Finavia

Finavia päivittää strategiaa sekä uudistaa toimintamallinsa lisätäkseen kasvumahdollisuuksia ja liiketoimintansa arvonluontia. Finavia tekee muutoksia myös johtoryhmään ja suunnittelee muutoksia organisaatioon uuden toimintamallin mukaisesti. Muutosten tavoitteena on lisätä entisestään asiakaslähtöisyyttä, vahvistaa yhtiön arvonluontia ja luoda pitkäaikaista omistaja-arvoa.

Ilmailun toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lentoasemayhtiö Finaviaan merkittävästi. Geopoliittinen epävarmuus, lentoliikenteen maltilliset kehitysnäkymät Euroopassa sekä muutokset vaihtomatkustamisen kilpailudynamiikassa ja matkustustottumuksissa edellyttävät uudistettua strategiaa ja jatkuvaa uudistumista.

Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä uuden strategian ytimessä on kannattava kasvu ja jatkuva operatiivisen tehokkuuden parantaminen. Tehokkuutta kasvatetaan erityisesti hyödyntämällä uusia teknologioita. Lentoliikenteen kannattavan kasvun varmistaminen on keskeinen strateginen tavoite. Jatkossakin yhtiö haluaa varmistaa edellytykset turvalliselle ja täsmälliselle lentoasematoiminnalle sekä korkealle palvelutasolle.

Lisäksi yhtiö hakee uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaa kokonaisuutena. Strategisena tavoitteena on monipuolistaa arvonluontimahdollisuuksia lentoliikenteen tuottojen lisäksi ja kartoittaa aktiivisesti uusia kasvumahdollisuuksia lentoasema-alueiden kokonaisvaltainen arvonnousu ja asiakaskokemus huomioiden. Keskeiset toimenpiteet yhtiön arvonluonnin laajentamiseksi ovat kaupallisen ja kiinteistöliiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen lentoasemien alueella, tilankäytön optimointi sekä aktiivinen kiinteistöomaisuuden kehittäminen.

Uuden strategiansa mukaisesti yhtiö haluaa palvella entistä laajempaa asiakasportfoliota: matkustaja- ja lentoyhtiöasiakkaiden lisäksi keskeisiä asiakasryhmiä ovat jatkossa myös lentoasemien alueilla toimivat yritysasiakkaat ja vuokralaiset sekä lentoasemilla kävijät. Vahvojen kumppanuuksien avulla tuetaan erinomaisten lentoasemapalvelujen mahdollistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Uudistumisella haetaan myös vahvistunutta asiakas- ja tuloskeskeisyyttä koko organisaatiossa. Vauhdittaakseen uudistumista ja strategisten tavoitteiden saavuttamista Finavia muuttaa toimintamalliaan ja organisaatiotaan ja siirtyy kolmen ulkoisesti raportoitavan liiketoimintayksikön rakenteeseen. Jatkossa yhtiössä on kolme liiketoiminta-aluetta: Helsinki-Vantaan lentoasema, lentoasemaverkosto sekä kaupallinen ja kiinteistökehitys. Tammikuussa 2025 hankitun kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö AVIA Real Estaten yhdistäminen osaksi Finavian uutta organisaatiota toteutetaan syksyn 2025 kuluessa.

Finavian johtoryhmä 1.9.2025 alkaen

Suunniteltu uusi toimintamalli tuo muutoksia Finavian johtoryhmän kokoonpanoon ja vastuisiin. Uusi johtoryhmä ja sen jäsenet aloittavat uusissa tehtävissään 1.9.2025 alkaen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Finavian johtoryhmä koostuu seuraavista henkilöistä 1.9.2025 alkaen:

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja nimitetään myöhemmin
Henri Hansson, johtaja, Lentoasemaverkosto
Ulla Serlenius, johtaja, Kaupallinen ja kiinteistökehitys ja vt. Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja
Petri Vuori, johtaja, Reittikehitys
Jani Jolkkonen, johtaja, Turvallisuus, teknologia, infra ja ympäristö
Hannu Karru, vt. johtaja, Talous ja hankinta
Jessica Diktonius, johtaja, Viestintä, markkinointi ja vastuullisuus
Maria Fyrstén, johtaja, Henkilöstö
Janne Simula, johtaja, Lakiasiat

Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajan ja talousjohtajan haku on käynnissä.

”Nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä keskitymme kannattavaan kasvuun ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Haluamme lakisääteisen tehtävämme mukaisesti edelleen varmistaa, että operatiivinen kyvykkyytemme lentoasemaverkoston ja -palveluiden ylläpitäjänä, järjestäjänä ja kehittäjänä säilyy korkealla tasolla. Samaan aikaan haemme aktiivisesti uusia kasvun mahdollisuuksia uudistamalla kaupallista ja kiinteistöliiketoimintaamme kokonaisuutena. Nopeutamme kasvupolkuamme uudistamalla toimintamalliamme ja organisaatiotamme. Yhdessä johtoryhmän ja ammattitaitoisen henkilöstömme kanssa olemme sitoutuneet uudistamaan Finaviaa ja varmistamaan strategiamme menestyksekkään toteuttamisen. Olen vakuuttunut siitä, että uudistetun strategian ja suunniteltujen muutosten myötä pystymme tarjoamaan entistä paremman kokemuksen asiakkaillemme, kiihdyttämään kasvuamme ja luomaan pitkäaikaista arvoa omistajillemme”, kommentoi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Strategiakauden taloudelliset tavoitteet 2025–2028

Osana uutta strategiaa Finavia tarkentaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Yhtiön tavoitteena on kestävä arvonluonti strategiakaudella:

• Matkustajamäärä: 22,6 miljoonaa (vuonna 2024: 19,6 miljoonaa)

• Liikevaihto: 540 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 396,5 miljoonaa euroa) ​

• Liikevoitto-%: 16 %

• Sijoitetun pääoman tuotto: 6 %
• Kestävä arvonluonti: Finavia pyrkii maksamaan strategiakaudella kasvavaa osinkoa säilyttäen samalla joustavuuden investoida hyvän tuottoasteen kohteisiin (osinko 2024: 0 euroa)

Tammi-kesäkuussa 2025 Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4 miljoonaa). Matkustajamäärä kasvoi 5,5 prosenttia. Finavian liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa kansainvälisen matkustuksen kasvun vetämänä. Yhtiön liiketulos katsauskaudella oli voitollinen, mutta tilikauden tulos säilyi edelleen tappiollisena. Katsauskaudella yhtiö ilmoitti myös kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa edistymisestä, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason oman toimintansa päästöjen osalta.

Tammi-kesäkuu 2025 lyhyesti 

• Finavian liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13,7 prosenttia ja oli 218,7 miljoonaan euroa (192,4). Liikevaihdon kasvuun vaikutti kansainvälisen lentomatkustuksen kasvu sekä katsauskaudella hankittu kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö Avia Real Estate. Ilman Avia Real Estaten vaikutusta liikevaihdon kasvu oli 8,4 prosenttia.
• Avia Real Estaten liikevaihto oli 13,1 miljoonaa euroa.  Avia Real Estate on yhdistetty Finavia-konsernin lukuihin tytäryhtiöinä helmikuusta alkaen.
• Liiketulos kasvoi ja oli 4,9 miljoonaa euroa (-5,1). Tilikauden tulos parani mutta säilyi tappiollisena -8,5 milj. euroa (-15,0). Tappioon vaikuttivat erityisesti pienemmät alueelliset lentoasemat, joiden matkustajamäärien kehitys jatkui heikkona. Avia Real Estate heikensi konsernin tulosta lähinnä yksittäisiin kiinteistöihin tehtyjen arvonalennusten takia.
• Katsauskaudella Verohallinto on oikaissut Avia Real Estate Oy:n vuoden 2024 verotusta. Vuonna 2025 Avia Real Estaten tulee päätöksen mukaisesti maksaa 17,4 milj. euroa tuloveroa ja veronkorotusta. Verotuspäätöksellä arvioidaan olevan vähäinen merkitys Finavian vuoden 2025 tilikauden tulokseen. Katsauskauden jälkeen Avia Real Estate on valittanut Verohallinnon päätöksestä.
• Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,9 miljoonaa (9,4), joista 8,0 miljoonaa (7,4) matkusti kansainvälisillä lennoilla.  Kotimaan lentojen matkustajamäärä laski hieman ollen 1,92 miljoonaa (1,94).
• Kotimaan ja kansainvälisen rahdin määrä laski yhteensä 1,0 prosenttia ja oli 90 988 tonnia (91 944).
• Raportointikaudella Helsinki-Vantaan lentoasema palkittiin asiakaskokemukseltaan Euroopan parhaaksi 15–25 miljoonan matkustajan kokoluokassa sekä Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi.

