Yleiset Uutiset

Lappeenrannan lentokenttää hallinnoivan Saimaan Lentoasema säätiön puolivuotiskatsauksessa ennakoidaan, että säätiön konsernin vuoden 2019 tilinpäätös tulee olemaan 520 000 euroa alijäämäinen. Säätiö odottaa lisäksi vielä tietoa valtiontuen määrästä, joka ratkeaa lähipäivinä ja voi osaltaan heikentää tulosta.

Säätiön toimitusjohtajan, Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankisen mukaan alijäämäinen tilinpäätösennuste johtuu lentoliikenteen operatiivisista syistä sekä oheistuottojen odotettua huonommasta kehityksestä.

– Nykyinen yhden lennon päivätahti ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä lentokentällä olisi kapasiteettia vilkkaampaankin liikenteeseen. Myös oheistuotot, kuten parkkimaksut, myymälä- ja ravintolatuotot sekä kentän markkinointitulot, vaikuttavat taloustilanteeseen, sillä ne eivät ole nousseet odotetulle tasolle.

– Operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lentoliikenteen kasvu on välttämätöntä. Lentokenttämme liikenne onkin hyvässä kasvussa. Koneet on myyty täyteen ja neuvottelemme uusista reiteistä jatkuvasti. Lappeenranta on lentoyhtiöiden näkökulmasta houkutteleva kohde. Uskon, että saamme lisää liikennettä ja sen ansiosta kentän kapasiteettia parempaan käyttöön viimeistään kesäkaudelle 2020.

Taloustilanteen parantamiseksi on jo tehty myös korjausliikkeitä sekä suunnitelmia, joiden avulla tilannetta pyritään parantamaan ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä.

– Olemme reagoineet tilanteeseen organisaatiomuutoksilla. Lentoasemalla on myös käynnistetty kehityshanke, jonka avulla pyrimme kasvattamaan oheistuottojen määrää.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää näkee, että lentoliikenteen kasvun jatkuessa meidän on panostettava myös markkinointiin.

– Matkailutavoitteiden saavuttamiseksi markkinoinnin painopiste tulee siirtää lentoyhtiöistä enemmän matkailumarkkinoinnin suuntaan. Se tarkoittaa esimerkiksi kohdennetumpaa markkinointia kenttämme lentokohteissa asuville ihmisille. Tällä pyritään laajentamaan rahoituspohjaa koko Saimaan alueella.

Varapuheenjohtaja Armas Timonen korostaa, että valtion myöntämät lentopaikka-avustukset ovat tärkeitä Lappeenrannalle.

– Hallitusohjelmassa on onneksi varauduttu kenttätukimahdollisuuksiin jatkossakin. On tärkeää, että saamme valtiolta tukea erityisesti lentokenttätoimintoihin, kuten esimerkiksi lennonjohtoon ja turvatarkastuksiin, jotka ostetaan valtion toimijoilta.

Lentoliikenne ja sen kehittäminen tulevat jatkossakin olemaan Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisia panostuskohteita

– Kenttä on elinkeinopoliittisesti merkittävä voimavara, jolla on tutkitusti positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021, Markus Lankinen taustoittaa viitaten toukokuussa julkaistuun Taloustutkimus Oy:n tekemään tutkimukseen.

Lentoasemalla kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus tiistaina 20.8.

Lappeenrannan lentoasemalla järjestetään tiistaina 20.8. klo 9.30–10.30 kaikille avoin info- ja keskustelutilaisuus. Paikalla ovat säätiön hallituksen edustajat ja johto. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin asukkaat, media kuin muutkin aiheesta kiinnostuneet tahot.

– Haluamme käydä lentoaseman tilannetta läpi avoimesti ja samalla kertoa lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle, kysymyksille ja palautteelle, Saimaan Lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sanoo.

Suomi toteuttaa Turkin kanssa yhdistetyn Open Skies -tarkkailulennon Venäjällä 5.-9. elokuuta 2019. Turkki toimii lennon johtovaltiona.

Yhdistetystä lennosta osapuolten välille tehdään tekninen sopimus, jossa on määritetty osapuolten vastuut, velvoitteet ja kustannusten jakautuminen. Suomen tarkkailuryhmää johtaa majuri Antti-Ville Rusanen Pääesikunnasta.

Open Skies on sopimus, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden tarkkailu- ja kuvauslennot toistensa ilmatilassa ennalta laadittujen lentosuunnitelmien mukaisesti.

Suomi liittyi sopimukseen helmikuussa 2003.

Hannu Nurmiranta tutkii lentoa edeltävässä tarkastuksessa taittuvalapaisen potkurin toimintaa. Pieni sähkömoottori on sijoitettu koneen nokkaan.

