kerttuvali, Author at ILMAILUA

Ilmavoimat mukana Ruotsin Flygvapenövning 19 -harjoituksessa

February 21, 2019 by kerttuvali

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu 22.–27. maaliskuuta järjestettävään Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 (FVÖ19) -ilmaoperaatioharjoitukseen 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Flygvapenövning on Ruotsin ilmavoimien vuosittainen ilmaoperaatioharjoitus, jonka tavoitteena on harjoittaa ilmapuolustusjoukkoja Ruotsin kansallisen puolustuksen tehtäviin. FVÖ19-harjoituksen lentotoiminta on ympärivuorokautista ja tapahtuu pääosin Pohjois-Ruotsin yllä. Lentotoimintaa on myös Suomen ilmatilassa Tornionjokilaakson ja Länsi-Lapin yläpuolella.

Suomen ilmavoimat on mukana FVÖ19-harjoituksessa sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien niin sanottujen sinisten joukkojen että niiden vastustajaa kuvaavien punaisten joukkojen osana. Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 180 henkilöä. Maavoimat on mukana kolmella NH90-kuljetushelikopterilla ja noin 30 henkilön osastolla. FVÖ19-harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä.

Horneteista 4-6 osallistuu sinisen osapuolen toimintaan käyttäen tukikohtanaan Ruotsin Kallaxia sekä tarvittaessa muita Pohjois-Ruotsin tukikohtia. Myös maavoimien NH90-helikopterit tukeutuvat Kallaxiin. Punaisen osapuolen toimintaan osallistuvat 4-6 Hornetia lentävät Rovaniemen tukikohdasta. Rovaniemelle tukeutuu suomalaisten Hornetien lisäksi myös 4-6 Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjää, 2-4 SK-60-suihkuharjoituskonetta ja kaksi Saab SFO:n operoimaa elektroniseen sodankäyntiin erikoistunutta Learjet-suihkukonetta.

Rovaniemen tukikohdassa palvelevat Lapin lennoston varusmiehet osallistuvat harjoitukseen lentoteknisen huollon ja polttoainejakelun tehtävissä sekä sotilaspoliiseina. Lisäksi Kallaxin harjoitusosastoon Ruotsissa osallistuu noin 20 apumekaanikkona palvelevaa varusmiestä.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen osana maiden välistä FISE-puolustusyhteistyötä. Toukokuussa 2018 ilmavoimat osallistui Itämeren sekä Ruotsin keski- ja kaakkoisosien yllä järjestettyyn FVÖ18-harjoitukseen kahdeksalla Hornetilla. Myös tuolloin Hornetit lensivät harjoituksessa sekä sinisen että punaisen osapuolen joukoissa Ruotsin ilmavoimien rinnalla. Lokakuussa 2017 ruotsalaiset Gripenit puolestaan osallistuivat vastaavassa roolissa ilmavoimien Ruska 17 -ilmaoperaatioharjoitukseen Suomessa.

Pohjois-Ruotsissa järjestetään samaan aikaan FVÖ19-harjoituksen kanssa Ruotsin maavoimien johtama Northern Wind 2019 -harjoitus, johon osallistuu Suomen maavoimista yli 1 500 henkilöä ja noin 500 ajoneuvoa. Northern Wind 2019 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 10 000 henkilöä Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

Väitös: Näitä yksilöitä ilmailuteollisuus tarvitsee menestyäkseen: ”Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät riitä”

February 21, 2019 by kerttuvali

Jaakko Sivusuo kuvaaja Riikka Kalmi

Suomalaisista ilmailuteollisuuden yrityksistä löytyy käytäntöjä, joilla selvitään globaalista kilpailusta voittajana, ilmenee Jaakko Sivusuon tuotantotalouden väitöstutkimuksesta. Kilpailuetua voi syntyä esimerkiksi kumppanuudesta, tuotteistetuista palveluista sekä yrittäjämäisistä ja intohimoisista yksilöistä.

– Ilmailuteollisuuden yritykset eivät enää elä kansallisessa kuplassa, vaan ne joutuvat toimimaan vahvasti kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, halusivat ne sitä tai eivät. Tällöin organisaatioilta odotetaan toimenpiteitä, joilla kilpailusta selvitään voittajana, sanoo Vaasan yliopistossa tiistaina väittelevä Sivusuo.

