Finnairin syyskuun 2018 liikennetiedot: Finnairin liikenne jatkoi kasvuaan syyskuussa

airbus-2389715_1280

Finnair kuljetti syyskuussa 1 159 400 matkustajaa eli 7,8 % enemmän kuin vuoden 2017 vastaavalla jaksolla. Matkustajamäärä kasvoi Aasian -liikenteessä 5,5 %, Euroopan -liikenteessä 10,0 % ja kotimaan liikenteessä 3,1%. Pohjois-Amerikan -liikenteessä matkustajien määrä laski -1,0 %.

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi syyskuussa 13,2 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 7,2 %. Nopea kapasiteetin kasvu heijastui matkustajakäyttöasteeseen, joka laski 4,6 prosenttiyksikköä vertailukaudesta ja oli 80,8 %.

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat vertailujakson jälkeen käyttöön otetut A350-lentokoneet. Aasian-liikenne kasvoi odotettua hitaammin, kun Finnair joutui perumaan useita Osakan ja Hongkongin lentoja Jebi- ja Mangkhut-taifuunien vuoksi. Aasian -liikenteen tarjonta kasvoi lopulta 8,8 % vertailukaudesta, ja lisäkapasiteetti kohdistui pääasiassa uusille vuoroille Tokioon sekä uuteen kohteeseen Nanjingiin. Pohjois-Amerikan -liikenteessä kapasiteetti nousi 8,7 %, kun Chicagon reitille lisättiin vuoroja. Myös Pohjois-Amerikan -liikenne kärsi muutamista peruutuksista.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 20,5 %, ja sitä kasvattivat kapearunkolaivaston koon kasvattaminen vertailujaksosta ja lisäistuimet osassa nykyisistä kapearunkokoneista. Lisäkapasiteetti kohdistui useisiin Pohjois- ja Keski-Euroopan kohteisiin. Euroopan-liikennettä kasvattivat myös viimeisen vuoden aikana avatut uudet reitit Stuttgartiin, Lissaboniin ja Minskiin. Kotimaan liikenteen tarjonta kasvoi 7,9 % vertailujaksosta.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat koko liikenteessä tarjonnan kasvua hitaammin, mikä näkyi myös matkustajakäyttöasteissa. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 5,2 % Aasian-liikenteessä, 12,2 % Euroopan-liikenteessä ja 3,2 % kotimaan liikenteessä. Pohjois-Amerikan -liikenteessä myydyt henkilökilometrit puolestaan laskivat -1,2%. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 85,9 %, Euroopan-liikenteen 76,6 %, Pohjois-Amerikan -liikenteen 78,7 % ja kotimaan liikenteen 64,7 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat syyskuussa 13,7 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit kasvoivat 3,7 % erityisesti Japanin hyvän rahtimarkkinakehityksen ansiosta ja huolimatta Jebi-taifuunin aiheuttamasta Osakan rahtiliikenteen häiriöstä. Kotimaan rahtiliikenne ja Yhdysvaltoihin suuntautuva rahtiliikenne kehittyivät suotuisasti. Finnairin kokonaisrahtikapasiteettiin sisältyi lisäksi viikoittain kolme DHL:n operoimaa rahtilentoa Helsingin ja Brysselin välillä. Rahtilentovolyymit laskivat vertailujaksosta, jolloin Finnair vuokrasi rahtitilaa Japan Airlinesilta.

Syyskuussa 85,2 % (87,2%) Finnairin lennoista saapui aikataulussa.

Alustavien tietojen mukaan Finnairin yksikkötuotto eli liikevaihto jaettuna tarjotuilla henkilökilometreillä (RASK) laski heinä – syyskuussa -4,6 % prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,95 eurosenttiä.

”Lentoliikenteen kysyntä jatkoi kasvuaan kolmannella vuosineljänneksellä, ja olemme tyytyväisiä matkustajamäärien kasvuun. Kapasiteettimme jatkoi vahvaa kasvuaan huolimatta kaudelle osuneista useista lentojen peruutuksista. Nopean kasvun myötä yksikkötuotot heikkenivät odotusten mukaisesti”, sanoo Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Lokakuun liikennetiedote julkaistaan keskiviikkona 7.11.2018.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet syyskuu 2018 

syyskuu 2018  muutos %  vuoden 2018 alusta  muutos % 
Koko liikenne yhteensä 
Matkustajat 1000 1 159,4 7,8 10 126,3 13,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. (ASK) 3 682,6 13,2 31 912,4 16,8
Myydyt henkilökilometrit milj. (RPK) 2 974,4 7,2 26 605,0 15,5
Matkustajakäyttöaste % 80,8 -4,6p 83,4 -1,0p
Rahti ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut tonnikilometrit 540,4 10,4 4 692,3 15,0
Myydyt tonnikilometrit 357,3 4,1 3 100,6 11,8

