Yleiset Uutiset

Monet suuntaavat kesäloman viettoon ulkomaille. Odotuksissa on rentoa yhdessäoloa ja uusia elämyksiä, mutta aina matka ei mene täysin suunnitellusti. Lue vinkit siihen, kuinka toimia, jos myöhästyt esimerkiksi jatkolennolta.

Suomalaiset matkustavat innokkaasti ulkomaille lomillaan. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2017 tehtiin ulkomaille 8,5 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa. Eurooppa on suomalaisten kestosuosikki, mutta monet suuntaavat myös Aasiaan tai Amerikkaan. Etenkin kaukokohteisiin matkustetaan usealla lennolla, mutta myös lyhyemmillä matkoilla vaihdetaan välilaskut ovat yleisiä.

– Matkailu on muuttunut ja ihmiset kokoavat nykyään matkansa erilaisista palasista. Matkat koostuvat usein monista eri lennoista ja majoituksista. Tarkkaa arviota myöhästymisten määrästä on vaikea sanoa, mutta myöhästymisiä ilmoitellaan meille monta puhelua päivässä, korvauspalveluiden päällikkö Heidi-MariaHänninen LähiTapiolasta kertoo.

Kuinka sitten toimia tilanteessa, jossa matkanteko katkeaa jatkoyhteydeltä myöhästymiseen? Hänninen kehottaa olemaan ensimmäiseksi yhteydessä lentoyhtiöön, joka hoiti lentoa, jolta myöhästyi.

– Heillä on velvollisuus järjestää uusi lento ja tiettyjä korvausvelvollisuuksia, mikäli esimerkiksi jatkolento on ostettuna samassa lentolipussa kuin myöhästynytkin lento. On tärkeää muistaa, että vakuutusyhtiö ei valitettavasti tee käytännön järjestelyjä uusien jatkoyhteyksien osalta, mikäli asiakas myöhästyy kulkuvälineestä.

Uusi lento korvataan, ei alkuperäistä

Asiakas voi kuitenkin hakea korvausta vakuutusyhtiöstä ostettuaan uuden lennon jatkaakseen matkaa. Tässä vaiheessa erityisen tärkeää on muistaa, että korvattavaksi tulee nimenomaisesti uusi lento, ei alkuperäinen menetetty lento.

Korvauksen hakemista varten vakuutusyhtiöön tulee toimittaa lentoyhtiön tai muun palveluntarjoajan todistus myöhästymisen syystä.

– Myöhästymisen tulee johtua sääesteestä, teknisestä viasta, liikennevahingosta, luonnonmullistuksesta tai rikollisesta teosta, joka on aiheuttanut vakuutetun matkalla käyttämän yleisen kulkuneuvon myöhästymisen. Vakuutetun yksityistä kulkuneuvoa kohdannut liikennevahinko oikeuttaa myös matkan myöhästymisen korvattavuuteen. Nämä korvattavat myöhästymisen syyt eivät useinkaan ole asiakkaiden tiedossa, Hänninen kuvailee.

Korvauksia matkoista ja majoituksesta

Lähtökohtaisesti kaikkiin LähiTapiolan matkustajavakuutuksiin sisältyy myöhästymisturva. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaalle maksetaan ylimääräisiä matka- ja majoituskuluja, jotka ovat aiheutuneet myöhästymisen muutettua alkuperäistä matkasuunnitelmaa.

Korvaussumma voi vaihdella vakuutuksesta riippuen. Maksimissaan se on yhdelle henkilölle 2000 euroa.

– Uuden kulkuyhteyden lisäksi korvattavaksi voi tulla esimerkiksi hotellimajoitus, mikäli uusi lento lähtee vasta seuraavana päivänä. Osassa vakuutuksissa maksetaan myös odotusajankorvausta yli kuuden tunnin odotuksen ylittävältä ajalta. Mikäli myöhästyminen aiheuttaa sen, ettei vakuutettu voi jatkaa matkaa alkuperäiseen määränpäähän ollenkaan, maksetaan korvaus menetetyistä matkapäivistä.

oneworld-allianssi on esitellyt uuden jäsenyysohjelman, joka tarjoaa pienemmille lentoyhtiöille mahdollisuuden liittyä osaksi oneworld-allianssia. oneworld connect mahdollistaa entistä laajemman kansainvälisen verkoston tarjoamisen asiakkaille.

oneworld connect on ensimmäinen uusi jäsenohjelma sitten oneworldin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen lentoyhtiö oneworld connect -ohjelmassa on Fiji Airways. oneworld neuvottelee muiden ohjelmasta kiinnostuneiden lentoyhtiöiden kanssa Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Euroopassa.