Väitöstutkimuksessa keskitytään ilmailuteollisuuden parissa työskenteleviin yrityksiin. Nämä yritykset muun muassa suunnittelevat, valmistavat ja ylläpitävät lentokoneita sekä pitävät ilmailumatkustamisen turvallisena.

Ala kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologinen kehitys, yritystenvälinen yhteistyö, kilpailu sekä budjettien pieneneminen ovat tuoneet mukanaan muutoksia, joihin yritykset joutuvat reagoimaan. Osa perinteisestä käsityöstä tehdään koneilla, simulaattoreiden määrä koulutuskäytössä kasvaa ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyy enemmän vuosi vuodelta.

– Organisaatioiden on pakko reagoida näihin muutoksiin, jos halutaan selvitä kilpailusta voittajana.

Sivusuo esittää väitöskirjassaan konkreettisia ratkaisuja, joilla organisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää etua kilpailijoihin nähden.

Kuuliaiset ja ahkerat työmuurahaiset eivät riitä

Sivusuon mukaan jokainen organisaatio tarvitsee menestyksen rakentamiseen intohimoisia ja yrittäjämäisiä yksilöitä. Organisaation onkin pystyttävä tukemaan innokkuutta ja uusien ideoiden testausta osana jokapäiväistä tekemistä.

– Kumppanuus, organisaation yksilöt ja tuotteistetut palvelut tuovat kilpailuetua ilmailuteollisuudessa, sanoo Sivusuo.

– Yksilöiden rooli menetyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä nousee suureen arvoon. Organisaation on myös ymmärrettävä, minkälaiset yksilöt voivat luoda organisaatiosta parhaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi intohimo, luovuus ja aloitekyky. Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät enää riitä.

Tutkimukseen osallistuvista organisaatioista voidaan löytää kilpailuedun ylläpitämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla globaalista kilpailusta selvitään voittajana. Konkreettiset esimerkit ja organisaation historia vahvistavat nämä havainnot. Tällaisia ovat muun muassa tuotteistetut palvelut, joilla pyritään erottumaan kilpailijoista ja joilla voidaan samalla tarjota asiakkaille toimialan parhaita palveluita.

Pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda vahvan kilpailuedun

Kumppanuus ja yritysten välinen yhteistyö nousevat vahvasti esiin tutkimuksessa. Oikealle arvopohjalle, yhtenäisiin tavoitteisiin ja ennen kaikkea luottamuksen ympärille rakennettu pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda organisaatiolle vahvan kilpailuedun. Tätä yhteistyötä ei kuitenkaan rakenneta päivässä, vaan se ottaa oman aikansa. Kumppanuuteen ei yksikään organisaatio hyppää automaattisesti, vaan se on strateginen valinta, johon sisältyy sopivan kumppanin kartoittaminen.

Vaikka väitöskirjassa keskitytäänkin vahvasti ilmailuteollisuuteen ja siellä oleviin huolto-organisaatioihin, malleja voi hyvin käyttää myös muissa organisaatioissa. Sivusuon mukaan prosessit, menetelmät ja mallit ovat käyttökelpoisia jokaiseen organisaatioon kokoon ja toimialaan katsomatta.

– Minua innoitti väitöskirjan tekemiseen halu ja motivaatio oppia lisää strategisen johtamisen aihealueesta. Myös tutkimusorganisaatiot sekä ilmailuteollisuus herättivät kiinnostukseni, kertoo Sivusuo.

Innoitusta väitöstutkimukseen hän sai myös omalta perheeltään. Sivusuon isä väitteli aiemmin Vaasan yliopistosta tekniikan tohtoriksi – ja vieläpä samalta tieteenalalta.

Sivusuo Jaakko (2019). Dynamic Capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage. Acta Wasaensia 414. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-841-2

Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24740

Jaakko Sivusuo on syntynyt Tikkakoskella vuonna 1986. Sivusuo valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2011. Hän asuu nykyään Muuramessa ja työskentelee process managerina Patrialla.

Väitöstilaisuus

DI Jaakko Sivusuon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Dynamic capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage” tarkastetaan tiistaina 26.2.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia).

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori emeritus Jukka Alava (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Rosmaini Tasmin (Universiti Tun Hussein Onn Malaysia) ja kustoksena professori Josu Takala (Vaasan yliopisto).

