Author: kerttuvali

Ryanair aloittaa Ateenan lennot Lappeenrannan lentokentältä

lappeenranta_plane_kuva-ryanair

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair palaa Lappeenrantaan ja aloittaa viikoittaiset lennot Ateenaan keväällä.

Kreikan pääkaupunki Ateena on maan suurin kaupunki, jossa asukkaita on noin 4,2 miljoonaa. Noin 40 prosenttia maan väestöstä asuu Ateenan alueella. Ryanairilla on kattavat jatkoyhteydet Ateenasta useille Kreikan saarille sekä muihin Euroopan kohteisiin.

– Toivotamme Ryanairin lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrantaan, Suomen hienoimman järviseudun sydämeen, kommentoi Eija Joro, Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja.

– Uusi Ateenan reitti tarjoaa Itä- ja Etelä-Suomesta kätevän ja edullisen yhteyden suoraan aurinkoiseen Kreikan pääkaupunkiin ja saaristoon. Uusi reitti mahdollistaa myös sujuvan yhteyden Pietarin ja Kreikan välillä, Eija Joro jatkaa.

kartta_ryanair

Ryanairin erityishintaiset lennot myynnissä

– Ryanair on iloinen voidessaan julkistaa uuden Lappeenranta–Ateena -yhteyden, joka tulee myyntiin Ryanair.com sivuilla tänään keskiviikkona 11. lokakuuta, kommentoi Pohjoismaiden ja Baltian markkinointi- ja myyntijohtaja Chris Lundshøj.

Avausta juhlistetaan erityishintaisilla lipuilla Lappeenrannasta Ateenaan. Vain 29,99 € maksavilla lipuilla voi matkustaa aikavälillä 16.5.–14.6.2018. Erityishintaiset liput ovat ostettavissa 11.–13.10.2017.

– Paikkoja on rajoitetusti, joten varaus on hyvä tehdä nopeasti, Chris Lundshøj kannustaa.

Norra siirtyy väliaikaisesti Finnairin omistukseen

norra_livery

Finnair ostaa StaffPoint Holding Oy:ltä (StaffPoint) ja Kilco Oy:ltä 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n (Norra) osakkeista. Finnair omistaa Norrasta ennen kauppaa 40 prosenttia, ja kaupan myötä Norra siirtyy väliaikaisesti kokonaan Finnairin omistukseen. Kaupalla ei ole vaikutusta Norran toimintaan eikä henkilöstöön.

Norra operoi Finnairin ostoliikennettä 24:lla ATR- ja Embraer-lentokoneella kotimaan- ja Euroopan-reiteillä. StaffPoint ja Kilco vetäytyvät Norran omistajuudesta 5.10.2017 tiedotetun StaffPointin omistusjärjestelyn vuoksi. Finnairin tavoitteena on löytää uusi enemmistöomistaja Norralle.

”Viime vuodet ovat osoittaneet, että yhteisyritysmalli toimii hyvin kotimaan ja lähialueiden ostoliikenteessä. Tavoitteenamme on löytää uusi, teollinen kumppani kehittämään kanssamme Norran toimintaa”, sanoo Finnairin operatiivisen toiminnan johtaja Jaakko Schildt.

Kaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.

Icelandair jatkaa hallittua kasvua – matkustajamäärät kasvaneet 12% vuodessa

tfldgvz2dlrh7fbuwn1m

Icelandairin matkustajamäärät ovat kasvussa lisääntyvästä kilpailusta huolimatta ja yhtiö kuljettikin syyskuussa yhteensä 420 041 matkustajaa, joka on 8% viime vuoden syyskuun 388 382 matkustajaa enemmän.

Icelandairin matkustajamäärä on kasvanut tänä vuonna jo + 12 % ja syyskuun loppuun mennessä lentoyhtiö on lennättänyt 3 244 809 matkustajaa ympäri maailmaa. Yhtiön 2017 matkustajamäärän ennustetaan olevan 4 miljoonaa.

Kasvu saa jatkossa tukea uusien kohteiden myötä ja viimeisimmät uudet kohteet toukokuusta 2018 alkaen ovat Cleveland, Ohio ja Dallas-Fort Worth, Texas Yhdysvalloissa. Uusien kohteiden myötä Icelandair tarjoaa nopeat yhteydet 20 kaupunkiin Pohjois-Amerikassa joista 15 sijaitsee Yhdysvalloissa ja viisi Kanadassa.