Pyhtää-Redstonen lentokentällä päästiin tutustumaan uuteen sähköiseen lentokoneeseen. Täyssähköistä lentokonetta esitteli loviisalainen Hannu Nurmiranta.

Liettuassa valmistetun LAK -purjekoneen nokkaan on kiinnitetty sähkömoottori ja taittuvalapainen potkuri, jonka avulla kone pääsee ilmaan ja voi lentää pelkän sähkön avulla yli 100 kilometrin matkoja. Kun Nurmiranta ottaa avukseen myös aurinkoenergian eli siirtyy purjelentoon, hän on tehnyt koneellaan jopa 700 kilometrin matkoja.

Koneen kahden auton akkua muistuttavan akun kapasiteetti on 4,2 kWh, joka mahdollistaa jopa 2,5 metriä sekunnissa nousunopeuden. Lataaminen onnistuu varaustilasta riippuen parissa tai muutamassa tunnissa.

Pyhtään lentokentälle on syntymässä merkittävä tulevaisuuden ilmailun tutkimus- ja kehityskeskus. Kentällä on jo ollut useita sähköisen ilmaliikenteen testitapahtumia. Esimerkiksi ilmatilan käyttöä tutkiva EU-rahoitteinen U-space -hanke käynnistyi Pyhtäältä kesäkuussa. Elokuun lopulla Redstonessa järjestetään ”Drone Hackaton”, jossa mm. pyritään droneilla mahdollisimman korkealle. Nurmirannan LAK -kone oli ensimmäinen kentällä käynyt miehitetty täyssähkökone.

– Starttaaminen ei paljoa maksa, kun energiaa kuluu vähemmän kuin 1 kWh eli noin 10c arvosta sähköä, kertoo Hannu Nurmiranta lähtiessään taivaalle.

Sähköisen lentoliikenteen kehitys alkaa pienemmistä lentokoneista ja lyhyemmistä matkoista. Seuraavaksi Pyhtäälle odotetaan Sähkölentoyhdistyksen Pipistrel Alpha Electro -koulukonetta. Kaksipaikkaisella koneella voidaan esitellä ja kouluttaa toimintaa sähkön voimin.

– Sähköistymisen myötä lentäminen on tulevaisuudessa kaikkein ekologisin liikennemuoto, kertoo sähkölentoyhdistyksen Janne Vasama.

Nurmirannan kone on näytteillä Kymin lentokentän ilmailupäivänä lauantaina 10.8.

Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja, kenraali David L. Goldfein vieraili Suomessa 14.-15. heinäkuuta. Vierailun isäntänä toimi ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen.

Vierailun yhteydessä Suomen ja Yhdysvaltain ilmavoimien komentajat keskustelivat maiden väliseen puolustusyhteistyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kenraali Goldfeinin delegaation vierailuun kuuluivat käynnit Ilmavoimien esikunnassa, Ilmasotakoulussa ja Karjalan lennostossa.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg tapasi kenraali Goldfeinin Tikkakoskella sunnuntaina 14. heinäkuuta. Vieraat tutustuivat päivän aikana myös Ilmavoimien esikunnan toimintaan sekä ilmavoimien ohjaajien todellista ja virtuaalista ympäristöä yhdistävään Live, Virtual & Constructive (LVC) -koulutukseen.

‒ On kunnia vierailla täällä. Arvostamme Suomea vahvana Yhdysvaltain ja Naton kumppanivaltiona. Odotamme Suomen ilmavoimien kanssa tehtävän yhteistyön jatkuvan sekä korkeatasoisessa harjoitustoiminnassa että koulutuksessa, kenraali Goldfein totesi.

Maanantaina 15. heinäkuuta kenraali Goldfeinin delegaatio ja Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Robert F. Pence vierailivat Rissalassa tutustuen ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjäkalustoon ja Karjalan lennoston toimintaan.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Budapest Aircraft Service (BASe) Ltd:n tarjouksen lentoliikenteen harjoittamisesta Porin ja Helsingin välille. Sopimuskausi alkaa 1.8.2019 ja on julkisen palveluvelvoitteen mukainen.

Lennot alkavat heti 1. elokuuta. Lentoyhteyteen kuuluu kolme lähtöä sekä Porista että Helsingistä joka arkipäivä. Väliä liikennöidään kaksimoottorisella EMBRAER EMB120 Brasilia -lentokoneella, johon mahtuu 30 matkustajaa. Liput tulevat myyntiin ensi viikolla, jolloin asiasta tiedotetaan tarkemmin.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen mukaan muualta saadut kokemukset osoittavat, että BASe on erittäin luotettava lentoyhtiö, jonka aikataulut pitävät, mikä on erittäin tärkeä asia lentomatkustajien kannalta.

