliance On-Time Performance Service Award lentojen täsmällisyydestä neljättä vuotta peräkkäin, Business Traveller -lehden Best Airline Alliance 2016 jo neljältä peräkkäiseltä vuodelta ja World Travel Awards, World’s Leading Airline Alliance 2016, neljätoista vuotta peräkkäin.

Jatkosodan lentäjä-ässä, lentäjäkapteeni Hans Henrik “Hasse” Wind Kuva: SA-Kuva

Jatkosodan lentäjä-ässä, lentäjäkapteeni Hans Henrik “Hasse” Wind asui viimeiset vuotensa 1974-1996 Hervannassa, Opiskelijankatu 12:ssa. Hänen ansiokseen on kirjattu 75 viholliskoneen pudotusta jatkosodassa.

Croatia Airlines on tuorein lentoyhtiötulokas Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhtiön Zagrebin-reitti alkoi 21. toukokuuta ja se lisää entisestään liikennöintiä suomalaisten suosimaan Kroatiaan. Viime vuonna Kroatian-reittien matkustajamäärä nousi jopa 24 prosenttia.

  Aikaisemmin Helsinki-Vantaalta on ollut reitit Kroatian Pulaan, Splitiin ja Dubrovnikiin. Toukokuusta alkaen Croatia Airlines on aloittanut operoinnin Helsinki-Vantaan ja Zagrebin välisellä reitillä. Lentoja on kolmesti viikossa.

Helsinki-Vantaan ja Kroatian välisillä reiteillä kasvuprosentit ovat varsin upeaa luettavaa. Vielä vuonna 2010 Kroatiaan matkustaneita oli vain reilut 33000, kun viime vuonna maahan matkusti Helsingistä huimat 150000 matkustajaa. Pelkästään vuoteen 2015 verrattuna Kroatian-reiteillä matkustajamäärä kasvoi huikeat 24 prosenttia.

– Matkustajaennätyksiä paukkuu rikki hurjaa tahtia. Suomalaiset ovat löytäneet Kroatian vaikuttavat kohteet, joissa riittää niin rantaviivaa kuin kaupunkinähtävyyksiä. Croatia Airlinesin uusi yhteys Suomeen onkin hyvä uutinen Kaakkois-Eurooppaan matkustaville, koska lentoyhtiön jatkolentomahdollisuudet Zagrebista tuovat saataville aivan uusia kohteita. Toivotamme Croatia Airlinesin lämpimästi tervetulleeksi Suomeen, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Samaan aikaan Croatia Airlinesin matkustajille avautuu Helsingistä uusia lentoyhteyksiä muun muassa Aasian suuntaan. Helsinki-Vantaa on Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen keskeisimpiä solmukohtia ja yhteydet esimerkiksi Kiinaan ovat ensiluokkaiset. Helsinki-Vantaalta on yhteensä jopa 94 lentoa viikossa Aasiaan.

– Olemme iloisia saadessamme Helsingin verkostomme 39. kohteeksi. Tarjoamme nyt matkustajillemme nopean matkustusvaihtoehdon Suomen ja Kroatian välillä ja uskomme, että monet kyllä tunnistavat reitin tärkeyden. Toivon, että lentomme auttavat matkustajia löytämään pääkaupunkimme ja koko Kroatian kauneuden historiallisine ja kulttuurikohteineen. Suomen markkinalla on paljon potentiaalia ja olen vakuuttunut siitä, että uudet lentomme vahvistavat paitsi maiden liike-elämän yhteyksiä myös perinteisempää ystävyyttä, sanooKrešimir Kučko , Croatia Airlinesin toimitusjohtaja.

Kroatia on nousijana omaa luokkaansa

Reitti Helsingin ja Zagrebin välillä on avoinna kesäkauden ajan 15. lokakuuta saakka. Zagrebin lisäksi Helsinki-Vantaalta avataan vuonna 2017 uusia reittejä Kaakkois-Eurooppaan Kosovon Pristinaan, Bulgarian Varnaan sekä Romanian Bukarestiin.

