Yleiset Uutiset

EU:n matkustajarekisteridirektiivi, eli niin kutsuttu PNR-direktiivi, mahdollistaa lentoliikenteen matkustajatietojen hyödyntämisen aiempaa laajemmin terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Valtioneuvosto antoi 19.4. direktiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Matkustajatietorekisteri sisältää kunkin matkustajan varausten yhteydessä antamat tiedot. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi henkilön nimi-, osoite- ja yhteystiedot sekä maksutapaa koskevat tiedot.

Direktiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajia siirtämään tietyt matkustajatiedot jäsenvaltioiden perustamille tai nimeämille matkustajatietoyksiköille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Suomessa matkustajatietoyksikkönä toimisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen nykyinen rikostiedusteluyksikkö.

Matkustajatietoyksiköt analysoivat tietoja ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaan sekä vertaavat tietoja terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta olennaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Tavoitteena on tunnistaa henkilöt, jotka saattavat olla osallisina terrorismirikoksissa tai muussa vakavassa rikollisuudessa. Mikäli aihetta lisätutkimuksille ilmenee, yksikkö toimittaa tiedot toimivaltaisille viranomaisille, joita Suomessa ovat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Matkustajatietoja säilytettäisiin matkustajatietoyksikössä viisi vuotta.

Matkustajarekisteridirektiivi annettiin huhtikuussa 2016 ja sen on oltava jäsenmaissa voimassa viimeistään 25.5.2018.

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona harjoittelee NH90-kuljetushelikoptereilla eteläisessä Suomessa 18. – 19. huhtikuuta.

Helikopterien lentotoimintaa on Helsingin ja Dragsvikin välisellä alueella. Pääosa lennoista suuntautuu Upinniemen lähialueille.

Osa harjoitukseen liittyvistä lennoista toteutetaan pimeän aikaan. Lentotoiminta päättyy molempina päivinä puoleen yöhön mennessä.

Helsingin hovioikeus on tuomiossaan katsonut, ettei Berling Capital Oy ole velvollinen palauttamaan Oy Air Finland Ltd:n konkurssipesälle vuosina 2007 ja 2008 saamiaan osinkoja eikä vuonna 2007 Berling Capitalille takaisinmaksettua pääomalainaa. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi Air Finlandin konkurssipesän varojen palauttamista koskeneet vaatimukset.

Berling Capital oli syksyllä 2005 tullut lentoliiketoimintaa harjoittaneen Air Finlandin osaomistajaksi ja rahoittajaksi. Air Finland oli vuonna 2007 maksanut osinkoa osakkeenomistajille kaikkiaan 190.000 euroa, josta Berling Capitalille noin 105.000 euroa. Vuonna 2008 osinkoa oli maksettu kaikkiaan noin 2,8 miljoonaan euroa, josta Berling Capitalille noin 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Air Finland oli vuonna 2007 maksanut Berling Capitalille pääomalainaa takaisin noin 1,8 miljoonaa euroa. Air Finland jatkoi osingonjakojen ja pääomalainan palauttamisen jälkeen liiketoimintaansa aina vuoteen 2012 saakka, jolloin yhtiö oli kesäkuussa 2012 asetettu konkurssiin.

Air Finlandin konkurssipesä vaati konkurssin jälkeen nostamassaan kanteessa, että Berling Capital määrätään palauttamaan konkurssipesälle saamansa osingot ja pääomalainan takaisinmaksun. Konkurssipesä katsoi, että Air Finlandilla ei ollut osingonjakojen hetkellä tai pääomalainan palauttamisen aikaan osakeyhtiölain edellyttämää vapaata pääomaa, joka olisi mahdollistanut osingonjaot ja pääomalainan takaisinmaksun. Konkurssipesä katsoi myös, että Air Finland oli ollut varojen jakamisen aikaan maksukyvytön tai ainakin tullut suoritusten seurauksena maksukyvyttömäksi. Berling Capital kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Käräjäoikeus päätyi vapaata pääomaa koskevassaan arviossa konkurssipesän kannalle ja määräsi osingot ja pääomalainan palautettavaksi konkurssipesään.

