kerttuvali, Author at ILMAILUA

Lääkärihelikoptereilla kiireinen juhannus – myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat

June 24, 2020 by kerttuvali

FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohtiin tuli juhannusviikonlopun aikana yhteensä 191 hälytystä, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin edeltävinä alkukesän viikonloppuina keskimäärin. Hälytysmäärä oli lähes sama kuin viime juhannuksena, jolloin hälytyksiä oli 199.

FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta vilkkainta oli Tampereen tukikohdassa, jossa hälytyksiä vastaanotettiin juhannuspyhien aikana kaikkiaan 41. Se on merkittävästi, 82 prosenttia, enemmän kuin kesän aiempina viikonloppuina.

– Juhannus ja kauniit säät saivat ihmiset liikkeelle, joten tehtävämäärä oli suuri. Lisäksi sydäntapahtumien ja aivoverenkiertohäiriöiden määrä nousee kesähelteiden alkaessa, ja se näkyy heti tehtävissä, kertoo vastuulääkäri Piritta Setälä FinnHEMSin Tampereen tukikohdasta.

– Osa tehtävistä osa oli hyvinkin pitkäkestoisia ja laajalla alueella. Niitä suoritettiin niin Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaallakin.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopiossa, jossa oli 36 hälytystä, ja Turussa, jota hälytettiin 35 kertaa.

Tehtävämäärien perusteella rauhallisinta puolestaan oli pohjoisessa. Oulun tukikohtaan tuli juhannusviikonlopun aikana 23 hälytystä ja Rovaniemelle 25. Myös Oulussa ja Rovaniemellä, kuten muissakin tukikohdissa, juhannus oli kuitenkin selkeästi edeltäviä viikonloppuja vilkkaampi.
Myrkytykset ja vesipelastustehtävät korostuivat tänä juhannuksena

Myrkytystehtäviä kirjattiin yli kaksinkertainen määrä edellisiin juhannuksiin verrattuna, kaikkiaan 23 hälytystä. Niistä suuri osa, yhdeksän hälytystä osui Tampereen tukikohdalle.

– Viime viikonlopun tapahtumissa alkoholi näytteli isoa osaa. Alkoholimyrkytysten lisäksi osa vapaa-ajan tapaturmista johtui selkeästi alkoholista, kertoo Setälä.

Tänä juhannuksena lähdettiin aiempaa useammin myös vesipelastustehtäville, jonne lääkärihelikopteri hälytettiin 11 kertaa. Vesipelastustehtävät työllistivät erityisesti Kuopion tukikohtaa. Rakennuspalot aiheuttivat kuusi hälytystä.

Potilaan tajuttomuus ja elottomuus ovat yleisimpiä syitä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden hälytyksille. Ne olivat yleisiä myös tänä juhannuksena, vaikka vähenivätkin viime vuodesta. Myös liikenneonnettomuuksista johtuvat hälytykset vähenivät.
Juhannuksen (19.–21.6.2020) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 31 hälytystä
FH20 Turku: 35 hälytystä
FH30 Tampere: 41 hälytystä
FH50 Oulu: 23 hälytystä
FH51 Rovaniemi: 25 hälytystä
FH60 Kuopio: 36 hälytystä

Hälytyksen yleisimmät syyt:

Tajuttomuus, 36 hälytystä
Myrkytykset, 23 hälytystä
Elottomuus, 22 hälytystä

Otkes: Nykyinen ultrakevytlentokoulutus ei anna riittäviä valmiuksia turvalliseen lentoharrastukseen

June 18, 2020 by kerttuvali

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnat ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksista Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 31.7.2019 sekä Euran lentopaikalla 8.9.2019 ovat valmistuneet.

Tampere-Pirkkalassa sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilaan oli tarkoitus lähteä noin puoli tuntia kestävälle yksinlennolle. Nousussa kone sakkasi ja putosi maahan. Lento-oppilas kuoli onnettomuudessa. Sivuperäsinpolkimien virheellinen käyttö luultavasti aiheutti ilma-aluksen hallinnan menetyksen.

