FinnHEMS Oy

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli kaikkien aikojen kiireisin juhannus. Ne hälytettiin tehtävälle yhteensä 199 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdassa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterit saivat enemmän hälytyksiä juhannuksena kuin kertaakaan aiemmin FinnHEMSin historiassa. Edellinen ennätyslukema on vuodelta 2012, jolloin hälytyksiä oli 196.

Koko maassa juhannuksen kiireisin päivä oli lauantai, jolloin FinnHEMS hälytettiin 86 kertaa.

Kuudesta tukikohdasta vilkkain oli Kuopio, missä lääkärihelikopteri hälytettiin viikonlopun aikana tehtävälle kaikkiaan 52 kertaa. Se on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Turussa (37 hälytystä) sekä Vantaalla ja Tampereella (molemmissa 36 hälytystä). Vantaalla kasvua viime vuodesta oli 44 prosenttia ja Turussa 37 prosenttia.

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia. Juhannuksena oli seitsemän vesipelastustehtävää ja neljä synnytystä.

Uusi hätäkeskusjärjestelmä selittää hälytysmäärän kasvua

FinnHEMSin tutkimusjohtajan Ilkka Virkkusen mukaan hälytysmäärän kasvuun mitä todennäköisimmin vaikuttaa uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica.

– Erican myötä FinnHEMSin hälytysmäärä on noussut noin 1,3-kertaiseksi, mutta samalla kohdattujen potilaiden määrä on – vielä tuntemattomasta syystä – vähentynyt yli 10 prosenttia. Asiaa tutkitaan parhaillaan, Virkkunen sanoo.

Uusi järjestelmä perustuu riskianalyysityökaluun, joka käyttöönottovaiheessa on aiheuttanut ongelmia. Hätäkeskuslaitos parantelee järjestelmää yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta havaitut ongelmat saadaan korjattua.

Juhannuksen (21.–23.6.2019) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 36 hälytystä
FH20 Turku: 37 hälytystä
FH30 Tampere: 36 hälytystä
FH50 Oulu: 21hälytystä
FH51 Rovaniemi: 17 hälytystä
FH60 Kuopio: 52 hälytystä

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa vastuu ensihoidon helikopteritoiminnasta siirtyy Pirkanmaan maakunnalle. Ennen maakuntauudistusta ensihoidon helikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n osakekannan enemmistö siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirille.

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ovat osaltaan linjanneet, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuudeksi muodostuu 60 prosenttia ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistusosuudeksi yhteensä 40 prosenttia. Näin yhtiöstä tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina, että sairaanhoitopiiri ostaa FinnHEMS Oy:n osakkeita merkintähinnalla nykyisiltä omistajilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan siirtoa Pirkanmaalle puoltavat muun muassa se, että Pirkanmaan alueella toimii merkittävä turvallisuus- ja ilmailualan keskittymä ja yliopiston turvallisuusklusteri.

Ilmailupalvelun hallinnointi ja lentotoiminta sekä sitä tukeva ambulanssitoiminta rahoitetaan valtion

talousarviosta. Ensihoidon ilmailutoiminnan kustannukset ovat kokonaisuutena vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Se jakautuu lentotoiminnan kustannuksiin ja ensihoitopalvelun kustannuksiin. Lentotoiminnan kustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 23,5 miljoonaa euroa.

Varsinaisesta ensihoitopalvelusta (lääkäri, ensihoitaja ja tarvittavat varusteet) ja sen rahoituksesta ovat vastanneet yhtiön nykyisinä omistajina toimivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Lääketieteellisen osuuden kustannus on ollut vuosittain keskimäärin hieman yli miljoona euroa sairaanhoitopiiriä kohden, eli yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa vuosittain.

Omistusjärjestelyllä turvataan kahden uuden tukikohdan perustaminen sekä suunnitteilla olleet uudistukset Pirkkalassa ja Oulussa.

Lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin tukikohdan rakentaminen Kuopion Kelloniemessä alkaa heinäkuun alussa. Uusi tukikohta korvaa Rissalassa sijaitsevan väliaikaisen, vuokralla olevan parakkitukikohdan. Työt alkavat perustuksien ja pohjaviemärien rakentamisella. Uuden tukikohdan on määrä valmistua kesällä 2019.

Kelloniemeen rakennettavan kaksikerroksisen tukikohtarakennuksen pinta-ala on 925 neliömetriä. Kopteri- ja autohallin lisäksi rakennukseen tulee muun muassa toimistotiloja, luokkahuone, lääkevarasto sekä henkilöstölle tarkoitettuja tiloja.

Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii kuopiolainen Rakennusliike Kuoma Oy.

Rakennustyöt aloitetaan heinäkuun alussa maatöillä, perustuksien valamisella ja pohjaviemärin rakentamisella. Ensimmäinen työvaihe kestää noin puolitoista kuukautta, minkä jälkeen vuorossa on ala- ja yläpohjien ja ulkoseinien rakentaminen. Talotekniikkaa päästään suunnitelmien mukaan rakentamaan vuodenvaihteessa.

Valmistuessaan Kelloniemen tukikohta tuo säästöjä noin 150 000 euroa vuodessa.

– Suurimmat säästöt syntyvät halli- ja parakkivuokrien sekä Finavian veloittamien laskeutumismaksujen pois jäämisestä. Myös se tuo runsaasti säästöjä, että nykyinen polttoöljyllä lämpiävä, lämpöeristämätön halli korvataan uudella lämpöeristetyllä hallilla, johon tulee maalämpö, kertoo FinnHEMSin kiinteistöpäällikkö Kimmo Pendolin.

Pressuhallista kiinteään rakennukseen

FinnHEMS on toiminut Rissalan parakeissa vuodesta 2014 alkaen. Uudet, kiinteät tilat nopeuttavat hälytysajoneuvojen ja helikoptereiden liikkeelle lähtöä sekä tarjoavat miehistölle asianmukaiset lepotilat.

– Nykyisen pressuhallin korvautuessa kiinteällä rakennuksella autot ja kopterit saadaan omiin halleihinsa ja rakennuksen paloturvallisuus paranee huomattavasti, Pendolin sanoo.

Kelloniemen rakennushankkeelle myönnetty rakennuslupa sai lainvoiman helmikuun alussa. Alueen asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi heinäkuussa 2017. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Yllättävästi FinnHEMS hälytettiin juhannuksena kaikkiaan seitsemään sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen, kun vuosi takaperin niitä ei ollut ainuttakaan. Hälytyksistä kolme tuli Vantaan tukikohtaan, kaksi Rovaniemelle sekä Tampereelle ja Kuopioon molempiin yksi.

– Yleisimmin ensihoitolääkäriä tarvitaan synnytyksiin, joissa vastasyntynyt tarvitsee elvytystä tai äidillä on vakava verenvuoto. Useimmiten kenttäsynnytykset kuitenkin sujuvat hyvin, jolloin lääkäriä ei tarvita, kertoo ensihoitolääkäri Jouni Nurmi Vantaan tukikohdasta.

Synnytystehtävien määrä vaihtelee päivästä toiseen. Vuositasolla hälytykset ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet. Viime vuosina määrä on vakiintunut noin 240 hälytykseen, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin FinnHEMSin ensimmäisenä toimintavuonna 2012. Trendin syitä ei vielä tiedetä.

– Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi sairaaloiden muuttuneet ohjeistukset synnyttäville äideille, pidentyneet synnytysmatkat tai kasvaneen maahanmuuton myötä korostuneet kulttuurierot. Asiaa selvitellään parhaillaan, jotta taustalla vaikuttavat syyt tulisivat todistettavasti ilmi, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Juhannuksen (22.–24.6.) hälytysmäärät tukikohdittain:

FH10 Vantaa: 25 hälytystä

FH20 Turku: 27 hälytystä

FH30 Pirkkala: 41 hälytystä

FH50 Oulu: 17 hälytystä

FH51 Rovaniemi: 14 hälytystä

FH60 Kuopio: 35 hälytystä

 

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 11.4.2018 kahden uuden lääkärihelikopteritukikohdan perustamisesta.

