Sähköiset lentokoneet ovat mielenkiintoinen mahdollisuus Merenkurkun alueella

rsz_kuvituskuva-2-sahkolentokone-pipistrel-alpha-electro-kuva-alan-wilson-flickr-cc

Vaasan yliopiston tuoreessa, FAIR-hankkeen yhteydessä kirjoitetussa raportissa aluetieteen tutkijat Antti Mäenpää, Helka Kalliomäki ja Vili Ampuja kuvaavat sähköistä lentämistä mielenkiintoisena mahdollisuutena Merenkurkun alueella. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan sähköisen lentämisen alueelliset vaikutukset ovat yhtäältä monipuolisia ja samaan aikaan myös haastavia arvioida. Yleisellä tasolla sähköinen lentäminen nähdään kuitenkin uutena ja jännittävänä mahdollisuutena yhteistyön tiivistämiseen Merenkurkun alueella.

– Kysely lähetettiin FAIR-hankkeen verkoston jäsenille, eli tiesimme, että suhtautuminen on pitkälti positiivista, mutta vastaajilla oli nähdäksemme myös realistinen kuva siitä, mikä sähköisten koneiden nykytilanne on ja mitä sähköinen lentäminen voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, Antti Mäenpää kertoo.

Merkittävänä haasteena pidetään sopivaa aikataulua ja ennakkotoimia, sillä vastaajien mukaan alueen tulisi samaan aikaan kiiruhtaa pilottialueeksi, jotta se pääsisi globaalisti merkittäväksi sähköisen ilmailun kohteeksi, mutta myös olla varovainen, sillä pienikin vastoinkäyminen tai virheellinen resurssi voi kostautua ja siirtää koneiden käyttöä vuosilla eteenpäin. Sähköisen lentämisen mahdollinen käynnistäminen Merenkurkussa vaikuttaisi vastaajien mukaan kuitenkin myös positiivisesti nykyisiin alueen verkostoihin ja työskentelymuotoihin.

Muun muassa uusia yhteistyökuvioita voisi syntyä, ja tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia Merenkurkun alueen olemassa oleville toimialoille, kuten energiaklusterin yrityksille. Niiden tuotteista voisi olla hyötyä uudella sähköisen lentämisen alalla. Alue voisi myös hyötyä maineesta, jonka sähköinen lentäminen ja sen pilotointi voi saada aikaan. Näiden lisäksi alueen saavutettavuuden arvioidaan paranevan, kun sähköiset koneet voivat mahdollistaa alueelle uusia lentoreittejä muun muassa pienempien kenttien välille. Sähköisen lentämisen nähdään myös vahvistavan alueella vallitsevaa puhtaaseen luontoon ja kestävään energiaan liittyvää mielikuvaa ja brändiä.

Merenkurkun alueelle uusi kiinnostava EU-status

Merenkurkun alue onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde sen alati tiivistyvän yhteistyön vuoksi. Se on aloittanut vuoden alusta eurooppalaisena alueellisen yhteistyön yhtymänä, eli EAYY:nä. Alue toimii siis itsenäisenä oikeustoimijana ja tämä nähdään uutena mahdollisuutena yhteistyöhön erityisesti EU:n suuntaan.

– Olemme kiinnostuneita tästä EAYY-statuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa alueen yhteistyön kehittymiseen. Sähköinen alueellinen lentäminen on yksi konkreettinen teema, jonka yhteydessä on kiinnostavaa selvittää sitä, mitä kaikkea uusi status mahdollistaa, kuvailee hanketta Vaasan yliopistossa vetävä Helka Kalliomäki.

Matkustajalentoja aikaisintaan vuonna 2025

Koska sitten sähköiset koneet alkavat lennättää matkustajia Merenkurkun yli? Pienempiä koneita toki on jo, mutta varsinaisia matkustajakoneita alueellisia lentoja ajatellen odotetaan aikaisintaan vuonna 2025. Isommat, vetypohjaiset matkustajakoneet ovat tulossa 2030-luvun aikana.

