Yleiset Uutiset

Maailman ensimmäinen tutkimus, jossa lennon aikana käytetään sataprosenttista uusiutuvaa lentopolttoainetta kaupallisen lentokoneen molemmissa moottoreissa, on tuottanut lupaavia alustavia tuloksia.

ECLIF3-tutkimuksessa (Emission and Climate Impact of Alternative Fuels) ovat mukana eurooppalainen ilmailualan yritys Airbus, lentokoneiden moottoreita valmistava brittiläinen Rolls-Royce, saksalainen DLR-tutkimuskeskus ja uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistava Neste. Tässä tutkimuksessa sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen päästöjä mitataan ensimmäisen kerran samanaikaisesti kaupallisen matkustajakoneen molemmista moottoreista. Tutkimuksessa käytetään Airbusin A350-lentokonetta, jossa on Rolls-Roycen valmistamat Trent XWB -moottorit.

Lennon aikana tehtävät päästötestit ja niihin liittyvät maakokeet ECLIF3-ohjelmassa aloitettiin aiemmin tänä vuonna ja niitä on jatkettu hiljattain. Tutkimusta tekee monialainen työryhmä, jossa on mukana tutkijoita myös Kanadan kansallisesta tutkimusneuvostosta (National Research Council) ja Manchesterin yliopistosta. Työryhmä aikoo julkaista tuloksensa tieteellisissä julkaisuissa ensi vuoden lopulla ja vuonna 2023.

Tutkimuksen tulokset tukevat Airbusin ja Rolls-Roycen pyrkimyksiä varmistaa ilmailualan valmius uusiutuvan lentopolttoaineen laajamittaiseen käyttöön hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lentokoneissa saadaan tällä hetkellä käyttää seosta, jossa on perinteisen lentopolttoaineen lisäksi enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta, mutta molemmat yhtiöt tukevat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen sertifiointia lentoliikenteen käyttöä varten.

Huhtikuussa 2021 A350-lentokone teki Välimeren yllä kolme lentoa, joiden aikana sitä seurasi DLR Falcon -lentokone. Testeissä verrattiin sekä kerosiinin että Nesteen vetykäsitellyistä estereistä ja rasvahapoista (HEFA, ”hydroprocessed esters and fatty acids”) tuotetun uusiutuvan polttoaineen päästöjä. Tutkimusryhmä toteutti myös määräysten mukaisuutta koskevia testejä sataprosenttisesti uusiutuvalla lentopolttoaineella. Näiden ensimmäisten lentotestien aikana ei ilmennyt toiminnallisia ongelmia.

Sataprosenttisesti uusiutuvan lentopolttoaineen ja HEFA/Jet A-1 -polttoainesekoitteen päästöjä mittaavat lentotestit jatkuivat tässä kuussa. Samalla maassa tehtiin päästöjä koskevia testejä, joissa mitattiin uusiutuvan lentopolttoaineen hyödyllisiä vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun. Tutkimusryhmä havaitsi, että uusiutuvasta lentopolttoaineesta vapautuu vähemmän hiukkasia kuin perinteisestä kerosiinista kaikissa moottorin toimintaolosuhteissa. Tämä viittaa mahdollisuuteen parantaa ilmanlaatua lentoasemien ympäristössä ja pienentää ilmastovaikutuksia.

Lisäksi uusiutuvalla lentopolttoaineella on matalampi tiheys mutta korkeampi energiapitoisuus yhtä polttoainekilogrammaa kohti verrattuna perinteiseen kerosiiniin. Tämä mahdollistaa joitakin etuja lentokoneen polttoainetehokkuudessa, koska polttoainetta kuluu ja polttoainemassaa tarvitaan vähemmän samojen tehtävien hoitamiseksi. Työryhmä jatkaa tulosten tarkempaa analyysia.

”Uusiutuvaa lentopolttoainetta pidetään laajalti välttämättömänä ratkaisuna ilmailualan ilmastovaikutusten pienentämiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, sanoo Nesteen Renewable Aviation -yksikön Euroopan johtaja Jonathan Wood. ”Tässä hankkeessa selvitetään uusiutuvan lentopolttoaineen mittavia hyötyjä fossiiliseen lentopolttoaineeseen verrattuna. Hankkeen tuottamat tiedot tukevat uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä suuremmilla kuin 50 prosentin pitoisuuksilla sekä selventävät uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisähyötyjä.”