Toimitusjohtaja Kimmo Mäki: 

“Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihtomme ja -tuloksemme kasvoi odotustemme mukaisesti matkustajamäärän kasvun, lentoasemilla harjoitettavan kaupallisen liiketoiminnan hyvän kehityksen ja hyvän kulujenhallinnan ansiosta. Tammikuun lopussa saimme päätökseen yrityskaupan, jonka myötä omistusosuutemme AVIA Real Estatessa nousi 49 prosentista 100 prosenttiin. Järjestely vahvistaa Finavian strategista asemaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiympäristön kiinteistöhallinnassa ja tukee lentoasema-alueen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 9,9 miljoonaa matkustajaa, mikä on 5,5 % enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki tästä määrästä 8,1 miljoonaa matkustajaa ja verkostolentoasemien kautta 1,9 miljoonaa matkustajaa.

Vuoden alkupuoliskolla lentomatkustuksen kasvu painottui kansainväliseen lentomatkustukseen, kun taas matkustus kotimaan reiteillä hieman vähentyi.

Lapin lentoasemien ennätyksellisestä talvikaudesta huolimatta verkostolentoasemien toiminta säilyi edelleen tappiollisena erityisesti pienten lentoasemien vähäisten lento- ja matkustajamäärien vuoksi.

Katsauskaudella Suomen hallitus päätti jatkaa maakuntalentoja alkuvuoteen 2028 saakka Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan sekä Poriin. Puoliväliriihessä päätetty valtion tuki ostoliikenteelle ohjautuu täysimääräisesti lentoja operoivalle lentoyhtiölle, eikä lentoasemien toiminta ole tukien piirissä. Finavialle ostoliikennekenttien operoinnista aiheutuu vuosittain noin 20 miljoonan euron negatiivinen kassavirta johtuen maakuntalentojen vähäisestä määrästä ja lentokoneiden matalista täyttöasteista. Yhtiö näkee tärkeänä, että lentoliikenteen tukemisessa huomioitaisiin myös päätöksen vaikutus Finavian talouteen.

Olemme jatkaneet määrätietoisesti työtämme kestävän kehityksen, matkustajien asiakaskokemuksen ja kaupallisten palvelujen kehittämiseksi – ja tämä työ on tuottanut tulosta monella mittarilla.

Kestävän kehityksen eteen tekemämme pitkäjänteinen työ saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti nettonollatason. Nettonollataso tarkoittaa, että vähennämme toiminnastamme aiheutuvat hiilipäästöt niin alas kuin teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Maailmassa on vain parikymmentä lentoasemaa, jotka ovat saavuttaneet ACA-ohjelman mukaisen nettonollapäästöjen tason, ja näistä viisi ovat Finavian lentoasemia. Finavian Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemamme saavuttivat ensimmäisinä nettonollatason. Oman toiminnan päästöt Helsinki-Vantaalla syntyvät pääosin infrastruktuurin energiankulutuksesta, mitä yhtiö on pystynyt tehostamaan merkittävästi pitkäjänteisillä energiansäästötavoitteilla. Tavoitteemme on vähentää hiilipäästöjen määrä kaikilla lentoasemillamme nettonollatasolle vuoden 2025 aikana. Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme hiilinegatiivisuutta.

