Finavia

 

Tampere-Pirkkalan lentoasema T2, Finavia Oyj on saanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin (T2) laajennus- ja uudistustyöt päätökseen. Kuva: Marjaana Malkamäki

Finavia on saanut päätökseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansainvälistä liikennettä palvelevan kakkosterminaalin uudistustyöt.  Matkustajat liikkuvat lentoasemalla jatkossa entistä sujuvammin ja viihtyisämmin. Liikenne terminaalissa käynnistyy huhtikuun puolivälissä, jolloin halpalentoyhtiöitä käyttävät matkustajat palaavat T2:een. Terminaalin uudistaminen on osa Finavian mittavaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään keskeisiä maakuntalentoasemia.

– Meidän tavoitteenamme on, että matkalle lähteminen ja paluu sujuvat mutkattomasti ja viihtyisästi terminaali 2:sta, jossa palvelutaso perustuu uudistustöiden jälkeenkin halpalentotoiminnan vaatimuksiin, kertoo Tampere-Pirkkalan lentoasemapäällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Toimintojen parantaminen lähtee matkustajien tarpeista

Viihtyvyyttä ja palveluita on parannettu mm. sujuvoittamalla toimintoja, kohentamalla yleisilmettä, sekä parantamalla kahvila- ja myymäläpalveluita.

– Terminaalin 210 m2 laajennuksella on parannettu yleistä sujuvuutta monin tavoin, mm. uudistamalla sekä saapuvien matkustajien tiloja että Tullin tiloja. Saapuvien matkustajien matkatavaroita kuljettaa hihnojen sijaan matkalaukkukaruselli, iloitsee Nurminen.

Infopisteen sijainti on nyt lähtö/tuloaulassa ja Rajavartiolaitoksen tarkastuskopit on uudistettu ja sijoitettu paremmin matkustajien kulkureittien varrelle.

Yhteensä investointien arvo Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on n. 3 milj. euroa. Finavian investointihankkeeseen ovat osallistuneet lisäksi Tampereen kaupunki ja seutukunta.

Samanaikaisesti T2:n kehittämistöiden kanssa Finavia on toteuttanut Tampere-Pirkkalassa ympäristöparannushankkeen, jossa on tehostettu jäänpoistossa käytettävän propyleeniglykolin talteenottoa ja rakennettu glykolipitoisen lumen varastointialue. Tähän Finavia on investoinut miljoona euroa.

Lentoliikenteen kehittäminen on yhteispeliä

T2:n palveluita ja toimintoja Tampere-Pirkkalassa on uudistettu, jotta lentomatkustuksen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla myös tulevaisuudessa.

– Finavian tavoitteena on pitää lentoasemiensa palvelut kilpailukykyisessä kunnossa ja hinnoittelu houkuttelevana lentoyhtiöille. Erinomainenkaan lentoasema ei yksin synnytä lentoliikennettä, vaan lentoyhteyksien kehitys on riippuvainen aidosta kysynnästä eli siitä, riittääkö koneisiin matkustajia. Alueellisella yhteistyöllä on kysynnän luomisessa suuri merkitys, kertoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

– Tampere-Pirkkalan lentoasema on uudistuksen jälkeen palvelutasoltaan erinomaisessa iskussa. Voimme palvella lentoliikennettä kahdessa terminaalissa ja luoda näin monia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Jotta lentoaseman kapasiteetti ei jäisi vajaakäytölle, on tärkeää, että alueen kunnat ja toimijat sitoutuvat lentoliikenteen kehittämisen aitoon kysyntään perustuen. On löydettävä keinoja parantaa ja tuoda esille alueen vetovoimatekijät, jotta alueelle saadaan lisää matkustajavirtaa myös ulkomailta matkustavista turisteista ja liike-elämän edustajista, Savolainen toteaa.

Tampere-Pirkkala on matkustajamäärässä mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yhteensä 412 609 lentomatkustajaa. Matkustajamäärät ovat muutamana viime vuonna vähentyneet n. 10% vuosittain.