– Lentäminen toimialana on parhaillaan suurten muutosten äärellä, ja FAIR-hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkastella lentämiseen ja ylipäätään kestävään liikkumiseen liittyviä uusia toimintamalleja, toteaa Kalliomäki.

– Hankkeessa pyritäänkin tukemaan juuri sähkölentojen varhaista kaupallistamista laajassa yhteistyörintamassa alueen ja toimialan toimijoiden kesken ponnistaen Merenkurkun alueella jo valmiiksi aktiivisesti toimivasta, rajat ylittävästä yhteistyöstä. Vaikka 2025 voi tuntua kaukaiselta, on se jo yllättävän lähellä, ja siitä syystä on hyvä miettiä eri mahdollisuuksia jo nyt.

  • Mäenpää, Antti, Kalliomäki, Helka & Ampuja, Vili (2021) Potential Impacts of Electric Aviation in the Kvarken Region: Stakeholder views in 2020. University of Vaasa reports 22. Vaasan yliopisto/ University of Vaasa.
  • Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-947-1

Suomen vanhin matkustajakone DC-3 palaa kesäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle: “Tavoitteena lentää sata vuotta”

medium_DC-3-lento.2021

Kuva: DC-yhdistys

Liki 80-vuotias DC-3-lentokone OH-LCH lentää pitkän tauon jälkeen lentoasemayhtiö Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Se on käynyt Helsinki-Vantaalla aina lentoaseman perustamisesta lähtien. 

Entinen Aeron (nyk. Finnair) DC-3-lentokone OH-LCH palaa kesäksi lentämään Helsinki-Vantaan lentoasemalta pitkän tauon jälkeen. Se on tällä hetkellä Suomen vanhin yhä matkustajakäytössä oleva lentokone, jonka omistaa Airveteran Oy ja operoi DC- yhdistys.

─ Haluamme tukea arvokasta ja historiallista toimintaa. Jotta DC-3 voi lentää nykymuotoiselta Helsinki-Vantaalta, olemme tehneet lukuisia erikoisjärjestelyjä varmistaaksemme lennot. Tavallista hiljaisempi korona-aika antaa tähän harvinaisen mahdollisuuden, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie- ja asematasotoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa.

Lähes 80-vuotias lentokone on ollut Finnairin lisäksi myös Puolustusvoimien käytössä. Ensimmäiset vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuneet lentokoneet Lokki ja Tiira olivat samaa konetyyppiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman avaamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 70 vuotta.

─ Kyseinen DC-3 on osa Suomen ilmailun historiaa ja sillä on museollista arvoa. Näitä ei ole enää monta maailmassa. Tämä kyseinen kone on käynyt täällä Helsinki-Vantaan lentoaseman perustamisesta lähtien, Elasmaa toteaa.

Viimeinen Finnairin reittilento sillä lennettiin vuonna 1967.

Lentokone lensi edellisen kerran Helsinki-Vantaan lentoasemalta säännöllisesti noin 20 vuotta sitten. Yhdistyksen ensimmäinen tämän kesän lento lennetään kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa.

─ On hienoa päästä lentämään jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta, toteaa DC-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petri Petäys.

Kone siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevana sunnuntaina 23. toukokuuta Finavian Vaasan lentoaseman lentokonehallista. 19-paikkaisella koneella on tarkoitus lentää 40 jäsenlentoa kesän aikana.

Yhdistys lentää myös hyväntekeväisyyslentoja, kuten ilahduttaa Lastenklinikan pieniä potilaita. Tällä hetkellä ne ovat koronapandemian vuoksi tauolla.

─ Se on valtava elämys pienille potilaille, ja valtava elämys meillekin, jotka pääsemme lennolle lentäjiksi, pursereiksi ja mekaanikoiksi, toteaa DC-yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Ahti Pohjonen.

DC-yhdistys noudattaa lennoillaan EASA:n terveysturvallisuusmääräyksiä. Yhdistyksen kaikki lentäjät ovat ammattiliikennelentäjiä.

─ Meillä on ajatuksena, että kyllä me tällä sata vuotta lennetään. Se on ensimmäinen välitavoite.

