Finavia jatkaa maakuntalentoasemien kehittämistä – painopisteenä Lappi

8ccf0e9f78c3d490_800x800ar

Lentoasemat Suomen kartalla

Finavia Oyj:n vuoden 2014 alussa lentoasemaverkostossaan käynnistämä kehitysohjelma jatkuu myös vuonna 2015. Eri puolilla Suomea maakuntien lentoasemilla tehdään investointeja yhteensä liki 25 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 aikana pääpaino on Lapin lentoasemien kehittämisessä. Investointien arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta.

Merkittävimmät panostukset kohdistuvat ensi vuonna Ivaloon, Kittilään, Rovaniemelle, Vaasaan, Maarianhaminaan ja Joensuuhun. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat liikennealueiden ja kiinteistöjen peruskorjaukset. Lisäksi Finavia jatkaa terminaalien toimivuuden, yleisilmeen ja viihtyisyyden kehittämistä matkustajakokemuksen parantamiseksi. Ensi vuoden aikana lisätään myös automaatiota, kun itsepalvelumahdollisuudet lentoasemilla lisääntyvät.

”Suomi on saanut lentoasemistaan paljon kansainvälistä tunnustusta – viimeksi Maailman talousfoorumilta. Haluamme varmistaa, että kilpailukykyiset lentoasemat tukevat jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla lentoliikenteen kehittymistä Suomessa. Siksi jatkamme lentoasemien määrätietoista kehittämistä Suomessa. Vuonna 2015 emme varsinaisesti laajenna kapasiteettia vaan keskitymme perusparannukseen ja palvelun laatuun, sillä jo tällä hetkellä Suomen kentille mahtuisi lentoliikennettä moninkertaisesti nykytasoon verrattuna”, toteaa verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä.

Lapissa Finavia jatkaa määrätietoisesti alueen lentoasemiin panostamista, sillä etenkin matkailun näkymien takia lentoliikenteen määrien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Rovaniemellä uudistetaan terminaali, jonka toimivuus, ilme ja viihtyvyys nousevat uudelle tasolle vuoden 2015 aikana alkavan projektin seurauksena. Ivalossa viedään jo alkaneet terminaalin uudistus- ja laajennustyöt loppuun.

Myös Kittilässä panostuksia jatketaan, kun marraskuussa valmistuneen terminaaliuudistuksen jälkeen ensi kesänä tehdään lentoaseman liikennealueiden peruskorjaus. Peruskorjaus vaikuttaa lentoliikenteeseen ja Kittilän lentoasema sulkeutuu elokuuksi 3.-30.8.2015. Liikennealueita korjataan myös Vaasassa, joka on suljettuna 22.6. – 26.7.2015.

Lapin lentoasemien ohella peruskorjauksia ja uudistuksia tehdään myös Maarianhaminassa ja Joensuussa. Molemmilla lentoasemilla kiinnitetään peruskorjausten lisäksi huomiota lentoaseman toimivuuteen ja ilmeeseen.

”Toimiva lentoliikenne tarvitsee kilpailukykyisiä lentoasemia. Lentoasema ei kuitenkaan yksinään houkuta lentokoneita kiitoteilleen, jos koneisiin ei syystä tai toisesta riitä matkustajia. Olemme Finaviassa huolehtineet siitä, että lentoasemat eivät ole miltään osin pullonkaulana liikenteen kehittymiselle. Nyt eri alueiden on tärkeää tehdä omat kotiläksyt ja etsiä esimerkiksi matkailun edistämisestä konkreettisia keinoja, joilla lentoliikenteen kysyntää voidaan lisätä. Finavia on mielellään mukana yhteistyössä”, Sundelin toteaa.

Verkostolentoasemien lisäksi Finavia investoi ensi vuonna noin 11 miljoonaa euroa lennonvarmistuksen järjestelmiin.

