Finavia

Photo by Finavia

Finavia on kesän aikana peruskorjannut Helsinki-Vantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. N oin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa.  

Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän.

Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojen- ja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa.

– Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja.

– Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo.

Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuorma-autollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyvät 10. lokakuuta 2017.

Remontin valmistuttua lentokonemelun alueet palautuvat ennalleen

Lentokonemelun määrä Nurmijärvellä palautuu ennalleen, kun Helsinki-Vantaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävä kiitotie 2 otetaan noin neljä kuukautta kestäneen tauon jälkeen käyttöön.

Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa remontin aikana poikkeuksellisesti kuulunut lentokonemelu sen sijaan vähenee.

Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille.

Lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle.

Finavia on edelläkävijä vihreiden laskeutumisten käyttöönotossa. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla.

Faktoja kiitotie 2:n remontista

•   Peruskorjattava alue oli pinta-alaltaan 138 000 m2.
•   Sadevesikaivoja 173 kpl
•   Sadevesiputkistoa 5 km, salaojaputkistoa 4,5 km
•   Kaapeliputkistoa 30 km
•   Asfalttia 60 000 tn

Taustatietoa kiitoteiden numeroinnista

Lentoasemien kiitotiet numeroidaan maailmanlaajuisesti kompassisuuntien mukaan.

Helsinki-Vantaan kakkoskiitotien kompassisuunta on noin 150 astetta, joten sen toinen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Toinen suunta on siis 180 astetta suurempi – eli kiitotien 2 kohdalla 15+18=33, jolloin sen toinen tunnusluku on 33. Kiitotien tunnus on yhdistelmä näistä luvuista: 15/33.

Jos lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä ne erotetaan kompassisuuntien lisäksi vasen–oikea-tunnuksilla L (left) ja R (right). Helsinki-Vantaan rinnakkaisten kiitoteiden numerotunnisteet ovat 04R/22L (kiitotie 1) ja 04L/22R (kiitotie 3).

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasemapalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 21 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2016 liikevaihto oli 381 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä on 1900.

Tammi – kesäkuu 2017

•   Tammi-kesäkuun kokonaismatkustajamäärä kasvoi 7,9 prosenttia verrattuna vuoden 2016 vastaavaan jaksoon
•   Uusia reittejä avattiin yhteensä 18 Eurooppaan, USA:an ja Aasiaan
•   Liikevaihdon kasvu jäi 1,4 prosenttiin johtuen lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisestä omaksi yhtiökseen. Vertailukelpoinen liikevaihto nousi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä kaupallisten palveluiden menestyksen ansiosta.
•   Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
•   Investoinnit olivat 76,1 miljoonaa euroa (H1/2016: 81,7)
•   Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä nousi 62,9 miljoonaan euroon (H1/2016: 52,3)
•   Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,6 miljoonaan euroon (H1/2016: 23,9)
•   Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 56,0 miljoonaan euroon (H1/2016: 41,9)

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Finavia-konsernin alkuvuosi on ollut erittäin onnistunut lentoliikenteen voimakkaan kasvun ja yhdessä Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa tehdyn kehitystyön ansiosta. Suomen saavutettavuus eri puolilta maailmaa on huipputasolla pitkäjänteisen myynnin ja reittikehityksen vuoksi. Uusia reittejä Suomesta maailmalle avattiin alkuvuoden aikana 18. Panostukset Helsinki-Vantaan laajentamiseen, Lapin matkailuun ja lentoasemien matkustajakokemukseen ovat menestyksen takana.

Finavian liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 29,6 miljoonaan (23,9) ja käyttökate parani 62,9 miljoonaan (52,3). Huhtikuussa tehty lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttäminen kokonaan omaksi yhtiöksi hidasti liikevaihdon kasvua, joka jäi 1,4 prosenttiin. Vertailukelpoinen liikevaihto kuitenkin kasvoi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestymisen ansiosta. Alkuvuoden aikana olemme kehittäneet palvelutarjontaamme edelleen ja asiakastyytyväisyys on pysynyt erinomaisella tasolla niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin.