Työnseisausuhkia lennonjohtajien työriidassa

February 4, 2019 by kerttuvali

Kuva: Valtakunnansovittelijan toimisto

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) ry on jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohtajien työnseisausten laajentamisesta 16.2.2019 alkaen. Työnseisaukset toteutetaan maanantaisin–lauantaisin klo 00.00–09.00 ja torstaisin lisäksi klo 13.00–15.00.

SLJY ja PALTA ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta yli vuoden ja työriitaa on myös soviteltu valtakunnansovittelijan johdolla joulukuun loppupuolelta lähtien.

Osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan johdolla seuraavan kerran torstaina, 7. helmikuuta klo 16.30.

Fixus-ketju tukee Lapin pelastushelikopteritoimintaa

February 4, 2019 by kerttuvali

Harvaan asuttu Lappi ja sen laajat erämaa-alueet luovat vaativan toimintaympäristön pelastushelikopteritoiminnalle. Maantieteellisten olosuhteiden vuoksi pelastushelikopteri Aslak on usein se yksikkö, joka kohtaa avun tarvitsijan ensimmäisenä, kohtuullisessa ajassa. Pelastushelikopteripalvelujen saatavuus oheispalveluineen on tärkeää Lapin asukkaille ja matkailijoille, joita Lapissa vierailee vuosittain melkoinen määrä, jopa 1 800 000 henkilöä. Koivunen Oy ja Fixus-ketju ovatkin olleet jo useana vuonna tukemassa Aslakin toimintaa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2019.

Pelastustoiminnassa helikopteria on käytetty säännöllisesti ensimmäisenä nimenomaan Lapissa, jo 1960-luvulta lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998. Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on sopinut Lapin pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoitamisesta 1.1.2013 alkaen. Aslak on Lapin pelastustoimen yksikkö.

Uusiutuva lentopolttoaine saa kannatusta suomalaismatkailijoilta – 80 prosenttia haluaisi vähentää lentopäästöjä jo niiden syntyvaiheessa

February 4, 2019 by kerttuvali

Neste selvitti, miten suomalaiset suhtautuvat lentomatkustamisen päästöihin ja niiden kompensointiin tai hyvitykseen. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana vaihtoehtona, sillä sen koetaan vaikuttavan päästöihin konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa.

Viimeaikainen keskustelu lentämisen päästöistä on tavoittanut suomalaiset hyvin, selvisi Nesteen tutkimuksessa*. Tutkimukseen osallistuneista 50 prosenttia sanoi olevansa tietoisia lentomatkustamisen aiheuttamista päästöistä, ja 52 prosenttia koki päästöjen vähentämisen lentoliikenteessä vakavana tai erittäin vakavana ympäristöongelmana. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä ja siihen osallistui yli 2 000 suomalaista.

“Tuleva vuosi määrittää pitkälti sen, saadaanko lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvu pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Lentämisen kasvun tämän jälkeenkin tulee olla hiilineutraalia, joten ratkaisuja tehdään nyt pitkällä tähtäimellä. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi lähdimme tutkimaan kuluttajien näkemyksiä: miten lentämisen päästöihin suhtaudutaan ja miten kuluttajat olisivat valmiita toimimaan asian ratkaisemiseksi yhdessä lentoyhtiöiden ja -asemien kanssa”, sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen kehitysjohtaja Andreas Teir.

Suomalaisvastaajista puolet tiesivät, että lentoliikenteessä on mahdollista hyödyntää uusiutuvaa polttoainetta. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta myös eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä lennollaan erittäin kiinnostavana tai kiinnostavana vaihtoehtona.

Riippuen polttoainesekoituksen pitoisuudesta, uusiutuva lentopolttoaine voi vähentää lentämisen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön.

“Tuloksissa korostui läpinäkyvyys, jota suomalaiset odottavat kompensointi- tai hyvitysmaksujen käytöltä ja niiden vaikutuksilta. Uusiutuvan lentopolttoaineen käytön koettiin vähentävän päästöjä konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa, minkä vuoksi se valikoitui suosituimmaksi tavaksi kompensoida lentämisen päästöjä verrattuna muihin keinoihin”, Teir kertoo.