Kehitysohjelma edennyt suunnitelmien mukaan

Finavia käynnisti vuonna 2014 laajan noin 100 miljoonan euron arvoisen investointiohjelman lentoasemaverkostossaan. Ensimmäisessä vaiheessa suurimmat hankkeet ovat olleet käynnissä Ivalossa sekä Turun ja Tampereen lentoasemilla, joiden odotetaan valmistuvan 2015. Molemmissa tehdään terminaalien peruskorjauksia ja laajennuksia. Lisäksi Kuopiossa, Vaasassa, Kittilässä ja Oulussa on saatu terminaaliuudistukset päätökseen. https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/finavia-kaynnistaa-laajan-investointiohjelman-verkostolentoasemillaan/

Helsinki-Vantaalla on käynnissä vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelma http://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/finavia-investoi/

Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014–2015 Suomen lentoliikenne-infrastruktuuri arvioitiin laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Tutkimuksessa arvoitiin lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan. https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2014/maailman-talousfoorumin-raportti-suomessa-lentoliikenteen-infrastruktuuri-on-maailman-karkea/

Finavia päätti jäädyttää vuonna 2015 lentoasemamaksut vuoden 2014 tasolle. Tavoitteena on pitää kustannustaso houkuttelevana lentoyhtiöille, vauhdittaa lentoliikennettä ja edistää Suomen saavutettavuutta.https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat-kehittyvat/artikkeli/2014/uutta-vauhtia-suomen-lentoliikenteelle-finavia-jaadyttaa-lentoasemamaksunsa-vuonna-2015/

Uutta vauhtia Suomen lentoliikenteelle – Finavia jäädyttää lentoasemamaksunsa vuonna 2015

Finavia Oyj jatkaa Suomen lentoasemien houkuttelevuuden parantamista lentoyhtiöille pitämällä lentoasemamaksunsa ennallaan vuonna 2015. Finavia Oyj on päättänyt jäädyttää vuonna 2015 lentoasemamaksunsa vuoden 2014 tasolle. Päätös tukee Suomen lentoliikenteen kilpailukykyä haastavassa markkinatilanteessa. 

Finavian lentoasemapalveluiden reaalihinnat ovat alentuneet keskimäärin 1,4% vuosittain 2004-2014 välisenä aikana.

Lentoasemapalvelujen hinta on kilpailuvaltti

– Tavoitteemme on pitää kiinni kilpailukykyisestä hintatasosta myös jatkossa, jotta esimerkiksi Helsinki-Vantaan kustannustaso pysyy hyvin edullisena lentoyhtiöille. Houkuttelevalla lentoasemapalvelujen hinnoittelulla Finavia edistää Suomen saavutettavuutta ja kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvua, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Alkuvuonna 2014 tehdyn vertailun mukaan esimerkiksi Airbus A350 -matkustajakoneen kääntymiskustannukset olivat Helsinki-Vantaalla Euroopan neljänneksi alimmat. Myös vuosina 2012 ja 2013 tehdyissä Euroopan päälentoasemien hintavertailuissa Helsinki-Vantaa oli hinnoittelultaan neljänneksi edullisin. Vuonna 2013 Helsinki-Vantaa oli lisäksi edullisin merkittävistä eurooppalaisista vaihtolentoasemista, kun vertailtiin vaihtomatkustamiseen liittyviä maksuja.

Avaintekijöinä palvelutaso ja kustannustehokkuus

Finavian lentoasemilla sovelletaan yhtenäistä hinnoittelua, eli lentoyhtiöiltä peritään samasta palvelusta samanlaista palvelutasoon perustuvaa maksua. Maksurakennetta on muutettu viime vuosina lentoyhtiöasiakkaiden toivomaan suuntaan: hinnoittelun painopistettä on siirretty operaatiokohtaisista maksuista matkustajaperusteisempaan hinnoitteluun. Finavia kantaakin asiakaslähtöisemmän hinnoittelun vuoksi suuremman tuottoriskin kuin eurooppalaiset lentoasemaoperaattorit keskimäärin.

– Asiakaslähtöisten hinnoittelupäätösten ohella jatkamme määrätietoisesti toimintojemme kustannustehokkuuden parantamista. Avainasemassa ovat lentoasemien kannattavuuteen keskeisimmin vaikuttavien kustannuserien tarkastelu ja työn tuottavuuden kehittäminen ‒  korkeasta palvelutasosta tinkimättä. Ilman riittävää tulostasoa Finavian edellytykset toteuttaa ylläpito- ja kehitysinvestointeja lentoasemillaan vaarantuvat, Sundelin sanoo.

Edistääkseen uusien liikenneyhteyksien syntymistä lentoasemilleen Finavia antaa merkittäviä alennuksia uusille reiteille palvelumaksuissaan. Ensimmäisenä vuotena alennukset ovat uuteen kohteeseen aloittavalle reitille 70%.