Aasian reittiliikenne 
Matkustajat 1000 202,0 5,5 1 846,6 18,6
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 767,3 8,8 15 895,7 19,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 517,8 5,2 13 932,5 18,5
Matkustajakäyttöaste % 85,9 -3,0p 87,6 -0,7p

Euroopan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 744,7 10,0 6 297,6 12,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 496,8 20,5 12 261,4 13,9
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 146,1 12,2 9 747,4 11,6
Matkustajakäyttöaste % 76,6 -5,6p 79,5 -1,6p

Pohjois-Amerikan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 31,2 -1,0 277,7 15,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 283,3 8,7 2 373,5 15,6
Myydyt henkilökilometrit milj. 223,0 -1,2 2 027,1 16,4
Matkustajakäyttöaste % 78,7 -7,9p 85,4 0,6p

Kotimaan reittiliikenne 
Matkustajat 1000 181,5 3,1 1 704,4 10,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 135,2 7,9 1 381,8 17,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 87,5 3,2 898,1 12,7
Matkustajakäyttöaste % 64,7 -2,9p 65,0 -2,6p
Rahtiliikenne 
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 960,7 -20,8 15 022,3 -22,1
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 076,9 24,9 7 698,2 9,7
– Asian rahtiliikenne tn 10 463,0 3,7 83 574,2 11,9
– Kotimaan rahtiliikenne tn 47,4 -28,1 408,0 -46,4
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 13 547,9 0,4 106 702,8 4,9
Rahtilento tn** 920,6 -45,9 6 971,5 -51,6
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 468,5 -4,8 113 674,4 -2,1
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 144,4 8,0 1 218,6 11,5
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 91,0 -3,8 719,4 0,8
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 142,7 13,7 1 204,1 18,2
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 89,5 3,9 707,9 10,5
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 63,0 -7,8p 59,0 -6,3p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 49,9 1,9p 50,3 0,4p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 71,4 -5,6p 66,2 -4,3p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 62,7 -5,9p 58,8 -4,1p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia 

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

–      Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

–      Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

–      Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

–      Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Jättivertailu: Suomi pesee Ruotsin lentojen täsmällisyydessä, mutta Baltiassa pysytään aikataulussa vieläkin paremmin

landscape-aircraft-clouds-storm-38574

  • Lentokorvausyhtiö AirHelp on tehnyt maakohtaisen vertailun lentojen myöhästelystä ja peruutuksista EU-maissa, Norjassa ja Sveitsissä.
  • Suomi sijoittuu 28 maan vertailussa hienosti sijalle 8.
  • Tilastoinnin kärjessä ovat Latvia ja Liettua, kun taas Portugali on suhteellisesti pahin myöhästelijä.
  • Lukumäärällisesti eniten häiriintyneitä lentoja tänä vuonna on ollut Saksassa.

Suomi on tänä vuonna ollut Pohjoismaiden toiseksi täsmällisin lentomaa Norjan jälkeen, käy ilmi lentokorvausyhtiö AirHelpin maakohtaisesta vertailusta. Suomesta syyskuun loppuun mennessä lähteneistä noin 82 000 lennosta alle 22 prosenttia peruttiin tai myöhästyi aikataulusta. Parempaan tulokseen ylsivät vain Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Slovakia, Bulgaria ja Romania (ks. taulukko alla).

Suomen joutuvat myöntämään paremmakseen mm. Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa aikatauluongelmia kokee lähes joka neljäs lento, ja Tanskan vastaava luku lähentelee 23:a prosenttia. Myös korvausvelka, joka aiheutuu lentojen myöhästymisistä ja peruuntumisista, on Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suomessa tämän vuoden korvausvelka on toistaiseksi hieman yli 43,6 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Tanskassa se on paisunut yli 124 miljoonaan euroon. Norja pitää korvausvelkatilastossa Pohjoismaiden kärkipaikkaa, mutta se johtuu siitä, että Norjasta myös lennetään huomattavasti eniten Pohjoismaissa.

