Lentokentät – Kotimaa

Lappeenrannan lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan. Havainnekuva Antrean lentokaluston Nieuport-tyyppisestä lentokoneesta. Kuva Karjalan ilmailumuseo.

Lappeenrannan lentokentällä järjestetään avoimien ovien tapahtuma tiistaina 8. toukokuuta (2018) kentän 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Lappeenrannan kenttä on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva lentokenttä.

Aiemmin Finavialle kuulunut ja vuonna 2016 maakunnalliseen omistukseen siirtynyt lentokenttä on nykyisin Lappeenrannan kaupungin omistama. Kenttää hallinnoi kaupungin perustama Saimaan lentoasema säätiö ja liiketoimintaa hoitaa Lappeenrannan Lentoasema Oy.

Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva lentokenttä on sadan vuoden aikana kehittynyt sotilaskentästä kansainväliseksi matkustajalentokentäksi, josta on tällä hetkellä reittilentoja kahdesti viikossa Milanon Bergamoon ja toukokuusta alkaen viikoittain Ateenaan. Vuosittainen lentomatkustajaennätys on 116 000 vuodelta 2011.

Lentokentän 100-vuotisjuhlapäivä (8.5.2018) aloitetaan Ilmavoimien Hornet-ylilennolla klo 12. Samaan aikaan ylilennon kanssa alkaa seppeleenlaskutilaisuus Lappeenrannan ilmailumuistomerkillä, joka sijaitsee Ratsumestarin kentän kulmauksessa, Puhakankadun ja Kannuskadun risteyksen tuntumassa. Yleisö voi tulla seuraamaan tilaisuutta, jonka aikana muun muassa istutetaan muistopuu.

Lentokentän portit ovat avoinna yleisölle klo 13−18 ja soppatykistä riittää ilmaista keittoa 350 kävijälle. Ohjelmassa on muun muassa Utin jääkärirykmentin laskeutumisnäytös. Tapahtuman aikana ilmailu on esillä monipuolisesti aina laskuvarjohypystä purjelentoon.  Lentoasema, Maasotakoulu ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos esittelevät kalustoaan. Myös Karjalan ilmailumuseo ja Lappeenrannan ilmailuyhdistys ovat mukana järjestämässä ohjelmaa.

Tapahtuman ohjelmanumerot toteutetaan säävarauksella. Ohjelma ja aikataulut tarkentuvat ja julkaistaan lentoaseman verkkosivuilla www.lppairport.fi sekä Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Tavoitteena pysyvä lentoliikenne

Lappeenrannan lentokenttä palvelee kaakkoisen Suomen asukkaita ja yrittäjiä sekä vahvistaa matkailuelinkeinoja. Kenttää käyttävät myös Venäjän lähialueiden asukkaat.  Kansainvälisten reittilentojen ansiosta Lappeenrannan saavutettavuus on oleellisesti parantunut.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan kaupungin tavoitteena on pysyvä lentotoiminta.

− Lentoliikenteemme ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu oleellisesti eteläisen Saimaan matkailuelinkeinojen kehittämiseen. Matkailun lisääntyminen seudullamme vahvistaa muitakin elinkeinojamme ja parantaa työllisyyttä. Alueemme on palveluiltaan monipuolinen sekä geologialtaan ja järviluonnoltaan mielenkiintoinen ja vetovoimainen matkailukohde.  Valmistelemme muun muassa Saimaa Geoparkin perustamista yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa, Jarva kertoo.

Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kannustaa lappeenrantalaisia ja eteläkarjalaisia osallistumaan oman kotikenttänsä 100-vuotisjuhlatapahtumaan, jossa yleisöllä on mahdollisuus tutustua lentoaseman nykyiseen toimintaan sekä lentokentän historiaan.

− Kaikkine vaiheineen Lappeenrannan lentokenttä on ollut oleellinen osa sekä paikallista että koko Suomen historiaa. Uskon, että juhlatapahtuman aikana moni oivaltaa entistä syvemmin kentän merkityksen Kaakkois-Suomelle, Lehti arvioi.

Tasainen alue, jolle lentokenttä on perustettu, valjastettiin jo Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä asevelvollisten harjoittelu- ja leirialueeksi.  Lentokenttä sai alkunsa 10.5.1918, kun Ilmavoimien Antrean lentokalusto siirrettiin Lappeenrantaan.