Hyvän tuloskehityksen taustalla on voimakkaan matkustajamäärän kasvun ohella hyvä kustannusten hallinta. Huolimatta yhtiön historian suurimmasta investoinnista Helsinki-Vantaan terminaalilaajennukseen, olemme pystyneet pitämään kulumme kurissa. Olemme vieneet kehitysohjelman rakennusurakoita eteenpäin aikataulussaan ja budjetissaan, mitä Finavian hyvä rahoitusasema myös tukee. Ensimmäinen terminaalin laajennusosa, Eteläsiipi, otettiin kesällä käyttöön Aasian ja Euroopan väliselle matkustajaliikenteelle.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat yhteensä 7,9 prosenttia, mikä ennustaa erinomaista vuotta matkustajaliikenteessä. Kansainvälinen vaihtoliikenne Helsinki-Vantaan kautta on lähtenyt ennennäkemättömään vauhtiin vuoden edetessä ja odotamme uusien matkustajaennätysten menevän rikki tänä vuonna. Hyvässä nosteessa on myös Suomen houkuttelevuus matkailumaana. Erityisesti Lappiin suuntautuva vahva kysyntä tuo alueen toimijoille uusia matkailun kehittämisen mahdollisuuksia.

Uskomme, että hyvä matkustajakehitys jatkuu, ja yhtiön tämän vuoden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan vuoden 2016 tasolla huolimatta kehitysohjelman myötä kasvavista poistoista.

Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 

Helsinki-Vantaa on virallisesti painanut hiilidioksidipäästönsä nollaan, ja saanut siitä kansainvälisen ACA-sertifikaatin.

– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, sanoo kestävän kehityksen johtajaMikko Viinikainen .

Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. Viinikainen kertoo, että ACA-ohjelman huipulle kohoaminen edellyttää paitsi lentoaseman omien, myös muiden kentän toimijoiden päästöjen selvittämistä.

Sähköä aurinkopaneeleista ja uusiutuvaa dieseliä busseihin

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla jo usean vuoden ajan. – Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä pohjoismaiden lentoasemien suurimman aurinkovoimalan rakentaminen, Viinikainen sanoo.

Helsinki-Vantaalla asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja, joiden odotetaan tuottavan energiaa jo loppukesästä. Valmistuessaan koko voimalan teho on yli 500 kWp. Se tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan uusien terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä. Heinäkuussa Finavia aloitti uusiutuvan dieselin tankkaamisen ajoneuvoihin. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä biodieseliä käytetään muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkevissa busseissa.

Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.

Hiilineutraalisuudesta kertova ACA-sertifikaatti on globaalisti tunnustettu saavutus

Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011. Nyt myönnetyn ACA-sertifikaatin myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on järjestyksessä maailman 34. täysin hiilineutraali lentoasema.

Finavian on vuosittain osoitettava, että Helsinki-Vantaan päästöt vähenevät. Nykyisten keinojen lisäksi tähän pyritään esimerkiksi lisäämällä LED-valaistusta. – On entistä tärkeämpää, että yritykset näyttävät päästöjen vähentämisessä esimerkkiä. Finavia on sitoutunut tekemään sisukkaasti töitä sen puolesta, että lentoasemamme eivät lisää hiilidioksidipäästöjä vuonna 2020. Se tarkoittaa omien päästöjemme minimoimisen lisäksi sitä, että sitoudumme vähentämään päästöjä kompensaatiomekanismin kautta ympäristöongelmien kanssa painivissa maissa kuten Intiassa, Viinikainen sanoo.

Lapin lentoasemat ovat ACA-luokituksen tasolla kaksi eli ovat osoittaneet vähentäneensä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä kaikista Finavian lentoasemista hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

Finavia on mukana keskeisenä toimijana koko 21 lentoaseman verkostollaan eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikennetoimialan yhteisenä globaalina tavoitteena on puolittaa kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamat päästöt vuoteen 2050 mennessä huolimatta alan kasvusta.