Finavian investointiohjelma jatkuu vuonna 2015

Finavialla on käynnissä lentoasemaverkostossaan mittava investointiohjelma vuosille 2013–2015. Suurimmat hankkeet käynnistyivät vuonna 2014 Ivalon, Turun ja Tampereen lentoasemilla.

Vuonna 2015 verkostolentoasemilla tehdään investointeja noin 25 miljoonalla eurolla ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut, että Suomen lentoasemaverkosto on maailman 5. paras.https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/maailman-talousfoorumin-raportti-suomessa-lentoliikenteen-infrastruktuuri-on-maailman-karkea/

Finavia tukee lentoliikennettä edullisilla lentoasemamaksuilla sekä antamalla alennuksia uusille reiteille.https://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/liikennemaksut/

Finavia Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.3.2015 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Finavian hallitukseen nimitettiin seitsemän jäsentä vuodeksi 2015.

Finavian hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Riitta Tiuraniemi . Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Jaakko Linna , toimitusjohtaja Mika Mäkilä , talous- ja rahoitusjohtaja Pirkko Salminen , ylijohtaja Juhapekka Ristola , toimitusjohtaja Juha Häkkinen ja henkilöstöstä valittuna Operations SupervisorCarita Pylkäs .

Finavian tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajana Mikko Rytilahti , KHT, JHTT.

Finavian yhtiökokous vahvisti hallituksen esityksen siitä, että yhtiö jakaa osinkoa 752 613,31 euroa. Lisäksi yhtiö jakaa varoja vapaan oman pääoman rahastosta siten, että Finavia Oyj:n omistamat säähavaintojärjestelmälaitteiden ja –ohjelmistojen vuosina 2014 valmistuneet osat siirretään Suomen valtiolle liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan 31.12.2014 tilinpäätöksen mukaisesta käyvästä arvosta 2 104 616,33 euroa.

Finavia on tiedottanut vuoden 2014 tuloksestaan 10.3.2015 tilinpäätöstiedotteessaan:

http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2015/finavia-oyj-n-tilinpaatostiedote-2014/

Lentoasemien talvikunnossapidon konferenssi WOASE 2015 keräsi helmikuun lopulla Helsinki-Vantaalle lähes 150 osallistujaa yli kymmenestä maasta. Konferenssi kokosi lentoasemien talviosaajaat ja muut alan asiantuntijat yhteen vaihtamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan.

Finavian lentoasemien talviosaaminen, snowhow, on maailmankuulua. Huolimatta Suomessa vallitsevista talviolosuhteista lentoasemien kiitotiet ovat kesäkelissä ja lentoliikenne toimii.

– Olemme ylpeitä, että Helsinki-Vantaa sai isännöidä tapahtumaa. Kiinnostus osaamiseemme osoittaa asiantuntijuuttamme ja edelläkävijyyttämme talviolosuhteiden hallinnassa. Meillä on ollut sääolosuhteiden puolesta vuosikymmenet aikaa hioa toiminta huippuunsa, kun talviolosuhteetkin kestävät Suomessa viisi kuukautta joka vuosi, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini-Noronen Juhola , joka toimi tapahtuman isäntänä.

Suomessa on rankat talvet, joten lentoaseman on osattava toimia lumen ja jään kanssa. Finavialla on kehitetty 22 etukäteen suunniteltua toimintamallia erilaisille olosuhteille.

– Se on elinehto lentoliikenteen toimivuudelle maassamme. Meille on kunnia-asia, ettei lentokenttiä jouduta Suomessa sulkemaan  lumisateen johdosta , kuten monissa muissa maissa, Noronen-Juhola sanoo.

Talviosaamisen ydin on yhteistyössä eri toimintojen välillä sekä teknisessä osaamisessa. Yhteistyö lentoaseman kunnossapidon, lennonjohdon ja lentoyhtiöiden sekä jäänpoistotoiminnan välillä on saumatonta etukäteen harjoiteltujen toimintamallien ansiosta.