”Moottoreita ja polttoainejärjestelmiä voidaan testata maassa, mutta vain lennoilla todellisissa olosuhteissa voidaan kerätä kaikki päästötiedot, joita tämän ohjelman onnistuminen edellyttää”, sanoo Airbusin New Energy -ohjelman johtaja Steven Le Moing. ”A350-lentokoneella testaamisessa on hyötynä se, että lennon aikana voidaan määrittää moottorin suorat ja epäsuorat päästöt mukaan lukien hiukkaset lentokoneen takaa suurissa lentokorkeuksissa.”

”Tämä tutkimus täydentää kokeita, joita olemme jo tehneet moottoreillamme maassa ja ilmassa”, sanoo Rolls-Roycen siviili-ilmailun tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Simon Burr. ”Emme ole löytäneet mitään teknistä estettä sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytölle moottoreissamme. Jos todella haluamme vähentää pitkän matkan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä, sataprosenttinen uusiutuva lentopolttoaine on ratkaisevan tärkeä tekijä, jonka sertifiointia ja käyttöönottoa tuemme.”

DLR Falcon -seuraajalentokoneessa on useita antureita, jotka mittaavat A350-lentokoneen päästöjä lentokorkeudessa vain 100 metrin etäisyydeltä tieteellistä analyysiä varten.

”Uusiutuvalla lentopolttoaineella on osoitettu olevan huomattavasti pienempi hiilijalanjälki elinkaarensa aikana kuin perinteisellä lentopolttoaineella, ja nyt näemme sen hyödyt myös muiden kuin hiilidioksidivaikutusten vähentämisessä”, sanoo DLR-tutkimuskeskuksen ilmailualan johtoryhmän jäsen Markus Fischer. ”Tämän kaltaiset kokeet lisäävät ymmärrystämme sataprosenttisesta uusiutuvasta lentopolttoaineesta ja sen käytöstä lennoilla. Näemme myönteisiä merkkejä sen mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Odotamme innolla pääsevämme tutkimaan ECLIF3-lentojen toisen sarjan tietoja. Lentoja jatkettiin seurantalennolla Välimeren yläpuolella aiemmin tässä kuussa.”

DLR toteutti vuonna 2015 ECLIF1-ohjelman, jossa tutkittiin vaihtoehtoisia polttoaineita sen Falcon- ja A320 ATRA -tutkimuslentokoneilla. Nämä tutkimukset jatkuivat vuonna 2018 ECLIF2-ohjelmalla. Siinä A320 ATRA -lentokoneessa käytettiin seosta, jossa oli tavallista lentopolttoainetta ja enintään 50 prosenttia HEFA-tekniikalla tuotettua uusiutuvaa polttoainetta. Tutkimus osoitti, että enintään 50 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävillä seoksilla on päästöjä vähentävä vaikutus. Sen tulokset myös tukivat sataprosenttisen uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä koelennoilla ECLIF3-ohjelmassa.

Kuva: DAT

Traficom kilpailutti alkuvuonna 2021 reittilennot Helsingistä viiteen maakuntakeskukseen: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen. Traficom on täydentänyt sopimuksiaan lentoyhtiöiden kanssa, ja maakuntien tuettu lentoliikenne voi jatkua 14.8.2022 asti. Jatkolennot toteutetaan sopimuksissa olevien optioiden avulla. Kajaanin reitillä jatkaa DAT A/S. Reittilentojen lisäksi Traficom hankkii lisälentoja alueiden tärkeimpien tapahtumien ympärille. Tavoitteena on, että tuetun kauden jälkeen lentoliikenne alueille jatkuu markkinaehtoisesti.

Lentovuorot ja aikataulut 1.1.2022–14.8.2022 (aikataulumuutokset mahdollisia):