Finavian ilmasto-ohjelman keskeiset toimenpiteet 2020 mennessä

• Tuulisähkön käyttäminen
• Aurinkovoimalan rakentaminen
• Uusiutuva diesel kalustossa lentoasemilla
• Ympäristöystävällisen kaluston hankkiminen
• LED-valaistusten voimakas lisääminen
• Lämmön lähteinä mm. pelletit ja maalämpö
• Kompensointi, päästöyksiköt vapaaehtoisilta markkinoilta
• Ekotehokas uudisrakentaminen, mm. uusien terminaalien BREEAM-sertifiointi
• Lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen

Lue lisää Finavian ilmasto-ohjelmasta

Finavian operoima Helsinki-Vantaa on parhaiten maailman lentoverkostoihin kytkeytynyt lentoasema Pohjois-Euroopassa. Helsinki-Vantaan valttikortteja ovat lentoaseman kilpailukyky, siellä operoivien lentoyhtiöiden tarjoamat kattavat lentoyhteydet sekä suuri vaihtoliikenteen osuus lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä. Tiedot ilmenevät kansainvälisen lentoasemajärjestö Airports Council Internationalin (ACI) julkaisemasta Airport Industry Connectivity -raportista.

ACI Europen vertailussa nousevat korkealle ne lentoasemat, jotka ovat hyvin verkottuneita muihin hyvien yhteyksien kenttiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitus on kaikkien Euroopan lentoasemien välisessä vertailussa 12. ja Pohjois-Euroopassa ylivoimainen ykkönen.

– Helsinki-Vantaa on vahvistanut viime vuosina voimakkaasti asemaansa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Tässä suurimmat tekijät ovat, että Helsinki-Vantaan tarjoamille lentoyhteyksille syntyy kysyntää entistä laajemmalta Itämeren alueelta sekä kasvavasta vaihtoliikenteestä Euroopan ja Aasian välillä. Myös Suomen suosio matkailukohteena on tärkeää. Suomelle hyvä verkottuneisuus merkitsee isoa kilpailukykytekijää ja antaa täällä toimiville yrityksille etulyöntiaseman moneen muuhun maahan verrattuna, toteaa Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Helsinki-Vantaan indeksipistemäärä vertailussa (hub connectivity) on 9 982. Kasvua on tullut kymmenessä vuodessa 96 prosenttia. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan lentokentistä ylivoimaisesti verkottunein, sillä toiseksi korkeimmalla indeksissä on Kööpenhaminan lentoasema pistemäärällä 5 404 (sija 15). Oslon lentoasema on sijalla 17 (3 868 pistettä). Sekä Kööpenhaminan että Oslon lentoasemat ovat matkustajamääriltään Helsinki-Vantaata suurempia.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta on Pohjois-Euroopan kentistä eniten suoria lentoyhteyksiä Aasiaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on viidenneksi suurin solmukohta Kiinan ja Euroopan välillä. Lisäksi Helsinki-Vantaalta on enemmän suoria lentokohteita Japaniin kuin yhdeltäkään toiselta eurooppalaiselta lentoasemalta. Yhteensä Finavian lentoasemilta on yli 200 lentoyhteyttä eri puolille maailmaa.

Kilpailu lentoyhteyksistä on lentoasemien välillä kovaa. Esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on pudonnut kymmenen vuoden aikana Euroopan 20 parhaiten verkottuneen kentän joukosta kokonaan.

– Jokainen maa maailmassa haluaa omalle maaperälleen kilpailukykyisen lentoliikenteen solmukohdan. Euroopassakin on lukuisia maita, joissa solmukohtaa ei ole. Nämä maat jäävät helposti pussinperiksi. Jatkamme Finaviassa määrätietoista työtämme Suomen verkottuneisuuden parantamiseksi. Tälläkin hetkellä käymme lukuisten lentoyhtiöiden kanssa tiivistä keskustelua uusista lentoreiteistä ja Suomen-markkinan mahdollisuuksista, Savolainen sanoo.

Kärkipaikkaa Euroopan lentoasemien verkottuneisuusindeksissä pitää koko maailman ykkönen, Frankfurtin lentoasema (indeksiluku 69 930). Toisena on Amsterdamin Schipholin lentoasema (56 535), kolmantena Pariisin Charles de Gaullen kenttä (47 217), neljäntenä Istanbul (33 908) ja viidentenä Lontoon Heathrow (32 437).

Maailman parhaiten verkottuneet lentoasemat löytyvät pääasiassa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Lähi-idän ja Aasian, erityisesti Kiinan, lentoliikenteen solmukohdat ovat kasvattaneet verkostojaan nopeinta tahtia.

Helsinki-Vantaan lentoaseman reittivalikoima täydentyi 16. kesäkuuta, kun Blue Air starttasi lennot Romanian Bukarestiin.