Finavian työvaatteet vaihtuvat ekodesigniin

medium_Finavia_work_clothes_1_jpgmedium_Finavia_work_clothes_2_jpg

Lentoasemapalveluita tarjoava Finavia Oyj uudistaa asiakaspalveluhenkilöstönsä työvaatteet. Työvaatteiden suunnittelun lähtökohtana on ekologisuus ja vaatteiden toimivuus monipuolisissa tehtävissä. Lentoasemilla työskentelevien palveluneuvojien uudet työvaatteet ovat osa Finavian isoa palvelu-uudistusta, jolla tähdätään maailmanluokan lentoasemakokemukseen.

– Työvaatemallistomme haluttiin kuvastavan uutta aikaa ja tukevan lentoasemien kehittämistä. Viimeksi työvaatteet on uudistettu 20 vuotta sitten, eivätkä ne enää toimineet nykyisissä vaihtelevissa työtehtävissä. Henkilöstö oli tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Heidän toiveitaan kuunneltiin ja he pääsivät testaamaan vaatteita, jotta ne ovat toimivia ja mukavia, kertoo henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen .

Finavia haluaa kehittää lentoasemiaan vastuullisesti ja tehdä hankinnoissaan valintoja kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Työvaatteiden toteuttajaksi valittiin ekologisiin materiaaleihin ja eettiseen tuotantoon erikoistunut Touchpoint Oy.

medium_Finavia_work_clothes_3_jpg

– Tehtävämme on edistää omalta osaltamme suomalaista kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä, ja tehdä se ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Valitsimme yhteistyökumppaniksi toimittajan, joka pystyy tukemaan meitä kestävän kehityksen ratkaisuissa. Finavian henkilökunnan vaatetus on näkyvä elementti kaikilla suomalaisilla lentoasemilla. Siksi vaatetuksella on poikkeuksellisen strateginen merkitys, sanoo Kaarina Soikkanen.

Vaatemalliston erikoisuus piilee innovatiivisessa designissa ja käytetyissä materiaaleissa: malliston muotokielen ytimessä on kiitoratakuosi ja materiaalina ylijäämäinen pontella-kangas. Mallistoon kuuluu useita erilaista vaatetta sekä asusteita. Suunnittelutyötä ohjasi tarina jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Uutta on koko mallisto, vanhaa ylijäämäinen pontella-kangas, sinistä värimaailma ja lainattua on kiitoratakuosi. Uuden malliston suunnittelusta vastasivat TouchPointin ekodesignerit Anniina Nurmi ja Camilla Mikama .

Työvaatteiden uudistus on osa Finavian palvelukehitystä, jonka tavoitteena on tehdä matkustajakokemuksesta entistä miellyttävämpi. Finavian lentoasemia kehitetään kokonaisuutena, jotta Finavia menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja Helsinki-Vantaan asema houkuttelevana vaihtolentoasemana säilyy. Palvelu-uudistuksella pyritään vastaamaan sekä liikenteen kasvuun että matkustajien odotuksiin ja samalla uusien asiakasryhmien toiveisiin.

Finavia lanseerasi uuden työvaatemalliston tänään Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finavian asiakaspalvelutyöntekijät siirtyvät uusin asuihin alkuvuodesta 2015.

Finavian palvelu-uudistus kruunasi lentoasemainvestoinnit Oulussa

medium_oulu_airport_oulu_cafe_arrivals_1_jpg

Finavia Oyj:n Oulun lentoaseman uudistustyöt huipentuivat tänä syksynä toteutettuun palvelu-uudistukseen, joka nostaa matkustuskokemuksen kokonaan uudelle tasolle. Lentomatkustajan palveluissa ja uudessa ilmeessä esiin nousee erityisesti oululaisuus.

Oulun lentoaseman uudistuksissa keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: lentomatkustajien palveluihin terminaalissa, pysäköintialueiden toimivuuteen ja terminaalin viihtyisyyteen. Terminaalin ilme on raikastunut aulatiloista porttialueelle, kahvila- ja ravintolapalvelut ovat saaneet täydellisen muodonmuutoksen ja pysäköintialueille on noussut sähköautoille Pohjois-Euroopan laajin kestävän latauksen alue.