Toisen maailmansodan aikana Lappeenrannassa toimi sotilaskenttä (1939−1944). Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1951. Kansainvälisiä charter-lentoja Lappeenrannasta on lennetty 1970-luvulta alkaen, ja 2000-luvun alussa Finnair lensi muutaman vuoden ajan Pietarin ja Lappeenrannan väliä. Kenttä kansainvälistyi, kun Air Baltic ja Ryanair avasivat reittejä Eurooppaan vuonna 2009.

Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kenttä on tänä vuonna noussut taas kansainvälisille siiville. Maaliskuussa Ryanair aloitti reittilennot Lappeenrannan ja Milanon Bergamon välillä kaksi kertaa viikossa. Toukokuussa avautuu Ryanairin toinen uusi reitti, joka lennetään Lappeenrannan ja Ateenan välillä viikoittain.

Lisäksi Lappeenrannan lentoasemalta lennetään säännöllisesti Matkavekan ja Apollomatkojen tilauslentoja aurinkoisiin lomakohteisiin. Lentoasema palvelee myös Finnairin koulutuslentoja sekä monenlaisia liikelentoja.

Lappeenrannan Lentoasemaosakeyhtiön toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että Ryanairin lennot ovat täyttyneet erittäin hyvin alusta saakka.

− Neuvottelemme jatkuvasti uusista lentoyhteyksistä sekä Ryanairin että useiden muiden lentoyhtiöiden kanssa.

Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Helsinki-Vantaalla alkaa Finavian jätti-investoinnin seuraava vaihe, kun lentoaseman lähtöselvitys- ja tuloaulat sekä julkisen liikenteen järjestelyt myllerretään uusiksi. Nykyisen terminaalin eteen valmistuu 2020-luvun alussa täysin uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue.

Finavia järjesti terminaali 2:n laajentamiseen tähtäävän suunnittelukilpailun, jonka tulokset julkistettiin 5. kesäkuuta 2017. Kilpailun voittajaksi valittiin suomalaisen Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus City Hall . Työryhmässä olivat mukana myös Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland.

Lentoaseman maamerkiksi nousevat uuden sisäänkäynnin vaikuttava puinen katto ja edusta-alueen avara keskusaukio. Katon yhtenä esikuvana on Tapio Wirkkalan lentokonevanerista tehty Ultima Thule -veistos.

Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Laila Pullisen Aurinko tunturissa -teos on ollut esillä lentoasemalla vuodesta 1969. Pullisen kuparireliefi ilmentää aurinkoa ja Lapin jylhää tunturimaisemaa. Näin voi sanoa myös terminaalin eteen rakennettavasta aaltoilevasta keskusaukiosta.

Kilpailulautakunnan puheenjohtaja ja lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kuvailee voittanutta City Halli a kokonaisuudeksi, jonka arkkitehtuuri on mieleenpainuvaa ja avaraa.

– Helsinki-Vantaa on vuosien saatossa rakentunut pala palalta, ja terminaalin osat edustavat eri vuosikymmenten suunnittelua ja arkkitehtuuria. City Hall kokoaa nämä kaikki näyttäväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sujuvan matkustajapolun terminaalin ovelta lentokoneen istuimelle, sanoo Haapasaari.

Tällainen laajennuksesta tulee – Hulppea lentoasema odottaa Suomeen saapuvia matkustajia

Terminaaliin rakennetaan uudisosa lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten.

Terminaali 2:n nykyiset lähtö- ja tuloaulat muuttuvat täydellisen muodonmuutoksen jälkeen porttialueeksi. Lentoasemalle saadaan näin runsaasti lisää matkustajatilaa ja mahdollisuuksia kehittää palvelutarjontaa entistä monipuolisemmaksi.

– Uudistuva Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa myös Suomeen saapuville matkustajille erinomaisen palvelukokemuksen ja myönteisen ensikosketuksen maastamme, sanoo Haapasaari.

Laajennus rakennetaan nykyisen pysäköintitalo P1/P2:n tilalle. Sen sisäänkäynti täydentyy terminaalin edessä sijaitsevalla aukiolla.