Berling Capital valitti hovioikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä. Air Finlandin vapaan pääoman arvioinnin kannalta ratkaisevaa oli, miten yhtiön suorittamia määrältään huomattavia lentokoneiden peruskorjaus- ja muihin merkittäviin huoltoihin liittyneitä niin sanottuja huoltoreservimaksuja tuli kirjanpidollisesti käsitellä. Air Finland oli liiketoiminnan aikana käsitellyt huoltoreservimaksuja kirjanpidollisesti rahoitustapahtumina, jonka mukaan osingonjaot olisivat olleet mahdollisia. Konkurssipesä katsoi kirjanpitolautakunnan lausuntoon viitaten, että kirjaustapa oli ollut virheellinen ja huoltoreservimaksut olisi tullut kirjata kuluksi, jolloin vapaata pääomaa ei olisi ollut.

Hovioikeus arvioi huoltoreservimaksuihin liittyneitä liiketapahtumia sekä niiden luonnetta ja kuuli oikeasta kirjaustavasta useita kirjanpidon asiantuntijoita. Hovioikeus katsoi, että Air Finlandin toimintansa aikana noudattama huoltoreservimaksujen kirjaustapa oli ollut oikea ja että yhtiön oma pääoma mahdollisti osingonjaon ja pääomalainan palauttamisen. Hovioikeus katsoi myös, että Air Finland ei ollut vuosina 2007 ja 2008 maksukyvytön eivätkä osingonjaot olleet johtaneet yhtiön

maksukyvyttömyyteen. Berling Capital ei ollut osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n nojalla velvollinen palauttamaan saamiaan osinkoja eikä pääomalainan takaisinmaksusta saamaansa suoritusta. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen.

Vilkku, Kuopion seudun joukkoliikenteen informaatiopalvelu Kuopion lentoasemalla paranee. Lentoaseman aulan sisätiloissa matkustajia palvelee 22.3.2018 alkaen reaaliaikainen Vilkku paikallisbussien pysäkkiaikataulunäyttö, joka näyttää asemalta lähtevät ja saapuvat paikallisliikenteen bussit reaaliaikaisesti.

Pysäkkiaikataulunäyttöjä on asennettu Kuopioon jo kaikkiaan 12 kappaletta. Osa näytöistä on pysäkeillä (keskustan alue ja KYS) ja osa sisätiloissa (linja-autoasema ja lentoasema).

Organisaatiot voivat asentaa sisätiloihin myös omia näyttöjään, joille voi päivittää Vilkun pysäkkiaikataulut suoraan nettilinkillä. Nettilinkkejä lähipysäkeille saa Viisaan Liikkumisen hankkeelta.

– Vilkku aikataulujärjestelmä on erinomainen esimerkki avoimesta datatiedon hyödyntämisestä asukkaille. Esitystekniikalla pystymme tuomaan tiedon oikein ja visuaalisesti esille erilaisille näyttöpinnoille, kertoo Avek Esitysratkaisut Oy:n toimitusjohtaja Jari Rönkkö.

– Pysäkkiaikataulunäyttö on erittäin tervetullut palvelu Kuopion lentoasemalle, iloitsee Finavian aluejohtaja Raija Niskanen.  Nyt lentomatkustajat löytävät entistä helpommin paikallisbussien jatkoyhteydet. Erityisesti kansainväliset asiakkaat ovat tottuneet tämän tyyppiseen palveluun isoimmilla lentoasemilla, kertoo Raija Niskanen.

Reaaliaikaisia pysäkkiaikataulunäyttöjen hankinnat ja asennukset ovat mahdollistaneet Kuopion kaupungin Viisaan liikkumisen hanke ja Avek Esitysratkaisut Oy.

Sisäministeriö on asettanut säädöshankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa poliisille tarvittavat toimivaltuudet puuttua lennokkeihin, miehittämättömiin ilma-aluksiin, aluksiin sekä kulkuneuvoihin. Tehtävänä on myös selvittää poliisin mahdollisuudet käyttää näitä omassa toiminnassaan.