Talvikunnossapidon erikoiskalustoa Finavialla on eri puolella Suomea lähes 300 yksikköä. Konekalustoa on uusittu viime vuonna useilla hankinnoilla.

Talvikunnossapitoon liittyy olennaisesti kiitoteiden puhdistamisen ja liukkaudentorjunnan lisäksi lentokoneiden jäänpoisto. Finaviassa on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota jäänpoistotoiminnan kehittämiseen kaikilla lentoasemilla. Helsinki-Vantaalla jäänpoisto suoritetaan keskitetyillä jäänpoistopaikoilla, joilta jäänpoistosta syntyvät vedet saadaan tehokkaasti kerättyä. Jäänpoistotoiminta saatiin täysin uudistettua vuonna 2014.

Kokonaisuudessaan Finavia investoi lentoasemien jäänpoistoalueisiin vuosina 2010–2015 yhteensä 55 miljoonaa euroa.

Talvikunnossapidon hyvä hallinta takaa suomalaisille täsmälliset ja turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset. Lentoasemien toiminnasta johtuvia viiveitä oli viime vuonna alle 0,5 % kaikista lennoista.

Finavia Oyj:n vuosittainen matkustajatutkimus kertoo, että tyytyväisyys maakuntien lentoasemiin on kasvanut. Vuonna 2014 matkustajatyytyväisyys ylsi korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Finavia onkin uudistanut ja kehittänyt lentoasemiensa palveluita, mikä näkyy asiakastyytyväisyydessä.

Tutkimuksessa kysyttiin reilun 4000 matkustajan näkemyksiä maakuntalentoasemien palvelutarjonnasta, palvelusta ja viihtyisyydestä. Kokonaisuutena tarkasteltuna maakuntalentoasemien vahvuusalueita ovat lentoasemalla liikkumisen selkeys, terminaalin siisteys, lähtöselvitys, turvatarkastuksen sujuvuus ja palveluasenne, jotka arvioidaan erinomaiseksi. Kehitysalueeksi tutkimuksessa nousivat kahvila-ravintolapalvelut, joita ei etenkään vähäliikenteisillä lentoasemilla ole tarjolla kaikkia matkustajia tyydyttävästi. Lentoasemista kokonaisuutena parhaimmiksi arvioitiin Kajaani, Kuusamo, Oulu, Kittilä ja Jyväskylä.

– Finavia aloitti vuoden 2014 alussa investointiohjelman, joka tähtää Helsinki-Vantaan kehittämisen ohella keskeisten verkostolentoasemien palvelutason nostamiseen. Vuonna 2015 kehittämisen painopiste on Lapin lentoasemilla, mutta muillakin lentoasemilla tehdään uudistustöitä viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseksi, lupaa johtaja Joni Sundelin .

Maakuntien lentoasemilla tehdään tänä vuonna investointeja yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Investoinnit sisältävät sekä ylläpitäviä että uudistavia töitä. Palvelutaso nousee esimerkiksi Ivalossa, jossa laajennetaan terminaalia ja Rovaniemellä, jossa uudistetaan olemassa olevia tiloja. Kiitotieremontteja tehdään tulevana kesänä Vaasassa ja Kittilässä.

– Finavian  lentoasemaverkosto on Maailman talousfoorumin tekemässä tutkimuksessa arvioitu viidenneksi parhaaksi koko maailmassa. Finavian tavoite on pitää lentoasemat jatkossakin kilpailukykyisessä kunnossa, jotta lentoasemat eivät ole esteenä liikenteen kehittymiselle. Finavia on myös jäädyttänyt lentoasemamaksunsa vuoden 2014 tasolle, jotta lentoliikenne myös alueille vauhdittuisi. Pyrimme tekemään voitavamme, että liikenteen kehittyminen ei tulevaisuudessakaan ole lentoasemista kiinni, sanoo Sundelin.