– Palvelu-uudistus kruunaa toimivan lentoasemakokonaisuuden. Uudistumista on toivottu matkustajienkin suunnalta ja olemme totta kai iloisia, että voimme vastata palautteeseen näin konkreettisesti. Olemme omalta osaltamme kantamassa kortemme kekoon, että lentoasemamme palvelee mahdollisimman kilpailukykyisesti alueen lentoliikennettä, sanoo Finavian verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Oulun lentoasemaan on investoitu viimeisen neljän vuoden aikana yhteensä 25 miljoonaa euroa. Lentoasemaa laajennettiin vuonna 2011 ja lähtöaulassa tehtiin isot muutostyöt vuonna 2013.

Paikallisuus on vahvasti esillä

Oulun lentoaseman molemmat kahvilat – porttialueella ja aulatiloissa – kulkevat nyt nimellä Oulu Cafe. Porttialueella sijaitsevan kahvilan tarjonta elää kellonajan mukaan: aamupuuro aloittaa päivän ja lounasaikaan on tarjolla keittoa ja salaatteja. Leipomotuotteita tulee oululaiselta leipurilta. Aulakahvilassa on arkisin lounastarjoilu.

medium_oulu_airport_arrivals_jpg

medium_oulu_airport_bag_drop_machine_departures_jpg

Porttialueelle on noussut myös paikallishistoriaan nojaava Oluthuone Toppila. Nimi pohjautuu Oulun Toppilassa aikoinaan sijainneeseen panimoon. Mallasjuomien lisäksi oluthuoneessa on tarjolla lämmintä ruokaa, kuten hampurilaisia ja oululaisten suosimia legendaarisia kärkkäri-makkaroita. Tuliaisostoksia voi tehdä kahvilakäynnin lomassa molemmissa kahviloissa.

Uusittuja kahvila- ja ravintolapalveluita operoi Oulun lentoasemalla SSP Finland.

Viihtyisyyteen on haettu inspiraatiota seudun ominaispiirteistä. Ympäröivä luonto, meri ja erityisesti Hailuoto näkyvät lentoasemalla. Porttialueelle Finavia toi 300 neliömetrin kokoisen, kaikille matkustajille avoinna olevan Hailuoto-loungen, jossa voi viettää aikaa leväten tai työskennellen. Terminaaliin hankittiin myös lisää keinutuoleja ja tilojen verhoilumateriaalina on käytetty mm. räsymattokangasta.

medium_oulu_airport_gates_departures_1_jpg

medium_oulu_airport_pub_oluthuone_toppila_departures_2_jpg

Finavia sujuvoittaa matkantekoa modernilla teknologialla

Lähtöaulassa sujuvuuteen on panostettu tuomalla lentomatkustajien käyttöön matkatavara-automaatteja, jotka helpottavat lentoaseman ruuhkaisimpia hetkiä. Bag drop -automaatilla matkustaja voi itse jättää matkatavarat ruumassa kuljetettaviksi, kun lähtöselvitys on tehty lähtöselvitysautomaatilla tai internetissä.

Pysäköintialueille P1 ja P3 on asennettu etäohjattavia lämpötolppia, jotka toimivat samalla sähköautojen latauspisteinä. Etäohjauksen myötä tolpan voi ajastaa käynnistymään vaikka lomakohteesta käsin vähän ennen paluulentoa. Parkkialue on samalla Pohjois-Euroopan suurin kestävän latauksen alue, jossa on lähes 300 latauspaikkaa.

Loppuvuonna Finavia asentaa vielä energiatehokkaan led-valaistuksen lentoaseman pysäköintialueille. Samalla valaistukseen kytketään liiketunnistimet, jotka vähentävät energiankulutusta entisestään.

Finavian kehitysohjelma verkostolentoasemilla

Finavia käynnisti verkostolentoasemien kehitysohjelman vuoden 2014 alussa. Investointiohjelman suurimmat hankkeet ovat käynnissä Turussa, Ivalossa ja Tampereella, mutta uudistuksia toteutetaan myös muilla verkostolentoasemilla. Yhteensä verkostolentoasemilla on investoitu noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Oulun lentoasemalta on päivittäin 14 lentoa Helsinkiin (Finnair, Norwegian) ja yksi Tukholmaan (SAS). Lisäksi lentoasemalta on charter-lentoja useisiin lomakohteisiin. Vuonna 2013 Oulun lentoaseman kautta kulki 877 000 matkustajaa.

Finavia palkittiin vastuullisuusraportoinnista

Finavia Oyj:n vastuullisuusraportti 2013 voitti julkisten toimijoiden sarjan FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa. Raportti on osa vuosikertomusta.