– Aikataulu on suunniteltu tukemaan erityisesti elinkeinoelämän matkustamista ja sillä pyritään varmistamaan sekä Eurooppaan että Aasiaan suuntautuvat yhteydet. Tietenkin kaikki lentomatkustajat ovat tervetulleita käyttämään yhteyttä. Myöhäinen iltavuoro takaa sen, että liike- ja muut matkustajat pääsevät yöksi kotiin, Luukkonen jatkaa.

Tehty ratkaisu on pitkäjänteinen, koska julkinen palveluvelvoite myönnetty Porin kaupungille vuoden 2022 loppuun asti.

Porin lentokentän maapalveluista sekä Pori-Helsinki-lentoyhteyden asiakaspalvelusta ja lipunmyynnistä vastaavan Inter Handling Pori Oy:n edustaja Marja Huhtanen on erittäin tyytyväinen päätökseen.

– Meillä on ollut hyvin aikaa valmistautua yhdessä operaattorin kanssa, jotta lentoliikenne voidaan käynnistää aikataulun mukaisesti.

Aikataulu:

Pori-Helsinki 06:00-06:45
Helsinki-Pori 08:15-09:00

Pori-Helsinki 14:00-14:45
Helsinki-Pori 16:35-17:20

Pori-Helsinki 21:15-22:00
Helsinki-Pori 24:00-00:45

Lentokoneen tekniset tiedot

Perustiedot:

• Miehistö: kaksi pilottia ja yksi lentoemäntä/stuertti
• Kapasiteetti: 30 matkustajapaikkaa, wc-tila ja keittiötila
• Pituus 20 m
• Siipiväli 19,78 m
• Korkeus 6,35 m
• Maksimipaino noustessa 11 990 kg
• Voimanlähde: 2x Pratt&Whitney Canada PW118 (1800 shp each)

 Tehokkuus:

–          Maksiminopeus 550 km/h

–          Lentomatka 1750 km (800 km täydellä koneella)

–          Lakikorkeus 8530 m

–          Lähtökiitoon käytettävissä oleva matka: 1420m

Elektroniikka:

–          Collins 5-screen Electronic Flight Instrument System (EFIS)

–          Kaksoisautopilotti

Varsinaissuomalaiset yritykset toivovat Turun ja Helsingin välisiltä lentoyhteyksiltä lisää luotettavuutta ja enemmän vuoroja. Liittymälentojen huonoksi koetut aikataulut ja kokemukset lentojen peruutuksista ajavat yrityksiä tien päälle.

Yli 50 henkeä työllistävät yritykset kertoivat Turun kauppakamarin toteuttamassa kyselyssä lentävänsä Turun ja Helsingin välillä noin kolmisen sataa meno-paluu-liittymälentoa kuukaudessa.

Avoimissa vastauksissa korostuivat selvästi lentoyhteyksien epävarmuus sekä jatkoyhteyksiin huonosti sopivat lentoajat. Nykyisillä lentomäärillä erityisesti Kaukoidän jatkolentoihin sovitetut yhteydet koettiin usein aikataulujen osalta haasteellisiksi. Aikaa lentojen väliin jää usein joko liikaa tai liian vähän. Lentojen välinen odotusaika saattaa venyä kohtuuttoman pitkäksi myös Helsingistä Turkuun päin matkustettaessa, mikä pakottaa monet kulkemaan välin omalla autolla.

Kyselyn vastausten perusteella autolla matkustaminen onkin useimmiten yritysten kannalta käytännöllisin tapa matkustaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Moni vastaaja koki Turku-Helsinki lentoyhteyden hintalaatusuhteen heikoksi.

”Nyttemmin on esiintynyt lentojen korvaamista bussilla, josta aiheutunut yhteyksien menettämisestä johtuneita viivästyksiä ja vakavia ongelmia yrityksen asioiden hoitamisessa. Näin ei kerta kaikkiaan voi toimia”, kommentoi eräs vastaaja.

Myös yritysten usein toivoma Kööpenhaminan yhteys nousi moneen otteeseen esille, vaikka kyselyn aiheena olivat Turun ja Helsingin väliset yhteydet. Koska Turusta ei aina pääse kovin kätevästi haluamalleen jatkolennolle, nähdään Kööpenhamina hyvänä välietappina niin Euroopan sisällä kuin esimerkiksi Yhdysvaltoihinkin matkustettaessa.