Korvausvelalla tarkoitetaan laskennallista arvoa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen kaikki vakiokorvaukset, joita matkustajat ovat EU:n EC 261 -asetuksen nojalla oikeutettuja saamaan lentoyhtiöltä. Korvausvelvoitteen alaiseksi saatetaan luokitella esimerkiksi perutut tai yli kolmella tunnilla myöhästyneet lennot silloin, kun myöhästymisen ei katsota johtuvan huonon sään kaltaisesta poikkeusolosuhteesta, vaan lentoyhtiön toiminnasta.

Baltian maat parhaita täsmällisyydessä

Suhteellisessa vertailussa erottuvat edukseen Latvia ja Liettua. Latviassa vain noin 12,3 prosenttia ja Liettuassa 13,8 prosenttia lennoista on kärsinyt aikatauluongelmista. Analysoiduista maista heikoimmin on suoriutunut Portugali, jossa yli kolmasosa kaikista lennoista on myöhästynyt tai peruttu kokonaan.

Korvausvelka on kasvanut suurimmaksi Saksassa ja Iso-Britanniassa, joista myös lennetään eniten. Vertailu osoittaa, että vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä matkustajat ovat olleet oikeutettuja yhteensä jopa yli 820 miljoonan euron korvauksiin Saksassa. Summa on yli 500 miljoonaa euroa enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, mikä selittyy peruttujen lentojen lukumäärän räjähdysmäisellä kasvulla. Niitä on ollut tänä vuonna yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Tänä vuonna saksalaisilla lentokentillä on vallinnut ennennäkemätön kaaos. Ryanair on perunut valtavan määrän lentoja henkilökuntansa lakkoilun takia, minkä lisäksi Air Berlinin konkurssi on vaikuttanut lentomatkailuun Saksassa korostuneena palvelutarpeena. Tämä selittää sen, että nimenomaan Saksa on korvausvelkatilastoinnin kärkipaikalla”, analysoi AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.

Lentomatkustajan oikeudet EC 261 -asetuksen mukaisesti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (engl. lyhenne EC 261) perusteella lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen. Korvausvelvoite astuu voimaan, jos lento on lentoyhtiön toiminnan takia myöhässä yli kolme tuntia, jos sen peruuntuminen aiheuttaa yli kahden tunnin myöhästymisen kohteeseen tai jos matkustajaa ei ylibuukkauksen takia päästetä lennolle ja saapuminen lopulliseen kohteeseen myöhästyy yli kolme tuntia.

Lentoyhtiön korvausvelvoitteen kuitenkin katsotaan raukeavan, jos häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet. Näihin luetaan esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet. Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen.

Maakohtaisen analyysin tulokset:

Maa Lentojen
kokonaismäärä
Myöhästyneiden
lentojen lkm*
Peruttujen
lentojen lkm
Häiriintyneet
lennot** (%)
Korvausvelka
(euroissa)***
Saksa 630.000 167.420 14.040 28,80 823.247.000
Iso-Britannia 692.800 164.690 10.640 25,31 712.498.000
Ranska 429.900 107.120 13.930 28,16 625.809.000
Espanja 592.400 127.190 5.980 22,48 515.963.000
Italia 420.200 96.940 5.100 24,28 286.080.000
Hollanti 180.500 40.020 2.480 23,55 171.187.000
Portugali 143.400 46.810 1.980 34,02 147.894.000
Sveitsi 160.500 40.650 2.940 27,16 133.318.000
Tanska 102.200 22.090 1.230 22,82 124.117.000
Ruotsi 142.100 32.320 2.950 24,82 117.342.000
Norja 174.850 29.660 3.840 19,16 142.600.000
Itävalta 96.600 23.130 1.710 25,71 83.148.000
Puola 112.500 26.810 1.730 25,37 80.477.000
Kreikka 124.400 29.140 660 23,95 57.820.000
Belgia 74.600 20.680 800 28,79 56.351.000
Irlanti 77.400 15.480 1.370 21,77 56.182.000
Suomi 81.700 17.080 690 21,75 43.605.000
Unkari 32.800 8.310 320 26,31 27.106.000
Romania 54.200 11.430 300 21,64 26.568.000
Kroatia 34.300 9.720 360 29,39 14.320.000
Luxemburg 16.900 2.670 320 17,69 8.987.000
Bulgaria 24.100 4.580 170 19,71 7.873.000
Kypros 26.500 5.790 100 22,23 6.982.000
Viro 12.900 2.640 260 22,48 6.571.000
Latvia 22.200 2.620 110 12,30 4.794.000
Malta 14.400 3.460 40 24,31 4.048.000
Liettua 15.300 1.940 170 13,79 3.551.000
Slovenia 7.900 2.560 100 33,67 2.172.000
Slovakia 5.200 960 50 19,42 1.375.000