Lennot operoidaan ympäri vuoden kolmesti viikossa tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

– Olemme iloisia uudesta kohteesta, jonka saamme Helsinki-Vantaan reittivalikoimiin. Suorien kansainvälisten reittien kehitys on ollut Suomessa nousujohteista ja suomalaisten ulottuvilla on väestömäärään suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Toivotamme Blue Airin lämpimästi tervetulleeksi Suomeen ja Helsinki-Vantaalle, jonka rooli lentoliikenteen solmukohtana korostuu entisestään, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

– On upeaa saada Helsinki mukaan nopeasti kasvavaan Bukarestin-verkostoomme. Helsinki on vetävä kohde, joka palvelee sekä liike- että lomamatkustusta. Reittiavaus on ilouutinen meille ja myös Suomessa asuville romanialaisille, jotka voivat matkustaa perheensä luokse useammin. Suomalaismatkustajille avautuu samalla paremmat mahdollisuudet päästä nauttimaan Bukarestista, joka on hauska ja vehreä kaupunki. Tämä avaus on tärkeä askel meille vahvistaessamme asemiamme Pohjoismaissa, toteaa Vlad Cristescu , Blue Airin reittiverkostosta vastaava johtaja.

Bukarestista on hyvät jatkolentoyhteydet muun muassa Tel Aviviin, Larnacaan ja moniin Italian kohteisiin.

Liput ovat myynnissä Blue Airin verkkosivuilla osoitteessa www.blueairweb.com

Kuva: Finavia

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Finnairin lentojen lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2.-23.5. toteutettavassa kokeilussa selvitetään kasvojentunnistusteknologian soveltuvuutta lentokenttäympäristöön ja lentoyhtiön järjestelmiin ja käytäntöihin. Finnair on kutsunut testiryhmään noin 1000 paljon matkustavaa Finnair Plus -asiakasta.

”Kasvojentunnistusteknologia kiinnostaa meitä, sillä se voi tarjota mahdollisuuksia helpottaa ja nopeuttaa asiakkaan matkallelähtöä, ja jopa poistaa erillisen tarkastuskortin tarpeen tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin maapalveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Sari Nevanlinna . ”Testillä haemme tietoa teknologian vaikutuksesta asiakaskokemukseen sekä sen soveltuvuudesta lentoyhtiön prosesseihin.”

Testiin osallistuvat asiakkaat lataavat Finnairin kautta saatavan testisovelluksen, jolla he toimittavat kasvokuvansa testissä käytettävään järjestelmään. Testiajanjaksoon sijoittuvien matkojen aikana lähtöselvitykseen testiasiakkaat käyttävät erityistä lähtöselvitystiskiä, jossa kasvojentunnistusteknologia on käytössä. Lähtöselvitystiskillä oleva asiakaspalvelija varmistaa asiakkaan matkatiedot samalla kun kirjaa kasvojentunnistuksen onnistumisen testijärjestelmään.

”Haluamme muuttaa lentomatkustusta entistä sujuvammaksi ja olla mukana kehittämässä asiakaskokemusta. Kasvojentunnistus on osa isompaa biometrisen tunnistautumisen megatrendiä. Se tekee mahdolliseksi Hands in the pockets -matkustamisen, jolloin matkustusasiakirjoja ei enää tarvita. Kun matkaan liittyvä tieto on digitalisoitu, läpimenoaika lentoaseman eri tarkastuspisteiden kautta nopeutuu ja helpottuu. Testasimme viime vuonna kasvojentunnistusteknologiaa henkilökunnan turvatarkastuksessa ja saimme siitä hyvin rohkaisevia tuloksia”, sanoo Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta.

Testissä käytetty kasvojentunnistusjärjestelmän on rakentanut Futurice yleisesti saatavilla olevia ohjelmistoja ja laitteita sekä pilvipalveluja hyödyntäen, ja vahvasti asiakaskokemusta painottaen. “Käytämme kasvonpiirteisiin perustuvaa tunnistusteknologiaa, joka kääntää kasvokuvat biometrisiksi tunnisteiksi. Tämä mahdollistaa testissä olevien matkustajien tunnistamisen ilman, että kuvia tarvitsee varastoida. Testi tuottaa hyödyllistä tietoa ratkaisun toimivuudesta ympäristössä, jossa on suuret asiakasvirrat ja tarkat turvamääräykset,” sanoo Futuricen projektipäällikkö Tuğberk Duman .