Finavian vastuullisuusraportti palkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Finavia on kehittänyt vastuullisuusraportointiaan määrätietoisesti vuodesta 2011 lähtien, kun erilliset ympäristö- ja HR-raportit sekä toimintakertomus yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Finavia kehittää raportointiaan edelleen myös tänä vuonna.

Tuomaristo kiitteli arvioissaan Finavian raportointia muun muassa lentoasemien ympäristövaikutuksista sekä toimenpiteistä näiden vaikutusten vähentämiseksi. Myös lentoturvallisuuden varmistamisen käsittelemistä kiitettiin. Arvion mukaan raportoinnissa on myös kuvattu selkeästi sidosryhmävuorovaikutuksen muotoja sekä sitä, miten Finavia pyrki raportointikaudella vastaamaan sidosryhmien esille nostamiin asioihin. Arviossa kiitettiin myös raportissa esitettyjä pidemmän aikavälin vertailutietoja.

– Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tuodaksemme toiminnastamme esille sidosryhmien meiltä odottamia seikkoja. Saamamme tunnustus on hieno palaute koko yhtiölle. Meille on ensiarvoisen tärkeää tuottaa asiakkaidemme tarvitsemat palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä hoitaa yhteiskunnallinen roolimme vastuullisesti. Kun toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla, voimme kantaa vastuumme sidosryhmiämme kohtaan, sanoo Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho .

– Finavialta odotetaan avoimuutta ympäristöasioiden lisäksi muun muassa henkilöstöasioissa ja siinä, miten laadukkaasti ja kustannustehokkaasti lentoasemamme tukevat lentoliikenteen toimintaedellytyksiä Suomessa. Perustehtävämme on luoda edellytykset Suomen väkilukuun suhteutettuna ylivertaisille lentoyhteyksille, toteaa Saariaho.

Finavia raportoi vastuullisuudestaan GRI 3 -suositusten mukaisesti tasolla B. Lisäksi raportoinnissa on käytetty lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja sekä huomioitu Suomen valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille.

Finavian vuosikertomus on julkaistu verkkosivuilla, jolta voi tulostaa myös erikseen vastuullisuusraportin pdf-versiona. Raportti löytyy osoitteesta: http://vuosikertomus.finavia.fi/fi/2013 

Lapin tilauslentoliikenne pysyy vilkkaana – venäläismatkustajien väheneminen ei vaikuta merkittävästi

Talvisesonki Lapin matkailussa on alkanut ja tilauslentoja odotetaan saapuvan joulukuussa lähes 360 konetta. Lentoasemia operoivan Finavia Oyj:n ennakkotietojen mukaan joulusesongin tilauslentojen määrä Lappiin pysyttelee marraskuun ennusteen mukaan samalla tasolla kuin viime vuonna eikä Lapin vetovoima ole hiipunut.

Matkanjärjestäjien varauksiin perustuvan ennusteen mukaan joulun vilkkaimpia lentoasemia ovat Kittilä (138) ja Rovaniemi (100). Enontekiölle ja Ivaloon tulee molempiin reilut 50 tilauslentoa. Lapin lentoasemilla tilauslentomäärät pysyttelevät viime vuoden tasolla. Kuusamon tilauslentomäärä on kuitenkin hieman supistunut. Tänä jouluna Kuusamoon tulee yhteensä noin 7 tilauslentoa.

Eniten tilauslentoja Lappiin saapuu Iso-Britanniasta. Esimerkiksi Rovaniemelle saapuvista joululennoista noin 90 % saapuu Iso-Britanniasta. Venäjältä saapuvien tilauslentojen määrä on odotetusti vähentynyt edellistalvesta. Tilauslentoja pohjoisimman Lapin keväthangille lennetään huhtikuun loppuun saakka erityisesti Ranskasta ja Hollannista.

Finavia saa lentoasemapalveluiden tarjoajana tiedot tilauslennoista aiempaa myöhemmin. Tämä on seurausta siitä, että matkoja varataan matkanjärjestäjiltä entistä myöhemmin ja lähempänä matkan toteutumishetkeä.