Finavia tutkii asiakkaidensa tyytyväisyyttä maakuntien lentoasemiin puolivuosittaisella kyselytutkimuksella. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy .

Helsinki-Vantaan asiakastyytyväisyyttä mitataan neljännesvuosittain kansainvälisellä Airport Service Quality–tutkimuksella. Mittavista uudistustöistä huolimatta Helsinki-Vantaan asiakastyytyväisyys on säilynyt edelleen korkealla tasolla.

Finavia Oyj valmistelee kiitotie 1:n peruskorjausta Helsinki-Vantaalla. Toukokuussa käynnistyvä remontti supistaa lentoaseman kiitotiekapasiteettia kolmeksi kuukaudeksi, mutta ei vaikuta merkittävästi kesän liikennevolyymeihin. Suurinvestointi on osa Finavian mittavaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään Suomen lentoasemaverkoston kilpailukykyä.  

Kiitotie 04R-22L, tutummin kiitotie 1, on Helsinki-Vantaan ensimmäinen kiitotie. Se otettiin käyttöön lentoaseman avajaisten yhteydessä vuonna 1952. Helsinki-Vantaalla on vuorokaudessa keskimäärin 550 operaatiota eli nousua tai laskua, joten kiitotie on kansainvälisestikin mitattuna vilkkaassa käytössä.

Kolme kuukautta kestävän peruskorjauksen aikana lentoasemalla on käytössä kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Tämä supistaa saapuvan iltapäiväliikenteen kapasiteettia noin 30 prosentilla.

– Kerroimme lentoyhtiöasiakkaillemme tulevasta remontista jo viime syksynä. Olemme siitä lähtien suunnitelleet kesän aikatauluja ja ratkaisuja mahdollisiin muutoksiin yhdessä lentoyhtiöiden kanssa. Takana on lukuisia analyysejä ja laskelmia siitä, miten saamme lentoliikenteen toimimaan mahdollisimman sujuvasti myös remontin aikana, Finavian apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola kertoo.

Liikenne-ennusteen lähtökohtana on, että peruskorjaus ei vaikuta merkittävästi kesän liikennevolyymeihin. Mannertenvälinen laajarunkoliikenne ja Euroopan suurimmat volyymireitit operoidaan korjaustöiden aikana normaalisti. Mahdolliset aikataulumuutokset koskevat pääosin matkustajamääriltään pienimpiä reittejä.

Työt käynnissä toukokuusta elokuuhun

Peruskorjaus käynnistyy toukokuun alussa. Remontin kesto on noin 12 viikkoa ja sen arvioidaan valmistuvan elokuun 2015 alussa.

– Peruskorjaus ei tarkoita vain sitä, että kiitotien asfaltti uusitaan. Yli kolmen kilometrin pituisen kiitotien alla on valtava määrä esimerkiksi sähkö- ja telekaapeleita, jotka on otettava huomioon. Pelkästään valaisimia on remontoitavalla alueella lähes 2000, ja kaapelointitöitä on tulossa noin 30 kilometrin edestä, Noronen-Juhola kertoo.

Remontin syy, turvallisen lentoliikenteen takaaminen, tukee Finavian perustehtävää.

– Kaiken toimintamme ytimessä on ilmailun ensiluokkainen turvallisuus. Kiitotiehen kohdistuu valtava kuormitus, ja siksi sen rakenteiden on oltava aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi moottoriteiden, Noronen-Juhola sanoo.

Finavia kunnostaa myös muiden lentoasemiensa kiitoteitä. Kesällä 2014 remontoitiin Ivalon lentoaseman kiitotie, ja kesällä 2015 vuorossa ovat Vaasan ja Kittilän kiitoteiden kunnostustyöt.

Muutoksia lentomelun suuntautumiseen

Lentokoneiden nousu- ja laskeutumissuunnat poikkeavat peruskorjauksen aikana normaalista. Tämä tuo muutoksia kesän ajan lentokonemelun suuntautumiseen. Lentomelu lisääntyy remontin aikana erityisesti Pohjois-Helsingin alueella sekä Keravan suunnalla, erityisesti Keravan keskustan alueella. Lentomelu vähenee touko-kesäkuussa Nurmijärven suunnalla.