“Hyvä saavutettavuus on alueen elinkeinoelämälle elinehto. Turun lentoasemalla on monia vetovoimatekijöitä, kuten hyvä sijainti ja kulkuyhteydet sekä nopeat muodollisuudet. Lentoyhteyksien tarjonnasta ja luotettavuudesta huolehtiminen ovat edellytyksiä sille, että lentoaseman koko potentiaali tulee hyödynnettyä, sanoo Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman.

Tiedot ilmenevät Turun kauppakamarin toteuttamasta yhteyskyselystä, jossa selvitettiin yritysten kokemuksia Turun ja Helsingin välisistä lento-, juna- ja maantieyhteyksistä. Kysely suunnattiin noin 1600:lle varsinaissuomalaisen yrityksen toimitusjohtajalle, ja siihen vastasi yhteensä 185 toimitusjohtajaa. joista yli 50 henkilöä työllistäviä oli 54. Kysely toteutettiin 3.6.–20.6.2019.

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina 9.7. lentokentän ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Lentokenttä, ICAO-koodiltaan EFPR, on osa virallista ilmaliikenneverkostoa ja sille on viime talvena myönnetty Traficomin pitolupa.

Päätös antaa vahvan perustan lentokentän edelleen kehittämiselle. Parhaillaan on menossa kiitotien jatkaminen 1800 metriin. Lentokentälle avataan loppukesästä Ilmatieteen laitoksen sääasema.

Pyhtään kunta julkaisi kesäkuussa havainnekuvat lentokenttäalueen tulevasta yleiskaavasta. Kaava hahmottaa alueella ja sen ympäristöön vahvan teknologiapuiston, työnimellä ”Helsinki-East Aerodrome”. Alueen toimintojen ydin on tulevaisuuden sähköistyvässä ja miehittämättömässä ilmailussa. Dronetoiminta tuo alueelle myös logistiikkapalveluita.

Helsinki-East Aerodromesta tulee Malmin lentokentän hiipuessa etelärannikon ainoa ammatillisen ilmailun käyttöön sopiva tukikohta ja sijoittumispaikka. Kenttä sijaitsee suoraan E18 -moottoritien liittymässä tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut 26.6.2019 täydentävän päätöksen Malmin lentoaseman aiempaan suojelupäätökseen.

Ympäristöministeriö kumosi 5.4.2019 Uudenmaan ELY-keskuksen 7.6.2018 tekemän Malmin lentoasemaa koskevan rakennussuojelupäätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristöministeriön mukaan päätöksestä ei käynyt laissa edellytetyllä tavalla ilmi, miten ELY-keskus on soveltanut rakennusperintölain soveltamisalaa koskevia säännöksiä ja mihin seikkoihin se on ratkaisunsa perustanut.

ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista asemakaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella tavalla.

Asemakaavoituksen avulla on turvattu lentokentän arvokkaat rakennukset sekä lennonjohtotornin, sääaseman ja lennonvalmisteluhuoneen tilojen säilyttäminen nykyisessä asussaan nähtävyyskäytössä.

Alueen terminaalirakennuksen muuttuneiden sisätilojen, ja hangaarin tilojen säilyminen ei ELY-keskuksen päätöksen mukaan muodosta niin tärkeää yleistä etua, että ne tulisi suojella rakennusperintölailla.

Alueelle laadituissa maakunta- ja yleiskaavoissa alue on osoitettu muuhun kuin lentotoimintaan

Valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman rakennetun kulttuuriympäristön arvot on turvattu asemakaavoitusta ohjaavassa lainvoimaisessa Helsingin uudessa yleiskaavassa. Yleiskaavassa on lisäksi sovitettu yhteen eri intressejä ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen kuntaliiton 23.12.2009 laatiman muistion mukaisesti. Muistiossa käsitellään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioimista kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Muistion mukaan niiden oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus sekä sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta.

Vireillä olevat lentokenttää koskevat asemakaavat (Nallenrinteen asemakaavan muutos ja Lentoasemakortteleiden asemakaavan muutos) säilyttävät avoimia näkymiä ja muistumia kiitoteistä. Asemakaavaratkaisut turvaavat tältä osin lentoaseman kulttuuriympäristön valtakunnalliset arvot siten kuin yleiskaavassa määrätään ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät.

Rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista

ELY-keskus katsoo, että valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman kulttuuriympäristön arvot voidaan turvata rakennusperintölain pääsäännön mukaisesti asemakaava-alueella asemakaavoituksen keinoin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Malmin lentoaseman suojelu on mahdollista, riittävää ja tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin.