• Ennallaan säilyy nykyinen myöhäisiltapäivän lentovuoro HEL 16:25–17:50 KAJ, ja takaisin KAJ 18:20–HEL 19.40. Vuoro lennetään maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin, ja se lennetään koko tuetun liikenteen ajan tammikuun alusta 14.8.2022 saakka.
• Tammikuun alusta juhannukseen saakka jää pois yöpyvä arkipäivän lentovuoro torstailta ja perjantailta (HEL 21:00–22:25 KAJ ja aamulla KAJ 5:40–7:00 HEL). Sen sijasta lentää perjantaisin keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja takaisin KAJ 12:50–14:00 HEL. Sama aikataulumuutos on myös elokuun alusta.
• Pääsiäisviikolta 13.4.2022 alkaen juhannukseen saakka reitille tulee kaksi lentovuoroa lisää keskiviikkona ja torstaina. Vuorot lennetään keskipäivän aikataululla HEL 11:00–12:10 KAJ ja 12:50 KAJ–14:00 HEL.
• Kesäkaudella juhannusviikolta elokuun alkuun 6.8.2022 saakka ei ole yöpyvää lentovuoroa, koska työmatkustus vähenee lomakaudella. Vuoden 2021 kesään verrattuna kesän 2022 lentojen määrä kuitenkin kasvaa, kun juhannuksesta elokuun alkuun lentää uusi keskipäivän vuoro HEL 11:00–12:10 KAJ ja KAJ 12:50–14:00 HEL maanantaista lauantaihin. Sen lisäksi myöhäisiltapäivän lentovuoro säilyy ennallaan kaikkina muina päivinä paitsi lauantaina.

Kajaanin reitille tulee myös tapahtumien myötä lisälentoja, eniten Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalia (EYOF) varten maaliskuussa sekä Kainuun Rastiviikon ja Kuhmon Kamarimusiikin tarpeisiin heinäkuussa.

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on tyytyväinen lentojen määrän kasvuun: ”Syksyn aikana Kajaanin lentomatkustajien määrä on kasvanut tasaisesti. Koronatilanteen uusi paheneminen voi vaikuttaa kasvuun hidastavasti tai jopa pysäyttää sen, se on tekijä, jolle emme itse voi mitään. Uskomme, että keväällä lentomatkustus jatkaa kasvuaan, ja loppukevään ja kesän lisävuorot ovat tarpeellista kapasiteetin lisäystä. Traficom ansaitsee jälleen tunnustuksen hyvästä työstä tukiessaan maakuntakenttiä kohti kaupallista lentoliikennettä.”

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen: ”Varmuus lentojen jatkuvuudesta elokuuhun saakka on elintärkeää maakunnan yrityksille. Uudet keskipäivän lentovuorot eivät välttämättä palvele suoraan liike- ja työmatkustusta, mutta matkailulle ne ovat tervetulleita uusia yhteyksiä, samoin vapaa-ajan matkustukselle.”

Kainuun Liikunnan asiantuntija ja EYOF:n pääsihteeri Marita Kaipainen: ”Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalin saamat lisävuorot helpottavat suurten osallistujamäärien liikuttelua. Vilkkaimpina tulo- ja lähtöpäivinä tarvitaan silti myös muita ratkaisuja, koska silloin puhutaan nelinumeroisista matkustajaluvuista. Yhteistyö DAT:n ja Traficomin kanssa on sujunut hyvin ja saimme viestimme lisälentotarpeista mukaan ostoliikenteen hankintaan.”

– Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa

Malmin lentokentän yli 80 vuotta vanhojen niittyjen arvo on kiistämätön. Niittyjen ekosysteemi on poikkeuksellisen runsas. Biologi ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg toteaakin perhostutkimukseensa perustuen Malmin lentokentän niityistä: “En ole missään muualla Suomessa nähnyt niin suuria perhosmääriä”

Toisin kuin Ruotsissa Suomesta puuttuvat laajat alueet, joilla suojellaan niittyluontotyyppejä, jotka ovat kaikkien uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa. Malmin lentokentän uhanalaisia eläinlajeja ovat muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen ja erityisesti suojeltu heinäkurppa sekä kaikki alueella tavattavat lepakkolajit. Ne kaikki ovat alueella laajan niittyluontotyypin myötä. Lakialoite esittää, että Malmin noin 100 hehtaarin niittyalueet liitettäisiin lähimmillään vain 5 km päässä sijaitsevaan Sipoonkorven kansallispuistoon, jolla myös sijaitsee pienempiä niittyalueita.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan lakialoitteeseen ottavat ne kansanedustajat ja puolueet, jotka ovat aiemmin ajaneet Malmin lentokentän ottamista kokonaan rakennuskäyttöön. Tämä tarkoittaisi käytännössä uhanalaisen niittyluontotyypin tuhoamista Malmin lentokentän alueella. Vain vähäisiä osia voitaisiin säästää. Lisäksi rakennustyö uhkaa aiheuttaa käsittämättömät yli 350.000 tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt. Tämä johtuu siitä, että Malmin lentokentän alla olevan Tattarisuon pehmeän savimaaperän rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen suurta ja laajaa betonipaalutusta tai muuta massiivista maa-aineksen stabilointia.