Rakentaminen käynnistyy aikaisintaan kesän 2018 jälkeen.

City Hall -ehdotuksen suunnittelijat ja tavoitteet

Suunnittelukilpailun tavoitteena oli laatia ehdotus paitsi terminaali 2:n laajentamiseksi myös lentoaseman aluesuunnitelmaksi. Näin lentoasema voitaisiin nykyistä paremmin linkittää osaksi eri liikennemuotoja.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt paitsi merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen solmukohta myös Suomen suurimpia bussi- ja junaliikenteen keskittymiä, jonka kautta kuljetaan Venäjälle, Tallinnaan, Baltiaan ja Pohjoismaihin, sanoo Haapasaari.

Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen takana on työryhmä, johon kuuluvat ALA Oy:stä arkkitehdit SAFAJuho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston avustajinaan arkkitehdit SAFA Lotta Kindberg, Pauliina Rossi ja Petri Herrala sekä arkkitehtiopiskelijat David Gallo ja Rachel Murray . Lisäksi mukana olivat HKP:stä arkkitehdit SAFA Pekka Leskelä ja Mikko Suvisto sekä Ramboll Finlandista Jukka Sirén . Konsultteina toimivat Ramboll Finlandista Pekka Kuorikoski, Pekka Ahola, Juha Åberg, Rauno Laatikainenja Juho Suolahti . Visualisoinneista vastasivat VIZarchin Petra Grísová, Vratislav Zíka ja Jakub Frolík .

– Lentoasemat ovat typologisesti harvoja uusia, modernin ajan rakennuksia. Matkustajat virtaavat niiden läpi kontrolloidusti ja toiminta on prosessinomaista, mutta niiden ilme ja tunnelma ovat aina tärkeitä. Lentoasema on seikkailujen lähtöpiste sekä paikka, joka toivottaa tervetulleeksi. City Hall in suunnittelussa kauneutta ja romantiikkaakaan ei ole unohdettu, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Juho Grönholm.

Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa

• Kaikkiaan terminaalia laajennetaan 103 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. 
• Terminaalin koko pinta-ala vuonna 2020 on yli 250 000 neliömetriä. Terminaaliin mahtuisi 10 Eduskuntataloa. 
• Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat nykyisestä kahdeksasta 16:een. 
• Matkatavaran käsittelykapasiteetin nousee 50 prosenttia. 
• Lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä eli asematasoa uudistetaan 330 000 neliömetrin alueelta. Työmaalle mahtuisi 65 jalkapallokenttää. 
• Lentoaseman kokonaispinta-ala on 1 800 hehtaaria. Jos lentoasema sijoitettaisiin Helsingin kantakaupungin päälle, se ulottuisi Kaisaniemestä Katajanokalle ja Töölöön.

Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020.

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Alajärvellä sijaitsevan Menkijärven lentokenttäalueen ja siihen kuuluvat rakennukset Timo Tuokolle.  Kohde myytiin Senaatti-kiinteistöjen toimintatavan mukaisesti julkisella tarjouskilpailulla. Tarjouksia saatiin kaikkiaan 15 kappaletta. Kauppahinta oli 260 000 euroa.  Alajärven kunnalla on etuosto-oikeus kiinteistöön.

Myytävään kokonaisuuteen kuuluu mm. kolme leiriasuntoa, leiriruokala, kolme saunaa ja lennonjohtokeskus sekä kaksi kestopäällysteistä kiitorantaa. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin 71 ha.  Kohde sijaitsee osittain rantavyöhykkeellä.  Kenttä on vuokrattu Menkijärven lentokenttäosuuskunnalle, ja vuokrasopimus siirtyy kaupan mukaan uudelle omistajalle.

Valtiolla ei ollut enää käyttöä lentokentälle, ja kohteen eritysluonteesta ja sijainnista johtuen sen kehittäminen muuhun maankäyttöön ei ole valtion toimenpitein taloudellisesti perusteltua.

(Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt myöntää Mikkelin lentoasemalle valtionavustuksen lentoaseman ei-taloudelliseen toimintaan. Avustuksen määrä on 315 795 euroa. Mikkelin kaupunki haki valtionavustusta keväällä 2016.