:VÄITÖS: Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin

EXPH-1707-194-1536x1024

Kuva: FinnHems

Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa ja rajallisin taustatiedoin – Arvokkaan resurssin parhaan mahdollisen hyödyntämisen takaa jatkuva arviointi ja tutkimus

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla. Myös potilaiden ennustearviointi toteutui kohtalaisella tavalla, mutta huonon ennusteen toteamiseen ensihoitotilanteessa tulee suhtautua varauksella.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty suosituksia ensihoidossa kerättävistä potilas- ja tehtävämuuttujista, mutta kerättyjen muuttujien luotettavuutta tai laatua ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessaan Anssi Heino havaitsi selkeitä kehityskohteita, joilla kerätyn tiedon laatu voitaisiin varmistaa.

Heino tutki potilaskirjausten luotettavuutta FinnHEMS:in ensihoitohelikoptereissa työskentelevien lääkärien ja ensihoitajien kesken. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö.

Aiemmissa julkaisuissa on suositeltu potilaiden luokittelu- ja pisteytysjärjestelmien käyttöä myös ensihoidossa, samalla tavalla kuin sairaalahoidon yhteydessä. Väitöskirjatutkimuksessaan Heino kehitti pisteytysjärjestelmän, joka pyrkii mittaamaan ensihoidon tuottamaa hyötyä potilaalle.

– Pisteytysjärjestelmä pohjautuu aiemmin vain ensihoitohelikoptereiden miehistöjen käytössä olleeseen validoimattomaan pisteytykseen, joka nyt uudistettiin pohjoiseurooppalaisen asiantuntijapaneelin avulla. Uusittu pisteytysjärjestelmä on tarkoitettu ensihoitohelikoptereiden lisäksi ambulanssimiehistöjen käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti, Heino kertoo.
Ennusteen tekeminen ensihoitotilanteessa voi olla vaikeaa

Parantumattomasti sairastuneen potilaan hoidon pitkittäminen ei ole eettisesti perustelua, ja hoito voi jopa lisätä kärsimystä. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että parantumattomasti sairastuneiden potilaiden kohdalla lääkärit rajoittavat hoitoa jo ensihoitotilanteessa. Lääkärien päätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä ei ole kuitenkaan aiemmin kattavasti selvitetty.

Heino selvitti väitöskirjassaan vakavasti ja parantumattomasti sairastuneiden eli ennusteettomiksi katsottujen potilaiden taustamuuttujia ja selviytymistä ensihoitotilanteen jälkeen, verrattuna vakavasti sairastuneisiin mutta ennusteellisiksi katsottuihin potilaisiin. Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä eroja tutkittujen potilasryhmien välillä.

– Ennustearvion tekoa ensihoitotilanteessa vaikeuttavat haastavat työolosuhteet ja rajatut taustatiedot potilaiden sairaushistoriasta. Tutkimuksessani ei huomioitu niitä potilaita, jotka jo lähtötilanteessa todettiin toivottomiksi tai jotka menehtyivät. Näin ollen väitöskirjan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä vain aktiivisesti hoidettujen, mutta kliinisen kuvan perusteella toivottomiksi oletettujen potilaiden ennusteesta, Heino toteaa.
Ensihoitohelikopteritoimintaa tulee arvioida sekä potilas- että laatututkimuksin

Lääkärijohtoinen ensihoidon helikopteritoiminta on olennainen osa vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan selviytymistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.

– Jotta ensihoitohelikopterien rajallista ja kallistakin resurssia voidaan kohdentaa oikein, ja niille potilaille, jotka siitä hyötyvät, tulee järjestelmää jatkuvasti arvioida ja tutkia. Seurantaan tulee käyttää kliinisiä potilastutkimuksia, mutta yhtä lailla olennaista on tutkia itse järjestelmää siihen soveltuvin laatututkimuksin, Heinon huomauttaa.