Lakialoitteeseen liittyy myös esitys tukea sähköisen ilmailun kehittymistä Suomessa. Perusajatus on, että sama pienlentokonetoiminta, joka niityt on synnyttänyt ja niitä ylläpitänyt vuosikymmenten ajan, säästää parhaiten ja kustannustehokkaimmin uhanalaiset niittyalueet. Lakialoitteessa esitetään, että siirtymäajan jälkeen Malmin lentokentällä saa operoida vain sähkölentokoneilla tai uusiutuvilla ilmailupolttoaineilla toimivilla lentokoneilla. Hiljaisten sähkölentokoneiden ennakoidaan aloittavat matkustajankuljetusoperaatiot tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä eli alle viiden vuoden sisällä. Aiempaa erittäin paljon hiljaisemmiksi suunnitellut sähköiset lentokoneet voisivat parhaiten hyödyntää lähellä asustuskeskuksia sijaitsevia lentopaikkoja.

Kehittyvissä maissa avustuslentotyötä tekevä MAF Suomi tukee niittyjen suojelua Malmin lentokentällä ja tukee kentän säilyttämistä sähköisille lentokoneille. MAF Suomi on yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa järjestänyt kansainvälisen konferenssin Helsingissä liittyen ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymiseen jo kolmena vuonna peräkkäin. Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on ottanut kantaa 24.3.2021 Malmin lentokentän luontoarvojen suojelemiseksi.

Toivottavasti kansanedustajat ymmärtävät säilyttää Malmin niityt ja pienlentokentän, jotta luonto ja ilmasto voittaisivat myös sähköisen ilmailun kehityksen myötä. Lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on kansanedustaja Eva Biaudet ja, sen on allekirjoittanut yhteensä 56 kansanedustajaa. Lakialoitteen lähetekeskustelu käydään tiistaina 19.10.2021 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa.

Lakialoite eduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_22+2021.aspx

 

Mänttä-Vilppulan ilmailupuistossa pienkoneen voisi parkkeerata oman talon lähistölle. Kuva: Airpark Lakeside Finland

Rahoittajana toimiva Osanna ACI Finland Oy on vetäytynyt Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta Lakeside Airpark Finland -hankkeesta. Osanna ACI Finland oli hankkinut ilmailupuistohankkeelle rahoituksen kansainvälisistä lähteistä.

Rahoittajan edustajana toimiva Francesco Osanna kertoo kaupungin johdolle 22.9. lähettämässään kirjeessä, että syyt projektista luopumiseen johtuivat korona-ajan tuomista haasteista, hallinto-oikeudessa olevien valitusten pitkästä käsittelyajasta ja julkisesta paineesta, joka kohdistui häneen ja projektiin. Osanna myös korostaa, ettei hänen edustamallaan yrityksellä ole mitään vaateita Mänttä-Vilppulan kaupunkia tai sen kehitysyhtiötä Yrke Kiinteistöt Oy:tä kohtaan.

Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo, että Sassi-projekti palaa nyt kaupungin ja kiinteistöyhtiön käsiteltäväksi puhtaalta pöydältä. Aiemmin tehdyt päätökset, joissa Osanna ACI Finlandin rahoitusjärjestely oli mukana, kumoutunevat.  -Olemme tehneet alueen kehittämiseksi paljon töitä ja se työ jatkuu tavalla tai toisella, Huttunen toteaa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki on edistänyt Sassin alueen kehittämistä kaavoituksella ja maahankinnoin. 1990-luvulta alkaen useissa julkisesti rahoitetuissa kehittämishankkeissa on vahvistettu ilmailukeskuksen ja ilmailualan koulutuksen toimintaa. Osanna ACI Finland Oy:n tarjoaman kansainvälisen rahoituksen avulla oli tarkoitus toteuttaa lentopuistosta kansainvälisille yritys- ja yksityisasiakkaille suunnattu matkailun, koulutuksen ja yritystoiminnan kokonaisuus.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeen toteutuksen osaltaan tammikuussa 2020 selvällä enemmistöllä. Hankkeesta jätettiin kolme valitusta hallinto-oikeuteen ja oikeus langetti käsittelyn ajaksi toimenpidekiellon. Osanna ACI Finland Oy:n vetäytymisilmoituksen saavuttua hallinto-oikeuden käsittely oli yhä kesken.