Reittiverkostoon Euroopan puolella lisätään ympärivuotisena myös Dublin, johon toukokuusta 2018 alkaen lennetään kuusi kertaa viikossa. Helsingin reitti lennetään päivittäin ympäri vuoden, ja kesäkuukausina kahdesti tai kolmesti päivässä.

Icelandair tarjoaa samalla lentohinnalla mahdollisuutta tehdä Stopover pysähdys Islannissa matkalla Atlantin yli. Lisätietoa kohteista ja Stopover mahdollisuudesta on sivustolla www.icelandair.fi

Helsinki-Vantaan uudistunut kiitotie 2 otetaan käyttöön huomenna

Helsinki Airport winter 2013 5

Photo by Finavia

Finavia on kesän aikana peruskorjannut Helsinki-Vantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. N oin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa.  

Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän.

Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojen- ja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa.

– Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja.

– Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo.

Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuorma-autollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyvät 10. lokakuuta 2017.

Remontin valmistuttua lentokonemelun alueet palautuvat ennalleen

Lentokonemelun määrä Nurmijärvellä palautuu ennalleen, kun Helsinki-Vantaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävä kiitotie 2 otetaan noin neljä kuukautta kestäneen tauon jälkeen käyttöön.

Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa remontin aikana poikkeuksellisesti kuulunut lentokonemelu sen sijaan vähenee.

Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille.

Lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle.

Finavia on edelläkävijä vihreiden laskeutumisten käyttöönotossa. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla.

Faktoja kiitotie 2:n remontista

  •   Peruskorjattava alue oli pinta-alaltaan 138 000 m2.
  •   Sadevesikaivoja 173 kpl
  •   Sadevesiputkistoa 5 km, salaojaputkistoa 4,5 km
  •   Kaapeliputkistoa 30 km
  •   Asfalttia 60 000 tn

Taustatietoa kiitoteiden numeroinnista

Lentoasemien kiitotiet numeroidaan maailmanlaajuisesti kompassisuuntien mukaan.

Helsinki-Vantaan kakkoskiitotien kompassisuunta on noin 150 astetta, joten sen toinen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Toinen suunta on siis 180 astetta suurempi – eli kiitotien 2 kohdalla 15+18=33, jolloin sen toinen tunnusluku on 33. Kiitotien tunnus on yhdistelmä näistä luvuista: 15/33.

Jos lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä ne erotetaan kompassisuuntien lisäksi vasen–oikea-tunnuksilla L (left) ja R (right). Helsinki-Vantaan rinnakkaisten kiitoteiden numerotunnisteet ovat 04R/22L (kiitotie 1) ja 04L/22R (kiitotie 3).

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasemapalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 21 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2016 liikevaihto oli 381 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä on 1900.

Icelandair esittelee uuden hinnoittelumallin sekä matkustusluokan: Economy Light

fykdug9a6pdu8ujlt43n

Icelandair lanseeraa tänään uuden hinnoittelumallin, joka tarjoaa matkustajille enemmän vaihtoehtoja matkaa varatessa. Uusin hintaluokka, Economy Light, sopii kevyen matkatavaran kanssa matkustaville. Tähän hintaluokkaan kuuluvat kaikki ne matkustamopalvelut ja mukavuudet, johon Icelandairin matkustajat ovat tottuneet. Matkustajat voivat myös valita paikkansa lentokoneessa ennakkoon. Hintaan sisältyy 10 kg käsimatkatavaroita.

– Teemme asteittaisia muutoksia palveluihimme, näiden joukossa Economy Light. Tämä vaihtoehto on kehitetty matkustajille, jotka tekevät viikonloppumatkan tai lyhyen työmatkan ulkomaille. Uusi hinnoittelu sopii myös esimerkiksi silloin, kun kaikki perheenjäsenet eivät tarvitse omaa matkalaukkua tai pariskunta haluaa pakata yhteen laukkuun. Economy Lightin matkustajat saavat nauttia samoista palveluista kuin muutkin. Matkustamon viihdetarjonta, alkoholittomat virvokkeet, Wi-Fi-yhteys lennolla sekä mukavat, tilavat penkit kuuluvat palveluihimme, kertoo Icelandairin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Guðmundur Óskarsson.