***

LL Anssi Heino esittää väitöskirjansa ”DATA COLLECTION IN HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.5.2021 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii professori Jens Aage Kølsen Petersen (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Ilmavoimat järjestää Ilmataktiikka 21 -harjoituksen ja tukee muiden puolustushaarojen harjoituksia

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoitukseen 23.‒28.5.2021. Lisäksi Ilmavoimat tukee lentosuorittein Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia touko-kesäkuun vaihteessa.

Toukokuun lopussa järjestettävässä Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksessa on mukana yhteensä noin 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu Lohtajalla 17.‒27.5. järjestettävään kaikkien puolustushaarojen yhteiseen ilmapuolustusharjoitukseen (IPH 1/21) sekä tukee Maa- ja Merivoimien johtamia Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksia 29.5.‒2.6.

‒ Ilmataktiikka 21 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Rovaniemi, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rissala. Tavoitteena on kouluttaa hävittäjälentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ IPH 1/21 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien Hornetit ja Hawkit suorittavat ilmataisteluohjusammuntoja sekä tukevat ilmatorjuntayksiköiden harjoittelua Lohtajalla. Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksissa Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, Puolustusvoimien vaikuttamisen ketjun toimintaa sekä ilmatilanhallintaa yhteisoperaatioissa, eversti Herranen jatkaa.

Vilkasta lentotoimintaa toukokuun lopussa

Rovaniemen ja Rissalan lisäksi Ilmataktiikka 21 -harjoituksessa tukeudutaan Oulunsalon, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen, Kuusamon, Kuopion, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kokkolan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu sunnuntaista perjantaihin 23.‒28.5. päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmataktiikka 21 -harjoituksen päätyttyä Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia lentosuorittein, jotka ajoittuvat lauantaista keskiviikkoon 29.5.‒2.6. päivittäin aikavälille kello 8‒17. Rovaniemen, Rissalan, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohdista lennettävät tuki- ja maalilennot suuntautuvat Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoitusalueille. Harjoituksissa ei käytetä kovia ilmasta maahan -ampumatarvikkeita, vaan Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien harjoitusjoukkojen taistelua simuloidulla ilmasta maahan -tulenkäytöllä.

Ilmataktikka 21 -harjoituksen taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä pääasiassa merialueen yllä lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat aiheuttaa tavanomaista voimakkaampaa lentomelua. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 21 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä. Ilmavoimien varusmiehiä on mukana harjoituksen tukikohdissa päivittäisissä tehtävissään. Koronaturvallisuus huomioidaan muun muassa jakamalla harjoitukseen osallistuva henkilöstö erillisiin osastoihin.

Suoralla lennolla Oulusta Teneriffan aurinkoon

ezgif.com-gif-maker

Sunclass Airlines

Matkanjärjestäjä Tjäreborg tarjoaa talvikaudella 2021–2022 viikoittain suoria lomalentoja Oulusta Teneriffalle.

– Koronan varjo alkaa hiljalleen väistyä matkailun yltä, ja ensi talven lomamatkoja varataan jo vähintäänkin tavanomaiseen tapaan. Olemmekin todella iloisia, että voimme pitkästä aikaa tarjota suoria ja vaivattomia lomalentoja Oulusta Teneriffalle, sanoo Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen.

Tjäreborgin suorat lennot Teneriffan eteläiselle kentälle jatkuvat tiistaisin koko talvikauden 19.10.2021–15.3.2022. Suosituimmat lomakohteet ovat Playa de las Americas, Los Cristianos sekä Puerto de la Cruz. Koululaisten syys- ja hiihtolomaviikot sekä vuodenvaihteen lomamatkat ovat yleensä kysytyimpiä ja ensiksi täyttyviä lähtöjä.

Oulusta lähtevät lennot lentää Tjäreborgin kanssa samaan Nordic Leisure Travel Group -konserniin kuuluva lentoyhtiö Sunclass Airlines. Konetyyppi on Airbus A321. Lennolla on pääosin suomalainen matkustamohenkilökunta. Matka Oulusta Teneriffan aurinkoon taittuu hieman alle seitsemässä tunnissa.