Jokaisella oneworld connect -jäsenellä tulee olla vähintään kolme oneworldin jäsentä sponsoreinaan, jotta yhtiö voidaan ottaa ohjelman jäseneksi. Fiji Airwaysin alkuperäisiä sponsoreina ovat oneworldin perustajajäsenet American Airlines, British Airways, Cathay Pacific ja Qantas. Qantas toimii lisäksi Fiji Airwaysin mentorina oneworld connect –ohjelman käyttöönoton ajan.

American Airlinesilla, Cathay Pacificilla ja Qantasilla on jo kanta-asiakkuus- ja code-share-yhteistyö Fiji Airwaysin kanssa. British Airways ja Fiji Airways neuvottelevat mahdollisesta kahdenvälisestä yhteistyöstä.

oneworldin lehdistötiedote on luettavissa kokonaisuudessaan oneworldin nettisivuilta.

100-vuotias Ilmavoimat juhlii merkkivuottaan Jyväskylän lentoasemalla Tikkakoskella 16. – 17.6.2018.

Yle on mukana juhlapäivässä ja välittää näyttävän lentonäytöksen suorana kokonaisuudessaan Areenassa 16.6. kello 12-18.40.

Osa näytöksestä myös televisioidaan Yle TV1:llä klo 12.00 – 13:43. Lähetyksen juontaa sekä Areenessa että Yle TV1:llä Riika Raitio.

Kolmiosaisessa lentonäytöksessä esitellään niin Ilmavoimien historiaa, nykyisyyttä kuin tulevaisuuttakin. Taivaalla nähdään mm. vanha Stiglitzi ja Fokker, Midnight Hawks taitolento-osaston esitys sekä kansainvälisesti palkittu Hornet-soolo.

Mukana lentonäytöksissä ja maanäyttelyssä on konetyyppejä Ilmavoimien eri vuosikymmeniltä. Tilaisuudessa esittäytyvät myös Hornetien seuraajaehdokkaat.

Maksulliseen tilaisuuteen odotetaan paikalle kahtenä päivänä yhteensä 30 000 kävijää. Tapahtuman järjestää Suomen Ilmailuliitto yhdessä Keski-Suomen Ilmailijoiden kanssa.

Koko lentonäytöksen ohjelma on nähtävissä osoitteessa finaf100.fi

Lentonäytöksen ennakkotunnelmia
Radio Suomen Kesävieraana on sunnuntaina 10.6. klo 16.15 taitolento-osasto Midnight Hawksin johtaja, kapteeni Marc Fuss, joka kertoo hävittäjälentäjän työstä.

Tikkakosken lentokentän valmistautumisesta näytökseen raportoidaan suorana Aamu-tv:ssä tiistaina 12.6.

• AirHelp analysoi yli 27 000 EasyJetille lentohäiriöiden johdosta tehtyä korvaushakemusta
• EasyJet maksoi asiakkaille korvauksia vain alle 2%:ssa tapauksista, kun vaatimusta ei esittänyt asianajaja virallisella kirjeellä
• Lentoyhtiöitä ei toistaiseksi rangaista viivytystaktikoinnista

Asiakkaiden on lähes mahdotonta saada lentoyhtiö EasyJetiltä korvauksia perutuista, ylibuukatuista tai merkittävästi myöhästyneistä lennoista ilman juridista apua, paljastaa lentokorvausyhtiö AirHelpin julkaisema analyysi. Keräämäänsä dataa käyttäen AirHelp on tutkinut yli 27 000 korvaushakemusta, jotka on tehty EasyJetin lentojen häiriintymisen seurauksena. Analyysin tulosten mukaan lentoyhtiö maksaa asiakkaalle kuuluvan korvauksen vain 2 %:ssa tapauksista, ellei asiaa viedä lakikäsittelyyn. EasyJet aloitti suorat reittilennot Helsinki-Vantaalta tämän vuoden maaliskuussa.