Yhtiö on systemaattisesti jatkanut matkustajille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Huhtikuussa 2025 ilmoitimme kolmen miljoonan euron investoinnista Rovaniemen lentoaseman terminaalin laajentamiseen. Tällä investoinnilla vastaamme Lapin matkailun voimakkaaseen kasvuun ja kehitämme matkustajakokemusta edelleen. Laajennus valmistuu jo talvikaudelle 2025–2026, ja se tukee Rovaniemen kehittymistä merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi: Finavia on aiemmin investoinut 25 miljoonaa euroa Rovaniemen lentoasemaan osana Lapin lentoasemien laajempaa kehitysohjelmaa vuosina 2018–2020, ja uusi investointi jatkaa tätä strategista panostusta alueen matkailun kasvuedellytysten turvaamiseksi.

Yhteistyössä lentoasemien kaupallisia palveluja tuottavien vuokralaisten kanssa olemme kehittäneet lentoaseman palveluja matkustajille entistä houkuttelevammiksi. Tunnustuksena tästä Helsinki-Vantaa valittiin keväällä NCSC (Nordic Commercial Spaces and Communities) Awards Finland -kilpailussa vuoden 2025 kauppapaikaksi alle 25 000m² -kategoriassa (kaupallisten tilojen pinta-ala).

Maaliskuussa Helsinki-Vantaa valittiin kuudetta kertaa Euroopan parhaaksi lentoasemaksi kokoluokassaan (15–25 miljoonaa matkustajaa). Palkinnon myöntää vuosittain lentoasemien kattojärjestö Airports Council International (ACI). Tämä tunnustus on osoitus henkilöstömme sitoutumisesta korkeaan laatuun ja sujuvaan asiakaskokemukseen. Samalla lentoasema nousi Skytraxin vertailussa Pohjois-Euroopan parhaaksi – merkki siitä, että työmme saa arvostusta kansainvälisten matkustajien silmissä.

Olemme kuluneen kevään aikana valmistelleet uutta strategiaa, joka kattaa myös tammikuussa ostetun Avia Real Estaten. Strategian tavoitteena on parantaa liiketoimintamme kannattavuutta sekä varmistaa kyvykkyytemme tuottaa palveluita ja luoda kasvua turvallisesti, vastuullisesti ja laadukkaasti myös tulevina vuosina. Työskentelemme tiiviisti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa arvioidessamme suuntaamme muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudistettu strategia julkaistaan syksyllä 2025.”

Lue kaikki taloustiedot Finavian Taloustiedot-verkkosivulta.

Finavian lentoasemien kautta matkusti tammi-kesäkuussa 2022 yhteensä 6,6 miljoonaa matkustajaa. Se on 520 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtomatkustajien määrä jäi kuitenkin pieneksi.

− Palautuminen on käynnistynyt vahvana erityisesti Euroopan-lennoilla. Lentoasemiemme kautta lensi yhteensä 6,6 miljoonaa matkustajaa. Viime vuoteen verrattuna matkustajamäärä kasvoi 520 prosenttia, sanoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Vuoren mukaan muilla Euroopan lentoasemilla matkustajamäärä kuitenkin kasvoi Suomea enemmän. Syynä on se, että Helsinki-Vantaan vaihtomatkustus ei ole päässyt käynnistymään kesäkuun loppuun asti voimassa olleiden koronarajoitusten ja Venäjän ylilentokiellon vuoksi.

− Huolimatta Aasian-lentojen vähyydestä Finavian lentoasemilta pääsee edelleenkin noin 130 kohteeseen eri puolille maapalloa. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että maamme hyvät yhteydet säilyvät ja että maailma olisi meitä suomalaisia lähellä.