Tjäreborg tarjoaa ensi talvena suoria lentoja Oulun lisäksi myös Vaasasta, Turusta, Kuopiosta sekä Helsingistä. Tulevalla kesäkaudella Tjäreborg lentää vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi ainoastaan Helsingistä.

Neste ja Jetflite tuovat vähäpäästöisemmät liikelennot Suomeen – ensimmäinen lento toukokuussa 2021

9987d301be14b939_800x800ar

Liikelentoyhtiö Jetflite aloittaa ensimmäisenä Suomessa vähäpäästöisempien yksityisten liikelentojen tarjoamisen. Jetflite on sitoutunut vastuulliseen lentoliikenteeseen ja vähentää nyt liikelentojensa ilmastopäästöjä Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ -tuotteen avulla. Sellaisenaan käytettynä Nesteen tarjoama uusiutuva vaihtoehto auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 %* verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön. Jetfliten ensimmäinen vähäpäästöisempi lento toteutuu toukokuussa 2021.

Jetflite on osa suomalaista Wihuri-konsernia. Yhtiö on erikoistunut liike-, ryhmätilaus- ja ambulanssilentoihin ja tarjoaa myös lentokoneiden ylläpito- ja hallintopalveluita sekä lentorahtipalveluja. Jetflite vastaa asiakkaidensa tarpeisiin kasvattaa panostaan ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa Frankly Wihuri -vastuullisuusohjelman avulla.

”Lentäminen on ollut pandemian aikana haastavaa lisääntyneen sääntelyn ja suljettujen rajojen vuoksi. Evakuointi- ja ambulanssilentojen määrät ovat kuitenkin säilyneet korkeina. Maiden avautuessa rokotusten myötä ennustamme liikematkustustarpeen kasvavan. Haluamme pystyä tarjoamaan vähäpäästöisempiä lentoja ja auttaa asiakkaitamme vähentämään liikelentojen hiilijalanjälkeä merkittävästi”, sanoo Jetfliten myyntijohtaja Jan Lindholm.

Jetflite operoi viittä lentokonetta. Lisäksi yhtiöllä on laaja yhteistyöoperaattorien verkosto, joka tarjoaa tavallisesti yhteensä 600–700 lentoa vuodessa.

Kumppanuus tukee kunnianhimoisia ilmastotavoitteita 

Ilmailuala on jo ottanut askelia oikeaan suuntaan sitoutumalla hiilineutraalin kasvun tavoitteeseen vuodesta 2020 alkaen. Neste puolestaan on sitoutunut auttamaan ilmailualaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

”Olemme tehneet Jetfliten kanssa yhteistyötä yli viiden vuoden ajan toimittamalla lentopolttoainetta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Otamme nyt kumppanuudessamme ensiaskeleita Jetfliten liikelentojen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta on saatavilla jo monilla lentoasemilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, ja olemme iloisia voidessamme tarjota sitä nyt myös Suomesta käsin toimivalle yksityisiä liikelentoja tarjoavalle yhtiölle. Polttoaineen käytöllä voidaan vähentää lentämisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä välittömästi. Ratkaisu on täysin yhteensopivaa nykyisen moottoriteknologian ja jakeluinfrastruktuurin kanssa. Siksi lentokoneisiin tai polttoaineen jakeluinfrastruktuuriin ei tarvita lisäinvestointeja eikä muutoksia”, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnan myyntijohtaja Tuomas Kulola.

Neste jatkaa uusiutuvan lentopolttoaineen tarjoamista lentoyhtiöille, mutta myös kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin sitoutuneiden yritysten, julkisten laitosten ja muiden organisaatioiden käyttöön. Nesteen ja Jetfliten välinen kumppanuus sekä äskettäin julkistettu yhteistyö Finnairin kanssa toimivat esimerkkeinä muille yrityksille siitä, miten liikematkustuksesta aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää helposti.