Lentokorvauksen saaminen ilman AirHelpin oikeusapua on asiakkaalle erittäin vaikeaa, mutta sen kanssa todennäköisyys kasvaa kahdeksankertaiseksi. Parannus oli selkeä myös lentoyhtiön vastausajassa silloin, kun korvausvaatimuksen esitti asianajaja. Ilman oikeusapua vastaaminen kesti 80 päivää, sen kanssa hieman yli 40 päivää. Tämän kaltainen viivytystaktikointi on tyypillistä monille lentoyhtiöille. AirHelpin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Henrik Zillmer kertoo, mistä siinä on kyse:

”Tapauksissa, joissa lentoyhtiön toiminnan vuoksi lento myöhästyy tai peruuntuu tai asiakas ei ylibuukkauksen takia pääse lennolle, yhtiö voi olla velvoitettu maksamaan jopa 600 euron matkustajakohtaisen korvauksen. Lain mukaan korvauksen saamiseksi tulisi riittää se, että asiakas ottaa yhteyttä vastuussa olevaan lentoyhtiöön kirjeitse. Valitettavasti asiat eivät suju noin jouhevasti käytännössä.”

“Monet lentoyhtiöt tarkoituksellisesti viivyttävät korvausprosesseja tai jättävät ne kokonaan huomiotta, eikä niitä rangaista tämänkaltaisesta toiminnasta. Ne tietävät, että matkustajat eivät hevillä ota yhteyttä asianajajaan ja lähde vaatimaan saataviaan oikeusteitse isoa yritystä vastaan. Monet eivät tunne oikeuksiaan ja pelkäävät, että oikeustaisteluista tulee pitkät ja kalliit. Sen sijaan lentoyhtiölle oikeuteen meneminen on helpompaa – se tarkoittaa vain, että niiden täytyy palkata vakituinen asianajaja. Epäreilut käytännöt on lopetettava, ja maksamisesta pidättäytyviä lentoyhtiöitä tulee rangaista.”

120 miljoonan euron korvausvelka viime vuonna

”Datamme osoittaa, että vuonna 2017 EasyJetin korvausvelka paisui yli 120 miljoonaan euroon, joten pöydällä on paljon jakamatonta rahaa, joka kuuluu häiriölennoista kärsineille matkustajille. Kannustamme EasyJetiä jakamaan oman datansa julkisesti, jos he eivät ole kanssamme samaa mieltä”, Zillmer patistaa.

Korvausvelalla tarkoitetaan laskennallista arvoa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki vakiokorvaukset, joita matkustajat ovat EU:n EC 261 -asetuksen nojalla oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä.

KLM, SAS ja United Airlines saivat hyvät arvosanat

AirHelpin mukaan parhaat arvosanat korvaushakemusten käsittelyssä saavat muun muassa alankomaalainen KLM, yhdysvaltalainen United Airlines ja pohjoismaalainen SAS. Nämä yhtiöt vastaavat korvaushakemuksiin usein kymmenessä päivässä, mikä osoittaa, että lentoyhtiöiden on mahdollista toimia vastuullisesti ja lain edellyttämällä tavalla.

AirHelpin laskelmien mukaan lentolippujen hinnat nousisivat vain nimellisesti – alle yhdellä eurolla per matkustaja –, jos lentoyhtiöt maksaisivat korvausvelkansa täysimääräisesti.  EU DG Moven julkaiseman raportin mukaan pitkän matkan lentojen hinta nousisi tällöin vain 1,63 eurolla matkustajaa kohden.

Nämä ovat lentomatkustajan oikeudet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön virheen takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen. Lentoyhtiöiden korvausvelvoite kuitenkin raukenee, kun häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet, joihin lukeutuvat esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet.

Tutkimuksesta

*Tutkimusdata on YouGov Deutschland GmbH:lta. Alkuvuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen osallistui 7 103 vastaajaa. Tulokset on painotettu siten, että ne edustavat lentomatkustajia Saksan, Ison-Britannian, Ruotsin, Tanskan, Italian, Norjan ja Espanjan väestöissä (vastaajat vähintään 18-vuotiaita). Lennon häiriintymisellä tarkoitetaan sitä, että lento on ylivarattu, peruttu tai myöhästynyt yli 3 tuntia.

Ilmailun ammattilaiset ilmaisevat vakavan huolensa viime aikoina merkittävästi lisääntyneestä vastuuttomasta drone-toiminnasta. Viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että drone-toiminnan voimakkaan kasvun myötä joukkoon on tullut myös vastuuttomia ilmailun turvallisuudesta piittaamattomia lennättäjiä. Tilastojen valossa ”läheltä piti”-tilanteiden lukumäärät erityisesti lentoasemien läheisyydessä ovat kasvussa ja ne ovat olleet luonteeltaan entistä vakavampia. “Tapauksissa on kyse ilmaliikenteen vaarantamisesta ja ilmaliikenteen sujuvuuden häiritsemisestä, jotka molemmat ovat rangaistavia tekoja”, korostaa Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.