Lahtelainen Jouni Makkonen (50) teki Euroopan ennätyksen 11.6.2021 moottorittomalla varjoliitimellä. Ennätyslento tehtiin Suomessa. Etelä-Euroopassa ja useissa muissa maissa maailmalla olosuhteet tällaisille lennoille ovat huomattavasti Suomea paremmat.

Ennätyslennon pituudeksi tuli 500,86 kilometriä. Nousu tapahtui Lahden Ultra Teamin lentopaikalta Isolähteeltä Lahden itäpuolelta aamupäivällä kello 11.38 ja lento päättyi Pudasjärvelle kello 21.39. Ennätyslennon lentoaika oli 10 tuntia ja 1 minuutti.

Aikaisempi Suomen ennätys on myöskin Jouni Makkosen vuonna 2020 lentämä 384,7 kilometrin lento. Aiempi Euroopan ennätys on vuodelta 2015 ja sillä oli pituutta 429,2 kilometriä.

Nyt tehtyä ennätyslentoa on ihmetelty maailmalla, miten pohjoisessa maassa voi lentää noin pitkiä matkoja.

Ennätyslennon tietoja, kuten reitti ja lennon korkeuskäyrä löytyy tästä linkistä: https://www.xcontest.org/finland/lennot/tiedot:jmakko/11.06.2021/08:38?fbclid=IwAR3-1f9xd8KnbaPgJWRt-mlJ1-ZQo7tLcmrh0YahIa6QxQVxHnfKt1RFl0s#fd=photos

Ennätys on vastaanotettu kansainvälisessä ilmailuliitossa, FAI:ssa (Fédération Aéronautique Internationale):

Pitkien matkojen erikoismies Jouni Makkonen, Ilmailu-lehti 2.10.2020:

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/pitkien-matkojen-erikoismies-jouni-makkonen/

 

Euroopan neuvosto on suosittanut unionin alueelle sijoittuneita lentoyhtiöt välttämään lentämistä Valko-Venäjän ilmatilassa toistaiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on suosittanut suomalaisia lentoyhtiötä toimimaan neuvoston suosituksen mukaisesti.  Suomessa toimivat lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet toimivansa suosituksen mukaisesti.

Dassault Aviation Rafale. Kuva: Rich Cooper

Ranskan Ilma- ja avaruusvoimat (Armée de l’Air et de l’Espace) on ilmoittanut tuovansa Rafale-monitoimihävittäjän Kaivopuiston lentonäytökseen elokuussa. Suomeen saapuu Rafale Solo Demo -tiimi vähintään kahdella koneella.

Rafale Solo Demo Team on Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien yksikkö, joka esiintyy lentonäytöksissä Ilmavoimien lähettiläänä tuoden esille Rafalen suorituskykyä. Esityskoneen lisäksi Suomeen saapuu 1-2 varakonetta.

– Dassault Aviation Rafale on lentänyt Suomessa lentonäytöksessä sooloesityksen vain Kauhavalla 2020, joten Rafalen esiintyminen Kaivarin taivaalla on kiinnostavaa nähtävää yleisölle. Tikkakoskella 2018 ja Turussa 2019 Rafale esiintyi kahden koneen taktisena pariesityksenä, kertoo tapahtuman HX-koordinaattori Antti Jouppi.

Rafale on huippumoderni monitoimihävittäjä, jonka suorituskykyä on kehuttu niin Länsi- kuin Itämediassa. Se on yksi HX-ehdokkaista Suomen ilmavoimien nykyisen Hornetin seuraajaksi. Suomen lisäksi Rafale on ehdokkaana Sveitsin hävittäjäuusinnassa.

Dassault Aviation Rafale on sekä Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien että merivoimien päähävittäjä. Merivoimille kehitetty Rafale M on varustettu tukialustoimintaan ja operoi Ranskan merivoimien Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Ranskan ilmavoimat käyttävät myös konetyypin kaksipaikkaista versiota vaativissa lentotehtävissä, jolloin takaohjaamossa istuva ohjaaja vastaa koneen monipuolisesta sensori- ja asejärjestelmäkokonaisuudesta. Rafalea on myyty Egypiin, Intiaan, Kreikkaan ja Qatariin.