Osana uutta hinnoittelumallia Economy-luokasta tulee Economy Standard ja Economy Class Flexistä Economy Flex. Hinnat ovat edelleen kilpailukykyisiä sekä joustavia ja sisältävät yhden ruumaan menevän matkalaukun sekä käsimatkatavarat.

– Laajennamme tarjontaamme, jotta kohtaisimme paremmin erilaisten matkustajien tarpeet. Tämä tekee matkustamisesta joustavampaa ja edullisempaa, ja voimme palvella yhä paremmin monenlaisia matkustajia, Óskarsson summaa.

Icelandair aloitti toimintansa vuonna 1937, joten tänä vuonna vietetään yhtiön 80-vuotisjuhlia. Ilmailualan pioneerina Icelandair jatkaa kasvuaan ottamalla käyttöön uuden lentokoneen sekä lisäämällä kohteita ja matkustusmukavuutta, johon kuuluu yli 600 tuntia matkustamoviihdettä sekä toimiva Wi-Fi- yhteys jokaisella lennolla.

Icelandair lentää 20 kohteeseen Pohjois-Amerikassa ja yli 25 kaupunkiin Euroopassa. Icelandair tavoittelee 4 miljoonan matkustajan rajaa vuoden 2017 aikana. Helsingistä yhtiö lentää Reykjavikiin päivittäin.

Icelandair tarjoaa myös Stopover-mahdollisuuden Islannissa. Jokaisella matkalipputyypillä voi pysähtyä Islannissa 1-7 päivään ilman lisäkustannuksia ja saada näin yhdeltä matkalta kaksi unohtumatonta muistoa.

Lisätietoa Icelandairin hinnoittelusta ja muista palveluista: www.icelandair.fi

Työtuomioistuin: IAU:n viime marraskuun lakko Airprossa oli laiton

judge-gavel-1461287273llp

Ilmailualan Unioni IAU ja sen kaksi ammattiosastoa järjestivät 24.11.2016 Airpro Oy:ssä lentoaseman turvatarkastajia koskevan työnseisauksen. Työtuomioistuin vahvisti eilen, että kyseessä oli laiton lakko.

Ilmailualan Unioni IAU, Finavian maapalvelutyöntekijät 009 ry ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry väittivät lakkoa poliittiseksi, koska heidän mukaansa työnantaja olisi rajoittanut työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Työtuomioistuin ei löytänyt IAU:n väitteille mitään perusteita. Muutoinkin oikeus katsoi, että yhtiö oli toiminut kaikin tavoin asiallisesti ja toimivaltuuksiensa puitteissa. Näin ollen IAU ja sen ammattiosastot tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta erisuuruisiin hyvityssakkoihin.

– Olemme tyytyväisiä tuomioon. Lakko yritettiin työnantajaa mustamaalaamalla naamioida poliittiseksi, vaikka se oli selvästi laiton, Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo.

– Nykyinen työrauhalainsäädäntö on valitettavan hampaaton, eikä sen puitteissa kyetä estämään laittomia työtaisteluita. Asiaan tulisi saada pikainen korjaus. Nykytilasta kärsivät kaikki, Aarto jatkaa.

Työtuomioistuimen ratkaisu kokonaisuudessaan:

http://tyotuomioistuin.fi/fi/index/tyotuomioratkaisut/tyotuomioratkaisut/1507020849968.html

Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskeva tietopyyntö on lähetetty

fabo3

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskevan tietopyynnön (RFI) seitsemän maan hallitukselle välitettäväksi maansa teollisuudelle. Tietopyynnön vastausten perusteella laaditaan Hornetin seuraajan aseiden ja varusteiden tarjouspyyntö (RFQ).

Tietopyynnön päätavoite on selvittää, mitä Suomen arvioituihin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia suorituskykyjä on saatavilla. Tietopyyntö keskittyy vuoden 2025 jälkeen saatavilla oleviin kyvykkyyksiin ja suorituskykyihin. RFI (Request for Information) on lähetetty Iso-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille välitettäväksi maiden nimetyille yrityksille.

Aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa. Niiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Päätös hankittavista aseista ja varusteista tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä. Hankintasopimukset on suunniteltu allekirjoitettavan keväällä 2021. Suunnitellut ase- ja sensorihankinnat sisältyvät Hornetin seuraajahankinnan arvioituun kokonaishintaan.

Aseita ja varusteita koskevat hankintaneuvottelut käydään lentokoneiden hankintaneuvotteluiden rinnalla siten, että konekohtaiset kokonaisuudet saadaan hallittua. Joitakin järjestelmiä voidaan käyttää useassa Hornetin seuraajahankkeessa vaihtoehtona olevassa monitoimihävittäjätyypissä. Tämä otetaan huomioon sopimusten valmistelussa.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ) Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Finnair aloittaa suorat lennot Bergeniin ja Tromssaan yhdessä Wideroen kanssa

16826070_10155245313043816_7774255243385146148_o

Finnair jatkaa reittiverkostonsa laajentamista ja avaa suorat reitit Norjan Bergeniin ja Tromssaan toukokuussa 2018 yhteistyössä norjalaisen alueellisen lentoyhtiön Widerøen kanssa. Finnair vastaa lentojen myynnistä ja markkinoinnista, ja lennot operoidaan Widerøen Embraer 190 E2-lentokoneella ja miehistöllä.

Lennot Bergenin ja Helsingin välillä lennetään kuudesti viikossa, ja ne täydentävät Finnairin nykyistä yhteyttä Bergeniin Tukholman kautta. Seitsemän vuoren ympäröimä Bergen Atlantin rannikolla on Norjan toiseksi suurin kaupunki ja tunnettu henkeäsalpaavista vuonomaisemistaan.

Lennot Tromssan ja Helsingin välillä lennetään kerran viikossa. Tromssa sijaitsee 350 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen, ja se tunnetaan kauniista arktisesta luonnosta, revontulista ja monipuolisista luontoaktiviteeteista. Sekä Bergen että Tromssa ovat Norjan rannikkoa pitkin kulkevan suositun Hurtigruten-risteilyreitin varrella.

“Bergen ja Tromssa kiinnostavat aasialaisia asiakkaitamme ja täydentävät suomalaista kohdevalikoimaamme – Pohjola ylipäänsä vetää nyt hyvin”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen. ”Uskon myös, että nämä kohteet kiinnostavat suomalaisia asiakkaitammekin.”

Finnair: Kuluttaja-asiamiehen näkemykset lentojen viivästyskorvauksista poikkeavat muista EU-maista

aircraft-1421918_640

Kuluttaja-asiamies on tänään pyytänyt markkinaoikeutta kieltämään Finnairia maksamasta asiakkaille osittaista korvausta sellaisissa tapauksissa, joissa lennon myöhästymisen aiheuttaneen teknisen vian luonteen selvittäminen on vielä kesken.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisujen mukaan lentoyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta, jos myöhästymisen tai perumisen aiheuttanut tekninen vika johtuu suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Finnairin näkemyksen mukaan suunnittelu- tai valmistusvirhe voidaan osoittaa myös jälkikäteen valmistajan tai viranomaisen antamalla asiakirjalla. Vastaava linjaus on tehty useissa muissa EU-maissa.

Tämän mukaisesti Finnair ei korvaa viivästymiskorvauksia välittömästi tapauksissa, jotka Finnairin asiantuntemuksen ja kokemuksen mukaisesti todennäköisesti johtuvat suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Näissä tapauksissa Finnair kuitenkin tarjoaa tyypillisesti asiakaspalvelusyistä matkustajalle sovintoratkaisua, esimerkiksi vakiokorvausta alempaa korvausta tai lahjakorttia, koska teknisen vian luonteen ja taustalla olevan mahdollisen suunnittelu- tai valmistusvirheen lopullinen selvittäminen tyypillisesti vie pitkän aikaa. Jos lennon viivästys tai peruminen taas johtuu tavanomaisesta teknisestä viasta, Finnair maksaa vakiokorvauksen asiakkaalle hakemuksen perusteella.

Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan Finnair ei saisi tehdä matkustajille tällaisia sovintotarjouksia. Sen mukaan suunnittelu- ja valmistusvirheet olisivat vapautumisperusteita vain silloin, kun valmistajalta tai ilmailuviranomaiselta on jo tullut ilmoitus, jonka perusteella lento perutaan, koska kone ei ole lentokelpoinen. Kuluttaja-asiamiehen linjaus poikkeaa Finnairin selvityksen mukaisesti selvästi muissa EU-maissa tehdyistä linjauksista.

”Olemme hämmentyneitä kuluttaja-asiamiehen ottamasta kannasta, joka on selvästi erilainen kuin muissa EU-maissa – mielestämme Suomessa ei tule tulkita EU-lainsäädäntöä eri tavalla kuin muualla”, toteaa Finnairin lakiasiainjohtaja Sami Sarelius. ”Ihmettelemme myös, miksi kuluttaja-asiamies hakee pakkokeinoa asiassa, joka on oikeudellisesti epäselvä – käytännöt ja tulkinnat tästä asiasta vaihtelevat, ja useissa EU-maissa tulkinta on samanlainen kuin Finnairin linjaus.”

”Valtaosa teknisistä vioista johtuvista korvaushakemuksista kuitenkin maksetaan täysimääräisesti, ja eriävät näkemykset kuluttaja-asiamiehen kanssa koskevat vain suunnittelu- tai valmistusvirheitä koskevia tilanteita”, muistuttaa Sarelius.

 

Kuluttaja-asiamies vie Finnairin markkinaoikeuteen lentomatkustajien oikeuksien rikkomisesta

finnair-2786442_960_720

Kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa menettelyyn, jolla Finnair epää kuluttajamatkustajilta täysimääräisen vakiokorvauksen silloin, kun lennon peruutuksen tai viivästyksen taustalla on ennakoimaton, Finnairin mukaan valmistus- tai suunnitteluvirheen luontoinen tekninen vika, joka ei kuitenkaan EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan kelpaa syyksi olla maksamatta vakiokorvausta.

Evätessään vakiokorvauksen Finnair tarjoaa yleensä sovintoratkaisuna matkustajalle lahjakorttia tai käteistä rahaa, joiden arvo alittaa vakiokorvauksen määrän. Sovintotarjous edellyttää, että matkustaja luopuu lopullisesti asetuksen mukaisesta oikeudestaan täysimääräiseen vakiokorvaukseen. Vastauksissaan kuluttajille Finnair antaa harhaanjohtavan kuvan vallitsevan oikeuskäytännön vaatimuksista, Finnairin velvollisuuksista ja matkustajan oikeuksista. Myös näihin Finnairin menettelyihin kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa.

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta tehostamaan kutakin kolmea kieltoa 500 000 euron uhkasakolla. Kuluttaja-asiamiehen hakemus on jätetty markkinaoikeuteen keskiviikkona 27.9.2017.

Ennen asian saattamista markkinaoikeuden ratkaistavaksi kuluttaja-asiamies ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ovat käyneet Finnairin kanssa pitkälliset neuvottelut asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.

Taustalla satoja valituksia ja pakottavat EU-säännökset

Sadat kuluttajat ovat syksystä 2015 lähtien olleet yhteydessä kuluttaja-asiamieheen ja maistraateissa toimiviin kuluttajaoikeusneuvojiin siitä, että Finnair ei ole maksanut heille lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaisia lennon pituudesta ja määränpäästä riippuvia 250-600 euron vakiokorvauksia lennon viivästymisestä tai peruutuksesta.

Lentomatkustajien oikeuksia koskevalla EU-asetuksella on vahvistettu lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun muun muassa matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Asetuksesta ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenee, missä tilanteissa peruutetun tai viivästyneen lennon matkustajalla on oikeus vakiokorvaukseen, kuten myös se, milloin lentoyhtiön ei tarvitse maksaa vakiokorvausta. Asetuksessa on määrätty lentoyhtiöitä velvoittavasti vakiokorvauksen määrä.

Kuluttaja-asiamiehen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on saada lainvastaisesti toimiva yritys lopettamaan menettelynsä tai muuttamaan sitä vapaaehtoisesti. Jos yritystä ei saada neuvottelemalla luopumaan lainvastaisesta menettelystä, kuluttaja-asiamiehen on tarvittaessa ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kuluttaja-asiamies ei kommentoi asiaa sen käsittelyn ollessa kesken tuomioistuimessa.

Lisätietoja: