Lentokentät – Kotimaa

Enontekiön lentoasema alkaa tuottamaan maahuolintapalvelut itse

Enontekiön Lentoasema kehittää liiketoimintaansa ja alkaa tuottamaan maahuolintapalvelut itse (Ground Handling, GH) 18. lokakuuta alkaen. Aikaisemmin palveluita on tuottanut Airpro Oy.

Maahuolintapalveluihin (Ground Handling) kuuluvat mm.

  • Lentokoneiden paikoitus
  • Matkustajien lähtöselvitys
  • Matkatavaroiden käsittely
  • Lentokoneiden jäänpoisto

Kyseessä on iso muutos, jolla tavoitellaan liikevaihdon kasvua ja kannattavuuden parantumista.

Vaasasta Enontekiölle muuttanut Mika Kuusela on aloittanut Enontekiön lentoaseman maahuolinnasta vastaavana Station Managerina.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n remontti valmistuu aikataulussa – Kiitoteiden käyttö palautuu ennalleen

Finavia saa Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n (kiitotie 15/33) remontin päätökseen alkuperäisen aikataulun mukaan, ja lentoasemalla siirrytään kolmen kiitotien käyttöön maanantaina 1. syyskuuta 2025. Kiitotien läheisyydessä tehdään syksyn aikana viimeisteleviä töitä, joilla ei ole vaikutusta matkustamiseen.

”Helsinki-Vantaan kiitoteiden peruskorjaukset ovat osa kriittisen lentoasemainfrastruktuurin elinkaarihallintaa, jolla mahdollistetaan lentoyhtiöille ja kiitoteiden käyttäjille hyvät toimintaedellytykset. Huhti-elokuussa tehdyn remontin myötä kiitotie on hyvässä kunnossa vuosiksi eteenpäin”, Helsinki-Vantaan lentoaseman asemataso- ja kiitotietoiminnasta vastaava johtaja Jani Elasmaa Finaviasta sanoo.

Kiitotien päätyjen peruskorjauksen kokonaisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa, josta vuoden 2025 osuus oli 18,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksessa Finavia korjasi kiitotien eteläpäädyn, rullaustieliittymät sekä uusi kiitotien lähestymislaitteita. Samalla uusittiin lentotoiminnan ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta tärkeä hulevesiverkosto ja alueella oleva sähköinfrastruktuuri. Kiitotie 15/33:n kenttävalojärjestelmä saatiin tämän viimeisen peruskorjausvaiheen myötä modernisoitua koko kiitotien osalta aikaisempaa toimintavarmemmaksi edistäen kokonaisenergiansäästöä.

Projektin aikana hyödynnettiin kierrätysasfalttia, mikä vähensi uusien raaka-aineiden tarvetta ja pienensi tuotantoon ja kuljetukseen liittyviä päästöjä ja kuluja. Projektin aikana alueelta louhittu kiviaines hyödynnettiin kiitotien rakennekerroksissa ja täyttömateriaalina kiitotien päässä oleville alueille. Tämän ansiosta maa-ainesten kuljetustarve oli hankkeen mittakaava huomioon ottaen vähäinen.

Kiitotie 2 otetaan operatiiviseen käyttöön 1.9.2025, jolloin kaikki Helsinki-Vantaan kiitotiet ovat laskeutuvien ja lähtevien koneiden käytössä. Kolmen kiitotien käyttöön palaaminen vaikuttaa myös lentomelun suuntautumiseen, kun osa liikenteestä palaa käyttämään kiitotietä 2 (15) lentoonlähtöihin Tikkurilan ja Pohjois-Helsingin suuntaan. Lisäksi erityisesti yöaikaan kiitotie 2:lle laskeudutaan Nurmijärven suunnasta.

Kiitotie 2:n avaamisen jälkeen kiitotietä ympäröivillä alueilla tehdään muutaman viikon ajan viimeisteleviä töitä, joilla on hetkellisiä vaikutuksia kiitotien käyttöön päiväaikaan, mutta työt eivät vaikuta lentoliikenteen sujuvuuteen.

Kiitoteiden elinkaarihallinta Finavian lentoasemilla

Laadullisesti kiitotien peruskorjausprojektissa yksi kriittisimmistä tekijöistä on rakennusmateriaalien ominaisuuksien suunnittelu ja toteutuksen valvominen, sillä kiitotien päällysrakenne altistuu Suomen olosuhteissa poikkeukselliselle rasitukselle.

Päällysteen on kestettävä kovia pakkasjaksoja ja toistuvaa jäätymistä ja sulamista. Lisäksi päällysteen on kestettävä mekaaninen lumenpoisto sekä talvikunnossapidossa käytettävät jäänestoaineet. Kesäisin päällyste altistuu puolestaan korkeille lämpötiloille. Myös lentokoneiden painon aiheuttama kuormitus asettaa kiitoteille tarkat vaatimukset ja rasituksen.

Pitkäaikaisen kestävyyden varmistamiseksi materiaalit valitaan siten, että parhaiten ne kestävät laajaa lämpötilavaihtelua, kuormitusta ja ympärivuotista kunnossapitoa. Kiitoteiden kuntoa tarkkaillaan ja havainnoidaan jatkuvasti, jotta kiitoteiden käyttö on turvallista. Nämä seikat ovat olennaisia turvallisuuden, kestävyyden ja toimintavarmuuden ylläpitämiseksi yhdessä Euroopan vaativimmista ilmastoista.

ILMAILUFAKTAA:

Kiitotie 2 ja peruskorjaus

Kiitotien päätyjen peruskorjauksen kokonaisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa, josta vuoden 2025 osuus oli 18,5 miljoonaa euroa. Projektiin kuuluva kiitotien pohjoispäädyn peruskorjaus toteutettiin kesällä 2023.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2 eli niin kutsuttu poikittaiskiitotie on 2 900 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Jotta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia voi tehdä tehokkaasti eri suuntiin, kiitotie 2 on rakennettu eri ilmansuuntaan kuin kiitotiet 1 ja 3.

Kiitotie 2:n rakentamista alettiin suunnitella heti 1950-luvulla, kun lentoasema avautui. Tällöin käytössä oli vain yksi kiitotie, eikä vaihtoehtoisen kiitotien käyttäminen vaikeiden tuuliolosuhteiden aikana ollut mahdollista.

Miksi kiitotie 2:sta käytetään myös nimeä 15/33?

Lentoasemien kiitotiet saavat nimensä kompassisuuntien mukaan. Käytäntö on maailmanlaajuinen.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n kompassisuunta on 150 astetta, joten sen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, toinen suunta on 180 astetta suurempi. Näin kiitotien 2:n toiseksi tunnusluvuksi lasketaan 15 + 18 = 33. Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n numerointitunnus on yhdistelmä molemmista luvuista eli 15/33.

Puhekielessä käytetään usein nimitystä ”Kiitotie 2”, joka perustuu Helsinki-Vantaan kiitoteiden valmistumisjärjestyksen. Kiitotie 1 avattiin vuonna 1952, kiitotie 2 vuonna 1956 ja kiitotie 3 vuonna 2002.

Suomen lentokenttien kautta lensi 1,8 miljoonaa matkustajaa heinäkuussa 2025

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä noin 1,8 miljoonaa matkustajaa heinäkuussa 2025. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi prosentin vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna. Kotimaanlentojen matkustajamäärä laski 2 %, kun taas ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi prosentin edellisvuodesta.

Heinäkuussa 90 % lentoliikenteen matkustajista matkusti ulkomaanlennoilla

Heinäkuussa 2025 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta lensi noin 1,6 miljoonaa ja muiden kotimaan lentoasemien kautta yhteensä noin 150 000 matkustajaa. Vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna matkustajamäärät olivat Helsinki-Vantaalla prosentin suuremmat ja muilla kotimaan lentoasemilla 4 % pienemmät.

Lentoliikenteen matkustajista 90 % matkusti ulkomaanlennoilla ja 10 % kotimaanlennoilla heinäkuussa 2025. Ulkomaanlentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 94 % ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna 39 %. Kaikista matkustajista 98 % matkusti reittilennoilla.

Heinäkuussa 2025 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 15 545 tonnia. Rahdista 98 % kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 100 % kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 6 888 tonnia (44 %) oli saapuneita ja 8 657 tonnia (56 %) lähteneitä.

Vuoden 2025 tammi-heinäkuun aikana Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 11,7 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 5 % enemmän kuin vuonna 2024 samalla ajanjaksolla. Vuoden 2025 alusta rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 104 264 tonnia, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuoden 2024 tammi-heinäkuun aikana.

Lappiin talveksi ennätysmäärä uusia lentoyhteyksiä

Finavian lentoasemilta on talvikaudella yhteys suorilla reittilennoilla 130 kohteeseen. Erityisen vilkasta liikenne on Finavian matkailuvetoisilla Lapin lentoasemilla, joille on saatu neuvoteltua yhteensä ennätykselliset 24 uutta lentoyhteyttä. Maailmanlaajuinen lentoliikenteen talvikausi alkoi 27. lokakuuta 2024 ja päättyy 29. maaliskuuta 2025.

”Vapaa-ajanmatkustamisen kasvu ja vastaavasti liikematkustamisen väheneminen ovat kansainvälinen trendi, joka näkyy myös Finavian lentoasemilla. Erityisesti vapaa-ajanmatkustus Suomeen kasvaa, ja odotettavissa onkin todella vilkas talvikausi. Tänä talvena Lapin lentoasemille lennetään ennätyksellinen määrä suoria kansainvälisiä lentoja, ja myös Helsinki-Vantaalla matkustajapaikkoja lisätään useilla jo olemassa olevilla lentoyhteyksillä”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Lapin lentoasemille Rovaniemelle, Ivaloon, Kittilään ja Kuusamoon avautuu talvikaudella yhteensä 24 uutta lentoyhteyttä. Reittilentojen lisäksi talvikaudella lennetään paljon kansainvälisiä tilauslentoja.

“Suomen matkailualan yhteisenä tavoitteena on kehittää Lapin matkailua myös suositun talvisesongin ulkopuolella. Lapin ympärivuotisen saavutettavuuden mahdollistavat säännölliset reittilentoyhteydet, joista neuvottelemme lentoyhtiöiden ja kumppaneidemme kanssa”, Vuori sanoo.

Lapin lentoasemilta alkaa kolme kansainvälistä reittiä, jotka jatkuvat talvikauden jälkeen ympärivuotisina. Lentoyhtiö Ryanair aloittaa reittilennot Milanosta Rovaniemelle ja Lufthansa-konserniin kuuluvat Discover Airlines ja Edelweiss Air Kittilän lentoasemalle: Discover Frankfurtista ja Edelweiss Zürichistä.

Uusien lentoreittien lisäksi ennätystalvi näkyy Lapin lentoasemilla myös lentoreittikohtaisten matkustajapaikkojen lisäyksinä. Koko Lapin matkustajamäärien odotetaan kasvavan noin 10 % edellisvuodesta.

Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Muotiyhtiö Lindex avaa myymälän Helsinki-Vantaan lentoasemalle 22.2.2024. Uusi myymälä sijaitsee kaikille avoimessa tuloaulassa ja valikoima koostuu Lindexin naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Lentoasemamyymälän avulla Lindex pystyy tavoittamaan laajasti kansainvälisiä matkustajia ja sen myötä edistämään Lindexin tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.

“On upeaa saada Lindex-myymälä lentomatkustajien ulottuville. Tämä on hieno mahdollisuus tavoittaa uusia kansainvälisiä asiakkaita ja tutustuttaa heidät laadukkaaseen valikoimaamme. Uskomme myös Lindexin kanta-asiakkaiden ilahtuvan saadessaan suosikkituotteitaan helposti mukaan matkalle”, sanoo Kirsi Rauhala, Lindexin Suomen, Baltian ja Keski-Euroopan maajohtaja.

Lentoasemalle avattava Lindex on uudenlainen konseptimyymälä, jonka valikoima koostuu yksinomaan naisten alusvaatteista, sukkatuotteista ja asusteista. Sisustukseltaan myymälä on raikkaan skandinaavinen ja moderni.

”Kehitämme jatkuvasti Helsinki-Vantaan tarjontaa seuraamalla matkustajien toiveita ja trendejä, ja Lindex on hieno lisäys kattavaan myymälätarjontaamme. Uskomme, että uusi myymälä palvelee sekä lentoaseman matkustajia että lähialueen asukkaita erinomaisesti”, sanoo Helsinki-Vantaan kaupallisen liiketoiminnan johtaja Nora Immonen Finaviasta.

Lindex-myymälä avataan Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloaulaan torstaina 22. helmikuuta 2024 klo. 10.00.

Selvitys tarkastelee vaihtoehtoja lentoasematoiminnan järjestämiselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 13.2.2024 selvityksen lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen toteuttivat Sitowise Oy ja Kiila Consulting Oy.

Selvitys tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen tueksi. Selvityksessä esitellään useiden eurooppalaisten maiden vaihtoehtoja ja keskitytään Ruotsin, Norjan, Puolan ja Kreikan mallien arvioimiseen.

Selvityksessä ei esitetä etenemissuosituksia.

Tarkastelussa neljä vaihtoehtoa

Selvityksen mukaan Euroopan maissa on tunnistettu kolme tahoa, jotka pääasiassa omistavat ja operoivat lentoasemia yhdessä tai erikseen: valtio, aluehallinnot ja yksityiset tahot.

Tällä hetkellä Suomessa valtionyhtiö Finavia operoi verkostoa, johon kuuluu 20 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme kunnallista sekä yksi kunnallisen ja yksityisen yhdessä omistama lentoasema.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten Suomen lentoasematoiminta voitaisi järjestää neljän eri mallin mukaisesti.

Selvityksissä lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja on arvioitu Liikenne 12 -suunnitelman arviointikehikon mukaisesti. Arviointikehikon osa-alueet ovat saavutettavuus ja palvelutaso, taloudellisuus, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä liikennejärjestelmän turvallisuus.

Selvityksen perusteella yksikään tarkasteltu malli ei ole sellaisenaan muita parempi vaihtoehto. Selvityksen mukaan ei voida kuitenkaan päätellä, että nykymallin jatkaminen olisi tarkasteltuja malleja selkeästi parempi.

Ruotsin malli

Ruotsin mallissa Finavian verkostoon jäisivät vain keskeisimmät lentoasemat ja osa lentoasemista kunnallistettaisiin. Ruotsissa kunnallisille lentoasemille määritellyt valtiontuet kattavat 50–75 prosenttia lentoasemien operatiivisesta alijäämästä.

Selvityksen mukaan malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Norjan malli

Norjan mallissa valtionverkostoyhtiö Finavian erityistehtävää muutettaisiin voittoa tavoittelemattomaksi ja strategiaa laajennettaisiin vahvistamaan kansainvälisen liikenteen kehittämistä erityisesti kakkos- ja kolmoskaupunkien, kuten Tampere-Pirkkalan, Turun ja Oulun, lentoasemilta. Kaikki siviili-ilmailun lentoasemat voisivat kuulua Finavian verkostoon.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä kunnille ja aluetaloudelle, mutta heikennyksiä valtion talouteen.

Puolan malli

Puolan mallissa Helsinki-Vantaan lentoasema jäisi Finavian omistukseen. Muut lentoasemat yhtiöitettäisiin ja Finavia tulisi niille osaomistajaksi. Muut omistajat olisivat pääasiassa kuntia.

Finavian omistusosuus määräytyisi suhteessa lentoasemien matkustajamäärään, jolloin alijäämäisten lentoasemien kustannukset jäisivät merkittävissä määrin kuntien katettavaksi.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä Finavialle ja valtiolle, mutta heikennyksiä kunnille ja aluetalouteen.