Helsinki-Vantaalla kasvu oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 579 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkusti tuolloin yhteensä 5,5 miljoonaa ihmistä, joista 85 prosenttia oli kansainvälisten lentojen matkustajia. Eniten lennettiin Saksaan, Espanjaan, Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan.

Miljoona matkustajaa kotimaanlennoilla

Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärä kasvoi 340 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja oli yhteensä 1,1 miljoonaa matkustajaa. Oulu, Rovaniemi ja Kittilä olivat kotimaan kohteista suosituimpia.

─ Kotimaanliikenteessä palautuminen on ollut vahvaa niillä lentoasemilla, jotka jo ennestään ovat olleet vilkkaita kenttiä. Tammi-kesäkuun aikana kotimaanlennoilla matkusti jo lähes miljoona ihmistä. Myös tilauslentojen määrä on kasvussa.

Rahti- ja postiliikenne kasvoivat

Rahdin ja postin määrä kasvoi yhteensä tammi-kesäkuussa 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rahtia ja postia kuljetettiin Suomessa lentoteitse 85 tuhatta tonnia.

Tilastoyhteenveto

tammi-kesäkuu 2022 tammi-kesäkuu 2022 tammi-kesäkuu 2021 Muutos-
prosentti

Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä	6 587 379	1 062 030	520,3 %
Matkustajia Helsinki-Vantaalla	5 450 762	802 327	579,4 %
Kansainvälisiä lähteviä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla	631 047	77 008	719,5 %
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	85 006	80 715	5,3 %
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla	84 077	78 886	6,6 %
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	79 909	28 530	180,1 %
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla	61 134	20 825	193,6 %

Lentoasemayhtiö Finavia ja Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) ovat sopineet Rovaniemen lentoaseman lämmittämisestä kaukolämmöllä, jonka tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä.

– Olemme jo yli kymmenen vuoden ajan tehneet sitkeästi töitä vähentääksemme lentoasemiemme ilmastovaikutuksia. Saavutimme merkittävän etapin ilmastopolullamme kaksi vuotta sitten, kun kaikista lentoasemistamme tuli hiilineutraaleja. Tavoitteenamme on saavuttaa nettonollapäästöt vuonna 2030, ja matkamme kohti päästöttömiä lentoasemia jatkuu. Yhteistyö Neven kanssa on tärkeä askel eteenpäin tällä tiellä, sanoo Finavian vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson.

Lentoasemien ilmastovaikutukset syntyvät rakennusten lämmityksestä ja ajoneuvojen energiankulutuksesta.

– Jotta saamme painettua hiilidioksidipäästöt nollaan, keskitymme erityisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, Hansson toteaa.

Vihreä Lähilämpö sopii hyvin Rovaniemen lentoaseman lämmitysmuodoksi, sillä se tukee Finavian ilmasto-ohjelman keskeisiä keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Neve käyttää kaukolämmön tuotannossaan uusiutuvia ja lähellä tuotettuja polttoaineita.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten kertoo, että yhtiö tuottaa lämpöä pääasiassa puuperäisillä polttoaineilla eli puuhakkeella sekä metsäteollisuuden sivutuotteilla kuten purulla, puunkuorella, kutterinlastulla ja kierrätyspuulla. Lähitulevaisuudessa Neve aikoo hyödyntää myös kuivatetun yhdyskuntalietteen polttamisesta saatua lämpöä.

– Olemme tehneet isoja investointeja päästöjen vähentämiseksi ja tavoitteenamme on, että saamme koko tuotantomme päästöttömäksi tämän vuosikymmenen aikana. Vihreä Lähilämpö tarjoaa suurelle osalle asiakkaistamme kaukolämpöä, josta ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä, Gullsten sanoo.