Euran lentopaikalla sattuneessa onnettomuudessa lento-oppilas oli palaamassa pitkän koulutuspäivän jälkeen yksin tehdyltä matkalennolta Euraan. Laskeutuminen ei sujunut suunnitellusti ja lentokone sakkasi ylösvedon jälkeen kallistuen vasemmalle ja putosi läheiseen metsään. Lento-oppilas selvisi onnettomuudesta lievin vammoin. Lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon lentoaikaa ja vaikka kansallinen ilmailumääräys määritteleekin oppilaan maksimilentojana päivän aikana, ei määräys ota huomioon matkalentoa, jota lento-oppilaalle oli onnettomuuspäivänä kertynyt paljon.

Ultrakevytlentokoulutusta annetaan lentokerhoissa eri puolilla Suomea. Koulutuksessa käytetään yleisesti Suomen Ilmailuliiton julkaisemaa ja Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymää koulutusohjelmaa. Vaikka koulutusohjelma on velvoittava, käytännön toteutuksessa on eroja koulutusorganisaatioiden välillä, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Käytännössä harrasteilmailun parissa toimivilta tahoilta edellytetään paljon omavalvontaa, lisää Nurmi.

Nykyinen ultrakevytlentokoulutus ei yksinkertaisesti takaa riittäviä valmiuksia turvalliseen lentoharrastukseen, toteaa tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta. Ultrakevytilmailun kansalliset koulutusvaatimukset ovat kevyemmät verrattuna Euroopan lentoturvallisuusviraston, EASA:n, harrasteilmailun LAPL/PPL- koulutusvaatimuksia noudattaviin koulutuksiin. Tätä on perusteltu sillä, että ultrakevyet lentokoneet ovat kevyempiä, hitaampia ja helpommin lennettäviä, eikä niistä aiheudu suurta vaaraa ulkopuolisille – tämä käsitys on suoraan 1970-80 -luvuilta ja todellisuudessa ultrakevyiden rakenne ja lentonopeus ovat kehittyneet 2000-luvulla huomattavasti.

Työnjako ilmailun turvallisuustyössä ei tällä hetkellä ole selvä ja painopiste on selkeästi liikenneilmailussa – ei harrasteilmailussa, lisää professori Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut viime marraskuussa Tampere-Pirkkalan onnettomuutta koskevan tutkinnan aikana havaitun onnettomuusuhan vuoksi turvallisuussuosituksen Tšekin tasavallan harrasteilmailuliitolle (LAACR)

Jos meidän julkaisemaamme kuvaa ohjaamosta katsoo, näkee selvästi, että kaksoisohjainten sivuperäsinpolkimet ovat huomattavan lähellä toisiaan ja erehtyminen mahdollista – varsinkin jos ollaan yksinlennolla, jolloin viereiset polkimet eivät ole käytössä, kertoo tutkinnanjohtaja Kotiranta. Koneen valmistaja on kyllä julkaissut vapaehtoisen huoltotiedotteen ohjaamoergonomian parantamiseksi. Suositamme, että muutostyöstä tulisi pakollinen, lisää Kotiranta.

Onnettomuustutkintakeskus antaa Tampere-Pirkkalan ja Euran onnettomuuksien seurauksena Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille kaikkiaan viisi suositusta, jotka liittyvät lentokoulutukseen: sen jaksottamiseen, laadunvalvontaan, kotimaan koulutusvaatimusten harmonisointiin EASA:n harrasteilmailun LAPL/PPL-koulutusvaatimusten kanssa, sekä turvallisuustyön työnjakoon ja resurssointiin. Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Sisäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä huolehtivat siitä, että ilma-alusten pelastustoiminnasta vastaaville ja poliisille on tarjolla ajantasaista tietoa ja koulutusta rakettikäyttöisten pelastusvarjojen turvallisesta deaktivoinnista.