Finavia tiedottaa kiitotien peruskorjauksen etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista verkkosivuillaan.

Helsinki-Vantaan laajennus käynnissä

Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaalla yli 900 miljoonan euron kehitysohjelman. Investoinnin tarkoituksena on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikennekapasiteettia ja valmistaa lentoasemaa palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020.

Vuonna 2015 lentoasemalla on käynnissä pääosin terminaalilaajennukseen valmistelevia töitä. Varsinainen terminaalilaajennus alkaa arviolta vuoden 2016 aikana.

Finavian toteuttamat lentoasemainvestoinnit synnyttivät vuonna 2014 yhteensä arviolta 287 henkilötyövuotta 93 prosentin kotimaisuusasteella.

Finavia on saanut Turun lentoasemalla syyskuussa sattuneen öljyvahingon puhdistustyöt loppusuoralle tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Pilaantuneet maa-ainekset on saatu puhdistettua lentoaseman kakkosterminaalin ympäristössä.

Kevään kuluessa puhdistetaan vielä terminaalirakennuksen alla oleva pilaantunut maa-aines. Vahingot eivät ole vesien tarkkailun perusteella levinneet lentoasema-alueen ulkopuolelle.

Finavia sulki lentoaseman kakkosterminaalin vahingon puhdistustöistä johtuen. Rakennuksen alla olevan öljyllä pilaantuneen alueen laajuuden selvittämiseksi ja pilaantuneen maa-aineksen poistamiseksi Finavia purkaa terminaalin lattian kevään kuluessa. Työtä ei ole voitu tehdä ennenkuin rakennuksessa oleva lentoaseman varavoimajärjestelmä on siirretty lentoasemalla toiseen rakennukseen.

“Uusi varavoimakone on jo tilattu, mutta toimitusajat ovat pitkiä. Tämän hetken tiedon mukaan saamme sen asennettua huhtikuussa, jonka jälkeen voimme aloittaa lattian purkamisen kakkosterminaalissa. Varavoimajärjestelmä on lentoaseman toiminnan kannalta kriittinen, koska esimerkiksi lennonjohdon sähkönsyöttö on turvattava eri tilanteissa”, toteaa aluejohtaja, Turun lentoaseman päällikkö Juha AaltonenFinavia Oyj:stä.

“Vasta lattian purkamisen ja kunnostustöiden jälkeen näemme rakennukselle aiheutuneet vahingot kunnolla ja voimme arvioida, millä edellytyksillä kakkosterminaali voidaan vielä kunnostaa. Kaikissa tapauksissa Finavian tavoitteena on mahdollistaa halpalentotoiminnan jatkuminen Turun lentoasemalla”, Aaltonen sanoo.

Finavia on tarkentanut toimintaohjeita kaikilla lentoasemillaan vastaavien vahinkojen ehkäisemiseksi.
“Olemme tehneet paljon töitä prosessiemme kanssa eri lentoasemilla, jotta mahdollisuudet tämänkaltaisiin inhimillisiin virheisiin saataisiin minimoitua. Meille on kunnian asia, että siivoamme vahingon jäljet niin hyvin kuin mahdollista, ja siksi olemme tehneet työtä talven aikana huolellisesti ja hartaasti”, Aaltonen sanoo.

Turun lentoaseman ympäristössä jatketaan pohja- ja pintaveden tarkkailua ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Tehtyjen tutkimusten perusteella tarkkailua on voitu harventaa vuoden alusta lähtien. Vahingosta ei ole todettu aiheutuneen merkittävää vahinkoa ympäristölle tai asukkaille ripeiden torjuntatöiden ansiosta.

Puhdistustyöt ovat maksaneet Finavialle tähän mennessä runsaat 300 000 euroa.