Nykyinen FinnHEMS Oy:n kuudesta tukikohdasta hoitama ensihoidon ilmailupalvelu kattaa 76 % Suomen väestöstä. Eduskunnan oikeusasiamies on ensihoidon yhdenvertaista järjestämistä koskevassa päätöksessään todennut, että olemassa olevalla lääkärihelikopterijärjestelmällä ei kyetä tarjoamaan yhdenvertaista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan suurimmat kipupisteet ovat Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Ministerivaliokunnan päätöksen myötä palvelun kattavuus laajenee noin 85 %:iin väestöstä.

Ilmailupalvelun tuotantotapa arvioidaan

Lisäksi tarkoituksena on, että osana sote-uudistusta lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisvastuu keskitettäisiin Pirkanmaan maakunnalle. FinnHEMS Oy siirtyisi Pirkanmaan maakunnan ja valtion omistaman Governia Oy:n omistukseen. Hallitus sopii Pirkanmaan maakunnan kanssa uusien tukikohtien rakentamisesta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että valtio pääomittaa yhtiötä 40 miljoonalla eurolla ja Governia Oy:n omistukseen tulisi 10 % yhtiön osakkeista.

Arvio käytännön jatkosuunnittelusta ja tukikohtien sijoituspaikkakunnista tehdään sosiaali- ja terveysministeriöön ensi tilassa asetettavassa ensihoidon ilmailupalveluiden strategista kehittämistä selvittävässä työryhmässä.

Nykyiset lentotoiminnan ja -kaluston sopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa. Lentotoiminnan siirtäminen yhtiön omana työnä tekemäksi säästäisi vuotuisissa kustannuksissa. Tuotantotavan muuttamista arvioidaan yhdessä Pirkanmaan maakunnan kanssa osana työryhmätyötä. Käytännössä uudet tukikohdat ja mahdollinen tuotantotavan muutos otettaisiin käyttöön vuoden 2022 alusta.

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla kuljetettiin ennätysmäärä potilaita vuonna 2017. Helikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä on viimeisten kuuden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Syynä kasvuun on muun muassa aivoinfarktipotilaiden entistä tehokkaampi hoito.

Lääkärihelikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti ensihoitoa tarvitsevan potilaan luokse. Yleensä potilas kuljetetaan tehtäväpaikalta sairaalaan ambulanssilla, mutta helikopterilla kuljetettavien potilaiden osuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2017 keskimäärin lähes joka kymmenes FinnHEMSin kohtaama potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan.

Kun vuonna 2012 helikopterikyydin saaneita potilaita oli 209, viime vuonna määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, 436. Viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut voimakkainta Kuopiossa ja Rovaniemellä sekä erityisesti Oulussa, missä kuljetusmäärät lisääntyivät edellisvuodesta 44 prosentilla.

Raju nousu Oulussa johtuu pääasiassa aivoinfarktipotilaiden hoidon tehostumisesta.

– Lähdemme helikopterilla yhä useammin toiminta-alueen reunalta tulevaa ambulanssia vastaan, jos siten pystytään säästämään potilaan aivojen kannalta arvokasta aikaa. Tällöin potilas siirretään kopteriin, jolla hänet kuljetetaan sairaalaan jatkohoitoon, kertoo FinnHEMSin Oulun tukikohdan vastuulääkäri Heini Nal .

Liuotushoidon lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) käynnistettiin vuonna 2017 aivoinfarktin uusi hoitomuoto, aivovaltimotukoksen mekaaninen avaus eli trombektomia. Sen aloittamiseksi potilas on saatava mahdollisimman pian sairaalaan.

Tieliikenneonnettomuuksia viime vuotta vähemmän

Kuudessa tukikohdassa toimivat FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat vuonna 2017 yhteensä 14 288 hälytystä.

– Hälytysmäärä kokonaisuudessaan jäi hieman viime vuotta pienemmäksi. Kriittistä apua tarvitsevat potilaat kuitenkin tavoitettiin yhä paremmin. Kriittisen avun sai viime vuonna 1 586 potilasta, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen .

141 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua.

FinnHEMSin tehtävätilastot mukailevat Liikenneturvan joulukuun lopussa antamaa ennakkoarviota, jonka mukaan vuosi 2017 oli tieliikenteessä edeltäjäänsä turvallisempi. Lääkärihelikoptereilla oli tieliikenneonnettomuuksiin liittyviä hälytyksiä 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt FinnHEMS Oy:lle yhteensä 28 990 000 euron yleisavustuksen lääkärihelikopteritoimintaan vuodelle 2018. Lääkärihelikopteritoimintaa on rahoitettu nyt seitsemän vuotta valtion talousarviosta.

Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolaissa määriteltyä ensihoidon kokonaisuutta. Se koostuu ensihoidosta, lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä.

Vuodesta 2011 alkaen lentotoiminta, tukikohdat ja maayksiköt ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistaman FinnHEMS Oy:n vastuulla, ja toiminta on ollut valtion rahoittamaa. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista.

Vuonna 2017 FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat yhteensä lähes 15 000 hälytystä. Keskimääräinen potilaan tavoittamisaika oli noin 20 minuuttia. Palvelulla tavoitetaan 70 prosenttia Suomen väestöstä 30 minuutissa. Erityisen tärkeää palvelu on haja-asutusalueilla. Helikoptereiden avulla saadaan vuosittain pelastettua noin 150-170 henkeä.

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli vuoden 2016 aikana 14 690 hälytystä. Määrä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Samalla kaikista kiireellisimmin apua tarvitsevat potilaat tavoitettiin paremmin kuin koskaan aiemmin.

Hälytysten määrä nousi suhteellisesti eniten Vantaan tukikohdassa. Lääkärihelikopterin käyttöä on tehostettu etenkin toiminta-alueen reuna-alueilla eteläisessä Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

– Myös yhteistyö Keravan hätäkeskuksen kanssa on entisestään parantunut, selvittää Vantaan tukikohdan vastuulääkäri, HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa .

FinnHEMSin tehtävätietokanta osoittaa, että lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireellisimmin tarvitseviin potilaisiin. Kriittisimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes yhdeksäntoista prosenttia.

Viime vuonna kriittisen avun sai 1 548 potilasta. 205 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Vuonna 2012 tällaisia potilaita oli 103 eli viidessä vuodessa määrä on kaksinkertaistunut.

– Teemme jatkuvasti yhteistyötä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskusten kanssa hälytysohjeiden täsmentämiseksi. Tavoitteenamme on kohdistaa apu potilaille, jotka sitä kriittisimmin tarvitsevat. Tilastot osoittavat, että tässä työssä on onnistuttu, arvioi FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Potilaskuljetusten määrä jatkaa kasvuaan

Potilaskuljetukset lisääntyivät valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia. Merkittävintä kasvu oli eteläisellä toiminta-alueella – esimeriksi Vantaan tukikohdassa lisäystä oli peräti 427 prosenttia.

– Helikopterikuljetuksesta saatava aikasäästö ja potilaan hoitomahdollisuudet lennon aikana ovat prosessien ja teknologian kehityksen myötä parantuneet. Turvallinen helikopterikuljetus sairaalaan vapauttaa myös tapahtumapaikalla olleen ensihoitoyksikön seuraavalle tehtävälle. Nopea kuljetus sairaalaan voi tulevaisuudessa olla kriittinen tekijä yhä useammalle potilaalle, esimerkiksi aivoinfarktien uusien hoitomuotojen myötä, Örri kertoo.