» Päätös

Uusi järjestelmä tuo toimintavarmuutta, mahdollistaa tiedon laajemman jakelun kaikkien kentän toimijoiden kesken ja täyttää ensi vuoden alusta voimaantulevan EU:n lennonvarmistuspalveluiden asetuksen vaatimukset.

Ilmatieteen laitos on uusinut Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytettävän lentosäähavaintojärjestelmän. Uusi järjestelmä otettiin operatiiviseen käyttöön tiistaina 18.6.2019 aamuyöllä.

”Käytännössä Helsinki-Vantaalle saatiin nykyaikainen ja entistä toimintavarmempi järjestelmä, joka siten osaltaan vaikuttaa lentoaseman entistä sujuvampaan toimintaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen osalta projektipäällikkönä toiminut Joonas Eklund.

Uudistettu järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa myös ketterät ylläpito- ja huoltotoimet, mikä edistää ilmailun turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.

Helsinki-Vantaan lentosäähavaintojärjestelmä päivitettiin osana laajempaa Ilmatieteen laitoksen hanketta, jonka myötä lähes kaikkien Suomen lentoasemien lentosäähavaintojärjestelmät ja havaintolaitteet uusitaan. Uudet järjestelmät vastaavat lentoliikenteen tarpeita ajantasaisesta, luotettavasta ja laadukkaasta säähavaintopalvelusta.

Ilmatieteen laitos päivitti Helsinki-Vantaan lentoasemalla aiemmin käytössä olleen Vaisalan lentosäähavainto-ohjelmiston uuteen versioon (Vaisala AviMet®). Järjestelmän päivitykseen kuuluivat myös lennonjohtajien ja havainnontekijöiden käytössä olevat käyttöliittymät sekä lennonjohdon näyttölaitteet. Päivityksellä pyritään ajanmukaistamaan järjestelmä uusien EU-vaatimusten mukaiseksi pitäen kuitenkin järjestelmän toimintalogiikka nykyisen kaltaisena.

Vaisala AviMet®-lentosääjärjestelmä kerää, käsittelee ja visualisoi meteorologista dataa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ja Maailman ilmatieteen järjestön asettamien standardien mukaisesti. AviMet tuottaa jatkuvasti ajantasaisia raportteja lentokentän sääolosuhteista, mikä auttaa lennonjohtoa, lentäjiä ja muuta lentohenkilökuntaa tekemään tärkeitä päätöksiä.

Käytännön asennustyöt aloitettiin vuonna 2017, ja uusia havaintolaitteita asennettiin operatiivisten laitteiden rinnalle. Järjestelmäpäivitys tehtiin yhteistyössä Vaisalan kanssa, ja käytännön asennuksissa tehtiin tiivistä yhteistyötä ANS Finlandin ja Finavian kanssa. Ilmatieteen laitos ja Vaisala jatkavat yhteistyötä järjestelmän kehittämiseksi myös operatiivisen käyttöönoton jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos tuottaa lentosääpalvelut Suomessa sekä siviili- että sotilasilmailulle.

Ilmatieteen laitos on perustettu 1838, nykyisen nimensä se sai vuonna 1968. Hallinnollisesti Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen.

Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Vaisala tarjoaa asiakkailleen luotettavia mittausratkaisuja ja palveluja paremman päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi yli 80-vuotiseen kokemukseensa perustuen.

Kuva: NATO

Ilmavoimat osallistuu 25.‒27. kesäkuuta Naton jäsen- ja kumppanimaiden Ramstein Alloy 2019-2 -koulutustapahtumaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Ramstein Alloy -koulutustapahtumissa Naton jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja tunnistuslentotoimintaan liittyviä skenaarioita. Harjoiteltaviin skenaarioihin kuuluu esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Suomen ilmavoimien tavoitteena Ramstein Alloy -koulutustapahtumissa on Itämeren alueen ilmavoimien yhteistyön kehittäminen.

Ramstein Alloy 2019-2 -koulutustapahtuman aikana ilmavoimien Hornetit toimivat Rissalasta ja tukeutuvat lentokierrosten välissä Ämarin tukikohtaan Virossa. Päivän päätteeksi Hornetit palaavat takaisin kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Kahden suomalaisen Hornetin lisäksi koulutustapahtumaan osallistuu ilma-aluksia Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian, Saksan, Puolan, Unkarin ja Espanjan ilmavoimista sekä NATO:n ilmavalvonta- ja taistelunjohtokone (AWACS).

Ilmavoimat on osallistunut Ramstein Alloy -koulutustapahtumiin ja niitä edeltäneisiin, vastaavan koulutussisällön Baltic Region Training Event -tapahtumiin vuodesta 2008 alkaen. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2018.