Taulukko 1: Myöhästyneet ja perutut lennot EU:ssa ja Sveitsissä (01.01.2018-22.09.2018)

*Myöhässä vähintään 15 minuuttia

** Myöhästyneiden ja peruttujen lentojen yhteismäärä

*** Arvioitu korvausvelka, joka perustuu lentojen keskimääräiseen täyttöasteeseen

Tsekin tasavalta jäi pois vertailuista

 

SAS esittelee kesän 2019 ohjelmansa: kuusi uutta kohdetta ja 17 uutta suoraa reittiä Skandinaviasta

C

SAS jatkaa vapaa-ajankohteittensa valikoiman vahvistamista avaamalla Skandinaviasta 17 uutta suoraa reittiä kesällä 2019 ja aloittamalla lennot kuuteen uuteen kohteeseen: Cataniaan, Firenzeen, Marseilleen, Cornwallin Newquayhin, Szczeciniin ja Antalyaan. Myös Oulu–Tukholma-reitin aloituslentomäärä kolminkertaistuu kesällä. Lentoliput tulevat myyntiin lokakuun 9. päivänä.

Kesällä yhä useampi haluaa matkustaa vapaa-ajankohteisiin. Siksi SAS tarjoaa useita uusia suoria lentoja ja kohteita kesällä 2019 sekä lisää lentojen määrää moniin suosittuihin matkailukohteisiin. Tukholman Arlandasta lennettäviä uusia kohteita ovat Sisilian Catania, Marseille, Napoli ja Reykjavik. Göteborgin Landvetteristä aloitetaan suorat lennot Portugalin Faroon.

Marraskuussa käynnistyvän Oulu–Tukholma-reitin aloituslentomäärä kolminkertaistuu kesällä 2019, jolloin viikoittaisia lentoja on 12. Myös Turku–Tukholma-yhteyttä parannetaan. SAS:in suositut suoralennot Malagaan jatkavat myös kesäohjelmassa.

” Ensi kesänä tarjoamme uusia kohteita ja vahvistamme läsnäoloamme pohjoismaalaisten suosimissa kohteissa. Haluamme yhä useamman lentävän kanssamme tutkimaan maailmaa, mutta jättäen pienemmän hiilijalanjäljen. Siksi SAS pyrkii tekemään matkustamisesta kestävämmän kehityksen mukaista esimerkiksi siirtymällä käyttämään biopolttoainetta, uusia vähäpäästöisempiä ja polttoainetta säästäviä lentokoneita sekä vähentämällä elintarvikejätteen määrää ja muovien käyttöä lentokoneissa”, kertoo SASin pääjohtaja Rickard Gustafson.

Ensi kesänä Kööpenhaminasta aloitetaan suorat lennot Cornwallin Newquayhin. Puola kiinnostaa pohjoismaalaisia edelleen. SAS aloittaa suorat lennot Kööpenhaminasta Szczeciniin.

SASin kesäuutuuksia: uusia kohteita ja suoria lentoja:

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Ruotsista
Tukholmasta: Marseille, Catania, Napoli, Reykjavik Göteborgista: Faro

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Norjasta
Oslosta: Faro ja Antalya Bergenistä: Nizza, Alanya Stavangerista: Alanya

SAS:in uutuuksia kesällä 2019 Tanskasta
Kööpenhaminasta: Szczecin, Firenze, Marseille, Catania, Cornwallin Newquay Århusista: Rooma, Faro

Norjasta edelläkävijä ilmailun päästöjen vähentämisessä

8295d20e003a1c6a_800x800ar

Norjan hallitus ilmoitti 4. lokakuuta velvoittavansa ilmailualan käyttämään lentopolttoaineessa 0,5 prosenttia biopolttoainetta. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun biopolttoaineesta tehdään lentopolttoaineen merkittävä ja olennainen osa.