Finavian lentoasemien matkustajamäärä jäi vuonna 2020 ennätyksellisen pieneksi koronaepidemian takia. Lentoasemilla oli vuoden 2020 aikana yhteensä 6 400 583 matkustajaa, mikä on lähes 20 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Määrä laski 75 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

−Vuosi 2020 alkoi lentomatkailussa normaaliin tapaan hyvinkin vilkkaana. Tammi-helmikuussa näimme matkailijoiden määrissä vielä kahden prosentin nousua. Maaliskuussa maailmanlaajuinen koronapandemia keskeytti lentomatkustuksen kasvun ja matkustusmäärät romahtivat. Vuoden mittaan kävi selväksi, että tilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti, kertoo Finavian myynnistä ja reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Vuonna 2020 Helsinki-Vantaalta matkusti yhteensä 5 miljoonaa (vuonna 2019: 21,9) matkustajaa, joista 4 miljoonaa oli kansainvälisiä matkailijoita. Matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla putosi edellisvuodesta yhteensä 77 prosenttia. Lentoaseman viimevuosien nopean kasvun mahdollistanut kansainvälinen vaihtomatkustus laski 80 prosenttia. Kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä jäi 713 000 (3 571 900) matkustajaan. Viimeksi Helsinki-Vantaalla on ollut yhtä vähän matkustajia 1980-luvulla.

Maakuntalentoasemilla matkustajamäärä laski kokonaisuudessaan 68 prosenttia ja oli 1,3 miljoonaa. Suorat kansainväliset lentoreitit maakuntiin keskeytyvät monelta lentoasemalta, minkä vuoksi kansainvälisten matkustajien osuus väheni 72 prosenttia ja oli 334 650. Lapin lentoasemilla kotimaan matkustus hieman piristi muuten heikkoa vuotta. Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemat olivat suljettuna koronan vuoksi osan vuotta.

−Vuosi 2020 oli lentomatkailussa erittäin poikkeuksellinen matkustajamäärien romahdettua eikä tilanne ole vielä helpottamassa. Uskomme kuitenkin vahvasti, että matkustaminen lähtee jälleen nousuun, kun korona saadaan maailmanlaajuisesti hallintaan. Tässä tilanteessa keskitymme turvallisen ja sujuvan matkustamisen varmistamiseen sekä Helsinki-Vantaan investointiohjelman loppuunsaattamiseen, kertoo Vuori.

Tilastoyhteenveto ja matkustajien määrien kehitys vuonna 2020

Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä	6 400 583 -75%
Matkustajia Helsinki-Vantaalla	5 053 134 -77%
Kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla	713 626 -80%
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	145 548 -38%
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla	141 332 -38%
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	93 649 -63%
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla	69 287 -64%

Finavia Oyj

Kuva: Finavia

Finavian lentoasemien ahdinko syvenee. Matkustajia oli nyt 91 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Lentojen määrä laski 77 prosenttia ja rahdin määrä 51 prosenttia.

−Tilanne on erittäin huolestuttava Helsinki-Vantaan osalta, joka elää kansainvälisestä vaihtoliikenteestä ja jonka kautta myös maakuntalentoasemat menestyvät. Vaihtomatkustajien määrä laski 95 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo lentoasemayhtiö Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Kun Helsinki-Vantaa menestyy, myös Finavian maakuntalentoasemat pärjäävät. Ennen koronakriisiä Helsingistä oli Pohjois-Euroopan parhaat yhteydet edelleen ympäri maailmaa, ja Helsinki-Vantaan tuotoilla oli mahdollista pitää yllä vähäliikenteisiä verkostolentoasemia.

−Kun Helsinki-Vantaan kansainvälinen liikenne on pysähdyksissä, ovat myös maakuntakenttien lennot tyrehtyneet. Normaalisti kun iso osa Helsinkiin lentävistä jatkaa matkaansa ulkomaille, Mäki toteaa.

Finavia on määrätietoisesti tavoitellut Helsinki-Vantaalle johtoasemaa vaihtolentokenttien kansainvälisessä kilpailussa. Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on strateginen ja pitkäjänteinen investointi. Se tukee koko lentokenttäverkoston menestymistä ja omalta osaltaan myös Suomen taloutta, sillä jokainen vaihtomatkustaja tuo tuloja ja tuhansia työpaikkoja.