Kreikan malli

Kreikan mallissa sekä Helsinki-Vantaalle että valitulle joukolle verkoston lentoasemia kilpailutettaisiin pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityiset operaattorit, jotka maksaisivat käyttökorvausta valtiolle.

Finavian rooli muuttuisi merkittävästi. Jäljelle jäävällä verkostolla sen toiminnasta ei olisi mahdollista saada ylijäämäistä ja yhtiö tarvitsisi valtion tukea.

Malli toisi taloudellisia hyötyjä valtiolle ja aluetalouteen, mutta heikennyksiä Finavialle.

Selvitys tuottaa tietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen

Selvitys tuottaa taustatietoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Lentoliikennestrategia tehdään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa päivittämällä lentoliikennettä koskevia osioita. Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö käynnistyi syksyllä 2023. Selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisessä.

JHL:n ulosmarssi keskeyttää Helsinki-Vantaan turvatarkastukset torstaina 5. lokakuuta, mielenilmaus kestää puoli tuntia

Kuva: Finavia

Ammattiliitto JHL vastustaa ulosmarssilla työelämän kohtuutonta kurjistamista, joka iskee vääjäämättä myös turvallisuusalaan. Mielenilmaukset jatkuvat lähiviikkoina, jos hallitus ei muuta leikkauslinjaansa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää torstaina 5. lokakuuta ulosmarssin, joka keskeyttää turvatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 13.30–14.00. Ulosmarssi on poliittinen mielenilmaus eikä sitä kohdenneta työnantajaan tai voimassa olevaan työehtosopimukseen.

– Orpon hallitus aikoo kurittaa työntekijöitä muun muassa helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Emme hyväksy työntekijöiden jatkuvaa kyykyttämistä. Hallitus on kuuro työntekijöiden vaatimuksille, joten meidän on pakko ottaa käyttöön astetta kovemmat toimet, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

JHL on valmis neuvottelemaan avoimesti työelämän uudistuksista. Hallitus yrittää kuitenkin ajaa muutokset läpi yksipuolisella sanelulla, eikä työelämän asiantuntijoita ole kuunneltu. Siksi ammattiliittojen on pakko toimia, Niemi-Laine korostaa.

– Valitettavasti joudumme laajentamaan toimia, kun aitoja neuvotteluja ei ole tarjolla.

Hallituksen kurjistukset osuvat väistämättä myös turvallisuusalaan. Ammattiliitto JHL puolustaa kaikkien jäsentensä työehtoja ja vastustaa hallituksen puuhaamia heikennyksiä johdonmukaisesti.

Työehtojen näivettämisen lisäksi hallitus haluaa murskata Suomen työmarkkinat mallilla, jossa mikään ala ei jatkossa saisi suurempia palkankorotuksia kuin vientiteollisuus.

– Hallitus aikoo betonoida Suomeen järjestelmän, jossa esimerkiksi päiväkotien lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja vanhuspalveluiden ammattilaiset eivät ikinä nouse palkkakuopasta. Tämä on epäreilua ja järjenvastaista. Esimerkiksi sote-ala kärsii huutavasta työvoimapulasta. Mistä hallitus aikoo löytää töihin tekijöitä, jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, Niemi-Laine sivaltaa.

Ammattiliitto JHL aloitti poliittisten mielenilmausten sarjan syyskuun viimeisellä viikolla. Toimenpiteet jatkuvat lähiviikkoina, ellei hallitus muuta päätöntä leikkauspolitiikkaansa. JHL:n järjestämät tilaisuudet ovat poliittisia mielenilmauksia, joihin osallistuminen on täysin laillista. Jos ammattiliitto ilmoittaa työtaistelusta tai ulosmarssista, siihen osallistuvat ne jäsenet, joiden työtä ilmoitus koskee.