”Olemme tiivistäneet yhteistyötä Lapin matkailuelinkeinon kanssa. Haluamme olla omalta osaltamme aktiivisesti mukana Lapin markkinoinnissa, jotta saisimme kasvatettua pohjoiseen suuntautuvan lentomatkustuksen määrää. Lappiin tulevien suorien kansainvälisten lentojen lisäksi olisi tärkeää saada yhä useampi Helsinki-Vantaalla konetta vaihtava ulkomaalainen poikkeamaan Lapin ja muun Suomen matkailukohteissa”  toteaa Finavian lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Lappi on matkailutuotteena erittäin vetovoimainen, joten matkailun kasvattamisessa on paljon potentiaalia. Kansainvälisen talouden hidas elpyminen ja venäläismatkustajien määrän vähentyminen kuitenkin vaikuttavat kysyntään, eikä kasvua tänä jouluna näyttäisi olevan tulossa” jatkaa Sundelin.

Finavian vilkkain lentoasema Lapissa on Rovaniemi, jossa on ollut tammi-lokakuussa tänä vuonna 330 000 matkustajaa. Kittilässä matkustajia on ollut tammi-lokakuussa 162 000, Ivalossa 97 000 ja Enontekiöllä 800. Kuusamossa matkustajia on lokakuun loppuun mennessä ollut 60 000.

Finavian matkustajatilastot vuodelta 2014 julkistetaan tammikuussa 2015.

Koko Suomen ilmatila uudistuu – tavoitteena entistä tehokkaampi lentoliikenne

Suomessa otetaan käyttöön uudistettu ilmatila torstaina 13.11. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa ja optimoida lentoliikennettä. Ilmatilauudistuksen käyttöönoton yhteydessä lentoliikenteessä voi esiintyä ruuhka-aikoina pieniä viiveitä ensimmäisen viikon aikana.

Käytännössä uudistuksessa on kyse siitä, että ilmatilan rakenteet ja lentoreittien linjaukset muuttuvat. Taustalla on eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan rakentaminen, minkä seurauksena Pohjoisen Euroopan alueen eri maiden ilmatilojen yhteensopivuutta parannetaan.

Ilmatilauudistuksen käyttöönoton jälkeisinä päivinä lentomatkustajien on syytä varautua pieniin viiveisiin lentoliikenteessä. Tämä johtuu siitä, että uudistuksen sujuvan läpiviennin varmistamiseksi lentoliikenteen ruuhkapiikkejä aamuisin ja iltapäivisin tasoitetaan. Matkustajien kannattaa seurata oman lentoyhtiönsä tiedottamista. Lentojen aikataulutietoja voi tarkistaa myös Finavian verkkosivuilta.

”Uudistus parantaa ilmatilan ja lentoliikenteen ympäristötehokkuutta, sillä reitit lyhenevät. Tämä vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Lisäksi lentoreittien suoristaminen lyhentää joiltakin osin lentoaikoja. Eri maiden ilmatiloja yhteensovittamalla pyrimme tehostamaan lentojen johtamista Euroopassa, jossa ilmatilanhallinta maksaa tuplasti enemmän kuin Yhdysvalloissa. Kyse on lentoliikenteen kilpailukyvyn tukemisesta ja lopulta siitä, millä lipun hinnoilla lentokoneet matkustajia kuljettavat”, Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus toteaa.

Ilmatilauudistus parantaa lentojen suunnittelua ja toteutusta, sekä mahdollistaa vuoden kuluttua tulevan vapaan reitityksen, FRA (Free Route Airspace), ilmatilan. Lentoyhtiöt voivat sen jälkeen esimerkiksi entistä paremmin optimoida koneeseen tankattavan polttoaineen määrän. Lennon aikana yhtiöt voivat luottaa siihen, että koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella. Ilmatilauudistuksella ei ole kuitenkaan ole vaikutusta lentoasemien saapuvien ja lähtevien lentojen reitteihin.

”Suomessa ilmatila on jo aiemmin ollut moneen maahan verrattuna tehokas. Toimintatapojen yhtenäistäminen eri maiden välillä auttaa meitä kuitenkin saavuttamaan hyötyjä Pohjois-Euroopan tasolla. Ilmatilauudistus antaa mahdollisuuden toteuttaa lentoliikenteen vapaan reitityksen periaatetta, joka otetaan käyttöön Pohjoismaissa ja Baltiassa 2015”, Luojus sanoo.

Taustaa ilmatilauudistuksesta

Suomen ilmatila uudistui edellisen kerran noin 15 vuotta sitten, joten vanha rakenne oli jo tulossa elinkaarensa päähän. Liikennevirrat ovat muuttuneet 2000-luvun alusta oleellisesti ja yleiseurooppalaiset Single Europen Sky -säädökset asettavat omat vaatimuksena ilmatilan käytölle.