”Haluan onnitella Norjaa – sen ilmoitus on uraauurtava etappi kestävän ilmailun edistämisessä. Ala tarvitsee edelläkävijöitä ja rohkeita maita, sillä EU:n lainsäädännön tuki ilmailualan kestävälle kasvulle ei vaikuta riittävältä. Norjan lainsäädännön viesti muille maille ja markkinoille on tärkeä, sillä se antaa tarvittavaa ennakoitavuutta Nesteelle ja muille tuottajille uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannon lisäämisessä”, sanoo Kaisa Hietala, Nesteen uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

Markkinoilla olemassa oleva kapasiteetti riittää siihen, että Norjaan voidaan toimittaa odotettavissa oleva määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Yksin Neste pystyy toimittamaan Norjan vuonna 2020 tarvitseman määrän, ja tulevina vuosina yhtiön tuotantomäärä kasvaa edelleen.

Ilmailuala aikoo kunnianhimoisesti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Ilmailualalla tarvitaan useita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä ainoa varteenotettava vaihtoehto kaupallisilla lennoilla käytettävälle fossiiliselle lentopolttoaineelle on vastuullisesti tuotettu, uusiutuva lentopolttoaine.

Finnair tarvitsee lisää lentäjiä: alkeiskoulutuksiin haetaan noin sataa oppilasta

IMG_0433

Finnairin kasvustrategia luo paikan noin sadalle uudelle lentäjälle vuodesta 2022 alkaen. Liikennelentäjän urasta kiinnostuneilla on nyt mahdollisuus hakea vuonna 2020 alkavaan alkeiskoulutukseen. Aiempaan tapaan koulutukseen hyväksytyt oppilaat pääsevät opiskelemaan Suomen Ilmailuopistoon (CPL, Commercial Pilot Licence) tai MPL-alkeiskoulutukseen (Multi-Crew Pilot Licence), jonka järjestää Finnair yhteistyössä Patrian kanssa.

”Finnairin kasvu jatkuu, mikä näkyy myös rekrytointitarpeisamme vuodesta 2022 eteenpäin. On hienoa, että voimme tarjota mahdollisuuksia hyvässä tiimissä jopa sadalle lentämisestä motivoituneille. Työ sopii tavallisille ihmisille, joilla on aito kiinnostus lentotyöhön, vahva oppimiskyky ja valmius kantaa vastuuta”, sanoo kapteeni ja lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen.

Suomen Ilmailuopiston järjestämä koulutus kestää noin 24 kuukautta ja MPL-koulutus noin 20 – 22 kuukautta. Hakuaika molempiin koulutusohjelmiin on 1.10. – 31.10.2018, ja valintaprosessi soveltuvuustesteineen, haastatteluineen ja tarkastuksineen kestää yhteensä noin 11 kuukautta. Kiinnostuneet voivat tehdä nyt verkkosivuillamme kevyen soveltuvuustestin, jolla saa tuntumaa lentäjän ammatista.

Lisätietoja koulutusohjelmista, hakuprosessista ja valintakriteereistä Finnairin verkkosivuilla. https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille

Kaksi Hornet-hävittäjää Ramstein Alloy 2018-3 -koulutustapahtumaan

ILMAVE_HN kaupungin yllä_20121127

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu 25.–27. syyskuuta Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaiden Ramstein Alloy 2018-3 -koulutustapahtumaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Ramstein Alloy -tapahtumissa Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja päivystystoimintaan liittyviä skenaarioita. Merkittävin yksittäinen skenaario on radiohäiriöstä kärsivän koneen saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Koulutustapahtumien keskeisenä tavoitteena on alueen ilmavoimien yhteistyön kehittäminen.

Ramstein Alloy 2018-3 -koulutustapahtuman aikana ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjät toimivat Rissalan tukikohdasta ja tukeutuvat kierrosten välissä Ämarin tukikohtaan Virossa. Päivän päätteeksi Hornetit palaavat takaisin Rissalaan. Lentokierrokset lennetään kansainvälisen merialueen yläpuolella sekä Baltian maiden ja Suomen ilmatilassa.

Kahden suomalaisen Hornetin lisäksi koulutustapahtumaan osallistuu ilma-aluksia Ruotsin, Belgian, Saksan, Liettuan, Puolan ja Alankomaiden ilmavoimista sekä NATO:n AWACS-ilmavalvontakone.

Ilmavoimat on osallistunut Ramstein Alloy -koulutustapahtumiin ja niitä edeltäneisiin, vastaavan koulutussisällön Baltic Regional Training Event (BRTE) -tapahtumiin vuodesta 2008 alkaen. Ramstein Alloy 2018-3 on kuluvan vuoden kolmas ja viimeinen koulutustapahtuma. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin kesäkuussa 2018.