−Koronakriisin aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista huolimatta päätimme jatkaa investointiohjelmaamme, koska haluamme olla valmiina viruksen hellittäessä ja maailman avautuessa. Kun pystymme viemään Helsinki-Vantaan kehitysohjelman loppuun, meillä voi olla etulyöntiasema muihin kilpailijoihimme nähden, Mäki sanoo.

Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan vajaasta 22 miljoonasta matkustajasta puolet oli ulkomaalaisia, puolet suomalaisia. Kansainvälisten vaihtomatkustajien osuus oli merkittävä. Kaikkiaan Finavian lentoasemien kautta kulki viime vuonna 26 miljoonaa matkustajaa, kun tänä vuonna kokonaismatkustajamäärän ennustetaan jäävän noin neljäsosaan siitä.

Tilastoyhteenveto ja matkustajien määrien kehitys vuonna 2020

	Lokakuu 2020	Tammi-lokakuu 2020
Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä	195 066-91 %	6 033 311-72 %
Matkustajia Helsinki-Vantaalla	146 937 -92 %	4 784 211 -74 %
Kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla	13 785 -95 %	695 200 -77 %
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	11 162 t  -51 %	115 703 t -41 %
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla	11 132 t -50 %	112 349 t -41 %
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	5 011 -77 %	83 652 -60 %
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla	3 672 -78 %	62 079-61 %

Kuva: Finavia

Rovaniemen lentoasema täyttää pyöreät 80 vuotta kesäkuun 21. päivänä. Vain puoli vuotta sitten uudistetulla ja laajennetulla lentoasemalla on tärkeä rooli Lapin matkailun ja Suomen saavutettavuuden mahdollistamisessa.

Rovaniemen lentoaseman rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1939. Jo seuraavan vuoden kesäkuussa Aero Oy käynnisti säännöllisen reittiliikenteen Rovaniemelle Helsingistä. Lento kesti useita tunteja, sillä välilaskut tehtiin Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä ennen Rovaniemelle laskeutumista. Sieltä kone jatkoi edelleen Sodankylään ja Petsamoon.

Lentoasema perustettiin toisen maailmansodan aikana. Sodassa tuhoutuneen kentän jälleenrakennustyöt käynnistyivät vuonna 1948, ja samana vuonna säännöllinen reittiliikenne aloitettiin uudelleen.

– Lentoaseman kehitys on ollut huikeaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien varrella valtavasti, kertoo Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi Finaviasta.

Rovaniemi on matkustajamääriltään yksi Suomen vilkkaimmista lentoasemista, jonne lennetään tiheään etenkin talvisaikaan. Rovaniemen lentoasema palveli vuonna 2019 yli 660 000 matkustajaa, ja matkustajamäärät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan nousussa.

– Lapin luonto ja eksotiikka kiinnostavat ihmisiä ympäri maailman. Esimerkiksi joulupukki, napapiiri ja revontulet ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä Rovaniemelle ja koko Lapin alueelle. Rovaniemen lentoasema tunnetaan Joulupukin virallisena lentoasemana, jonka kautta pääsee Lapin ainutlaatuisten elämysten pariin, sanoo Juujärvi.

Finavia on kehittänyt ja laajentanut Rovaniemen lentoasemaa viime vuosien aikana merkittävästi. Uutta tilaa on saatu yhteensä 5 000 neliötä. Kapasiteettia on kasvatettu ja tehokkuutta parannettu lisäämällä uusia passintarkastus-, lähtöselvitys- ja turvatarkastuslinjoja ja lähtöportteja sekä laajentamalla matkatavarajärjestelmää. Myös palvelut ovat parantuneet, ja kentälle on avattu uusia myymälöitä ja ravintoloita.