Kuluttajat valmiita maksamaan jopa 20 % lisää uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä

Uusiutuva lentopolttoaine on kalliimpaa kuin fossiilinen lentopolttoaine. Yhteensä 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä aiheutuva lisäkustannus pitäisi sisältyä matkan hintaan. Vastaajat kokivat, että tällöin kaikki matkustajat osallistuvat yhdenvertaisesti päästöjen hyvitykseen.

Vastaajista 34 prosenttia oli kiinnostunut ostamaan uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisävaihtoehtona lentolipun yhteydessä. Vastaajat perustelivat vastaustaan mm. sillä että “vaihtoehto tuntuu enemmän siltä, että oma valinta vaikuttaa”.

Tulosten mukaan sopiva polttoaineen hinta 50 euron lennolle on 11 euroa ja 500 euron lennolle 59 euroa.

“Tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä vastaajille ei annettu valmiita vaihtoehtoja, vaan heitä pyydettiin antamaan sopiva luku. Keskiarvot olivat varsin korkeita – uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä ollaan valmiita maksamaan jopa 20 prosenttia lisää lentolipun hinnan päälle”, Teir sanoo.

Tuloksissa näkyi myös kuluttajien halu tehdä minkä tahansa kompensaatiomenetelmän käytöstä helppoa. Vastaajat eivät olleet kiinnostuneita käymään kolmansien osapuolten sivustoilla tai lataamaan sovelluksia, vaan suurin osa kannatti, että hyvityskeino sisältyy lentolipun hintaan. Näin esimerkiksi eri lentolippujen vertailu ja ostopäätöksen tekeminen on helpompaa.

Sääntely vaikuttaa siirtymän nopeuteen

Uusiutuva lentopolttoaine on tällä hetkellä tehokkaimmaksi havaittu realistinen tapa vähentää ilmailualan päästöjä. Neste valmistaa uusiutuvaa lentopolttoainetta Porvoon jalostamolla ja jatkossa niitä pystytään valmistamaan myös yhtiön Singaporen jalostamolla.

“Uusiutuvalla lentopolttoaineella tulee olemaan merkittävä rooli lentoliikenteen hiilidioksipäästöjen vähentämisessä. Sääntely tulee kuitenkin vaikuttamaan vahvasti siihen, kuinka ripeästi fossiilisista lentopolttoaineista siirrytään uusiutuviin. Tärkeää onkin lisätä tietoa uusiutuvien polttoaineiden eduista, jotta sääntely tukisi siirtymää lentoliikenteessä samalla tavalla kuin tieliikenteessä mahdollisimman pian”, Teir sanoo.

*Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2018 ja siihen vastasi 2 195 suomalaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, ovatko kuluttajat kiinnostuneita vähentämään lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä jo niiden syntyvaiheessa käyttämällä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Tutkimus yhdisti laadullista ja määrällistä dataa.

Lue myös:
Neste kolmas maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalla
Neste ja Air BP ainutlaatuiseen yhteistyöhön vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun kehittämiseksi
Neste ja Alaska Airlines innovatiiviseen kumppanuuteen vastuullisessa lentoliikenteessä

HX-hävittäjähankkeen tarjouspyynnön vastaukset saapuivat

January 31, 2019 by kerttuvali

Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut vastaukset keväällä 2018 lähetettyyn Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyyntöön viideltä lentokonevalmistajalta.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla kokonaisratkaisulla. Puolustusvoimat lähetti huhtikuussa 2018 tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut tammikuun 2019 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön kaikista viidestä konetyypistä. Vastaukset sisältävät sitovaa tietoa kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston korvaajaksi.

Tarjouspyynnön vastaukset sisältävät pyydettyjen 64 lentokoneen lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Lisäksi tarjouksiin sisältyy mahdollisesti muita tukevia järjestelmiä ja suorituskyvyn elementtejä.

Alustavien tarjousten vastaanottamista seuraa useita kuukausia kestävä tarjousten sisällön analyysivaihe sekä hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe, jossa tarjouksia tarkennetaan hävittäjävalmistajien kanssa.

Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jota seuraavassa toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt tarjoajien kanssa. Toinen neuvotteluvaihe päättyy vuonna 2020, jolloin valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset. Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021.

Perustietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx

Lennonjohtajat hylkäsivät sovintoehdotuksen – Palta on pettynyt

January 24, 2019 by kerttuvali

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) on tänään 24.1.2019 hylännyt valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen. Työnantaja olisi hyväksynyt sovintoesityksen työrauhan saavuttamiseksi, vaikka ratkaisu sisälsi työnantajalle erittäin vaikeita vastaantuloja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n johtava asiantuntija Hanne Salonen ihmettelee SLJY:n toimintaa asiassa:

– Olemme todella pettyneitä lennonjohtajien tekemään ratkaisuun. Sovintoesityksen hyväksyminen olisi tarjonnut lennonjohtajille paitsi yleisen linjan mukaisen ratkaisun, niin myös parannuksia heidän toivomiinsa asioihin, Salonen toteaa. Salosen mukaan lennonjohtajilta vaikuttaisi puuttuvan halu asian ratkaisemiseen.

Osapuolet ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta lähes 16 kuukautta. Lennonjohtajien tänään ilmoittama sovintoesityksen hylkääminen merkitsee sitä, että aiemmin ilmoitetut työtaistelutoimet jatkuvat. Jos työntaistelutoimet jatkuvat vielä pitkään, ne voivat alkaa haitata matkustajaliikennettä. Tähän mennessä ANS Finland on onnistunut hoitamaan lennonjohtotyön esimiesvoimin.

Lennonjohtajan säännöllisen työajan ansio on keskimäärin 8 184 euroa kuukaudessa ja säännöllinen työaika noin 33-36 tuntia viikossa, josta ajasta työskennellään noin 70 %. Lennonjohtajan koulutus kestää kaksi vuotta ja se on lennonjohtajille ilmainen.

Sovintoehdotus lennonjohtajien työriitaan 23.1.2019

January 23, 2019 by kerttuvali

Osapuolet vastaavat valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen torstaina 24. tammikuuta klo 14.00.

Valtakunnansovittelija jätti sovintoehdotuksen työriidan osapuolille tänään. Osapuolet Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry vastaavat ehdotukseen valtakunnansovittelijan toimistolla torstaina 24. tammikuuta.

Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen.

Pirkanmaalle enemmistö FinnHEMSin osakekannasta

January 21, 2019 by kerttuvali

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa vastuu ensihoidon helikopteritoiminnasta siirtyy Pirkanmaan maakunnalle. Ennen maakuntauudistusta ensihoidon helikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n osakekannan enemmistö siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirille.

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ovat osaltaan linjanneet, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuudeksi muodostuu 60 prosenttia ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistusosuudeksi yhteensä 40 prosenttia. Näin yhtiöstä tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina, että sairaanhoitopiiri ostaa FinnHEMS Oy:n osakkeita merkintähinnalla nykyisiltä omistajilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan siirtoa Pirkanmaalle puoltavat muun muassa se, että Pirkanmaan alueella toimii merkittävä turvallisuus- ja ilmailualan keskittymä ja yliopiston turvallisuusklusteri.

Ilmailupalvelun hallinnointi ja lentotoiminta sekä sitä tukeva ambulanssitoiminta rahoitetaan valtion

talousarviosta. Ensihoidon ilmailutoiminnan kustannukset ovat kokonaisuutena vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Se jakautuu lentotoiminnan kustannuksiin ja ensihoitopalvelun kustannuksiin. Lentotoiminnan kustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 23,5 miljoonaa euroa.

Varsinaisesta ensihoitopalvelusta (lääkäri, ensihoitaja ja tarvittavat varusteet) ja sen rahoituksesta ovat vastanneet yhtiön nykyisinä omistajina toimivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Lääketieteellisen osuuden kustannus on ollut vuosittain keskimäärin hieman yli miljoona euroa sairaanhoitopiiriä kohden, eli yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa vuosittain.

Omistusjärjestelyllä turvataan kahden uuden tukikohdan perustaminen sekä suunnitteilla olleet uudistukset Pirkkalassa ja Oulussa.

Turvallisuustutkinta Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vakavasta vaaratilanteesta 22.3.2018 valmis – liikelentokone laskeutui kiitotielle, jossa oli kolme kunnossapitoajoneuvoa

January 21, 2019 by kerttuvali

Kuva: Juha-Matti Lavonen

Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinta ilmailun vakavasta vaaratilanteesta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla 22.3.2018 on valmis. Läheltä piti -tilanteessa ruotsalaisen Jonair AB -yhtiön Piper PA-31-350 -tyyppinen lentokone laskeutui kiitotielle, jossa oli samanaikaisesti kolme kunnossapitoajoneuvoa; kaksi harjapuhallin-ajoneuvoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä jarruajoneuvo. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja.