Ei-taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tavallisesti kuuluu julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa lennonjohto, poliisi, palontorjunta sekä näiden toiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit.

Avustusta voidaan käyttää vuosina 2016 ja 2017. Ministeriö valvoo määrärahan käyttöä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle miljoonan euron avustuksen. Avustus on myönnetty kuluvalle vuodelle (2016), mutta sitä voidaan käyttää myös kahtena seuraavana vuonna siirtomäärärahan tavoin.

Lappeenrannan Lentoasema Oy saa heti käyttöönsä noin 300 000 euron osuuden avustuksesta. Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Petteri Lehden mukaan tätä osuutta avustuksesta käytetään muun muassa turvatarkastusten, lennonjohdon sekä palo- ja pelastustoiminnan toteuttamiseen.

– Noin 700 000 euron osuus avustuksesta on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakastyöhön. Tämä avustuksen osuus vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän, Lehti kertoo.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen pitää avustusta välttämättömänä lentokenttätoimintojen hyvälle alulle.

– Lappeenrannan lentoasemahanke on uraauurtava ja ennakkoluuloton maakunnallinen hanke. Koska sijainti on erityislaatuinen EU:n ja Venäjän rajalla, kenttä täydentää omalta osaltaan niin Suomen kuin Euroopankin lentokenttäverkostoa. Pitkällä tähtäimellä Lappeenrannan Lentoasema Oy pyrkii liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan, mutta valtion tuki pienelle, yksityiselle kentälle on lentokenttätoimintojen käynnistämisvaiheessa välttämätöntä, Eskelinen arvioi.

Hän on vakuuttunut, että valtion tuki vahvistaa kentän uskottavuutta ja helpottaa neuvotteluja uusien reittien avaamisesta.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Finavia Oyj, Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan liitto ovat päässeet yhteisymmärrykseen ehdoista, joiden mukaan Finavian omistama Lappeenrannan lentoasemakiinteistö sekä lentoaseman liiketoiminta siirtyvät Saimaan Lentoasema säätiölle ja perustettavalle Lappeenrannan Lentoasema Oy –nimiselle yhtiölle.

Alueellistaminen vaatii toteutuakseen vielä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston (7.12.) ja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen (30.11.) sekä Finavian yhtiökokouksen hyväksynnän. Tavoitteena on, että esityksen mukaisesti liiketoiminta luovutetaan uudelle yhtiölle 1.1.2016.

Kiinteistökaupan lisäksi tapahtuvassa liiketoimintakaupassa Lappeenrannan lentoasema Oy:lle siirtyvät Lappeenrannan lentoaseman matkustajapalveluiden järjestäminen, lentoaseman alueen kunnossapito, kaupallinen toiminta ja kehittäminen. Finavia Oyj:n Lappeenrannan lentoaseman luovutettavassa verkostoliiketoiminnassa työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavan yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tällä hetkellä siirtyviä työntekijöitä on 13 henkilöä. Lennonjohtotyö ja lennonjohtajat eivät siirry liiketoimintakaupassa. Lennonvarmistus-palveluita tarjottaisiin lentoasemalla jatkossa kaupallisen palvelusopimuksen pohjalta.

– Lappeenrannan lentoaseman siirtyminen alueen hallintaan antaa erinomaiset mahdollisuudet alueen toimijoille kehittää alueen vetovoimaisuutta, elinkeino-elämää sekä matkailua Lappeenrannassa ja koko Etelä-Karjalan alueella, kertoo Finavia Oyj:n toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää lentokentän merkitystä tärkeänä koko Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimaisuudelle ja saavutettavuudelle. Jarva korostaa, että alueellisessa hallinnassa olevan lentokentän kehittäminen edellyttää nyt maakunnan, Saimaan alueen kaupunkien sekä elinkeinoelämän toimivaa yhteistyötä.

– Omassa hallinnassamme oleva lentokenttä on mahdollisuutemme turvata Lappeenrannan alueen hyvä saavutettavuus. Toimivat ja nopeat kulkuyhteydet vauhdittavat investointeja ja matkailun kehittymistä alueellamme, mikä puolestaan vahvistaa elinkeinoelämää ja lisää työllisyyttä. Kansainvälinen lentoliikenne edistää myös Lappeenrannan kasvukeskusasemaa molemmin puolin rajaa.