Myös Ranskan ilmavoimien Armée de l’Air et de l’Espacen taitolentoryhmä Patrouille de France on vahvistanut osallistumisensa Kaivopuiston lentonäytökseen 6.8.2021.

Kaivopuiston lentonäytös 2021 eli Kaivari 21 -tapahtuma levittäytyy maalle, merelle ja ilmatilaan, ja se on vuoden 2021 Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös. Tapahtuma on maksuton ja mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa on koko perheelle. Lentonäytös lennetään Helsingin edustalla perjantai-iltana 6. elokuuta. Maanäyttely on avoinna perjantain lisäksi lauantaina 7.elokuuta. Maanäyttelyssä kaikki viisi HX-ehdokasta BAE Systems, Boeing, Dassault Aviation, Lockheed Martin ja Saab esittelevät omia hävittäjäehdokkaitaan omilla osastoillaan.
Yhteyshenkilöt

Markku Kyyrönen, tapahtumajohtaja
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 044 777 0797
s-posti: markku.2021@sinoy.fi

Antti Jouppi, HX-koordinaattori
Suomen Ilmailunäytös Oy
puh. 040 838 52 85

Vaasan yliopiston tuoreessa, FAIR-hankkeen yhteydessä kirjoitetussa raportissa aluetieteen tutkijat Antti Mäenpää, Helka Kalliomäki ja Vili Ampuja kuvaavat sähköistä lentämistä mielenkiintoisena mahdollisuutena Merenkurkun alueella. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan sähköisen lentämisen alueelliset vaikutukset ovat yhtäältä monipuolisia ja samaan aikaan myös haastavia arvioida. Yleisellä tasolla sähköinen lentäminen nähdään kuitenkin uutena ja jännittävänä mahdollisuutena yhteistyön tiivistämiseen Merenkurkun alueella.

– Kysely lähetettiin FAIR-hankkeen verkoston jäsenille, eli tiesimme, että suhtautuminen on pitkälti positiivista, mutta vastaajilla oli nähdäksemme myös realistinen kuva siitä, mikä sähköisten koneiden nykytilanne on ja mitä sähköinen lentäminen voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, Antti Mäenpää kertoo.

Merkittävänä haasteena pidetään sopivaa aikataulua ja ennakkotoimia, sillä vastaajien mukaan alueen tulisi samaan aikaan kiiruhtaa pilottialueeksi, jotta se pääsisi globaalisti merkittäväksi sähköisen ilmailun kohteeksi, mutta myös olla varovainen, sillä pienikin vastoinkäyminen tai virheellinen resurssi voi kostautua ja siirtää koneiden käyttöä vuosilla eteenpäin. Sähköisen lentämisen mahdollinen käynnistäminen Merenkurkussa vaikuttaisi vastaajien mukaan kuitenkin myös positiivisesti nykyisiin alueen verkostoihin ja työskentelymuotoihin.

Muun muassa uusia yhteistyökuvioita voisi syntyä, ja tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia Merenkurkun alueen olemassa oleville toimialoille, kuten energiaklusterin yrityksille. Niiden tuotteista voisi olla hyötyä uudella sähköisen lentämisen alalla. Alue voisi myös hyötyä maineesta, jonka sähköinen lentäminen ja sen pilotointi voi saada aikaan. Näiden lisäksi alueen saavutettavuuden arvioidaan paranevan, kun sähköiset koneet voivat mahdollistaa alueelle uusia lentoreittejä muun muassa pienempien kenttien välille. Sähköisen lentämisen nähdään myös vahvistavan alueella vallitsevaa puhtaaseen luontoon ja kestävään energiaan liittyvää mielikuvaa ja brändiä.

Merenkurkun alueelle uusi kiinnostava EU-status

Merenkurkun alue onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde sen alati tiivistyvän yhteistyön vuoksi. Se on aloittanut vuoden alusta eurooppalaisena alueellisen yhteistyön yhtymänä, eli EAYY:nä. Alue toimii siis itsenäisenä oikeustoimijana ja tämä nähdään uutena mahdollisuutena yhteistyöhön erityisesti EU:n suuntaan.

– Olemme kiinnostuneita tästä EAYY-statuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa alueen yhteistyön kehittymiseen. Sähköinen alueellinen lentäminen on yksi konkreettinen teema, jonka yhteydessä on kiinnostavaa selvittää sitä, mitä kaikkea uusi status mahdollistaa, kuvailee hanketta Vaasan yliopistossa vetävä Helka Kalliomäki.