– Kaakkois-Eurooppa ylipäätään on nyt selvästi kohonnut alueena Helsinki-Vantaan lentokohteiden listoilla merkittävämpään rooliin. Se kertoo kysynnän lisääntymisestä ja myös myyntityön onnistumisesta. Kreikka vetää edelleen huimasti matkustajia ja nousijana Kroatia on omaa luokkaansa. Se ei ole pelkästään suomalaisten siirtymistä lomamaisemiin vaan kyllä kysyntää löytyy molemmin puolin. Myös Suomea ja Helsinki-Vantaan monipuolisia vaihtoyhteyksiä kohti, Haapasaari sanoo.

Helsinki-Vantaalla parhaillaan käynnissä olevilla laajennuksilla valmistaudutaan uusiin matkustajaennätyksiin. Tänä vuonna matkustajamäärän arvioidaan ylittävän 18 miljoonaa. Vuonna 2020 lentoaseman läpi kulkee 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Patrian Aerostructures-liiketoiminnassa huhtikuussa aloitetut koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Niiden taustalla ovat tuotannollis-taloudelliset syyt tilauskannan heikentymisen vuoksi osassa tuotekantaa. Vähennystarpeeksi on tarkentunut yhteensä seitsemän henkilöä. Tämä määrä sisältää irtisanomiset sekä lomautukset toistaiseksi. Lisäksi enimmillään 40 henkilöä lomautetaan 3-6 viikoksi tulevan kesän aikana. Kaikki toimenpiteet toteutetaan vuoden 2017 aikana.

Aerostructures-liiketoiminta suunnittelee ja valmistaa vaativia komposiittisia lentokone- ja helikopterirakenteita. Liiketoiminta työllistää 139 henkilöä Jämsän Hallissa ja Tampereella.

Finnair ja Alaska Airlines aloittavat tänään kanta-asiakasyhteistyön. Finnair Plus -kanta-asiakkaat voivat nyt ansaita ja käyttää pisteitä Alaska Airlinesin lennoilla.

”Olemme iloisia, että voimme avata asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia hyödyntää Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmaa. Yhteistyö Alaska Airlinesin kanssa antaa Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloissa matkustaville kanta-asiakkaillemme mahdollisuuden kerryttää pisteitä ja hyödyntää molempien yhtiöiden laajaa reittivalikoimaa”, sanoo Juha Järvinen, Finnairin kaupallinen johtaja.

”Olemme innoissamme uudesta partneruudesta Finnairin kanssa”, sanoo Andrew Harrison, Alaska Airlinesin kaupallinen johtaja. ”Kanta-asiakkaamme voivat nyt kerryttää pisteitä lentämällä joko San Franciscosta, New Yorkista tai Chicagosta Finnairin yli 60 kohteeseen Euroopassa.”

Alaska Airlines yhdessä Virgin American kanssa tarjoaa päivittäin 83 lentoa San Franciscosta 35 kohteeseen. Finnair aloittaa lentonsa San Franciscoon 1. kesäkuuta 2017.

Alaska Airlines
Alaska Airlines yhdessä Virgin American ja alueellisten kumppaneidensa kanssa kuljettaa vuodessa 40 miljoonaa asiakasta. Yhtiö lentää keskimäärin 1 200 päivittäistä lentoa 118 kohteeseen Yhdysvalloissa, Meksikossa, Kanadassa, Costa Ricassa ja Kuubassa. Kanta-asiakkaat voivat Alaska Airlinesin ja sen kumppaniyhtiöiden pisteohjelman kautta kanssa kerryttää ja käyttää pisteitä yli 900 kohteeseen maailmassa.

Kuva takavarikoidusta laserosoittimesta

Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tapauksessa, jossa sairaankuljetusyksikön ilmassa ollutta helikopteria häirittiin laserosoittimella kohdistamalla lasersäde lentäjien kasvoihin. Tapaus sattui Rovaniemellä Ounasjoentiellä 1.1.2017 puolenyön jälkeen. Rikosnimikkeinä tapauksessa on tällä hetkellä, kun tapaus siirtyy nyt syyttäjälle, vaaran aiheuttaminen ja kaksi pahoinpitelyä.