Lääkärihelikopterien potilas on useimmiten iäkäs mies

June 18, 2020 by kerttuvali

FinnHEMSin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hälytystietokanta parantaa kriittisten ensihoitopotilaiden hoidon tutkimus- ja kehitystyön mahdollisuuksia. Tietokanta kattaa kaikki Suomen lääkärihelikopteri- eli HEMS-tehtävät vuodesta 2012 lähtien.

Suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä. Potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.

Tiedot löytyvät FinnHEMSissä kootusta tietokannasta, johon on vuodesta 2012 lähtien rekisteröity HEMS-hälytykset Suomessa. Tietokannasta on nyt julkaistu ensimmäinen laaja tieteellinen artikkeli, jossa esitellään aineisto ja sen käyttömahdollisuudet. Tietokantaa hyödynnetään jo useissa käynnissä olevissa ensihoidon tutkimusprojekteissa.

Liki 34 000 rekisteröityä potilaskohtaamista

FinnHEMSin tietokannassa on tilastotietoa yli sadastatuhannesta HEMS-hälytyksestä ja rekisteröinnit 33 844 potilaskohtaamisesta. Tietokanta on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen kattava. Sen merkittävin etu on valtakunnallisuus ja yhtenäisyys.

– Suurin hyötyjä tästä tiedonkeruusta ja sitä seuraavasta tutkimustyöstä on ehdottomasti potilas. Tämän tietokannan avulla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, millaiset potilaat hyötyvät eniten siitä, että lääkärihelikopteri saadaan paikalle tai vaihtoehtoisesti siitä, että kuljetus sairaalaan hoituu nopeasti, kertoo anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija Johannes Björkman.

Tiedot on kerätty FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta: Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kuopiosta. Tutkimusryhmässä on edustaja jokaisesta HEMS-sairaanhoitopiiristä. Hankejohtaja Jouni Nurmi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksiköstä muistuttaa, että yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä on ensihoidon tutkimuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

– Yksikään sairaanhoitopiiri ei yksin pystyisi tekemään tämänkaltaista tutkimusta. Jos ei olisi kansallista ja keskitettyä FinnHEMS-organisaatiota, joka edistää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa HEMS-tutkimusta, tätä toimintaa ei pystyttäisi kehittämään, myös HUS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa toiminut Nurmi sanoo.

Tietokannasta apua hälytyskriteerien viilaamiseen

FinnHEMS-tietokanta on erinomainen työkalu hälytyskriteerien kehittämiseen niiden tehtävien osalta, joihin lääkärihelikopteri on hälytetty. Tietoja pystytään jatkossa käyttämään HEMS-hälytysten kohdentamisteen.

– Nyt meillä on käytettävissämme tarkat tiedot siitä, mitä tapahtui niillä hälytyksillä, joihin FinnHEMS kutsuttiin. Pystymme arvioimaan sitä, missä tehtävissä HEMSin paikallaolo toi lisäarvoa ja millaisissa hälytyksissä lääkärihelikopterin tulo peruutettiin, väitöskirjatutkija Anssi Saviluoto kertoo.

Tavoitteena on, että laajaan tutkimusmateriaaliin perustuvat tutkimukset hyödyttäisivät koko ensihoidon kenttää ja sen kehittämistä. Tietokannan pohjalta saadaan tuloksia, jotka pätevät kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla.

– Tietokannan tilastointi perustuu kansainvälisiin suosituksiin, ja jopa ylittää ne. Suosituksissa on määritelty, mitä tietoja HEMS-rekistereiden tulee sisältää ja millaiseen muotoon tieto on talletettu. Kanta on rakennettu ja tietojen kerääminen on tehty niin, että sitä voidaan käyttää monipuolisesti tutkimustyöhön, Saviluoto lisää.

