Author: kerttuvali

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.

Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.

Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki 

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on vakava uhkatekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkemistä etenkin lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana. Tilapäisetkin häiriöt näkökyvyssä voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Laserosoittimia ei saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin, eivätkä ne sovellu huvikäyttöön. Laserhäirintä on rangaistavaa.

”Laserosoittimen säde voi vaikuttaa pieneltä ja vaarattomalta, mutta se voi häiritä lentäjiä pitkän matkan päähän, keskeyttää kriittisen operaation ja johtaa pahimmillaan onnettomuuteen”, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. ”Vaikka raportoidut laserhäirintätapaukset ovat vähentyneet viime vuosina, on jokainen häirintätapaus liikaa ja vaaraksi lentoturvallisuudelle,” Saarimäki jatkaa.

Lentäjien lisäksi vaarassa ovat myös muut

Lasersäteet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä sekä toimintakyvyn osittaisen menetyksen. Osuessaan ilma-aluksen ohjaamon ikkunaan säde tyypillisesti vielä siroaa, jolloin se saattaa häikäistä koko ohjaamon. Esimerkiksi helikopterissa myös muut miehistön jäsenet voivat saada laserista pahimmillaan pysyviä silmävaurioita.

”Lentäjät ovat ohjaamossa varmistaakseen turvallisuuden kaikkina hetkinä. Lasersäteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon ei ole pieni häiriö, vaan lentäjän sokaistuessa valosta on se kuin hyökkäys lennon turvallisuutta kohtaan. Matalalla lennettäessä pimeänäkökyvyn säilyminen on aivan välttämätöntä”, muistuttaa Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini.

Laserhäirinnällä voi tietämättään aiheuttaa vahinkoa myös kolmannelle osapuolelle, huomauttavat Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen ja FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. ”Meripelastushelikopterin kiireellisellä hälytystehtävällä esimerkiksi jäihin pudonneen henkilön selviytymisen ratkaisee avunsaannin nopeus. Laserhäirintä voi viivästyttää avunsaantia tai pahimmassa tapauksessa estää sen kokonaan”, sanoo Marttinen. Pellinen jatkaa: ”Aina kun lääkärihelikopteri hälytetään, on lähtökohtaisesti kyse hengestä. Tehtävän keskeytyminen voi olla hätätilapotilaalle kohtalokasta.”

Laser ei ole lelu

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Lasten leluissa saa kuitenkin olla vain heikkotehoinen luokan 1 laser, joka ei aiheuta vaaraa silmille. Laserosoittimet eivät sovellu huvikäyttöön, eikä lasersädettä saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin.  Liian voimakas laserosoitin voi vaurioittaa silmiä pysyvästi ja sallituillakin lasereilla voi aiheutua näkökyvyn tilapäisiä häiriöitä, kuten häikäistymistä, välähdyssokeutta ja jälkikuvia.

Ulkomailta on mahdollista hankkia laserosoittimia, jotka ylittävät roimasti suomalaiset maksimitehorajoitukset. Suomessa hyväksyttävät laserosoittimet toimivat näkyvän valon aallonpituusalueella ja niiden maksimiteho on 1 milliwatti. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 mW:n laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua yli 18 kilometrin päähän.

”On syytä huomata, että ulkomailta tuodut tuliaiset tai netistä tilatut laserosoittimet eivät aina täytä suomalaisia vaatimuksia. Olemme Säteilyturvakeskuksessa mitanneet nettikaupasta ostetuista osoittimista jopa seitsemänsataakertaisia tehoja sallittuihin verrattuna”, ylitarkastaja Reijo Visuri Säteilyturvakeskuksesta muistuttaa.

Laserhäirintä on rikos

Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Jos laserosoittimen käytön katsotaan vaarantaneen liikenteen turvallisuuden, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja voi joutua vastuuseen myös huomattavista taloudellisista kustannuksista.

Lisätietoa ilmoitetuista laserhäirintätapauksista ja laserhäirinnän rangaistuksista Traficomin Liikennefakta.fi-sivustolta

Kuva: Airbus 2021, S. RAMADIER

Ilmailualan asiantuntijat ovat yhteistyössä käynnistäneet maailman ensimmäisen päästöihin keskittyvän tutkimuksen, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF = sustainable aviation fuel) laajarunkoisissa kaupallisissa matkustajalentokoneissa.

Eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, saksalainen tutkimuslaitos DLR, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls Royce ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste ovat yhdistäneet voimansa ECLIF3 (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) – edelläkävijähankkeessa, jossa tarkastellaan sataprosenttisen uusiutuvan polttoaineen vaikutuksia koneiden päästöihin ja suorituskykyyn.

Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-900 -lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit. Sekä maalla että ilmassa suoritettavien tutkimusten löydöksiä hyödynnetään Airbusin ja Rolls-Roycen tämänhetkisissä toimissa, joilla varmistetaan ilmailualan valmius siirtyä laajamittaisesti SAF-polttoaineiden käyttöön. Tutkimus on myös osa koko alan laajempaa aloitteellista toimintaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Polttoaineen puhdistus- ja poistotestit, mukaan lukien ensimmäinen lento sataprosenttisella SAF-polttoaineella yhteensopivuuden tarkistamiseksi lentokoneen järjestelmien kanssa, aloitettiin tällä viikolla Airbusin Toulousen laitoksilla Ranskassa. Näitä testejä tulevat seuraamaan uraauurtavat lentotestit, joiden on määrä alkaa huhtikuussa, ja jotka jatkuvat syksyllä. Silloin lennetään myös DLR:n Falcon 20-E -seurantalentokoneella, jonka avulla mitataan päästöjen vaikutuksia SAF-polttoainetta käytettäessä. Samanaikaisesti maakokeissa selvitetään SAF:n käytön ympäristövaikutuksia lentokenttätoimintoihin.