PES-arkkitehdit Oy

Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaata ja parantaa lentomatkustajien palvelukokemusta.

– Finavian tekemät investoinnit lentoasemilla olivat viime vuonna yli 180 miljoonaa euroa, joka vastaa jopa viittä prosenttia Suomen tehdasteollisuuden toteuttamista investoinneista, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on tähän mennessä työllistänyt tuhansia suomalaisia. Kesällä lentoaseman laajentaminen etenee, kun terminaalin länsisiiven rakennustyöt käynnistyvät. Uuden rakennusvaiheen myötä työllisyysvaikutus noussee jo lähes 8 000 henkilöön.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2020 mennessä noin 14 000 henkilötyövuotta.

Hansson kertoo, että kun Finavia vuonna 2013 käynnisti 900 miljoonan euron investointiohjelman, urakat päätettiin toteuttaa uudella tavalla.

– Rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja aikataulu on pitänyt suunnitellusti. Asetimme urakoitsijoille yhteiset aika-, kustannus- ja laatutavoitteet sekä niihin liittyvät kannustimet. Kun tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät, Hansson sanoo.

Hanssonin mukaan lentoaseman kehittämistä ja laajentamista suunnitellaan käyttäjälähtöisesti virtuaalimallin avulla. Helsinki-Vantaa on maailman ensimmäisiä lentoasemia, jotka hyödyntävät kolmiulotteista suunnittelua näin laajassa mittakaavassa.

– Virtuaalimallin avulla saamme suunnitteluun mukaan lentoaseman työntekijät ja muut sidosryhmät entistä vahvemmin. He sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät, millaisia muutoksia laajentaminen tuo tullessaan. Samalla saamme hyödyllistä palautetta ja arvokkaita näkökulmia käyttöömme.

Näin Helsinki-Vantaan laajentaminen etenee

Tällä hetkellä rakenteilla on eteläsiipi ja laajennuksen iso keskusaukio. Eteläsiipi avataan kesällä 2017 ja keskusaukio alkuvuonna 2019. Länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2020 alkuun mennessä.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitseville pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Näin kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 prosenttia. Uusia neliöitä tulee Linnanmäen huvipuiston verran. Asematason infrastruktuuria uudistetaan 65 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Laajentamisen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä tavoitteista.

– Kaukoliikenteen kehittyminen takaa myös suomalaisille yhä useampia lentokohteita niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Suomesta liikennöitävien reittien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Finavian lentoasemilta on 200 suoraa lentokohdetta ympäri maailmaa, Hansson sanoo.

Kokosimme vuoden 2017 lentoreittiavaukset yhteen nippuun. Uusien lentoyhteyksien avulla satavuotias Suomi on entistä tiukemmin kiinni maailman sykkeessä.

Finavian lentoasemilta uutuuskohteita on luvassa muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä.

– Ensimmäiset kesäkauden reitit avataan jo maaliskuussa ja avajaisia vietetään tiheästi kesäkuulle saakka. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työ Suomen lentoliikenteen eteen tuottaa tulosta ja nyt laitetaan lisää pökköä pesään, sanoo reittikehityksestä Finaviassa vastaava johtaja Petri Vuori .

Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoiman kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohenemista.

– Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

Suomen kiinnostavuus turvallisena ja eksoottisena matkakohteena sekä Helsinki-Vantaan rooli tärkeänä vaihtolentoasemana tarkoittavat, että Suomen lentoliikenne voi kasvaa tulevina vuosina jopa hieman nopeammin kuin Euroopassa yleisesti.

Finavian lentoasemilla riittää hyvin kapasiteettia lentoliikenteen kasvulle ja ne ovat kansainvälisen vertailun mukaan huippuluokkaa. Lisäksi Helsinki-Vantaalla parhaillaan käynnissä olevilla laajennuksilla valmistaudutaan uusiin matkustajaennätyksiin.

”Helsinki-Vantaa yksi edullisimmista”

Toimivat lentoyhteydet pohjautuvat riittävään kysyntään, joka syntyy usein matkailun tai elinkeinoelämän tarpeista. Lentoyhtiöt seuraavat ja analysoivat tarkkaan, millainen kysyntä ja kilpailutilanne eri kohteissa on.