Tuore tutkimus vahvisti jo aiemminkin esille nousseen tiedon, että suomalaisessa HEMS-toiminnassa peruutettujen hälytysten määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tietty etupainotteisuus hälyttämisessä kuuluu lääkärihelikopteritoiminnan luonteeseen. Uuden tutkimusnäytön avulla voidaan jatkossa saada kustannusvaikutuksia, jos järjestelmä pystyy kohdentamaan avun aiempaa tehokkaammin ja siten peruutettujen hälytysten määrää pystytään vähentämään.

Faktoja HEMS-toiminnasta

Suurimman potilasryhmän (26 prosenttia) muodostavat traumapotilaat. Seuraavaksi yleisimmät syyt hälytyksille ovat sydänpysähdys (20 prosenttia), neurologiset syyt, pois lukien aivohalvaukset (13 prosenttia) ja myrkytykset (10 prosenttia).
Hälytyksistä 54 prosenttiin lähdetään helikopterilla, 45 prosenttiin hälytysajoneuvolla. Yhdessä prosentissa kuljetus hoidetaan muulla keinoin, esimerkiksi Rajavartiolaitoksen kopterilla.
HEMS-hälytysten yleisin peruutussyy on hälytyspaikalla tehty uudelleenarviointi, jolloin HEMS-yksikön paikalle saapumista ei enää pidetä tarpeellisena.
HEMS-yksikkö saadaan hälytyspaikalle keskimäärin 19 minuutissa.

Esittelyartikkeli FinnHEMS-tietokannasta The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -lehdessä toukokuussa. Anssi Saviluodon ja Johannes Björkmanin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Anna Olkinuora, Ilkka Virkkunen, Hetti Kirves, Piritta Setälä, Ilkka Pulkkinen, Päivi Laukkanen-Nevala, Lasse Raatiniemi, Helena Jäntti, Timo Iirola ja Jouni Nurmi.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315648/13049_2020_Article_739.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rovaniemen lentoasema täyttää 80 vuotta

June 17, 2020 by kerttuvali

Kuva: Finavia

Rovaniemen lentoasema täyttää pyöreät 80 vuotta kesäkuun 21. päivänä. Vain puoli vuotta sitten uudistetulla ja laajennetulla lentoasemalla on tärkeä rooli Lapin matkailun ja Suomen saavutettavuuden mahdollistamisessa.

Rovaniemen lentoaseman rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1939. Jo seuraavan vuoden kesäkuussa Aero Oy käynnisti säännöllisen reittiliikenteen Rovaniemelle Helsingistä. Lento kesti useita tunteja, sillä välilaskut tehtiin Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä ennen Rovaniemelle laskeutumista. Sieltä kone jatkoi edelleen Sodankylään ja Petsamoon.

Lentoasema perustettiin toisen maailmansodan aikana. Sodassa tuhoutuneen kentän jälleenrakennustyöt käynnistyivät vuonna 1948, ja samana vuonna säännöllinen reittiliikenne aloitettiin uudelleen.

– Lentoaseman kehitys on ollut huikeaa. Matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien varrella valtavasti, kertoo Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi Finaviasta.

Rovaniemi on matkustajamääriltään yksi Suomen vilkkaimmista lentoasemista, jonne lennetään tiheään etenkin talvisaikaan. Rovaniemen lentoasema palveli vuonna 2019 yli 660 000 matkustajaa, ja matkustajamäärät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan nousussa.

– Lapin luonto ja eksotiikka kiinnostavat ihmisiä ympäri maailman. Esimerkiksi joulupukki, napapiiri ja revontulet ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä Rovaniemelle ja koko Lapin alueelle. Rovaniemen lentoasema tunnetaan Joulupukin virallisena lentoasemana, jonka kautta pääsee Lapin ainutlaatuisten elämysten pariin, sanoo Juujärvi.