 

70 % lentoliikenteen polttoaineista EU:n kentillä oltava kestävästi tuotettuja vuonna 2050 – Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Keskiviikkona mepit hyväksyivät uuden lain, jolla lisätään vedyn, biopolttoaineiden ja muiden kestävien polttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

Tänään hyväksytty laki (”ReFuelEU Aviation”) kuuluu EU:n Fit for 55 -ilmastopakettiin, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjen tasoa vähintään 55 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030 ja varmistaa ilmastoneutraalius vuonna 2050. Päästövähennyksiä lentoliikenteessä saadaan mm. lisäämällä kestävien polttoaineiden käyttöä.

Mepit varmistivat kunnianhimoisen aikataulun lentopetrolin koostumussäännöille. Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista on oltava kestävästi tuotettuja, esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä tai biojätteestä valmistettuja, polttoaineita. Tämä osuus nousee asteittain joka viides vuosi: 6 % vuonna 2030, 20 % vuonna 2035, 34 % vuonna 2040, 42 % vuonna 2045 ja 70 % vuonna 2050. Lisäksi polttoaineseoksessa on oltava tietty osuus synteettisiä polttoaineita: aluksi 1,2 % vuonna 2030, mikä nousee asteittain 35 prosenttiin vuonna 2050.

Uusien sääntöjen mukaan kestävät lentopolttoaineet voivat tarkoittaa synteettisiä polttoaineita sekä tiettyjä biopolttoaineita, jotka on valmistettu maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteistä tai eläinrasvoista. Lisäksi myös jätekaasusta tai jätemuovista valmistetut polttoaineet luetaan kestäviksi.

Mepit varmistivat, että kestäviksi ei lasketa ravinto- tai rehuviljelykasveista valmistettuja polttoaineita tai palmuöljystä tai soijasta valmistettuja polttoaineita. Koska uusiutuva vety saattaa tulevaisuudessa auttaa vähentämään lentoliikenteen päästöjä, maininta sen käytöstä lisättiin tekstiin.

Edistääkseen hiilestä irtautumista ilmailualalla ja lisätäkseen avoimuutta mepit varmistivat, että vuonna 2025 otetaan käyttöön EU:n merkintä lentojen ympäristöystävällisyyden tasosta, joka osoittaa mm. lennon odotetun hiilijalanjäljen matkustajaa kohti. Merkinnän avulla kuluttajat voivat verrata eri lentovaihtojen ympäristöystävällisyyttä samalla reitillä.

Esittelijä José Ramón Bauzá Díaz (Renew, Espanja) sanoi: ”Tämä on merkittävä askel kohti lentoliikenteen vähähiilistymistä. Seuraavaksi EU-maiden tulee ottaa uudet säännöt käyttöön ja tukea teollisuutta, jotta kestävien polttoaineiden käyttöönotto onnistuu kustannustehokkaasti kaikkialla Euroopassa, ja EU pääsee tavoitteisiinsa. Nyt meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Uskon, että laki kestävistä polttoaineista on mahdollisuus EU:lle päästä johtoasemaan näiden polttoaineiden valmistuksessa ja käytössä.”

Uusi laki hyväksyttiin äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää. Kun myös neuvosto on virallisesti hyväksynyt sen, säännöt astuvat voimaan 1.1.2024 (tietyt kohdat 1.1.2025).

Neste on tyytyväinen EU:n uusiutuvaa energiaa ja lentoliikenteen tavoitteita koskeviin säädöksiin

Euroopan parlamentti on tänään keskiviikkona 13. syyskuuta hyväksynyt EU:n ReFuel Aviation -asetusehdotuksen jatkona eilen hyväksyttyyn uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin (EU RED III).

Neste kannattaa näiden kahden EU:n ilmasto- ja energialainsäädännön asetuksen myötä asetettuja aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Uudet säädökset astuvat voimaan lähiviikkoina. EU RED III -direktiivi sisällytetään lainsäädäntöön EU:n jäsenvaltioissa myöhemmin, kun taas ReFuel Aviation -asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.

“Uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen johtavana toimittajana Neste kannattaa erityisesti liikennesektorille asetettuja tavoitteita ja uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden merkityksen tunnustamista liikenteen päästöjen vähentämisen keskeisenä keinona”, sanoo Minna Aila, Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Sen lisäksi että uudet säädökset edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista, luovat ne myös varmuutta kysyntään, jota tarvitaan investointien houkuttelemiseksi uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Lisäksi on tärkeää, etteivät ne sisällä merkittäviä muutoksia biopolttoaineiden valmistukseen hyväksyttyjen raaka-aineiden osalta.

“Uusiutuvan energian kysynnän odotetaan yhä kasvavan pyrkiessämme kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Johdonmukaisella lainsäädännöllä voimme paremmin vastata tähän kysyntään. Lainsäädännön ennustettavuus tarjoaa mahdollisuuden myös investointeihin uusiutuvien tuotteiden tuotannon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä läpi arvoketjun. Lisäksi se edistää alan tutkimuksen ja kehityksen jatkumista”, Aila jatkaa.

Ensimmäinen suora lento Frankfurtista Savonlinnaan laskeutui tänään

Ensimmäiset charter-lennolla tulevat matkustajat Frankfurtista saapuivat tänään Savonlinnaan. Savonlinnan kaupunki teki yhteistyösopimuksen charter-lennoista eurooppalaisen matkanjärjestäjän Zonista GmbH ja Business Finlandin kanssa maaliskuussa. Yhteensä lentoja saapuu elo- ja syyskuun aikana neljä.

Frankfurt – Savonlinna -lennot lennetään Lufthansa (Eurowings Discover) -lentoyhtiön Airbus A320/200 lentokoneella.

Savonlinnan kaupunki on tehnyt yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailumarkkinoinnissa Keski-Eurooppaan vuodesta 2015 lukien. Kansainvälisten matkailijoiden määrä oli vahvassa kasvussa ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ennen pandemiaa yli 30 000 yöpymisvuorokautta tuli saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux maista. Venäläisiä matkailijoita kävi vuosittain noin 100 000. Yhteistyö Zonista GmbH kanssa avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiseen Saimaan alueella.

– Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista. Suorat charter-lennot Keski-Euroopasta Savonlinnaan on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytyksiä matkailun ympärivuotistamiselle, matkailun monipuolisemmalle kansainvälistymiselle sekä myös uusien investointien käynnistymiselle. Tilauslennoilla tulevat asiakkaat tarvitsevat enemmän palveluita ja tämä lisää mahdollisuuksia myös uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin. Zonista GmbH yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa. Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

 

Viiden maakuntakentän lentoja joudutaan vähentämään polttoaineiden hinnan nousun vuoksi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin maakuntakentille hankkiman lentoliikenteen palvelutasoa joudutaan supistamaan kesän aikana merkittävästi. Syynä on polttoaineiden hinnan nousu. Lentoja harvennetaan Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välillä sekä kolmioreittinä Helsingin, Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä.

Palvelutasoa joudutaan laskemaan yhteysväleillä vajaat 20 % kesän aikana. Nyt käynnissä on viidelle maakuntakentälle valtion tukemana hankitun lentoliikenteen niin sanottu optiokausi, johon eduskunta on myöntänyt rahoitusta 13,8 miljoona euroa.

“On valitettavaa, että lentoja joudutaan perumaan, mutta polttoaineen hinnan nousu on ollut niin merkittävää, että kyseisten lentoyhteyksien ostamiseen varatut määrärahat eivät muutoin riittäisi”, toteaa johtaja Pipsa Eklund.

Supistukset pyritään tekemään niin, että niiden vaikutukset matkustajille olisivat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jo varattu lento joudutaan perumaan, lentoyhtiö tiedottaa siitä matkustajia.

Tällä hetkellä käynnissä oleva lentoliikenne viiden maakuntalentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille päättyy valtion hankkimana viimeistään 14.8.2022. Traficom avaa pian tarjouskilpailun uuden reittilentoliikenteen hankkimiseksi kyseisille kentille ajalle 31.10.2022–30.7.2023.