Nesteen vuotuinen uusiutuvan lentopolttoaineen toimituskapasiteetti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan on tällä hetkellä yhteensä 100 000 tonnia. Singaporen jalostamon laajennuksen myötä Neste pystyy tuottamaan yli 1,5 miljoonaa tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta vuonna 2023, sisältäen äskettäin julkistetun lisäinvestoinnin Rotterdamiin.

*) Päästöjen laskentamenetelmä perustuu EU:n uusiutuvan energian direktiiviin (2009/28/EY). Menetelmän mukaisesti laskettuna sellaisenaan käytetyllä Neste MY uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan saavuttaa jopa 80 % fossiilista lentopolttoainetta pienemmät kasvihuonekaasupäästöt polttoaineen elinkaaren aikana. 

:JÄMSÄN KAUPUNKI: Lentokoneiden rakentaminen Hallissa jatkuu

silhouette-of-a-light-airplane-1466098835LJl

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.

HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.

Ilmavoimat osallistuu Ramstein Alloy 21-1 -harjoitukseen kahdella Hornetilla

ILMAVE_RAL_HN_kuvituskuva_2018_04_09

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat on mukana vuoden 2021 ensimmäisessä Ramstein Alloy -harjoituksessa kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 20.‒22. huhtikuuta 2021.

Kolme kertaa vuodessa järjestettävissä Ramstein Alloy -harjoituksissa NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella. Suomen ilmavoimat osallistuu harjoitteluun kumppanimaan roolissa.

Harjoiteltaviin skenaarioihin sisältyy esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen tunnistaminen, saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Lisäksi Ramstein Alloy -harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden ilmataisteluharjoitteluun erilaisten hävittäjätyyppien kanssa (Dissimilar Air Combat Training, DACT).

Koronavirustilanteen takia Ramstein Alloy 21-1 -lentokierroksiin osallistuvat Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat vain kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Ramstein Alloy -harjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2020.

Korona siivitti suomalaisen helikopteriyhtiön nousuun

rsz_f37db873-917d-4e70-b902-83027e8d72a7

Helsinki Citycopter operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Lentokentistä riippumaton helikopteri parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä mahdollistaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä. Kuva: Helsinki Citycopter

Kuluneena talvena aloitettu Helsinki Citycopter-helikopteripalvelu on saavuttanut pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten myötä kotimaisille liike- ja tilauslennoilleen lentävän lähdön. Yhtiö operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Helsinki Citycopter parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä tarjoaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä.

Helsinki Citycopterin tavoitteena on tuoda helikopteripalvelut entistä laajemman yleisön saataville. Palvelu tarjoaa yksityisten tilauslentojen lisäksi asiakkaille mahdollisuuden varata matkustajapaikkoja paikkoja myös ennalta valituille lennoille. Vastaavat helikopteripalvelut ovat tuttuja kansainvälisistä metropoleista.

”Testasimme toimintaamme elokuussa vuokraamalla kahta turbiinihelikopteria ja konseptoimalla niille helppokäyttöisen palvelun. Koronan keskellä huomasimme, että yksilölliselle palvelulle on Suomessakin tarvetta, sillä ensimmäiset lennot myytiin heti loppuun. Talvikautena operoimme lähes kaksi sataa lentoa ja kesäksi odotuksemme vain kasvavat. Käyttämillämme helikoptereilla pystytään operoimaan useampia matkustajia hyvinkin pitkälle. Niiden toimintasäde ilman välilaskua on jopa 600 kilometriä, joten sillä tavoittaa suuren osan Suomea vain kymmenissä minuuteissa”, kertoo Helsinki Citycopterin Joonas Nurmi ja lisää, että kopterin laskeutumispaikaksi riittää 20X20 metrin kokoinen tasainen maa-alusta.

Helikopteri täydentää lentoverkostoa

Helikopteriyhtiön tavoitteena on tuoda korkeatasoiset helikopterilennot entistä laajemman asiakasryhmän saataville, kehittää uusia kotimaisia matkailualan palveluita ja samalla lisätä Suomen vetovoimaa kansainvälisenä matkailukohteena. Tilauslennot helikopterilla mahdollistavat asiakkaille matkustamisen oman aikataulunsa mukaan myös normaalien reittiyhteyksien ulkopuolelle. Helsinki Citycopter tarjoaa Helsinki-Vantaalta matkustaville ja sinne saapuville matkailijoille myös transfer-lennot, jolla asiakas pääsee helikopterilla kotoaan suoraan lentokoneeseen lentoasemalla sisällä käymättä. Rajamuodollisuudet, matkatavaroiden kirjaus ja koronatodistusten tarkastaminen tapahtuvat liikelentoterminaalissa, mikä mahdollistaa vaihdon helikopterista lentokoneeseen nopeimmillaan jopa 15 minuutissa.

VIP-palvelujen kysyntä lisääntyy myös Suomessa

Helsinki Citycopterin palvelukonseptin ovat ideoineet ja perustaneet pitkän uran ilmailualan esimies-, koulutus- ja kehitystehtävissä omaavat Joonas Nurmi ja ammattilentäjä Ari Kallinen. Nurmi toimi Finnairilla koronapandemian tuomiin henkilöstövähennyksiin saakka purserina, asiakaspalvelun kehityksessä ja hallinnollisissa esimiestehtävissä. Hänellä on myös lisäksi tarjonnut henkilö- ja yritysasiakkaille korkealuokkaisia concierge-palveluita. Tarkastuslentäjän valtuutuksen omaava Ari Kallinen on Scanwings Oy:llä lentotoiminnan johtaja sekä lennonopettaja lentokoneilla ja helikoptereilla.

”Korona lopetti paitsi perinteiset lennot, myös omat työni sinivalkoisilla siivillä ainakin toistaiseksi. Työttömyyttä oli vaikea hyväksyä, joten ryhdyimme kansainvälisiin liikelentoihin erikoistuneen kapteeni Kallisen kanssa selvittämään mahdollisuuksia perustaa Suomeen sellainen lentopalvelu, joka toimisi terveysturvallisesti paitsi pandemian aikana, löytäisi paikkansa myös koronan jälkeen”, taustoittaa Joonas Nurmi ja jatkaa: ”Suomesta on puuttunut luksuspalveluihin ja tilauslentoihin vahvasti profiloitunut moderni helikopteripalvelu, joka täydentäisi perinteisten lentoyhtiöiden tarjontaa. Tehokkailla turbiinihelikopterilla pystyy tarjoamaan uudenlaisia jatkoyhteyksiä kansainvälisille reittilennoille entistä monipuolisemmin, operoida turvallisesti suoraan saaristoon tai paikkoihin, joihin muuten ei pääse.”

Uusin ja nopein helikopterikalusto

Helsinki Citycopter operoi lennot yhteistyössä helikopterioperaattori Heliwest Oy:n kanssa. Yhtiön kalustona on modernit Airbus H125, EC120 ja Robinson R44 helikopterit, joiden matkustajamäärät ovat 3-5 henkilöä.

”Kilpailuvalttejamme tilauslentoja varten suunnitellun modernin kaluston lisäksi ovat vankka kokemus liikelentotoiminnasta ja ensiluokkainen palvelu. Kellukkeilla varustetut kopterimme mahdollistavat lennot myös meren päällä ja Ahvenanmaalle. Suurista tapahtumista tuttujen yleisölennätysten sijaan tarjoammekin yksilöllistä ja turvallista matkustuskokemusta, jolle korona loi kotimaisen kysynnän. Useat asiakkaamme ovat kokeilleet palvelua toteutumattoman ulkomaanmatkan sijaan ja yllättyneet, että myös Suomessa voi toteuttaa ainutlaatuisia elämyksiä. Lentokentistä riippumaton helikopteri myös täydentää Suomen lentoverkostoon viime vuosina syntyneitä aukkoja, sillä lentoja maakuntiin on vähennetty ja useita kenttiä suljettu”, lisää Helsinki Citycopterin toinen perustaja Ari Kallinen.

Helsinki Citycopter on mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa ja Helsingin kaupungin vastuullista matkailua edistävässä kumppanuusverkostossa.