Ilmatilauudistuksessa Finavian rooli lennonvarmistuspalveluiden tuottajana on ollut esittää ilmatilalle rakenteet. Rakenteiden vaikuttajina ovat olleet Puolustusvoimauudistuksen tuoma ilmaliikenteen virtojen muutos, käyttöönotettavat yleiseurooppalaiset lentosäännöt, tulevan FRA-ilmatilan vaatimukset, tuulivoiman tarpeiden huomioiminen ja ilma-alusten navigaatiostrategian jalkauttaminen.  Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on puolestaan laatinut ilmatilan käytön pelisäännöt ja hyväksynyt esitykset, joiden puitteissa ilmatilassa toimitaan. Myös puolustusvoimat ja Suomen Ilmailuliitto ovat olleet tiiviisti mukana yhteistyössä. Uudistuksen valmistelussa on käyty tiivistä keskustelua myös lentoyhtiöiden kanssa.

”Tämä on ollut meille ja muilla valmistelussa mukana olleille iso ponnistus, jonka valmistelu on vienyt vuosia. Siksi olemme tyytyväisiä, kun saamme uudistuksen nyt käyttöön ja parantamaan suomalaisen lentoliikenteen kilpailukykyä”, Luojus sanoo.

”Kaupallisen lentoliikenteen lisäksi ilmatilauudistus tulee parantamaan yleisilmailun toimintaedellytyksiä Suomessa, kun uudistus vapauttaa ilmatilaa yleisilmailijoiden käyttöön. Yleisilmailijoiden onkin tärkeää perehtyä uudistukseen huolellisesti”, Luojus jatkaa.

Tavalliseen lentomatkustajaan uudistus ei käyttöönottovaiheen jälkeen vaikuta, mutta määräysten yhdenmukaistaminen muiden Euroopan maiden kanssa parantaa erikoistilanteiden hallintaa. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2010 sattunut tuhkakriisi.

Helsinki-Vantaan kehitys jatkuu: nyt uudistuu Saapuvat 2A -aula

Finavia jatkaa Helsinki-Vantaan uudistamista ja matkustajakokemuksen parantamista. Marraskuussa terminaali 2:ssa käynnistyy Saapuvat 2A -aulan täydellinen muodonmuutos. Sen ansiosta saapuvan matkustajan poistuminen lentoasemalta on paitsi sujuvampaa, myös maukkaampaa.

– Saapuvat 2A:ta on viimeksi uudistettu yli 10 vuotta sitten. Helsinki-Vantaan matkustajamäärät ovat nyt aivan toista luokkaa kuin silloin. Jo tämä tekee uudistuksesta tarpeellisen. Lisäksi aula on monen matkustajan ensikosketus Suomeen, ja haluamme tehdä tästä kokemuksesta mahdollisimman miellyttävän, kaupallisten palveluiden johtaja Anne Gullstén Finaviasta kertoo.

Saapuvat 2A:n uudistuksen myötä lentoaseman palvelutarjonta uudistuu ja kasvaa. Palveluita keskitetään niin, että saapuvan matkustajan asiointi ja poistuminen lentoasemalta on entistä sujuvampaa. Samalla uudistetaan matkatavaroiden luovutusaula Exit 2A:n palvelupisteitä.

Lisäksi alueen ravintolatarjonta uudistuu ja laajenee entistä ruokaisammalla valikoimalla. Uudesta ravintolamaailmasta pääsevät nauttimaan niin matkustajat, saattajat, vastaantulijat kuin muutkin lentoaseman asiakkaat.

Remonttityöt käynnistyvät maanantaina 10.11. valmistelevilla töillä. Vanhojen liiketilojen purkutyöt sekä uudisrakentaminen alkavat vuoden 2015 alkupuolella. Uudistuksen arvioidaan valmistuvan kesäksi 2015.

Samaan aikaan myös matkatavaroiden luovutusaula Exit 2B kokee muodonmuutoksen.

Tietoa töiden vaikutuksista Finavian verkkosivuilta

Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee matkustajia vuorokauden ympäri. Saapuvat 2A -aulan palvelut, kuten matkailuinfo, taksipalvelut, Change Groupin valuutanvaihtopiste sekä Alko ja Apteekki ovat asiakkaiden käytössä myös remontin aikana.

Kaikki uudistustyöt pyritään tekemään niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä matkustajille ja lentoaseman henkilökunnalle. Remontit tulevat kuitenkin näkymään ja kuulumaan alueella.

