Finavia

Finavia Oyj

Finavia Oyj kohentaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintavarmuutta huonoissa keliolosuhteissa. Helsinki-Vantaan huonon näkyvyyden toimintamenetelmiä parannetaan ja yksi kentän kiitoteistä päivitetään tarkkuuslähestymisjärjestelmän luokkaan CAT III.

– Helsinki-Vantaa on kehittynyt keskeiseksi solmukohdaksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Siksi kentän toimivuus kaikissa oloissa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi voi säilyttää asemansa lentoliikenteen kilpailussa, toteaa lennonvarmistuksen johtaja Raine Luojus Finaviasta.

Helsinki-Vantaalla on ollut vuositasolla huonojen keliolosuhteiden takia noin 15 tuntia tilanteita, joissa lasku ei ole onnistunut CAT II –luokassa. Kun tilanne sattuu tuloruuhka-aikaan, joutuu ilma-alus joko odottamaan parempaa keliä tai laskeutumaan varakentille.

– Toimintaa kehittämällä haluamme mahdollistaa Helsinki-Vantaan käytön entistä vaikeammissa keliolosuhteissa, jotta lentoliikenteelle ei aiheutuisi viiveitä ja turhia kustannuksia esimerkiksi varakenttien käytöstä. Siksi yhden kiitotien päivittäminen ILS:n eli tarkkuuslähestymisjärjestelmän CAT III –luokkaan otettiin tavoitteeksi muutama vuosi sitten, Luojus perustelee tehtyä uudistusta.

Päivityksen kohteena on kiitotie 3 (04 vasen) Espoon suunnasta, joka on ensisijainen lähestymissuunta pohjois- tai koillistuulen puhaltaessa.

– Toimintavarmuus huonoissa näkyvyysolosuhteissa tulee paranemaan, sillä CAT III on tarkoitettu operointiin alle 30 metrin ratkaisukorkeuksilla. Jos lentokoneen ohjaaja ei siihen mennessä saa näkyviin kiitotien valoja, se tekee ylösvedon. Fysiikan lakien mukaan liike jatkuu vielä alaspäin ylösvetopäätöksen jälkeen, jolloin on mahdollista, että koneen pyörät käyvät kiitotiessä ennen kuin liike jatkuu ylöspäin. Ja se on vielä täysin turvallista, vakuuttaa Luojus.

CAT III –luokka koneen kiitotielle ohjaavassa järjestelmässä on ollut myös lentoyhtiöiden toiveena. Tilastojen mukaan Helsinki-Vantaalla ei päivityksen jälkeen pitäisi olla enää niin huonoa näkyvyystilannetta, ettei kentälle sen takia päästä laskuun.

Finavian tavoitteena on saada uusi toimintatapa käyttöön vuoden 2015 alkupuolella.

Finaviassa on panostettu vahvasti toimintamenetelmien kehittämiseen myös talvikunnossapidossa. Kiitoteiden puhdistamiseen on kymmeniä kelinmukaisia menetelmiä, jotta lentokoneet voivat turvallisesti lähteä ja saapua talvisissa olosuhteissa.

Finavian lentoasemilla kiitoteiden keliä mittaa reaaliaikaisesti tietoa välittävä kiitotieraportointijärjestelmä, joka on tärkeä osa lentoasemien lumiosaamista. Järjestelmän avulla tieto kiitoteiden olosuhteista välittyy lennonjohtoon ja lentokoneen miehistölle. Vuonna 2012 käyttöön otettu järjestelmä on räätälöity Suomen lentoasemille ensimmäisenä maailmassa.

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos valmistelevat Rajavartiolaitoksen helikopteritoimintojen aloittamista Helsinki-Vantaalla.

Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos ovat tehneet sopimuksen toimitilaratkaisusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finavialla on sopimuksen mukaan valmius rakentaa kiitotie 2:n lähistölle Helsinki-Vantaalla tukikohta, jonka Rajavartiolaitos vuokraisi 20 vuodeksi. Sopimus mahdollistaa Rajavartiolaitoksen ilma-alustoimintojen siirron Malmin lentoasemalta Helsinki-Vantaalle.