Finavia on kehittänyt ja laajentanut Rovaniemen lentoasemaa viime vuosien aikana merkittävästi. Uutta tilaa on saatu yhteensä 5 000 neliötä. Kapasiteettia on kasvatettu ja tehokkuutta parannettu lisäämällä uusia passintarkastus-, lähtöselvitys- ja turvatarkastuslinjoja ja lähtöportteja sekä laajentamalla matkatavarajärjestelmää. Myös palvelut ovat parantuneet, ja kentälle on avattu uusia myymälöitä ja ravintoloita.

Rovaniemen lentoaseman laajennus oli osa Finavian mittavaa 55 miljoonan euron kehitysohjelmaa Lapin lentoasemilla. Rovaniemen osuus oli vajaat puolet koko investoinnista eli 25 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian vuoksi Rovaniemen lentoasemalta operoidaan tällä hetkellä vain Suomen sisäisiä lentoja.

– Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa muistelemme lämmöllä Rovaniemen lentoaseman merkittävää historiaa sekä katsomme kiinnostuneina tulevaan. Haluan kiittää kaikkia entisiä ja nykyisiä Rovaniemen lentoaseman työntekijöitä heidän ammattitaidostaan ja sitoutumisestaan työhönsä palvellakseen asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka lentoasemalla on hetkellisesti hiljaista, maailmanlaajuisen lentomatkustamisen arvioidaan palautuvan koronatilanteen edetessä hiljalleen, kertoo Juujärvi.

:KATSO LISTA: Norwegian aloittaa uudelleen 76 reittiä ja ottaa käyttöön 12 lisäkonetta

June 17, 2020 by kerttuvali

Norwegian aloittaa uudelleen 76 lentoreittiä 1. heinäkuuta alkaen. Reittejä avataan sekä maiden sisäisillä että ulkomaan reiteillä Euroopassa. Reittien uudelleen käynnistäminen on tulosta asiakkaiden kasvaneesta kysynnästä ja siitä, että useat muut lentoyhtiöt ovat jo aloittaneet lennot uudelleen Euroopassa. Suomessa Norwegian aloittaa jälleen lennot Tukholmaan ja Osloon.

– Monet asiakkaat ovat toivoneet, että Norwegian aloittaisi lennot useampaan kohteeseen kuin tämänhetkiset kotimaan reitit Norjassa, joita lennämme kahdeksalla lentokoneella. Sen vuoksi minulla on myönteistä kerrottavaa kaikille, jotka haluavat matkustaa Norwegianilla kesällä. Tulemme nimittäin aloittamaan uudelleen lennot useisiin kohteisiin, joita asiakkaat ovat toivoneet. Nyt, kun kilpailijamme ovat tuoneet takaisin suuria osia tarjonnastaan, haluamme myös olla mukana ja myötävaikuttaa siihen, että yhteiskunta palaa vähitellen kohti normaalimpaa. Olemme ottaneet käyttöön myös monia toimenpiteitä, jotta jo ennestään alhaista tartuntariskiä vähennetään lennoilla entisestään, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Jacob Schram.

Norwegianilla on viime aikoina ollut käytössä kahdeksan lentokonetta, joilla se on lentänyt joitakin Norjan sisäisiä lentoja. Nyt liikenteeseen otetaan 12 konetta lisää, mikä merkitsee, että yli 900 norjalaisten tukikohtien lentäjää ja matkustamohenkilöstön jäsentä tulee vastaamaan 20 koneen miehistöstä.

– Olen erittäin iloinen, että moni ”Red Nose Warrior” palaa jälleen töihin ja lennoille pitämään huolta asiakkaistamme, jatkaa Schram.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta Norwegian tulee lentämään seuraavat reitit:

Tukholma (6 kertaa viikossa)
Oslo (3 kertaa viikossa)

Lista kaikista reiteistä:

Lippuja voi varata osoitteessa www.norwegian.com

Turvallinen matka Norwegianilla

Matkustajat voivat tuntea olonsa turvalliseksi, kun he lentävät Norwegianilla. Asiakkaillemme ja henkilöstöllemme terveys ja turvallisuus ovat aina kaikkein tärkein asia – siitä syystä olemme tehneet monia toimenpiteitä minimoidaksemme tartuntariskin lennoilla.