Rovaniemen lentoaseman laajennus oli osa Finavian mittavaa 55 miljoonan euron kehitysohjelmaa Lapin lentoasemilla. Rovaniemen osuus oli vajaat puolet koko investoinnista eli 25 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian vuoksi Rovaniemen lentoasemalta operoidaan tällä hetkellä vain Suomen sisäisiä lentoja.

– Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa muistelemme lämmöllä Rovaniemen lentoaseman merkittävää historiaa sekä katsomme kiinnostuneina tulevaan. Haluan kiittää kaikkia entisiä ja nykyisiä Rovaniemen lentoaseman työntekijöitä heidän ammattitaidostaan ja sitoutumisestaan työhönsä palvellakseen asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka lentoasemalla on hetkellisesti hiljaista, maailmanlaajuisen lentomatkustamisen arvioidaan palautuvan koronatilanteen edetessä hiljalleen, kertoo Juujärvi.

Matkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan lentoaseman Pohjois-Euroopan parhaaksi kentäksi jo neljättä kertaa Skytraxin kansainvälisessä lentokenttien palvelututkimuksessa.

Sijoitus on erinomainen myös maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, sillä Helsinki-Vantaa nousee koko vertailussa toiselle sijalle omassa kokoluokassaan (20-30 miljoonaa matkustajaa).

Toimitusjohtaja Edward Plaisted toteaa Skytraxin tiedotteessa, että Helsinki-Vantaa on vuosi toisensa perään säilyttänyt vahvan asemansa maailman parhaimpien lentoasemien joukossa.

− Olemme erittäin iloisia Skytraxin myöntämästä tunnustuksesta, sillä se on hyvä osoitus Helsinki-Vantaan kyvystä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja antaa meille vahvan pohjan ponnistaa kohti tulevaisuutta lentoliikenteen elpyessä koronakriisistä, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff Finaviasta.

Lettijeff kiittää koko lentoaseman henkilökuntaa, jonka ansiosta tunnustus on saatu.

− Helsinki-Vantaalla toimii noin 1 500 yritystä ja organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä yli 20 000 ihmistä.  He kaikki yhdessä ovat olleet mukana luomassa lentoasemalle asiakkaiden arvostamaa sujuvaa palvelua, joka on yksi Helsinki-Vantaan vahvimmista kilpailutekijöistä ja jonka avulla lentoasema erottuu edukseen muista maailman lentoasemista. Tästä on hyvä jatkaa, hän sanoo.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana panostanut merkittävästi asiakaskokemuksen kehittämiseen ja tehnyt tiivistä yhteistyötä lentoasemalla toimivien yritysten ja viranomaisten kanssa asiakaspalvelun laadun kehittämiseksi.

Esimerkkinä Lettijeff mainitsee laajan Finavia Academy -valmennusohjelman, jonka tavoitteena on tarjota yhtenäinen matkustuskokemus läpi koko lentoaseman palvelupolun. Valmennuksella tähdätään eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen ja hyvän yhteishengen luomiseen. Henkilöstön sitoutuminen on yksi tärkeimmistä menetystekijöistä.

– Skytraxin palkinto ei siis ole ihan pelkkää sattumaa. Asiakaskokemuksen kehittäminen on Finavian strategian keskiössä, ja sen lisäksi kaikilla Helsinki-Vantaalla työskentelevillä on yhteinen kunnianhimoinen tavoite tarjota maailmanluokan palveluita, Lettijeff kertoo.

Skytraxin tutkimus on globaali lentoasemien palvelutasoa mittaava matkustajatutkimus, jossa on mukana yli 550 lentoasemaa ympäri maailmaa. Matkustajat arvioivat lentoasemien palveluiden ja tuotteiden tasoa laajasti läpi koko matkustajapolun aina terminaalin sisäänkäynniltä koneen istuimelle asti.  Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu kuusi kuukautta kestävän jakson aikana syyskuusta 2019 alkaen helmikuulle 2020 asti.

Lisää tietoa tutkimuksesta saa Skytraxin verkkosivuilta: https://www.worldairportawards.com/about-us/