Teknologian kehittyessä lennokkeja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja muita miehittämättömiä kulkuneuvoja ja aluksia käytetään yhä enemmän harrastuksessa, elinkeinotoiminnassa ja myös viranomaistoiminnassa. Lennokit voivat aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja ihmisille esimerkiksi käyttönsä tai ominaisuuksiensa vuoksi.

Poliisin toimivaltuudet lennokkeihin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin puuttumiseen ovat tällä hetkellä puutteelliset. Poliisi ei voi esimerkiksi puuttua siihen, jos miehittämätön ilma-alus on varustettu kuvaamiseen tarkoitetuilla välineillä ja sillä syyllistytään laittomaan tiedusteluun tai yksityiselämän suojaan puuttuvaan salakuvaukseen. Poliisin toimivaltuudet ovat puutteelliset myös sen selvittämiseen, muodostaako ilma-alus uhkan hengelle ja terveydelle tai syyllistytäänkö sillä johonkin edellä mainittuun rikokseen.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristön muutos ja uudet uhat edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista valmiutta ja varautumista. Tämä koskee erityisesti uusien ja laaja-alaisten uhkien kuten hybridivaikuttamisen torjuntaa.

Hankkeen toimikausi on 14.3.2018–31.12.2018.

Lisää hankkeesta

Helsingin lentoasema (Helsinki-Malmin lentoasema) vuonna 1949.Kuva: Sundström, Hugo – https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm003sqw

Liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi yksimielisesti mietinnön Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta (KAA 1/2017 vp).  Valiokunta ehdottaa, että kansalaisaloite hylätään.

Valiokunta korostaa mietinnössään myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 41/2017 vp viitaten aloitteen ongelmallisuutta. Liikenne- ja viestintävaliokunta ei pidä asianmukaisena, että lainsäätäjä puuttuu kunnallisen itsemääräämisoikeuden piirissä tehtyyn lainmukaiseen yksittäispäätökseen samalla toimien vastoin jo tehtyjä sopimuksia valtion ja Helsingin kaupungin välillä.

Malmin lentokenttä on kuitenkin merkittävä yleisilmailun ja yksityisen ilmailukoulutuksen keskus, jonka toiminnot tukevat myös kansallista lentoturvallisuutta. Lentokenttä on tämän lisäksi merkittävä huoltotoiminnan keskittymä ja Malmin kentän merkitys liikelennoille, harrasteilmailulle ja huoltovarmuudelle on huomattava.

Liikenne- ja viestintävaliokunta painottaa, että korvaaville ilmailutoiminnoille on tarve esimerkiksi liikelentoja, ilmailukoulutusta ja huoltovarmuutta silmällä pitäen. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon myös kehittyvä älykäs liikenne, ilmailun tuleva kehitys, uusien liikenteen palvelujen kehittyminen ja niiden mahdollisesti mukanaan tuomat uudet tarpeet. Valiokunta korostaa mietinnössään, että tarve vastaaville ilmailutoiminnoille hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä on selkeästi olemassa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että mikäli näitä toimintoja joudutaan kokonaan lakkauttamaan, niiden uudelleenkäynnistäminen voi olla olennaisesti vaikeampaa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.

Valiokunnan mietintö on luettavissa myöhemmin tiistaina 13.3. eduskunnan verkkosivuilla osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/LiVM_4+2018.aspx

Matkanjärjestäjä TUI ja sen lentoyhtiö TUI fly on Euroopan ensimmäinen tilauslentolentoyhtiö, joka saa käyttöönsä 737 MAX 8 -lentokoneen. TUI uudistaa lentolaivastoaan ja on tilannut yhteensä viisi konetta Pohjoismaihin. Ensimmäinen kone saapui Arlandan lentoasemalle tänään, ja toimituslento Boeingin tehtaalta Seattlesta Tukholmaan lennettiin 30 prosenttisella biopolttoaineella.

Uusinta ilmailuteknologiaa

Neljännen sukupolven 737 MAX -kone on uusinta ilmailuteknologiaa. Koneessa on noin 14 % alhaisempi polttoaineen kulutus sekä 40 % alhaisempi melutaso verrattuna 737 NG -koneeseen. Matkustusmukavuutta lisäävät selkänojissa olevat USB-latauspistokkeet, leveämmät istuimet sekä suurempi määrä istuimia, joissa on enemmän jalkatilaa.