Finavia tiedottaa mahdollisista lentoasemalla liikkumiseen vaikuttavista muutoksista verkkosivuillaan .

Finavia kehittää Helsinki-Vantaata kokonaisvaltaisesti

Finavian käynnissä olevan kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa. Samaan aikaan käynnissä on mittava palvelu-uudistus, jonka myötä Helsinki-Vantaalla avataan yhteensä noin 70 uutta tai uudistettua myymälää ja ravintolaa.

Finavia suunnittelee sopeutuksia Savonlinnan lentoasemalla

medium_terminaali_savonlinna

Lentoliikenne Finavian ylläpitämälle Savonlinnan lentoasemalle on ollut pysähdyksissä lokakuun alusta lähtien. Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin liikenne alkaa uudestaan. Finavia käynnistää lentoasemalla yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on sopeuttaa lentoaseman toiminta muuttuneeseen liikennetilanteeseen.

Neuvottelujen kohteena ovat kaikki lentoasemalla työskentelevät Finavian työntekijät eli noin 10 henkilöä. Lentojen keskeytymisen seurauksena työnantaja suunnittelee toiminnan sopeuttamista muuttuneeseen tilanteeseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lomautuksia.

Taustatietoa Savonlinnan liikenteestä

Savonlinnan ja Helsingin välinen lentoliikenne on perustunut valtion ja Savonlinnan kaupungin rahoittamaan ostoliikenteeseen. LVM ilmoitti 9.9.2014 ryhtyvänsä neuvottelemaan lentoyhteyden hoitamisesta unkarilaisen Budapest Aircraft Servicen kanssa.

Savonlinnan lentoasemalla on ollut ennen liikenteen keskeytymistä tämän vuoden aikana (1-9/2014) yhteensä 8900 matkustajaa. Tämä on 4,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän.

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2014

Tammi–syyskuu 2014

  •          Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsingin kautta kasvoi edelleen
  •          Kotimaan matkustus on elpymässä
  •          Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani edellisestä vuodesta
  •          Matkustajapalveluiden liikevaihto laski johtuen kaupallisen liiketoimintamallin muutoksesta sekä kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä
  •          Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla

Konsernin avainluvut:

53287532654632537

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

– Vuoden kolme ensimmäistä neljännestä ovat olleet Finavialle kohtuullisen suotuisia. Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsingin kautta kasvoi edelleen ja myös kotimaan matkustus elpyi, jolloin Finavian palveluiden kysyntä vahvistui useilla lentoasemilla. Lisäksi onnistuimme edelleen kulujemme hallinnassa, minkä seurauksena yhtiön liiketulos parani edellisvuoteen verrattuna.

– Varaudumme Finaviassa siihen, että lentoasemillamme lentoliikenteen kysynnän ja tarjonnan vaihtelut tulevat jatkumaan. Lentoyhtiöt reagoivat kysynnän vaihteluun sopeuttamalla kapasiteettiaan nopeastikin ja tavoittelemalla mahdollisimman korkeita koneiden täyttöasteita. Lentoliikenteen kysynnän vaihtelut ja matkustajamäärien heikentynyt ennustettavuus tuovat haasteita Finavian lentoasemien toiminnan suunnitteluun ja kannattavuuden ylläpitämiseen. Euroopan talousvaikeuksien lisäksi epävarmuutta tuo myös Aasian yleinen talouskasvun hidastuminen. Yleisen taloustilanteen jatkuessa epävarmana vaikutukset näkyvät edelleen lentoliikenteen kysynnässä sekä matkustajien ostokäyttäytymisessä. Odotamme kuitenkin, että vuoden 2014 kokonaismatkustajamäärä paranee hieman edellisvuodesta.

– Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelma on edennyt suunnitellulla tavalla. Olemme päättäneet laajentaa lentoasemaa yhden katon alla, koska ratkaisu osoittautui analyysissamme tehokkaimmaksi ja tuottaa parhaimman matkustajakokemuksen. Lentoliikenteen ennustetaan maailmanlaajuisesti kasvavan ja Finavia valmistautuu tulevaan kasvuun vahvistamalla kilpailuasemaansa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Samalla pidämme huolta siitä, että eri puolille Suomea ulottuva lentoasemaverkostomme on kilpailukykyinen ja tarjoaa kustannustehokkaasti kysynnän mukaiset palvelut.

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tamm i–syyskuu 2014