Lappeenrannan lentoaseman alueellistamishanke liittyy LVM:n lentoliikennestrategian toimeenpanoon. Strategiassa esitetään, että Finavia ylläpitää lentoasemia verkostoperiaatteen mukaisesti. Lappeenrannan lentoasemalta ei ole ollut liikennettä muille Finavian ylläpitämille lentoasemille.

– Etelä-Karjalassa on vahva oma tahtotila kehittää maakuntaa ja koko Saimaan alueen matkailua. Siksi päätimme ottaa vastuun kentästä omiin käsiimme. Suorista ja edullisista kansainvälisistä lentoyhteyksistä on ollut ja on tuntuva hyöty alueemme asukkaille ja yrityksille. Pietarin läheisyys tuo lisäksi huomattavan ulkomaisen asiakaspotentiaalin, joten uskon, että siirtymäkauden jälkeen saamme jälleen lennot käyntiin, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen .

Hän toivoo, että valtio tukee alkuvaiheessa alueellistamista. Sijaintinsa ansiosta Lappeenrannasta voi tulla onnistunut esimerkki, jota kenties voidaan seurata muillakin maakuntakentillä, mikäli alueet ja kaupungit niin haluavat, uskoo Viialainen.

Kokkola-Pietarsaaren lentoyhteydet Helsinkiin ja Tukholmaan ovat kesän ajan helposti myös vaasalaisten ulottuvilla. Vaasan oma lentoasema on suljettuna 22.6.-26.7.2015 kiitotieremontin vuoksi, mutta lentämään pääsee sujuvasti naapurikentältä.

Siirtyminen Kokkola-Pietarsaareen on helppoa, kun matkustajille on tarjolla Vaasan linja-autoasemalta bussikuljetus Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle. Bussiyhteys palvelee illan Finnairin lentoa Helsinkiin sekä Next Jetin lentoa Tukholman Arlandaan. Bussiaikataulussa on huomioitu lentoyhtiön määrittelemä vähimmäisaika lähtöselvityksen tekemiseen.

Kuljetuksen hinta on 19 euroa ja lipun voi ostaa kuljettajalta. Reitin liikennöinnistä vastaa Tapio Lae Oy. Reittiä liikennöidään Vaasasta Kokkola-Pietarsaareen 22.6.-24.7. välisenä aikana.

Kuljetuksen aikataulu :

klo 17.30 Vaasan linja-autoasema- Kokkola-Pietarsaaren lentoasema

klo n. 20.00-20.30 Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (lähtö koneiden saapumisen jälkeen) – Vaasan linja-autoasema

Finavia Oyj aloittaa maanantaina 8.6. Joensuun lentoaseman uudistustyöt, joilla sujuvoitetaan matkustajien liikkumista ja parannetaan viihtyvyyttä terminaalissa.

Viihtyvyyttä ja yleisilmettä terminaalissa parannetaan sisustusteknisin ratkaisuin ja ravintola-alueelle tuodaan uudet kalusteet ja palveluratkaisut. Sisustusratkaisuihin haetaan seudun hengen mukaisesti metsän läheisyyttä ja tuntumaa.

– Meidän tavoitteenamme on, että matkalle lähteminen ja paluu sujuvat Joensuun lentoasemalta mutkattomasti ja viihtyisästi. Olemme hakeneet sisustusratkaisuihin metsähenkisyyttä, joka jättää rauhoittavan muistijäljen matkustajien mieliin, kertoo Finavia Oyj:n Itä-Suomen aluejohtaja Raija Niskanen .

Lennoilta saapuvien matkustajien toimintoja sujuvoitetaan mm. korvaamalla nykyinen matkatavarahihna matkalaukkukarusellilla ja uudistamalla saniteettitiloja.

Lennoille lähteville matkustajille uudistus tulee näkymään mm. turvatarkastuspisteen ilmeen kohotuksella ja pysäköintialueen uudistamisella.

Uudistushankkeen suunnittelu on aloitettu vuoden alussa ja työt alkavat terminaalissa matkatavarahihnan uudistuksella. Perusparannustöitä tehdään lentoasemalla kesän aikana ja töitä pyritään ajoittamaan niin, että ne häiritsevät lentomatkustajia mahdollisimman vähän.