Turun lentoasemalla kakkosterminaalia on käyttänyt viimeksi lentoyhtiö Wizz, joka operoi tällä hetkellä ykkösterminaalista.

Turun lentoasemalla oli vuonna 2014 yhteensä 297 858 matkustajaa.

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtajaRaine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2014. Erityisen vahvasti kasvoi kansainvälinen vaihtomatkustus, jonka ansiosta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä nousi noin 16 miljoonaan matkustajaan. Lentoasema sai vuoden aikana suurkaupungin asukkaiden verran uusia matkustajia (670 000 matkustajaa). Myös kotimaan matkustuksessa on nähtävissä elpymistä.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2014 yhteensä 19 691 593 matkustajaa (19 005 003 vuonna 2013), mikä oli 3,6 % viime vuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista.

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä matkustajia oli yhteensä 4 830 160 (4 639 194 matkustajaa 10–12/2013). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 4,1 %.

Kansainvälinen lentomatkustus jatkaa kasvuaan
Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2014 aikana 3,7 % ja oli 14,6 miljoonaa (14,1). Suomen ja Euroopan välisten lentojen matkustajamäärä nousi 12,3 miljoonaan (11,8) matkustajaan. Euroopan ulkopuolisten maiden ja Suomen välillä matkustajia oli 2,3 miljoonaa (2,3).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,4 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 15,9 (15,3) miljoonaa. Lentoasema sai peräti 670 000 uutta matkustajaa edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälisten matkustajien määrä nousi 4,6 % ja kotimaan matkustuksessakin nähtiin nousua 3,1 %

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 3,8 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 4,9 %.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla nousi 5,3 % edellisestä vuodesta ollen 2,5 miljoonaa (2,4).

”Aasian taloudellisen kasvun hidastumisesta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvaa. Helsinki-Vantaa on edelleen vahvistanut asemaansa vaihtolentoasemien tiukassa kilpailussa. Valmistaudumme palvelemaan matkustajiamme entistä paremmin ja odotamme vaihtolentomatkustajien määrän edelleen kasvavan kuluvana vuonna. Viime vuonna aloitettu lentoaseman laajentaminen tähtää kapasiteetin kasvattamisen ohella mukavampaan matkustajakokemukseen parempien palveluiden ja sujuvampien prosessien avulla ”, toteaa lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Eniten Aasian vaihtomatkustajia saapui Helsinki-Vantaalle Etelä-Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Lähi-Idän matkustus on myös kasvanut.

Kotimaan matkustajamäärät myös nousussa
Vuonna 2014 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,1 % ja matkustajia oli 5,0 miljoonaa (4,9). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 3,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

”Kotimaan lentoliikenteen alamäki päättyi viime vuonna. Monilla lentoreiteillä oli nähtävissä jo selvää kysynnän kasvua, joskin osa kohteista oli edelleen menettäjinä. Näyttää siltä, että kilpailu eri liikennemuotojen kesken kiristyy entisestään kuluvana vuonna. Lentäminen on luonnollisesti vahvimmillaan mitä pidemmistä etäisyyksistä puhutaan”, Sundelin toteaa.

Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Oulussa 960 547 (877 080) ja Rovaniemellä 444 561 (427 367).

Lapin matkailulentoasemilla (Ivalo, Enontekiö, Kemi-Tornio, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne on pysytellyt edellisvuoden tasolla.

Savonlinna ja Lappeenranta ovat olleet vailla säännöllistä lentoyhteyttä osan vuodesta, mikä näkyy lentoliikennetilastoissa.