– Finavia helpottaa omalta osaltaan uusien lentoreittien syntymistä muun muassa kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaa on lentoyhtiöille yksi Euroopan edullisimmista ja täsmällisimmistä lentoasemista, Petri Vuori kertoo.

Reittikehitystyössä viimeisimmät onnistumiset saatiin Balkanilla, josta avataan tänä vuonna kokonaiset neljä uutta lentoyhteyttä Helsinkiin: Zagreb, Pristina, Bukarest ja Varna. Finavia käy tälläkin hetkellä neuvotteluita useiden lentoyhtiöiden kanssa liikenteen aloittamisesta Suomen-reiteillä.

– Kiikaroimme koko ajan uusia reittejä ja lentoyhtiöitä niin idästä kuin lännestä, Vuori sanoo.

Finnairin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Espanja, Alicante alkaen 26. maaliskuuta. Lennot neljästi viikossa kesäkaudella.

Islanti, Reykjavik alkaen 11. huhtikuuta. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Espanja, Ibiza alkaen 7. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Espanja, Menorca alkaen 8. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kreikka, Korfu alkaen 9. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kazakstan, Astana alkaen 18. kesäkuuta. Lennot kahdesti viikossa kesäkaudella.

Dominikaaninen tasavalta, Puerto Plata alkaen 23. marraskuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Intia, Goa alkaen 29. marraskuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Kuuba, Havanna alkaen 1. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnair myös kasvattaa operointia Helsinki-Vantaalta Tokioon neljällä lisävuorolla viikossa ja Hongkongiin kolmella lisävuorolla viikossa.

Norwegianin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Hollanti, Amsterdam alkaen 20. huhtikuuta. Lennot kahdesti viikossa ympäri vuoden.

Kosovo, Pristina alkaen 22. kesäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Bulgaria, Varna alkaen 1. heinäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Helsingin ja Oslon sekä Helsingin ja Kööpenhaminan väliset lennot lisääntyvät 13 viikoittaiseen lähtöön.

Uudet lentoyhtiöt Helsinki-Vantaalla

Transavia aloittaa lennot Amsterdamiin 20.huhtikuuta alkaen. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Croatia Airlines aloittaa lennot Kroatian Zagrebiin 23. toukokuuta. Lennot kolmesti viikossa kesäkaudella.

Blue Air aloittaa lennot Romanian Bukarestiin 16. kesäkuuta. Lennot kolmesti viikossa ympäri vuoden.

Royal Wings aloitti lennot Jordanian Akabaan helmikuussa.

Uudet reitit verkostolentoasemilta tänä vuonna

Air Balticin Tampere–Riika alkaen 26. maaliskuuta. Lennot kuudesti viikossa ympäri vuoden.

Finnairin Kittilä–Frankfurt alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Pariisi alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Ivalo–Lontoo alkaen 14. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Zürich alkaen 16. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Germanian Rovaniemi–Berliini alkoi 29. tammikuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Tampere–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Turku–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Lisäksi SAS lisää lentoja Vaasan ja Tukholman välille maaliskuun lopussa.

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä on alkamassa uudelleen huhtikuussa.

Hollantilainen Voigt Travel aloittaa kesäkuussa matkat Amsterdamista Rovaniemelle.

Vuoden 2016 reittiavaukset

Germania: Kittilä–Düsseldorf, Saksa

Lufthansa: Ivalo–Frankfurt, Saksa

Germania: Rovaniemi–Zürich, Sveitsi

Norwegian: Rovaniemi–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Manchester, Britannia

Qatar Airways: Helsinki–Doha, Qatar

Norwegian: Helsinki–Palma de Mallorca, Espanja

Norwegian: Helsinki–Nizza, Ranska

Norwegian: Helsinki–Dublin, Irlanti

NextJet: Helsinki–Västerås, Ruotsi

Finnair: Helsinki–Uumaja, Ruotsi

Finnair: Oulu–Hania, Kreeta

Finnair: Oulu–Gazipasa, Turkki

Finnair: Helsinki–Pula, Kroatia

Finnair: Helsinki–Fukuoka, Japani

Finnair: Helsinki–Guangzhou, Kiina

Finnair: Helsinki–Edinburgh, Skotlanti

Finnair: Helsinki–Billund, Tanska

Czech Airlines: Helsinki–Praha, Tshekki