Matkustajien, jotka ovat kuusi vuotta tai sitä vanhempia, tulee käyttää kasvosuojaimia, kun he matkustavat kanssamme. Tämä vastaa eurooppalaisen lentoviranomaisen suosituksia. Kasvosuojaimen käytöllä jokainen voi myötävaikuttaa siihen, että matka on turvallisempi sekä itselle että kanssamatkustajille.
Pyydämme matkustajia huomiomaan turvavälit sekä koneeseen noustessa että sieltä poistuttaessa.
Matkustajat sijoitetaan matkustamossa eri puolille ja keskipenkit täytetään viimeisenä. Yhdessä matkustavat matkustajat sijoitetaan istumaan vierekkäin.
Vähentääksemme kontakteja matkustajien ja henkilöstön välillä lennoilla ei ole tarjoilua.
Koneemme desinfioidaan huolella tiukkojen käytäntöjen mukaisesti ja huomiomme erityisesti kosketuspinnat koneen sisätiloissa. Näin minimoimme matkustajien ja matkustamohenkilöstön riskiä.

Kaikki koneemme on myös varustettu kehittyneellä ilmansuodatuksella, joka poistaa periaatteessa kaikki ilmassa olevat mikropartikkelit, myös bakteerit ja virukset. Samaa teknologiaa käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa. Matkustamon ilma puhdistetaan kokonaan joka kolmas–neljäs minuutti. Asiakkaamme voivat tuntea olonsa turvalliseksi siitä, että matkustamon ilma on puhdasta, kun he matkustavat kanssamme.

Tutkimukset osoittavat, että tartuntariski lennoilla on hyvin pieni. Jos epäilisimme tartuntaa lennolla, meillä on käytännöt ja varusteet tilanteen hoitamiseksi.

Vuoden 2020 lentopaikka- ja lentokenttäavustukset myönnetty

June 16, 2020 by kerttuvali

Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 avustussumma on yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus. Hakemuksia tuli ennätysmäärä, yhteensä 26 kappaletta.

Alueellisia lentoasemia tuetaan 900 000 eurolla. Avustus suunnattiin alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta. Arvioinnissa painopisteenä oli matkustaja- ja reittiliikenteen edistäminen.

Valtionavustusta alueellisten lentoasemien tukemiseen myönnetään Lappeenrannan lentoasemalle (500 000 €), Mikkelin lentokentälle (270 000 €) ja Seinäjoen lentokentälle (130 000 €).

Yleisilmailulentopaikkojen tuetaan yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnetään BF-lento Oy:lle (Nummelan lentokenttä, 500 000 €), Jukolan pilotit Ry:lle (Hyvinkään lentokenttä, 450 000 €), Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lentokenttä, 800 000 €) ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, 250 000 €).

Avustus suunnattiin ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tukemiseen. Arvioinnissa huomioitiin myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi.

Caruna tekee helikopterisahausta Koillismaalla kesällä 2020

June 8, 2020 by kerttuvali

Tarkastus- ja sahauskohteet ovat merkityillä alueilla kartalla. Karttakuva: Google Maps

Sähkönjakelija Caruna tarkastaa ja sahaa helikopterin avulla oksistoa sähkölinjojen varrelta kesällä 2020. Työ tehdään säiden salliessa 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä- heinäkuun aikana. Säännöllinen sahaus vähentää puiden aiheuttamia sähkökatkoja.

Helikopterin voi nähdä eri puolilla Koillismaan aluetta. Toiminta painottuu Kuusamon, Taivalkosken ja Ranuan alueille. Työ tehdään 15.6. alkavalla viikolla, kuitenkin viimeistään kesä-heinäkuun aikana. Työt kestävät arviolta kolme viikkoa.