Liikenteen turvallisuusvirastolle raportoiduissa tapauksissa droneja on lennätetty sellaisissa korkeuksissa, että tämänkaltainen toiminta ei olisi luvallista missään Suomen ilmatilassa. Droneja on myös lennätetty lentoasemien välittömässä läheisyydessä alueella, jossa lennättäminen on kielletty. Tällainen säännöistä piittaamaton ja vastuuton toiminta on laitonta.

“Viimeaikaiset Drone-havainnot Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella osoittavat, että osa drone-harrastajista ei ole välittänyt turvallisuusuusmääräyksistä. Turvallisuus on ilmailun kivijalka ja edellytämme turvallisuuskulttuuria myös drone-harrastajilta. Dronejen lennättäminen on mahdollista laajasti, mutta alueilla, joilla se on kiellettyä, määräyksiä tulee kunnioittaa. Näin varmistetaan suomalainen lentoturvallisuus”, sanoo Finnairin lentotoiminnan johtaja, Airbus A350-kapteeni Jari Paajanen.

“Kauko-ohjattavien ilma-alusten määrä kasvaa koko ajan ja tapausten valossa näyttää, että myös laitteiden vastuuton ja vaarallinen lennättäminen lisääntyy, kehitys on huolestuttava. Matkustajalentokoneet on sertifioitu kestämään yksittäiset lintutörmäykset, mutta tutkimusten mukaan dronen osuminen ilma-aluksen rakenteisiin, moottoreihin, tuulilasiin tai roottoriin aiheuttaa huomattavasti samanpainoista lintua vakavamman vahingon. Miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen, ja niillä on lukuisia erinomaisia käyttökohteita, mutta ne eivät saa häiritä lentoliikennettä, eikä vaarantaa matkustajakoneiden ja pelastushelikoptereiden turvallisuutta”, sanoo Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen.

“Suomalainen sääntely on joustavaa ja antaa drone-toiminnalle hyvät edellytykset samalla suojaten tehokkaasti perinteisen miehitetyn ilmailun toimintaa. Laadukkainkaan sääntely ei pysty kuitenkaan vastaamaan haasteeseen, jos laitteiden käyttäjät eivät ymmärrä vastuutaan ja rikkovat turvallisuusperusteisesti asetettuja rajoituksia”, toteaa Jukka Hannola Trafista.

Näiden puhtaasti turvallisuusriskien lisäksi välinpitämätön drone-toiminta aiheuttaa myös taloudellisia tappioita, jotka syntyvät turvallisuuden vuoksi tehdyistä liikenteen uudelleenjärjestelyistä. Vastuuttomasta drone-toiminnasta asetettavat vahingonkorvausvaateet saattavat olla mittavat.

Lentoliikenteen ammattilaiset (ANS Finland, Finavia, Finnair, Norra, Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) esittävät drone-lennättäjille vakavan huolensa turvallisuustilanteen kehittymisestä.

Turvalliseen lennättämiseen tarvittava tieto on helpossa muodossa saatavilla Trafin Droneinfo-mobiilisovelluksessa (iOS ja Android), sekä www.droneinfo.fi sivustolta. Vastuu sääntelyn asettamien rajoitteiden selvittämisestä on lennättäjällä itsellään kuten myös vastuu toiminnan seurauksista.

Vastuuttomat ja huolimattomat toimijat ovat onneksi vähemmistö, mutta sellaisenakin ovat saaneet aikaan merkittävää haittaa muulle ilmaliikenteelle, matkustajille ja asiansa osaaville vastuullisille drone-lennättäjille.

“Aktiivisin lennätyskausi on vasta alkamassa. Suhtaudutaan kanssaihmisten turvallisuuteen vakavasti”, Hannola muistuttaa.

Katso myös Droneinfo.fi

Viime viikolla Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmatilassa tehtiin viisi havaintoa droneista(1) eli kauko-ohjatta-vista ilma-aluksista/lennokeista lentokoneiden lähestymis- ja lähtölinjojen lähellä (2). Drone-lennättäjät paitsi häiritsivät merkittävästi lentoliikennettä, myös vaaransivat alueella liikkuneiden matkustajakoneiden ja pelastushelikoptereiden turvallisuuden.

Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta pitää kehitystä huolestuttavana. Kauko-ohjattavien ilma-alusten määrä kasvaa koko ajan. Tapausten valossa näyttää, että myös laitteiden vastuuton ja vaarallinen lennättäminen lisääntyy. Näin on tapahtunut myös muissa maissa. Suomen drone-lainsäädäntö on Euroopan kevyimpiä eikä velvoita drone-lennättäjiä rekisteröitymään tai kouluttautumaan ilmatilan käyttöön ja rajoituksiin. Myös viranomaisten mahdollisuus puuttua ilmailua vaarantavaan lennätykseen on hyvin rajallinen.

Maailmalla on julkaistu tutkimuksia (3, 4)  dronejen törmäyksen vaikutuksesta ilma-aluksiin. Matkustajalentokoneet on sertifioitu kestämään yksittäiset lintutörmäykset, mutta tutkimusten mukaan dronen osuminen ilma-aluksen rakenteisiin, moottoreihin tai tuulilasiin aiheuttaa huomattavasti samanpainoista lintua vakavamman vahingon. Helikopterit ovat jopa lentokoneita haavoittuvampia niiden heikompirakenteisten tuulilasien sekä ulkoisille iskuille hyvin herkän roottorimekanismin vuoksi. Pelastuskopterit lentävät myös matalalla, mikä lisää törmäysriskiä. Lentäjät kokevat dronet erittäin vaikeiksi havaita ilmasta ennen kuin ne ovat liian lähellä.

Loppuvuodesta 2016 Suomen Lentäjäliiton Turvatoimikunta julkaisi kuusi keinoa (5), joilla kauko-ohjattavien ilma-alusten väärinkäytöstä aiheutuvaa vaaraa voisi pienentää. 2021 voimaan tulevat yleiseurooppalaiset drone-määräykset tuonevatkin ehdotetuista keinoista mm. rekisteröinti- ja koulutusvaatimukset Suomeen.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat tulleet jäädäkseen, ja niillä on lukuisia erinomaisia käyttökohteita. Tulevaisuuden visioissa ne integroituvat saumattomasti nykyisen miehitetyn ilmailun kanssa samaan ilmatilaan. Tätä me ammattilentäjät emme vastusta.

Haluamme kuitenkin voimakkaasti peräänkuuluttaa drone-lennättäjiltä vastuullisuutta. Lentoturvallisuus ei saa kyseenalaistua. Kaikessa drone-toiminnassa laitteen koosta riippumatta tulisi hyödyntää Trafin erinomaista droneinfo.fi -sivustoa ja mobiilisovellusta, jotka kertovat missä dronen lennättäminen on luvallista ja turvallista. Kannatamme myös lakimuutoksia, joilla viranomaisille taattaisiin nykyistä paremmat valtuudet ja keinot toimittaa väärässä paikassa lentävä ja turvallisuutta vaarantava drone maahan.

1 Drone: kauko-ohjattava kuvauskopteri, miehittämätön ilma-alus (massa 100g – 7000kg), drooni, lennokki

2 http://lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_lentoaseman_ymp_rist_ss_entist_enemm_n_drone_havaintoja_5_raporttia_viikossa

3 https://www.gov.uk/government/publications/drones-and-manned-aircraft-collisions-test-results

4 https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-28/faa-warns-of-drone-collision-risks-with-airplanes-as-use-grows

5 https://fpapilots.fi/system/files/Julkilausuma%20FPA-RPAS%202016.pdf

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää avointen ovien tapahtuman torstaina 17. toukokuuta. Tapahtuma on avoinna yleisölle kello 10 – 14. Aiempina vuosina suuren suosion saavuttanut yleisötapahtuma järjestetään nyt teemalla Utin tukikohta 100 vuotta.

Varuskunta-alueen portit, kalustonäyttely sekä ilma-alusten maanäyttely avataan yleisölle kello 10. Maanäyttely on tänä vuonna aiempaa laajempi. Puolustusvoimissa edelleen käytössä olevasta lentokalustosta mukana maanäyttelyssä ovat Utin jääkärirykmentin helikopterikaluston lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä, Hawk-harjoitussuihkukone, CASA C-295M -kuljetuskone ja Pilatus-yhteyskone Ilmavoimista. Kansainvälisyyttä tapahtumaan tuo ruotsalainen UH-60 ”Black Hawk” -kuljetushelikopteri.

Käytöstä jo poistunutta sotilasilmailun kalustoa edustavat muiden muassa DC-yhdistyksen operoima DC-3 -kuljetuslentokone sekä Mi-8-, SM-1- ja Alouette II -helikopterit.