Sisustuksen suunnittelusta vastaa Archeus Oy, arkkitehti Sanna Pääkkönen. Investoinnin arvo Joensuun lentoasemalla on n. 0,6 milj. euroa.

Finavian investointiohjelma vuonna 2015

Finavialla on käynnissä lentoasemaverkostossaan mittava investointiohjelma vuosille 2013–2015.

Vuonna 2015 verkostolentoasemilla tehdään investointeja noin 25 miljoonalla eurolla ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut, että Suomen lentoasemaverkosto on maailman 5. paras: http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/maailman-talousfoorumin-raportti-suomessa-lentoliikenteen-infrastruktuuri-on-maailman-karkea/

Finavia tukee lentoliikennettä edullisilla lentoasemamaksuilla sekä antamalla alennuksia uusille reiteille :http://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/liikennemaksut/

Malmi on ainoa vapaan aikataulun kansainvälinen lentoasema 150 kilometrin säteellä Helsingistä. Siellä vierailee usein yleistymässä olevia kevyitä liikesuihkukoneita. Kuva: Tuomas Kuosmanen.

Europa Nostra Finland on valinnut Helsinki–Malmin lentoaseman Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Lentoasema lähetetään ehdolle kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta -ohjelmaan. Ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan eurooppalaisen kohteen pelastamiseksi.



“Lentoasema on miljöökokonaisuutena yksi maailman parhaiten säilyneistä sotia edeltävän ajan kansainvälisistä lentoasemista. Se on myös Suomen yleisilmailun keskus ja ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 kilometrin säteellä pääkaupungista. Kulttuurimiljöötä uhkaa Helsingin kaupungin suunnitelma rakentaa sen paikalle 25 000 asukkaan lähiö ensi vuosikymmenellä”, kohdetta ehdottanut Malmin lentoaseman ystävät kertoo.

Europa Nostra Finlandin hallitus toteaa, että Malmin lentoasema on kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen modernistisen arkkitehtuurin kokonaisuus. Kohde on elävää kulttuuriperintöä, kuten esimerkiksi Vanha Rauma, ja se tulee säilyttää lentoasemakäytössä.

Europa Nostra Finland julisti varhemmin keväällä haun Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Hakemuksia saapui kaikkiaan 11.

”Kaikki ehdotukset olivat hyviä ja hyvin perusteltuja etenkin paikallisella ja osa kansainväliselläkin tasolla”, Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen toteaa.

”Päätimme kirjoittaa lausunnon jokaisen kohteen tueksi. Toivomme, että se auttaa asukkaita ja viranomaisia huomaamaan kohteiden arvon ja ryhtymään toimeen niiden tilanteen kohentamiseksi”, Mustonen jatkaa.

Europa Nostra Finland on kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran paikallisyhdistys ja suomalaisten kulttuuriperintöjärjestöjen ääni Euroopassa. Kotiseutuliitto huolehtii yhdistyksen toimistopalveluista.

Europa Nostra on 42 maassa toimiva kansalaisjärjestö, joka tekee läheistä yhteistyötä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa. Järjestö on mm. saanut tehtäväkseen jakaa EU:n vuosittaiset kulttuuriperintöpalkinnot oman palkinto-ohjelmansa yhteydessä.

www.europanostra.fi

www.europanostra.org


Finavia on avannut lentoaseman taidegalleriassa Sibelius 150 -juhlavuoden innoittamana ainutlaatuisen valokuvanäyttelyn, ”Sibelius & kuvia Suomesta”.

Taidelentoasemana tunnettu Helsinki-Vantaa tarjoaa matkustajilleen loistavan mahdollisuuden lentojen lomassa tutustua Aho & Soldanin taidokkaisiin valokuviin. Näyttely esittelee harvinaisia kuvia Sibeliuksesta kotonaan Ainolassa sekä kulttuuri- ja dokumenttielokuvan Jean Sibelius kodissaan.

Lentoasemajohtaja Ville Haapasaari kertoo, että Finaviassa haluttiin huomioida suomalaisen säveltäjämestarin juhlavuosi näyttävästi.