Neste ja Alaska Airlines innovatiiviseen kumppanuuteen vastuullisessa lentoliikenteessä

b90c5f069b3e82b6_800x800ar

Alaska Airlines yrittää jatkuvasti lentää vastuullisemmin ja käyttää enemmän uusiutuvista raaka-aineista tuotettuja lentopolttoaineita, minkä vuoksi yhtiö on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Nesteen kanssa. Sopimuksen myötä Neste ja Alaska Airlines tekevät tiivistä yhteistyötä suunnitellakseen, luodakseen ja ottaakseen käyttöön ratkaisuja, jotka luovat pohjan uusiutuvien polttoaineiden laajemmalle käytölle lentoliikenteessä. Lisäksi Alaska Airlines pyrkii parantamaan polttoainetehokkuutta ja ottamaan käyttöön innovatiivista lentoteknologiaa.

Alaska Airlines oli johtava yhdysvaltalainen lentoyhtiö Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä vuonna 2017. Yhtiön mukaan siirtyminen uusiutuviin lentopolttoaineisiin vähentää kasvihuonekaasu- ja turbiinipäästöjä ja tuo mahdollisesti myös muita toimintoihin sekä suorituskykyyn liittyviä etuja. Alaska Airlines ja Neste ovat samaa mieltä siitä, että tiivis yhteistyö yhteistyökumppaneiden ja alan muiden toimijoiden kesken auttaa ohjaamaan ilmailun tarvitsemaa muutosta oikean suuntaan.

”Olen iloinen voidessani kertoa yhteistyön aloittamisesta Alaska Airlinesin kanssa. Olemme molemmat edelläkävijöitä uusiutuvien polttoaineiden saralla: Neste niiden tuottajana ja Alaska Airlines niiden testaajana kaupallisilla lennoilla. Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut, joilla varmistamme, että Alaska Airlinesin tavoite lentää vastuullisemmin toteutuu”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

”Me Alaska Airlinesilla teemme työtä arvojemme eteen, ja kunnioitamme niitä kauniita paikkoja ja yhteisöjä, joihin me lennämme”, kuvailee Alaska Airlinesin vastuullisuusjohtaja Kirk Myers. ”Olemme ylpeitä siitä, että maailman johtava uusiutuvien lentopolttoaineiden tuottaja ja kehittäjä Neste on kumppanimme, joka auttaa meitä lentämään vastuullisemmin. Tämä yhteistyö on jälleen yksi merkittävä tapa edistää yhteisöjemme ja ekosysteemiemme hyvinvointia.”

Alaska Airlines kamppailee muiden lentoyhtiöiden kanssa ilmastonmuutosta vastaan tavoittelemalla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ilmailuala aikoo kunnianhimoisesti vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Lisäksi Alaska Airlines pyrkii kestävän kehityksen ohjelmansa mukaisesti tehostamaan toimintaansa ympäristön suojelemiseksi. Toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi lentokoneiden suunnittelulla, optimoimalla lähestymisreittejä polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi, lisäämällä kierrätystä koneiden sisällä ja vähentämällä paperin kulutusta. Alaska Airlines on tehnyt kauan uraauurtavaa ja innovatiivista yhteistyötä ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja tämä sopimus on yksi askel tällä tiellä.

Tällä hetkellä ainoa varteenotettava vaihtoehto kaupallisilla lennoilla käytettävälle fossiiliselle lentopolttoaineelle on vastuullisesti tuotettu, uusiutuva lentopolttoaine. Neste MY uusiutuvan lentopolttoaineen teknologia on todettu toimivaksi tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Lentoyhtiöt voivat ottaa sen vaivatta käyttöön ilman investointeja uusiin moottoreihin tai erillisiin polttoaineen jakelujärjestelmiin. Nesteen ja Alaska Airlinesin kaltaisten tulevaisuuteen katsovien yhtiöiden kumppanuus mahdollistaa sen, että ilmailuala voi edelleen yhdistää maailman eri kolkat toisiinsa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä taata hyvinvoivan planeetan ja lentämisen tulevaisuuden.

Baana 18 tuo Hornetit Jokioisiin

ILMAVE_HN kaupungin yllä_20121127

F/A-18 Hornet Kuva: Ilmavoimat

Satakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustettavassa maantietukikohdassa 14.–20. syyskuuta.