Toiminnalliset näytökset toteutetaan alla olevan mukaisesti ottaen huomioon sen, että matala pilvikorkeus tai kova tuuli saattavat asettaa rajoitteita joidenkin näytösten toteuttamiselle ja vaikuttaa siten myös aikatauluun.

11.00  Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
11.20  Hyppääjien kuormaaminen C-295M -kuljetuskoneeseen ja koneen lentoonlähtö
11.30  NH90-helikopteri ja sammutusvesisäiliön tyhjennys
11.35  Laskuvarjojääkärien perinteikäs tukkijumppa
11.45  Laskuvarjohyppy T-11 -joukkojenpudotusvarjoilla C-295M -kuljetuskoneesta
12.00  Helikopterien ja erikoisjääkärien toimintanäytös
12.20  MD500-kevythelikopterin esityslento
12.30  NH90-kuljetushelikopterin esityslento
12.40  Midnight Hawks -taitolentoryhmän esityslento
13.05  F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän esityslento
13.20  Laskuvarjohyppy Suomen lipun ja Utin jääkärirykmentin lipun kanssa
13.30  Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan showband esiintyy
14.00  Tapahtuma päättyy.

Sotilaskoti myy tapahtumassa kahvilatuotteita ja varuskuntaravintola hernekeittoa lisukkeineen. Varuskuntaravintolan myyntipisteessä käy maksuvälineeksi ainoastaan käteinen.

Ajoittain kovan melutason vuoksi tapahtumassa jaetaan ilmaiseksi korvatulppia. Lemmikkieläimiä ei suositella tuotavaksi mukaan tapahtumaan.

Utin jääkärirykmentin toimintanäytöstapahtumaa voi seurata maavoimien facebook-sivulla osoitteessa bit.ly/utti2018. Facebook-sivulle toivotaan edellisvuosien tapaan runsaasti valokuvia ja videoita myös yleisöltä. Seuraamme tapahtumassa otettuja kuvia ja videoita tunnisteilla: #utjr #utti2018 #utti100 #pv100

Tapahtuma on osa vuoden 2018 aikana järjestettäviä Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden yleisötapahtumia. Lisätietoja juhlavuoden tapahtumista: puolustusvoimat.fi/100.

Poikkeukselliset pysäköintijärjestelyt ja nopeusrajoitus Kuutostiellä

Yleisön henkilöautojen pysäköintialueeksi on varattu Utin leirikenttä, jonne kulku tapahtuu Vennantien risteyksestä. Leirikentältä on järjestetty maksuton bussikuljetus tapahtuma-alueelle ja takaisin kello 9.30 – 15 välisenä aikana.

Ryhmiä kuljettavat linja-autot, minibussit, moottoripyörät, mopot, polkupyörät sekä liikuntarajoitteisten henkilöiden ajoneuvot voi pysäköidä tapahtuma-alueen läheisyydessä olevalle Utti-aukiolle (Lentoportintie 11). Molemmille pysäköintialueille on opastus Kuutostiellä.

Turvallisuussyistä Utin jääkärirykmentti pyytää tapahtumaan saapuvia käyttämään ohjeiden mukaisia pysäköintialueita. Vilkkaasti liikennöidyn Kuutostien sekä varuskunta-alueen läheisten pienempien teiden varsille pysäköidyt ajoneuvot haittaavat muuta liikennettä ja saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.

Tapahtumaan liittyen nopeusrajoitus Kuutostiellä alennetaan Lepolan hautausmaan liittymän länsipuolen ja Lentoportintien liittymän itäpuolen välisellä tieosuudella 50 kilometriin tunnissa. Alennettu nopeusrajoitus on voimassa torstaina kello 9 – 15.

Utin lentotukikohdan perustamisesta 100 vuotta

Huhtikuussa 1918 silloinen ratsuväenkenraali Mannerheim antoi käskyn perustaa Uttiin lentotukikohta heti, kun se on mahdollista. Lentokentän raivaustöiden aloittamisesta tuli 10.5. kuluneeksi tasan sata vuotta. Kyseinen päivä eli 10. toukokuuta on sittemmin määritetty Utin jääkärirykmentin vuosipäiväksi.

Ensimmäiset lentokoneet siirrettiin tukikohtaan kesäkuussa 1918, mistä alkaen Utissa on ollut sotilasilmailuun liittyvää lentotoimintaa. Tukikohdan nimi muuttui vuosien saatossa lukuisia kertoja. Viimeisin Ilmavoimien yksikkö Utissa oli Kuljetuslentolaivue, joka toimi tukikohdassa vuoden 1996 loppuun asti.