– Helsinki-Vantaa on monille kansainvälisille matkustajille ensimmäinen ja jopa ainoa kosketus maahamme. Lentoasemaa voisi nimittää jopa Suomen käyntikortiksi. Tällaiset näyttelyt ovat hyvä tapa tuoda esille suomalaista kulttuuria ja taidetta kansainväliselle yleisölle, Haapasaari sanoi tänään näyttelyn avajaisissa.

Lentokenttäelämykset ovat myös keino erottautua muista kilpailevista lentoasemista mieleenpainuvalla tavalla. Taidenäyttelyt tarjoavat matkustajille mahdollisuuden rentoutumiseen sekä mielenkiintoista tekemistä lentoa odotellessa.

– Finavia on tehnyt pitkäjänteistä työtä matkustuskokemuksen parantamiseksi. Yksi tavoitteistamme on, että Helsinki-Vantaan matkustajilla olisi mahdollisuus stressittömään matkustukseen vastapainoksi suurten eurooppalaisten kenttien kiireelle ja hälinälle, Haapasaari sanoo.

Ainutlaatuisia valokuvia 1920–1960-lukujen Suomesta ja Helsingistä

Lentoaseman näyttely esittelee kolmen suomalaisen taiteilijan Heikki Ahon , Björn Soldanin sekä Claire Ahontuotannon kirjoa ja heidän merkittävää elämäntyötään.

Sibelius-kuvat ovat osa suurempaa uniikkia näyttelykokonaisuutta, jossa on esillä viisi teemanäyttelyä ja yhteensä 230 valokuvaa.

Aholta ja Soldanilta nähdään Sibelius-näyttelyn lisäksi teemanäyttelyt ”Kaupunkilaiselämää Helsingissä 1930-luvulla” sekä vintage-taidekuvat Centre Pompidoun ”The Light of the North”-kokoelmasta.

Claire Ahon kuvat vievät katsojan vuoden 1968 Helsinkiin sekä ”Studio Works”-teemanäyttelyn muoti-, mainos- ja lehtikuvien kautta nostalgisiin 1950-luvun tunnelmiin.

Ahon ja Soldanin tuotanto on avannut uusia näkökulmia suomalaiseen arkeen, historiaan ja yhteiskunnan teollistumiseen. He ovat osaltaan vaikuttaneet siihen mielikuvaan, joka meillä on modernista Suomesta.

Heikki Ahon tytär Claire Aho aloitti 1940-luvun lopulla dokumenttielokuvien tekijänä. Hän kuvasi esimerkiksi Helsingin 1952 kesäolympialaisia. Claire Aho on myös suomalaisen värivalokuvauksen edelläkävijä.

”Sibelius & kuvia Suomesta” on esillä vuoden 2015 loppuun asti. Näyttelyyn on vapaa pääsy ympäri vuorokauden kaikilla matkustajilla, joiden lento lähtee tai saapuu porttialueen 32–38 kautta.

Kehitysohjelmalla kohti entistä parempaa asiakaskokemusta

Finavian käynnistämä laaja, 900 miljoonan euron kehitysohjelma etenee aikataulussaan. Vuoteen 2020 ulottuvan ohjelman tavoitteena on kiristyvässä lentokenttien välisessä kilpailussa vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa suosittuna vaihtokenttänä.

Lentoaseman valttikortteja ovat loistava maantieteellinen sijainti ja suorin lentoreitti Euroopan ja Aasian välillä.

Noin kolmasosa vaihtomatkustajista valitsee reittinsä pelkästään lentoaseman perusteella. Silloin vaa’assa painavat muun muassa lentokentän palvelut ja matkustuksen sujuvuus. Matkustajakokemuksen kehittäminen on Helsinki-Vantaan kehitysohjelman yksi tärkeimpiä osa-alueita, mihin myös Finavian ArtPort-taidekonseptilla pyritään.

Lisätiedot

Näyttelyesitteen voi ladata Finavian verkkosivuilta osoitteesta:

http://www.finavia.fi/fi/helsinkivantaa/palvelut/ajanviete/taidenayttely-art-gallery/

Aho & Soldanin kotisivut: http://www.ahosoldan.com/

Claire Ahon kotisivut: http://www.claireaho.com/