”Puuston sahaus on olennainen osa kunnossapitoa ja helikopteriraivaus on siihen oikeissa olosuhteissa tehokas toimintatapa”, Carunan kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.

Helikopteritarkastuksen suorittaa yhteistyökumppanimme Heliwest. Toimenpiteet kohdistuvat keskijännitteiseen ilmajohtoverkkoon.

Mikäli sahausta ei voida suorittaa helikopterilla, tehdään raivaus myöhemmin toisella tavalla. Esimerkiksi ilmajohtolinjan alapuolella sijaitseva kasvusto poistetaan maasta käsin.

Sahauksesta syntyneet oksat, risut ja muut tähteet ovat kiinteistönomistajan omaisuutta. Piha-alueilla ja yleisillä paikoilla, kuten puistoissa, raivaustähteet kootaan siisteihin kasoihin. Muilla alueilla ne jäävät maastoon maanomistajan hyödynnettäväksi. Emme jätä raivattua kasvustoa teille, poluille, pelloille, ojiin tai niiden pientareille, aitojen päälle tai puihin roikkumaan.

Helikopterin lisäksi työkohteiden läheisyydessä ja mahdollisesti asukkaiden tonteilla liikkuu sähköasentajia. Heidän tehtävänään on varmistaa turvallisuus sekä tarvittaessa siistiä sahaustähteet asianmukaisesti. He osallistuvat tarvittaessa myös sähkölinjan korjaustoimenpiteisiin.

Turvallisuuden varmistamiseksi pyydämme pitämään työn aikana vähintään 90 metrin etäisyyden helikopteriin. Miehittämättömien ilma-alusten tai lennokkien käyttö työkohteen läheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

Toiminnasta saattaa aiheutua lähialueelle lyhytaikaista meluhaittaa.

Puolustusministeri Kaikkonen vierailee Karjalan lennostossa

June 5, 2020 by kerttuvali

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Ministeri Kaikkonen perehtyy Karjalan lennoston toimintaan ja kalustoon, ajankohtaisiin asiakokonaisuuksiin ja lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin sekä tapaa lennostossa palvelevaa henkilökuntaa ja varusmiehiä. Tämän lisäksi puolustusministeri tutustuu Karjalan lennoston alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävien (AKV / AKT) toteutukseen.

Karjalan lennosto on ilmavoimien valmiusyhtymä, jolla on jatkuva operatiivinen johtamisvalmius. Karjalan lennoston päätukikohta on Rissalassa. Lennostolla on useita toimipisteitä vastuualueellaan Itä- ja Etelä-Suomessa.

Ministerin vierailua isännöi Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.

Ilmavoimien lentotoimintaa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä

June 3, 2020 by kerttuvali

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat suorittaa 4. kesäkuuta ylilentoja useilla paikkakunnilla eri puolella Suomea Hornet- ja Hawk-kalustolla. Helsingissä nähdään lisäksi Ilmavoimien virallisen taitolento-osasto Midnight Hawksin esityslento.

Taitolento-osasto Midnight Hawks tekee ylilennon Helsingin Hietaniemen hautausmaalla puolustusvoimain lippujuhlan päivän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä. Ylilennon jälkeen Midnight Hawks suorittaa esityslennon Hietaniemen alueella.

Ilmavoimat lentää ylilentoja lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä ympäri Suomen. Lentotoimintaan osallistuu koneita jokaisesta lennostosta. Pääsääntöisesti lennot toteutetaan neljän koneen osastoina. Lippujuhlan päivän ylilennot ja esityslento toteutetaan kello 9–12 välisenä aikana. Muutokset lentoreitteihin ovat mahdollisia. Lennoilla on säävaraus.

Vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi yleisöä muistutetaan noudattamaan koronarajoituksia myös tultaessa katsomaan lentotoimintaa.