”Kotimaan lentoreiteille on mahdollista saada lisäkysyntää matkailijoista. Esimerkiksi konetta Helsinki-Vantaalla vaihtavat pitäisi saada piipahtamaan Suomessa. Suomi matkailumaana kiinnostaa, mutta Suomen olisi edelleen vahvistettava maan houkuttelevuutta kehittämällä kilpailukykyisiä matkailutuotteita ja niiden markkinointia. Finavia pyrkii omalta osaltaan tuomaan Suomea esille lentoasemillaan, mistä ovat esimerkkeinä juuri uudistettu Helsinki-Vantaan tuloaula tai terminaalit Oulussa ja Kittilässä. Lisäksi jatkamme määrätietoisesti lentoasemiemme markkinointia lentoyhtiöille”, sanoo Sundelin.

Tehokkaampaa lentoliikennettä

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 115 263 operaatioon, mikä oli 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne on aiempaa tehokkaampaa lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.

Kehärata tuo tänä vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalle kauan kaivatun junayhteyden. Kehäradan myötä lentoaseman palvelut ja lentoreitit ovat paremmin suomalaisten saavutettavissa.

Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavia Oyj:stä sanoo, että uusi junayhteys lentoasemalle on Helsinki-Vantaan tärkeimpiä palvelutason parannuksia 2000-luvulla – ellei jopa tärkein niistä.

– On ilo todeta, että Helsinki-Vantaa nousee palveluiltaan junaradan ansiosta entistä kirkkaammin kansainvälisen tason lentoasemaksi, kun raiteilla pääsee pääkaupungin ytimeen. Olemme tehneet lentoasemalla paljon uudistuksia viime aikoina, mutta yksittäisenä palveluna junayhteys kentälle on vertaansa vailla, Haapasaari sanoo.

Finavialla on parhaillaan käynnissä Helsinki-Vantaan kehitysohjelma, jossa lentoasemaa valmistetaan palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Kehäradan avautuminen on tärkeä osa lentoaseman kehittymistä.

Ratayhteys mahdollistaa pian sujuvamman liikenteen lentoaseman ja Helsingin kaupungin välillä ja tuo yhden puuttuvan palasen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Venäläisille lentomatkustajille Helsinki-Vantaa on puolestaan yhä varteenotettavampi vaihtoehto, kun raiteet kuljettavat lentoasemalle Pietarista asti.

– Kehärata tuo uuden vaihtoehdon lentomatkustajille, jotka asuvat ratayhteyksien varrella. Tärkeä se on myös lentoasema-alueen työntekijöille, joita on nyt jo parikymmentä tuhatta ja ennusteiden mukaan muutaman vuoden kuluessa tuhansia lisää. Samalla junayhteys antaa merkittävän panoksen yritysalueiden kehittymiselle esimerkiksi Aviapoliksessa, johon on noussut oma juna-asemansa, Haapasaari sanoo.

Lentoasemalta on 130 suoraa reittilentoa maailmalle, ja koko tuo reittivalikoima on kehäradan myötä paremmin kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

– Lentomatkustamisen lisäksi kentälle voi tulla vaikkapa vain viihtymään. Terminaalissa kaikille avoimella alueella on kahviloita, ympäri vuorokauden avoinna oleva ruokakauppa ja pian uusi ravintolamaailma. Lentokenttäelämää voi seurata kahvikupin äärellä tai vaikka suositulta näköalatasanteelta, Haapasaari kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Finavian kehitysohjelma

Finavian käynnistämä 900 miljoonan euron kehitysohjelma kasvattaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteettia, kehittää palvelua ja parantaa liikennejärjestelyjä. Helsinki-Vantaa valmistautuu vastaanottamaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Matkustajamäärän nousu tuo alueelle kuudessa vuodessa noin 5000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Kehitysohjelman puolestaan arvioidaan tarjoavan työtä noin 14000 henkilötyövuoden verran.

Kehärata

Kehäradan rakennuttajana toimii Liikennevirasto, joka aloitti kehäradan rakentamisen vuonna 2009. Yhteistyössä ovat olleet mukana Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Liikennöinti radalla alkaa kesällä 2015. Kehärata kulkee suurelta osin maan alla. Radan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelia on kahdeksan kilometriä. Lentoaseman ja Aviapoliksen asemat sijaitsevat 40 metriä maanpinnan alla.