Onnettomuustutkintakeskus antaa ilmailun turvallisuuden parantamiseksi, vastaavan ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi kolme turvallisuussuositusta.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Air Navigation Services Finland Oy varmistaa lennonjohtajille lentoasemakohtaisen paikallisen kertauskoulutuksen riittävyyden ja sisällön erikoistilanteiden osalta. Lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen. Riittävän osaamisen saavuttaminen erikoistilanteiden, kuten kunnossapitotöiden ja lentoliikenteen yhteensovittamisen hallinta vaativissa sääolosuhteissa, edellyttää riittävää harjoittelua todenmukaisissa olosuhteissa. Harjoittelun määrässä tulee ottaa huomioon lennonjohtajan työkokemuksen laatu ja määrä.

– Tämä tapaus on reilun vuoden aikana neljäs turvallisuustutkintamme ilmailun ongelmista, joihin liittyy talvikunnossapito. On keskeistä, että talvikunnossapidon ja lentoliikenteen koordinointi toimii saumattomasti ja oikea-aikaisesti kaikilla Suomen lentoasemilla, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Air Navigation Services Finland Oy ja Finavia Oyj päivittävät myös vähäliikenteisten lentoasemien viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmät vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lennonjohdon kaiuttimista kuulunut maajakson lähetys välittyi ilmailujaksolle häiriten ohjaajien ja lennonjohtajan välistä radiopuhelinliikennettä. Lisäksi lennonjohdon käytössä ollut radiolaitteisto oli vanha. Kokkola-Pietarsaaren lennonjohdon radiopuhelinjärjestelmät ovat Ilmailuhallituksen aikaisen Ilmailuviestikorjaamon vuonna 1982 valmistamat. Lennonjohtaja ei myöskään kyennyt nykyisellä järjestelmällä seuraamaan lentokoneen sijaintia lähestymisen loppuvaiheessa. Lennonvarmistuksen turvallinen toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisesti toimivia viestintävälineitä ja lennonvalvontalaitteita.

– Mitä Kokkola-Pietarsaari lentoaseman viestintä- ja lennonvalvontalaitteiden ajanmukaisuuteen, suorituskykyyn ja toimintakuntoon tulee, on ne saatettava heti vuoden 2019 tekniselle tasolle. Ei voi olla niin, että vähemmän liikennöitävillä lentoasemilla toimitaan 1980-luvun radioilla sekä vanhalla ja osin puutteellisella tekniikalla. Turvallisuudesta ei voi ilmailussa tinkiä yhtään näissä asioissa, summaa Veli-Pekka Nurmi.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Ruotsin Kuljetushallitus (Transportstyrelsen) varmistaa, että heidän valvonnassaan olevien lentotoiminnan harjoittajien ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä sekä lentotoiminnan harjoittajien antama koulutus tapahtuu viraston vahvistamien koulutusohjelmien mukaisesti. Hyvä ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä ja koulutus on osa turvallista liikennekulttuuria.

Miehistö ei ilmoittanut riittävän selvästi jäätämisen vaikutuksista lentokoneen suorituskykyyn eikä lennonjohtajalla ollut selkeää käsitystä jäätämisen vakavuudesta. Lentokoneen päällikkö koki, että laskeutuminen oli välttämätöntä jäätämisen voimakkuuden vuoksi ja liikelentokone laskeutui kentälle ilman laskulupaa.

– Ohjaamomiehistön on kerrottava selkeästi aikomuksistaan ja lentokoneen suorituskykyyn vaikuttavista rajoituksista. Heidän tulee varmistua kaikissa tilanteissa laskuluvan saannista ennen laskeutumista, painottaa ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija (vs.) Kalle Brusi.

Tutkinnassa ilmeni, että ohjaamomiehistön sisäisessä ja lennonjohdon välisessä kommunikaatiossa oli ongelmia ja epäselvyyksiä, mitkä olivat vaikuttamassa laskeutumiseen ilman lupaa.

Tutkintaselostus: https://goo.gl/Zamo2Q