Sekä lento- että lentokenttätesteissä verrataan HEFA-tekniikalla (hydroprocessed esters and fatty acids eli vetykäsitellyt esterit ja rasvahapot) tuotetun sataprosenttisen SAF-polttoaineen käytöstä aiheutuvia päästöjä fossiilisen kerosiinin ja vähärikkisen fossiilisen kerosiinin päästöihin.

SAF-polttoaineen toimittaa Neste, joka on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Maalla suoritettavien testien hiukkaspäästöjen luonnehdintojen lisätutkimuksista ja -analyyseista vastaa brittiläinen Manchesterin yliopisto sekä Kanadan kansallinen tutkimusneuvosto (National Research Council).

“SAF on elintärkeä osa Airbusin pyrkimyksissä vähentää ilmailuteollisuuden hiilidioksidipäästöjä, ja teemmekin tiivistä yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden lentomatkustamiselle”, sanoo Steven Le Moing, Airbusin New Energy Programme Manager. ”Lentokoneet voivat tällä hetkellä käyttää vain enintään 50 %:sta SAF:n ja fossiilisen kerosiinin seosta; nyt tämä kiinnostava yhteishanke tarjoaa myös näkemyksen siitä, miten kaasuturbiinimoottorit toimivat sataprosenttisella SAF:lla sertifiointia silmällä pitäen. Tutkimuksen avulla tunnistetaan myös potentiaaliset päästövähennykset ja ympäristöhyödyt, kun kyseisiä polttoaineita käytetään kaupallisissa lentokoneissa.”

Tohtori Patrick Le Clercq, DLR:n ECLIF-hankkeen projektipäällikkö, sanoo: “Kun tutkimme sataprosenttista SAF-polttoainetta, viemme polttoainesuunnittelun ja ilmailun ilmastovaikutuksiin liittyvän tutkimustyömme aivan uudelle tasolle. Jo aiemmissa tutkimuksissamme pystyimme osoittamaan, että 30–50% seoksen vaihtoehtoisilla polttoaineilla on potentiaalia vähentää nokeentumista. Tämän uuden hankkeen myötä toivomme, että potentiaali on jopa suurempi. DLR on jo suorittanut laajoja analyysitutkimuksia ja mallinnuksia sekä suorittanut maa- ja lentokokeita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttänyt niissä Airbusin A320 ATRA -tutkimuslentokonetta vuosina 2015 ja 2018 yhdessä NASA:n kanssa.”

Simon Burr, tuotekehitys- ja teknologiajohtaja, Rolls-Royce Civil Aerospace, lisää: ”Covid-19 -pandemian jälkeisessä maailmassa ihmiset haluavat jälleen liikkua ja tavata, mutta tehdä sen vastuullisesti. Pitkien lentojen osalta tiedämme, että kaasuturbiinimoottoreita käytetään vielä vuosikymmeniä. SAF on välttämättömyys hiilestä vapautumiselle, ja tuemme aktiivisesti sen saatavuutta ilmailualalle. Tämä tutkimus on keskeisessä osassa tukemassa sitoutumistamme ja ymmärrystämme sataprosenttisesta SAF:sta vähäpäästöisenä ratkaisuna.”

Jonathan Wood, Nesteen Vice President Europe, Renewable Aviation -liiketoimintayksiköstä, lisää vielä: “Olemme iloisia voidessamme osallistua tähän hankkeeseen ja arvioida SAF:n kauaskantoiset hyödyt fossiilisiin lentopolttoaineisiin verrattuna sekä saada tietoja, jotka tukevat SAF:n käyttöä yli 50 % pitoisuuksissa. Riippumattomien tahojen analyysit ovat osoittaneet, että sellaisenaan käytettynä Nesteen uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 % fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön verrattuna. Tämä tutkimus selventää sen käytöstä saatavat lisähyödyt.”

Kuusamon lentoyhteyksien kehittämisessä otetaan jälleen vahvoja askeleita eteenpäin. Maailman suurimpien lentoyhtiöiden joukkoon kuuluva Lufthansa aloittaa suorat kesäkauden reittilennot Frankfurtista Kuusamoon toukokuussa 2021. Lento operoidaan Airbus 319 konetyypillä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun merkittävä kansainvälinen lentoyhtiö aloittaa suorat lennot kesäaikataulussa Euroopasta Suomen Lappiin. Lufthansan lento tarjoaa myös erinomaiset yhteydet muualta Euroopasta Frankfurtin kautta Kuusamoon ja takaisin.

Lennot operoidaan lauantaisin 22.5.–30.10.2021 seuraavalla aikataululla:

Frankfurt–Kuusamo, kello 11:50–15:20
Kuusamo–Frankfurt, kello 16:25–18:40.

– Tämä on hieno osoitus siitä, että Kuusamon kesällä on vahvaa vetovoimaa maailmalla, toteaa Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n myyntijohtaja Kimmo Rautiainen. Kuusamon ja Lapin kesän luonto, rauha ja väljyys sekä monipuoliset aktiviteetit kiinnostavat erityisesti näinä haastavina aikoina. Toivomme, että lennot päästään aloittamaan suunnitellusti, Rautiainen jatkaa.

Lufthansan talviaikataulun viikoittaiset reittilennot Frankfurtista Kuusamoon alkavat lauantaina 18.12.2021 ja jatkuvat maaliskuun 2022 loppuun asti.