Pitkäaikainen sitoutuminen

Matkailun ja ilmailun kestävämpi kehitys on tärkeä osa TUIn kestävän matkailun Better Holidays, Better World -strategiaa.TUIn tavoitteena on omistaa Euroopan polttoainetehokkain lentoyhtiö ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.TUI on parhaillaan kehittämässä strategiaa kestävämpien ilmailupolttoaineiden käytölle.

– Biopolttoaineilla on mahdollista vähentää merkittävästi ilmailun hiilijalanjälkeä. Testasimme yhdessä TUIn kanssa biopolttoainetta Boeing ecoDemonstrator -hankkeessa vuonna 2015, ja nyt toimituslennolla kokeilimme biopolttoainetta käytännössä. Se on osoitus siitä, että TUI on kiinnostunut tuomaan markkinoille kilpailukykyistä biopolttoainetta, sanoo Sean Newsum Boeing Commercial Airplanen ympäristöstrategian johtaja.

Konsernin laajuinen laivaston uudistaminen

TUI Group on tehnyt merkittävän investoinnin tilaamalla yhteensä 72 uutta 737 MAX 8 ja 737 MAX 10 -konetta. TUI Nordic ja TUI Belgia vastaanottavat TUIn ensimmäiset 737 MAX -koneet.

–TUIn nimenvaihdos oli merkittävä muutos matkallamme kohti entistä modernimpaa matkailuyritystä. Lentolaivaston uudistaminen on toinen tärkeä osa sitä. Tämä on merkittävä panostus brändiimme sekä matkailun tulevaisuuteen. Olemme erittäin ylpeitä voidessamme toivottaa asiakkaamme tervetulleiksi viimeisintä ilmailuteknologiaa oleviin koneisiimme, sanoo TUI Nordicin toimitusjohtaja Alexander Huber.

TUI flyn 737 MAX 8 -koneita käytetään ensisijaisesti lyhyen matkan lennoilla Euroopassa, ja ne tulevat korvaamaan tulevaisuudessa kaikki tällä hetkellä käytössä olevat 737 NG -koneet. Reitit ja lähtökentät myös Suomesta julkistetaan myöhemmin keväällä.

Tekniset tiedot:

Matkustajapaikkoja: 189

Kantomatka: 6 510 km

Pituus: 39,52 m

Siipien kärkiväli: 35,90 m

Moottori: LEAP-1B, CFM International

Ensimmäinen kaupallinen lento: Arlandasta Teneriffalle 4. maaliskuuta 2018

Lentoliikenteen ongelmat – erityisesti lentojen peruutukset ja viivästykset – ovat edelleen matkailijan vitsaus. Niitä koskevia valituksia tuli sadoittain Euroopan kuluttajakeskukselle vuonna 2017. Lentoaiheiden edelle kiilasivat vain tilausansat, joita koskevien valitusten määrä oli edellisvuoteen verrattuna kuitenkin laskeva. 

Euroopan kuluttajakeskuksen henkilökuntaa työllistivät vuoden 2017 aikana eniten lentojen viivästykset ja peruutukset. Niitä koskevia valituksia tuli 674 (595 vuonna 2016). Käsittelyajat lentovalituksissa ovat jo itsessään pitkiä; kuluttajat joutuvat odottamaan lentoyhtiön vastausta valitukseensa jopa 10 viikkoa. Kun asia sitten etenee Euroopan kuluttajakeskuksen käsittelyyn, tarvitaan erilaisia selvityksiä, lentolippuja ja valtakirjoja. Kun sovittelu käynnistyy, voi hyvin kulua kuukausia, ennen kuin lentoyhtiö vastaa.

Jos lentoyhtiön vastaus on kielteinen, asia joudutaan laittamaan edelleen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi siinä jäsenvaltiossa, jossa ongelma ilmeni. Osa valvontaviranomaisista käsittelee yksittäisen kuluttajan vaatimuksen, osa seuraa valitusten pohjalta lentoyhtiöiden toimintaa ja jos lentoyhtiö kieltäytyy maksamasta kuluttajalle hänen lakiin perustuvia saataviaan, käyttää niitä sanktioita, jotka oman maan lainsäädäntö sallii.