Helikopterimiehistö kykeni tuolloin uudenvuodenyönä paikantamaan asunnon, josta laservalolla tapahtunut häirintä tapahtui. Kohteeseen lähetetty poliisipartio tavoitti asunnosta 50-vuotiaan rovaniemeläisen miehen. Poliisi myöhemmin takavarikoi laserosoittimen, jota epäillään tekovälineeksi.

Kuvituskuva.

Lääkärihelikopterit kohtaavat työssään drone-lennokkeja yhä useammin. Kevyet harrastelennokit aiheuttavat varomattomissa käsissä todellisen vaaran helikoptereille. Viimeksi eilisiltana Pirkkalan Loukonlahdella FinnHEMSin FH30-lääkärihelikopteri joutui uhkaavaan tilanteeseen laittomalla korkeudella lentäneen lennokin vuoksi.

Sunnuntaina 21.5.2017 Pirkkalan Loukonlahden kohdalla FinnHEMSin Pirkkalan FH30-lääkärihelikopteri kohtasi tukikohtaan palatessaan dronen yli 400 metrin korkeudessa.

Trafin määräysten mukaan dronen lennättäminen lentoaseman lähialueella tai lentotiedotusvyöhykkeellä alle viiden kilometrin etäisyydellä kiitotiestä ja/tai yli 50 metrin korkeudella on kielletty, ellei lennättämisestä ole sovittu etukäteen lennonjohdon kanssa. Useimmissa tapauksissa tämä alue ulottuu kiitotien suunnassa noin 20 km ja sivusuunnassa noin 13 km lentoasemaa ympäröivään maastoon. Alue ei siten rajoitu kiitotien välittömään läheisyyteen.

Uhka helikopterin miehistölle ja potilaille

Sunnuntaisessa tapauksessa lääkärihelikopterin miehistö selvisi arviolta 50 metrin päässä sijainneen dronen kohtaamisesta säikähdyksellä, mutta varomattoman drone-lennättämisen aiheuttama vaara lääkäri- ja lääkintähelikoptereille on todellinen.

HEMS-helikopterit laskeutuvat paitsi lentokentillä sijaitseviin tukikohtiinsa, myös potilaiden luo, ja varomaton drone-lennättäjä vaarantaa paitsi HEMS-miehistön turvallisuuden, myös kriittisesti loukkaantuneen tai vammautuneen potilaan avun saamisen.

Kohtaamisten määrä kasvussa

Sunnuntainen tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaan vastaavia on raportoitu HEMS-toiminnassa muuallakin Suomessa aivan viime aikoina. Trendi on nouseva Euroopan laajuisesti. Edulliset laitteet ovat lisänneet harrastajien määrää, eikä dronen aiheuttamaa vaaraa aina mielletä. FinnHEMS pitää tällä hetkellä droneja HEMS-lentojen suurimpana uhkana.

Droneja ammattimaisesti käyttävät ovat tavallisesti erittäin vastuullisia lennättäjiä. FinnHEMS kehottaa kaikkia harrastajia tutustumaan Trafin määräyksiin drone-lennokkien lennättämisestä sekä ilmailun yleisiin turvallisuussäädöksiin. Määräyksiä seuraamalla toiminta on kaikille turvallista.

EU-tuomioistuin on linjannut kahdessa tuoreessa tuomiossaan lentomatkustamisen viivästyskorvausten maksamista tapauksessa, jossa lentokone törmää lintuparveen sekä tapauksessa, jossa matkustaja oli saanut tiedon lennon peruuntumisesta alle kaksi viikkoa ennen lähtöhetkeä.