Puolustusvoimallisia lippujuhlan päivän tapahtumia voi seurata Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla:
Facebook
Twitter
Instagram

Lento-osastojen reitit:

Ilmasotakoulu / Midnight Hawks

Jyväskylä–Helsinki–Tampere–Jyväskylä

Satakunnan lennosto

Tampere–Turku–Helsinki–Tampere

Lapin lennosto

Rovaniemi–Ivalo–Rovaniemi

Rovaniemi–Kemi–Oulu–Rovaniemi

Rovaniemi–Kuusamo–Rovaniemi

Karjalan lennosto

Kuopio–Joensuu–Mikkeli–Kuopio

Kuopio–Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä–Kuopio

Kuopio–Lappeenranta–Lahti–Kuopio

Kuopio–Kuhmo–Kajaani–Kuopio

Helsinki-Vantaalle lentoalan arvostettu palkinto: Pohjois-Euroopan paras lentoasema

June 1, 2020 by kerttuvali

Matkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan lentoaseman Pohjois-Euroopan parhaaksi kentäksi jo neljättä kertaa Skytraxin kansainvälisessä lentokenttien palvelututkimuksessa.

Sijoitus on erinomainen myös maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, sillä Helsinki-Vantaa nousee koko vertailussa toiselle sijalle omassa kokoluokassaan (20-30 miljoonaa matkustajaa).

Toimitusjohtaja Edward Plaisted toteaa Skytraxin tiedotteessa, että Helsinki-Vantaa on vuosi toisensa perään säilyttänyt vahvan asemansa maailman parhaimpien lentoasemien joukossa.

− Olemme erittäin iloisia Skytraxin myöntämästä tunnustuksesta, sillä se on hyvä osoitus Helsinki-Vantaan kyvystä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja antaa meille vahvan pohjan ponnistaa kohti tulevaisuutta lentoliikenteen elpyessä koronakriisistä, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff Finaviasta.

Lettijeff kiittää koko lentoaseman henkilökuntaa, jonka ansiosta tunnustus on saatu.

− Helsinki-Vantaalla toimii noin 1 500 yritystä ja organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä yli 20 000 ihmistä. He kaikki yhdessä ovat olleet mukana luomassa lentoasemalle asiakkaiden arvostamaa sujuvaa palvelua, joka on yksi Helsinki-Vantaan vahvimmista kilpailutekijöistä ja jonka avulla lentoasema erottuu edukseen muista maailman lentoasemista. Tästä on hyvä jatkaa, hän sanoo.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana panostanut merkittävästi asiakaskokemuksen kehittämiseen ja tehnyt tiivistä yhteistyötä lentoasemalla toimivien yritysten ja viranomaisten kanssa asiakaspalvelun laadun kehittämiseksi.

Esimerkkinä Lettijeff mainitsee laajan Finavia Academy -valmennusohjelman, jonka tavoitteena on tarjota yhtenäinen matkustuskokemus läpi koko lentoaseman palvelupolun. Valmennuksella tähdätään eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen ja hyvän yhteishengen luomiseen. Henkilöstön sitoutuminen on yksi tärkeimmistä menetystekijöistä.

– Skytraxin palkinto ei siis ole ihan pelkkää sattumaa. Asiakaskokemuksen kehittäminen on Finavian strategian keskiössä, ja sen lisäksi kaikilla Helsinki-Vantaalla työskentelevillä on yhteinen kunnianhimoinen tavoite tarjota maailmanluokan palveluita, Lettijeff kertoo.

Skytraxin tutkimus on globaali lentoasemien palvelutasoa mittaava matkustajatutkimus, jossa on mukana yli 550 lentoasemaa ympäri maailmaa. Matkustajat arvioivat lentoasemien palveluiden ja tuotteiden tasoa laajasti läpi koko matkustajapolun aina terminaalin sisäänkäynniltä koneen istuimelle asti. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu kuusi kuukautta kestävän jakson aikana syyskuusta 2019 alkaen helmikuulle 2020 asti.

Lisää tietoa tutkimuksesta saa Skytraxin verkkosivuilta: https://www.worldairportawards.com/about-us/