Utin jääkärirykmentti perustettiin 1.1.1997 yhdistämällä 1960-luvulla perustettu Laskuvarjojääkärikoulu, Ilmavoimista siirretty Helikopterilentue sekä Sotilaspoliisikoulu. Vuonna 2001 Helikopterilentue organisoitiin Helikopteripataljoonaksi. Erikoisjääkäripataljoona perustettiin vuonna 2005.

Nykyisin Utin jääkärirykmentin kokoonpanoon kuuluvat esikunnan lisäksi Helikopteripataljoona, Erikoisjääkäripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa nousua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen.

Suomen Luonto -lehden tänään julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa, myös Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia kannattaa veroa.

“Lentomatkailu on nopeimmin kasvavia ilmasto-ongelmia ja se edellyttää valtioilta uusia toimia. Kahden kyselyn samansuuntaiset tulokset antavat pontta lentoveron säätämiselle Suomeen”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

“Lentämisen ilmastopäästöt kasvavat tällä hetkellä useilla prosenteilla vuosittain. Esillä olevat tekniset ratkaisut, uudet polttoaineet tai lentoalan päästötavoitteet eivät merkittävästi muuta suuntaa. Päästöt uhkaavat kaksinkertaistua reilussa 15 vuodessa ja kova kasvu uhkaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

“On poikkeuksellista, että kansalaisten enemmistö kannattaa kuluttajalle kohdistettavaa haittaveroa. Se osoittaa, että kansalaiset odottavat päättäjiltä toimia lentomatkailun nopeasti kasvavien päästöjen rajoittamiseksi. Lentäminen ei voi olla enää ilmastopolitiikan vapaamatkustaja”, Bruun sanoo.

Vero on vasta ensimmäinen toimi, jolla hillitään lentomatkailun päästöjen rajua kasvua, liitto muistuttaa. Lentoliikenteen fossiiliset polttoaineet ovat edelleen täysin verovapaita ja ulkomaan lennot arvonlisäverottomia.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että lentoveron käyttöönotto otetaan mukaan jo nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin syksyn budjettiriihessä. Viimeistään se tulee sisällyttää seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan toteuttamista varten. Lentoverolla kerättävät tulot tulisi kohdistaa vähäpäästöisen liikenteen, kuten raideliikenteen, parantamiseen.

Liiton mielestä sopiva lentoveron taso voisi olla samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa. Tällöin maksettaisiin vajaan kympin vero kotimaan lennoista kun taas kaukolennoista maksettaisiin useamman kymmenen euron vero (kts. taulukko 1).

Lukuisat Euroopan maat ottaneet lentoveron käyttöön

Lentovero otettiin huhtikuun alussa käyttöön Ruotsissa, jonka lisäksi vastaavaa veroa kerätään ainakin Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Itävallassa. Kaikissa näissä maissa maksetaan lipun hinnan lisäksi esimerkiksi EU:n sisäisten lentomatkojen osalta maksimissaan muutaman kympin tai Britanniassa enimmillään hieman suurempikin vero. Venäjällä myös ulkomaan lennoista maksetaan arvonlisäveroa, toisin kuin Suomessa ja muissa EU-maissa.

Taulukko: Lentoverojen suurimmat ja pienimmät maksuluokat eri maissa 2017–2018 (summat muunnettu euroihin 4.5.2018 vaihtokurssilla).

Lisää aiheesta:

Suomen Luonnon juttu kyselytutkimuksen tuloksista 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 27.4.2018 Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle.

Tarjousta pyydetään seuraavista hävittäjistä: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat valtioneuvoston puolustusselonteossa sekä puolustushallinnon useissa eri suunnitelmissa ja ohjeissa. Tarjouspyynnön lähettämisen valtuutti puolustusministeri Jussi Niinistö. Asiaa puolsi aiemmin valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Hankinnan kohde

HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky. HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. Tavoitteena on, että HX-hankkeen myötä saatava suorituskyky ei vain korvaa Hornet-kaluston suorituskykyä, vaan se tuo mahdollisimman suuren lisäarvon koko puolustusjärjestelmälle.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Kokonaisuus pitää sisällään 64 lentokoneen lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi. Koneen valmistaja on yhdessä maan hallinnon kanssa vastuussa parhaimpien aseiden, sensorien ja erikoisjärjestelmien valinnasta, järjestelmäintegraatiosta ja tehokkaan toiminnan edellyttämien tehtävätukijärjestelmien toimivuudesta.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, elinjaksokustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Suorituskyvyn osalta tarkastellaan ehdokkaiden kykyä menestyä viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminnassa (ilmapuolustus), vastamaatoiminnassa (ilmasta maahan -tulivaikutus), vastameritoiminnassa (ilmasta merelle -tulivaikutus), vaikuttaminen kaukana olevia kohteita vastaan sekä tiedustelu- ja valvontatehtävissä. Lisäksi tarkastellaan ehdokkaiden kykyä sopeutua ilmavoimien liikkuvaan ja hajautettuun taistelutapaan erilaisissa tukikohdissa.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.

Hankintamenettely ja hankinnan vaiheistus

Tarjouspyyntövaihe tuottaa sitovaa tietoa kandidaattien tarjoamista ratkaisuista, jotka HX-hanke arvioi. Hankintamenettely jakautuu useampaan vaiheeseen. Nyt lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnistää hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään alustavat kandidaattikohtaiset hankintakokonaisuudet. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jonka jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin kandidaatin kanssa. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

HX-hankkeen tavoitteena on neuvotella paras mahdollinen ratkaisu jokaisen kandidaatin kanssa.

Teollinen yhteistyö

Puolustusministeri Niinistö on tehnyt päätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen asettamisesta HX-hankinnalle. HX-hankintaprosessin teollisen yhteistyön minimiosuudeksi asetetaan 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.

Lisätietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx

Lentoyhtiöt ovat raportoineet Trafille vuotta 2017 koskevat Euroopan talousalueen (ETA) sisäisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästönsä.  Yhteensä päästöjä raportoitiin 1 051 798 tonnin edestä. Jos uusi kansainvälinen päästöjärjestelmä CORSIA otetaan käyttöön ensi vuoden alussa, laajenee raportointivelvoite lähes kaikkiin kansainvälisiin lentoihin.

”On hienoa, että Suomessa koko ilmailuala on ottanut päästövähennystavoitteet vakavasti ja toimii aktiivisesti yhteistyössä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyö on ollut erinomaista myös CORSIAn valmistelussa ja olemmekin Trafissa pystyneet viemään Suomen näkemystä onnistuneesti eteenpäin ICAOn työryhmissä. Tämä sitoutuminen auttaa varmasti myös uusia ilmastotavoitteita kohti pyrkimisessä”, sanoo Trafin pääjohtaja Mia Nykopp.

Päästökaupan tavoitteena on edistää lentoliikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Päästökauppa perustuu vaihdannan piirissä oleviin päästöoikeuksiin, joilla lentoyhtiöt ja muut päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat voivat käydä kauppaa. Lentoyhtiöiden tulee hankkia päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, ja palauttaa ne päästökaupparekisteriin vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

EU tukee ICAOn pyrkimystä kansainvälisen päästöjärjestelmän luomisessa

Lentoliikenteen päästökauppa alkoi vuonna 2012 kattaen ETAn sisäisten lentojen lisäksi myös ETAn ja kolmansien maiden väliset lennot. Vuosiksi 2013-2016 soveltamisala kuitenkin rajattiin vain ETAn sisäisiin lentoihin, sillä EU halusi tukea Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen sopimus lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi.

ICAO sopikin yleiskokouksessaan syksyllä 2016 kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmän, CORSIAn (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kehyksestä päätöslauselman muodossa. CORSIAn valmistelu on parhaillaan käynnissä ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

Viime vuoden lopulla julkaistulla EU:n asetuksella lentoliikenteen päästökaupan soveltamisalan rajausta ETAn sisäisiin lentoihin jatkettiin uudestaan vuoden 2023 loppuun saakka. Komissio tarkastelee uudelleen päästökaupan säännöksiä, kun CORSIAn teknisistä yksityiskohdista on päästy sopuun ICAOssa.

”CORSIAn tarkoituksena on, että lentoyhtiöt raportoisivat kaikkien kansainvälisten lentojensa päästöt. Päästöjen tarkkailu- ja raportointivelvoite laajenisi siis ensi vuoden alusta, jos CORSIA tulee voimaan tavoiteaikataulussaan”, kertoo erityisasiantuntija Tiia Jyräsalo.

Lisätietoja:

Lentoliikenteen päästökauppa Liikennefakta.fi-sivuilla
Lue myös Katja Lohko-Sonerin Trafi talks -blogi: CORSIA karsimaan lentoliikenteen päästöjä