EU-tuomioistuin toteaa 4.5.2017 antamassaan tuomiossa, että lentokoneen ja linnun yhteentörmäys sekä tästä törmäyksestä mahdollisesti aiheutunut vahinko eivät ole erottamattomasti sidoksissa koneen toimintajärjestelmään, joten tällainen yhteentörmäys ei liity luonteensa tai alkuperänsä vuoksi lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa. Tämän vuoksi lentokoneen ja linnun yhteentörmäys on asetuksessa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde, eikä vakiokorvausta viivästyksestä tarvitse maksaa.

EU-tuomioistuin toteaa 11.5.2017 antamassaan tuomiossa, että lentoliikenteen harjoittajan, joka ei voi osoittaa, että matkustajalle on ilmoitettu hänen lentonsa peruuttamisesta yli kaksi viikkoa ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa, on maksettava matkustajalle korvaus. Unionin tuomioistuin täsmentää, että tällainen tulkinta pätee paitsi silloin, kun kuljetussopimus on tehty suoraan matkustajan ja lentoliikenteen harjoittajan välillä, myös silloin, kun tämä sopimus on tehty kolmannen osapuolen kuten verkkomatkatoimiston välityksellä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksesta vastaavien virkamiesten huomiota johdonmukaisuuteen Finavian omistajaohjauksessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi kuitenkin, ettei ministerin ja virkamiesten menettely ollut lainvastaista.

Kanteluissa epäiltiin, että ministeri Berner ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet olisivat valtio-omistajan ominaisuudessa syksyllä 2015 painostaneet Finavian hallitusta asiassa, joka liittyi Finavian tekemien, tappioita aiheuttaneiden johdannaissopimusten selvittelyyn. Heidän epäiltiin painostaneen Finavian hallitusta luopumaan kanteesta tilintarkastusyhteisöä vastaan ja hyväksymään sovintosopimuksen sen kanssa sekä kieltäneen hallitusta nostamasta kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että valtio-omistaja oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan, kun se oli Finaviaa informoimatta saattanut alulle Finavian ja tilintarkastusyhteisön välisen riita-asian sovintoneuvottelut. Operatiiviseen toimintaan puuttuminen oli lähtökohtaisesti ristiriidassa valtion omistajaohjausta koskevien periaatteiden kanssa. Valtio-omistajalla olisi ollut toimivalta ns. omistajapäätöksellä päättää, että sovintosopimus tehdään ja että kanteista tilintarkastusyhteisöä vastaan luovutaan, mutta tällaisia omistajapäätöksiä ei tehty.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi lisäksi, että valtio-omistajan olisi ollut perusteltua toimittaa Finavialle nekin asiantuntijalausunnot, joissa ei puollettu sovintosopimuksen hyväksymistä. Valtio-omistajan olisi tullut pyrkiä varmistamaan, että Finavialla oli käytettävissään kaikki tarvittava informaatio, jota kanne- ja sovintosopimusasian huolellinen arvioiminen vaati. Tämä velvollisuus korostui tilanteessa, jossa valtio-omistaja ei ottanut asiaa itse päätettäväkseen.

Kysymys, joka koski kanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa vastaan tai korvausvaatimuksista luopumista, olisi ollut apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan johdonmukaista ottaa valtio-omistajan päätettäväksi. Valtio-omistaja oli kieltänyt Finavian hallitusta etenemästä kanneasiassa ja siten tosiasiallisesti kyseenalaistanut hallituksen tekemän päätöksen kanteiden nostamisesta. Koska yhtiöllä ei ollut tämän vuoksi edellytyksiä toimia aiemman päätöksensä mukaisesti ja koska valtio-omistajan luottamus yhtiön hallituksen kykyyn käsitellä asia huolellisesti oli heikentynyt, tehtävien- ja vastuunjaon kannalta olisi ollut selkeää, että valtio-omistaja olisi ottanut asian päätettäväkseen.

Kanteluissa esitetyille epäilyksille, että ministeri Bernerillä olisi ollut esteellisyyttä aiheuttavia yhteyksiä tilintarkastusyhteisöön, ei löytynyt tukea. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ilmennyt seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet luottamuksen ministeri Bernerin puolueettomuuteen sovintosopimusta koskevassa asiassa.