Harjoituksessa toteutetaan lentokoulutusohjelmien mukaisia koulu- ja harjoituslentoja varalaskupaikalle erilaisissa olosuhteissa. Harjoituksessa lennetään kaikilla ilmavoimien käytössä olevilla lentokonetyypeillä, erityisesti F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Baana 18 -harjoituksen lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 17. syyskuuta ja päättyy keskiviikkona 19. syyskuuta. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8.30–23. Jokioisten varalaskupaikan lisäksi harjoituksen lentotoiminnassa tukeudutaan myös Pirkkalan tukikohtaan.

Jokioisten varalaskupaikan alue (VT 2) suljetaan liikenteeltä lauantaina 15. syyskuuta klo 8 ja avataan liikenteelle torstaina 20. syyskuuta klo 12. Liikenne suljetaan väliltä Latovainio-Lammintie. Tien sulkemisen ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.

Valtatie 2 suljetaan liikenteeltä väliltä Latovainio-Lammintie. Kiertotie kulkee valtatien 10 sekä maanteiden 2813 ja 13567 kautta.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 henkilöä, joista reserviläisiä ja varusmiehiä on noin 180. Harjoituksen johtajana toimii Satakunnan lennoston operaatiopäällikkö majuri Henry Mikkonen.

Henkilökunnalle, varusmiehille ja kertausharjoitukseen osallistuville reserviläisille koulutetaan Ilmavoimien taistelutapaa, toimintaa varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa sekä harjoitetaan joukkoja toimimaan poikkeusolojen tehtävissään.

Porin kaupunki päätti aloittaa lentoliikenteen kilpailuttamisen

jet-trails-background

Porin lentoliikenteen tulevaisuutta lähdetään ratkomaan nopeasti. Porin kaupunki päätti aloittaa liikenteen kilpailuttamisen.

Päätös syntyi kaupunginhallituksen kokouksessa 10. syyskuuta. Se oli yksimielinen.

Kilpailutus kohdistuu Pori–Helsinki-väliseen liikenteeseen ja se toteutetaan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti. Kilpailutus vaatii Liikenneviraston hyväksynnän.

Porin ja Helsingin väliset lennot loppuivat toukokuussa, kun reittiä lentänyt ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ajautui konkurssiin.

Finnairin toimitusjohtajaksi Topi Manner

81058768ef40a6e3_400x400ar

Finnair on nimittänyt yhtiön toimitusjohtajaksi KTM Topi Mannerin, 44. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2019. Manner on tehnyt pitkän uran Pohjois-Euroopan suurimman finanssipalvelukonsernin Nordean johtotehtävissä, ja vuodesta 2016 hän on ollut Nordean johtoryhmän jäsen sekä henkilöasiakkaista vastaavan Personal Banking -liiketoiminta-alueen johtaja.

”Topi Mannerilla on vankka kokemus yksityis- ja yritysasiakkaita koskevasta liiketoiminnasta. Sen lisäksi hän on osallistunut vahvasti pankkinsa digitaaliseen transformaatioon ja asiakaspalvelun kehittämiseen, toteaa Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen. – Uskomme Topin ihmislähtöisen johtamisen sopivan hyvin Finnairin kaltaiseen palveluyritykseen, jonka keskiössä ovat ihmiset, niin henkilöstö kuin asiakkaat. Olemme viime vuosina uudistuneet nopeasti ja jatkamme edelleen sekä asiakaskokemuksemme kehittämistä että digimuutostamme.

”Finnair on ikoninen, uudistuva, suomalainen yritys, jolla on merkittävä kansallinen rooli. Yhtiössä on viime vuodet tehty upeaa työtä. Olen ylpeä, että minut on valittu Finnairin osaavaan tiimiin rakentamaan yhtiön tulevaisuutta ja kehittämään yhdessä muiden finnairilaisten kanssa sitä elämyksellisyyttä, joka lentämiseen ja matkailuun liittyy, sanoo Topi Manner. – Tiedän finnairilaisten sitoutuneen vahvasti yhtiöönsä ja se antaa meille hyvän pohjan jatkaa työtä yhdessä yhtiön strategian mukaisesti.

Finnairin nykyinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo, joka siirtyy Metson toimitusjohtajaksi, päättää nyt työnsä yhtiössä. Toimitusjohtajan sijaisena toimii 4.9.- 31.12. 2018 Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.