Matkustajalentoja aikaisintaan vuonna 2025

Koska sitten sähköiset koneet alkavat lennättää matkustajia Merenkurkun yli? Pienempiä koneita toki on jo, mutta varsinaisia matkustajakoneita alueellisia lentoja ajatellen odotetaan aikaisintaan vuonna 2025. Isommat, vetypohjaiset matkustajakoneet ovat tulossa 2030-luvun aikana.

– Lentäminen toimialana on parhaillaan suurten muutosten äärellä, ja FAIR-hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkastella lentämiseen ja ylipäätään kestävään liikkumiseen liittyviä uusia toimintamalleja, toteaa Kalliomäki.

– Hankkeessa pyritäänkin tukemaan juuri sähkölentojen varhaista kaupallistamista laajassa yhteistyörintamassa alueen ja toimialan toimijoiden kesken ponnistaen Merenkurkun alueella jo valmiiksi aktiivisesti toimivasta, rajat ylittävästä yhteistyöstä. Vaikka 2025 voi tuntua kaukaiselta, on se jo yllättävän lähellä, ja siitä syystä on hyvä miettiä eri mahdollisuuksia jo nyt.

• Mäenpää, Antti, Kalliomäki, Helka & Ampuja, Vili (2021) Potential Impacts of Electric Aviation in the Kvarken Region: Stakeholder views in 2020. University of Vaasa reports 22. Vaasan yliopisto/ University of Vaasa.
• Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-947-1

Kuva: DC-yhdistys

Liki 80-vuotias DC-3-lentokone OH-LCH lentää pitkän tauon jälkeen lentoasemayhtiö Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Se on käynyt Helsinki-Vantaalla aina lentoaseman perustamisesta lähtien. 

Entinen Aeron (nyk. Finnair) DC-3-lentokone OH-LCH palaa kesäksi lentämään Helsinki-Vantaan lentoasemalta pitkän tauon jälkeen. Se on tällä hetkellä Suomen vanhin yhä matkustajakäytössä oleva lentokone, jonka omistaa Airveteran Oy ja operoi DC- yhdistys.

─ Haluamme tukea arvokasta ja historiallista toimintaa. Jotta DC-3 voi lentää nykymuotoiselta Helsinki-Vantaalta, olemme tehneet lukuisia erikoisjärjestelyjä varmistaaksemme lennot. Tavallista hiljaisempi korona-aika antaa tähän harvinaisen mahdollisuuden, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotie- ja asematasotoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa.

Lähes 80-vuotias lentokone on ollut Finnairin lisäksi myös Puolustusvoimien käytössä. Ensimmäiset vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuneet lentokoneet Lokki ja Tiira olivat samaa konetyyppiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman avaamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 70 vuotta.

─ Kyseinen DC-3 on osa Suomen ilmailun historiaa ja sillä on museollista arvoa. Näitä ei ole enää monta maailmassa. Tämä kyseinen kone on käynyt täällä Helsinki-Vantaan lentoaseman perustamisesta lähtien, Elasmaa toteaa.

Viimeinen Finnairin reittilento sillä lennettiin vuonna 1967.

Lentokone lensi edellisen kerran Helsinki-Vantaan lentoasemalta säännöllisesti noin 20 vuotta sitten. Yhdistyksen ensimmäinen tämän kesän lento lennetään kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa.

─ On hienoa päästä lentämään jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta, toteaa DC-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Petri Petäys.

Kone siirretään Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevana sunnuntaina 23. toukokuuta Finavian Vaasan lentoaseman lentokonehallista. 19-paikkaisella koneella on tarkoitus lentää 40 jäsenlentoa kesän aikana.

Yhdistys lentää myös hyväntekeväisyyslentoja, kuten ilahduttaa Lastenklinikan pieniä potilaita. Tällä hetkellä ne ovat koronapandemian vuoksi tauolla.

─ Se on valtava elämys pienille potilaille, ja valtava elämys meillekin, jotka pääsemme lennolle lentäjiksi, pursereiksi ja mekaanikoiksi, toteaa DC-yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Ahti Pohjonen.

DC-yhdistys noudattaa lennoillaan EASA:n terveysturvallisuusmääräyksiä. Yhdistyksen kaikki lentäjät ovat ammattiliikennelentäjiä.

─ Meillä on ajatuksena, että kyllä me tällä sata vuotta lennetään. Se on ensimmäinen välitavoite.

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.