Vain vähän valituksia muista maista

Muista EU-maista saapui 68 suomalaisyrityksiä koskevaa valitusta soviteltavaksi. Moni niistäkin koski lentoaiheita. Määrä oli EU-maista toiseksi pienin, vain Slovenian ECC-toimipiste sai vähemmän valituksia kuin me Suomessa.

Vantaa, 2. helmikuuta, 2018 – UPS (NYSE:UPS) ilmoitti tilaavansa 14 Boeing 747-8 -rahtikonetta sekä neljä uutta Boeing 767 -lentokonetta. Investoinnit lisäävät lentokuljetuskapasiteettia ja vastaavat kasvavaan kysyntään. Uudet lentokoneet eivät korvaa olemassa olevia lentokoneita, vaan kasvattavat UPS:n lentokoneiden määrää nykyisestään.

Lentokoneet toimitetaan nopeutetulla aikataululla. UPS:lle toimitetaan 32 rahtikonetta vuoden 2022 loppuun mennessä. Yhtiöllä on käytössä kansainvälisesti yhteensä 500 rahtikonetta.

ATLANTA, February 1, 2018 – UPS (NYSE:UPS) today announced it has ordered 14 Boeing 747-8 cargo jets and four new Boeing 767 aircraft to provide additional capacity in response to accelerating demand for the company’s air services. All of the new aircraft will be added to the existing fleet and no existing aircraft are being replaced.

The aircraft will be delivered on an expedited schedule, building on the company’s 2016 order of 14 Boeing 747-8 freighters. All 32 of the jets will be delivered by the end of 2022, adding more than 9 million pounds of cargo capacity.  UPS’s global airline network includes more than 500 owned and leased aircraft. UPS received three new 747-8 freighters in 2017.

“Our intra-U.S. next-day and deferred air shipments are expanding to record levels, and UPS’s International segment has produced four consecutive quarters of double-digit export shipment growth,” said David Abney, UPS chairman and CEO. “To support this strong customer demand, we continue to invest in additional air capacity, providing the critical link our customers need to markets around the world.”

In addition to growing customer demand for express services, recent US tax reform legislation is enabling UPS to utilize tax savings to significantly increase capital investments and to make them earlier than previously planned.

“As we celebrate the 30^th anniversary of UPS Airlines today, we are seeing unprecedented demand for our air products,” said UPS Airlines President Brendan Canavan. “The new freighters will allow us to continue upsizing aircraft on routes and will create a cascading effect that will boost capacity on regional routes around the world.”

The 747-8 freighter carries 46 shipping containers, 34 on its main deck and 12 in its lower compartments.  The -8 has a cargo capacity of 307,600 pounds, or approximately 30,000 packages and a range of 4,200 nautical miles. The new -8 aircraft line has a strong industry safety, reliability, and environmental record.   The Boeing 767 freighter has cargo capacity of 132,200 pounds and capacity for 31 air containers, 24 on the main deck and 7 in its lower compartments.  It has a range of approximately 3,000 nautical miles.  UPS currently operates 59 Boeing 767 aircraft.

“UPS has clearly tapped into the power and efficiency the 747-8 Freighter brings to the market,” said Boeing Commercial Airplanes president and CEO Kevin McAllister. “We’re impressed with how UPS is leveraging the airplane in its operations and excited to see them bring additional 767s into their fleet.”

Suomen Akatemian Auringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimuksen huippuyksikkö ReSoLVE on kehittänyt verkkopalvelun, jolla voi selata ja tutkia Auringon hiukkasmyrskyjen ominaisuuksia. Aineistoa voi selata interaktiivisesti ja tutkia jokaisen havaitun hiukkasmyrskyn ominaisuuksia, esimerkiksi sen aiheuttamia säteilyannoksia lentoliikenteen korkeudella. Verkkopalvelun avulla voi helposti arvioida viime vuosikymmenien aikana tapahtuneiden hiukkasmyrskyjen säteilyannokset. Palvelu on englanninkielinen.