Finavia arvioi, että Rajavartiolaitoksen lentotoiminta ei muodosta ongelmaa kaupalliselle lentoliikenteelle Helsinki-Vantaalla. Helikoptereiden ei-kiireelliset lennot ohjataan muu lentoliikenne ja asutus huomioiden kohti itää ja etelää.

Finavia voi aloittaa tukikohdan rakennustyöt keväällä 2015, jolloin ne valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hanke vaatii toteutuakseen Valtioneuvoston ja eri ministeriöiden sekä Finavia Oyj:n hallituksen hyväksynnän.

Finavia panostaa Oulun lentoaseman palveluvalikoimaan ja matkustusviihtyvyyteen lokakuussa käynnistyvillä uudistustöillä. Uudistukset ovat osa Finavian laajaa verkostolentoasemien kehitysohjelmaa.

Oulussa uudistuksissa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: matkustajien palveluihin, pysäköintialueiden toimivuuteen sekä terminaalitilojen yleiseen viihtyvyyteen.

– Oulun lentoasema on isossa roolissa, kun mietitään vaikkapa pohjoisen Suomen liike-elämän ja matkailun toimintamahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää panostaa sujuvaan matkustamiseen ja lentoaseman toimivuuteen, sanoo Finavian verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Uudistustyöt alkavat viikolla 43. Suunnitelmien mukaan uudistukset ovat valmiina marraskuun loppuun mennessä.

Lentoaseman palveluiden parantaminen

Palvelu-uudistukset näkyvät sekä porttialueella että yleisöpuolella sijaitsevissa kahvila- ja ravintolatiloissa, joita operoi nykyisin Finavian pitkäaikainen yhteistyökumppani SSP Finland.

Tiloja ja valikoimia päivitetään vastaamaan paremmin matkustajien toiveita. Esimerkiksi porttialueen ravintolaan SSP tuo uuden konseptin, jonka myötä tarjolle tuodaan muun muassa lämmintä ruokaa. Uudistetussa ilmeessä näkyy skandinaavisuus ja myös suomalainen design. Myymälässä on jatkossa helppo tehdä ostokset kahvila- ja ravintolaostosten yhteydessä.

Loka-marraskuussa muutostöiden aikana palvelut ovat avoinna melko normaalisti, mutta pienemmällä valikoimalla.

Lisäksi Finavia panostaa lähtöselvitystoimintojen sujuvuuteen tuomalla lentomatkustajien käyttöön matkatavara-automaatteja. Bag drop -automaatilla matkustaja voi itse jättää matkatavarat ruumassa kuljetettaviksi, kun lähtöselvitys on tehty lähtöselvitysautomaatilla tai internetissä.

Pysäköintialueiden parannukset ja joukkoliikenteen toimivuus

Lentoaseman parkkialueita uudistetaan. Oulun pysäköintialueille asennetaan etäohjattavia lämpötolppa- ja sähköautojen latauspisteitä. Asennusten jälkeen Oulussa on Pohjois-Euroopan suurin kestävän latauksen latausalue, lähes 300 latauspaikkaa.

Lisäksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa on käynnistetty selvitystyö, jonka tavoitteena on saada toimivampi bussiliikenne lentoasemalta kaupunkiin.

Viihtyisyyden lisääminen lentoasemalla

Lentomatkustajien viihtyvyyteen satsataan lentoasemalla useassa eri paikassa. Sisustus muuttuu paitsi porttialueella, myös yleisöpuolen aulatiloissa. Luvassa on muun muassa uutta kalustusta ja valaistusta sekä tiloja oman ajankäytön optimointiin. Suunnittelussa on otettu huomioon myös kotimaisuus ja paikallisuus.

Finavian kehitysohjelma verkostolentoasemilla

Finavia käynnisti verkostolentoasemien kehitysohjelman vuoden 2014 alussa. Investointiohjelman suurimmat hankkeet käynnistyvät Turussa, Ivalossa ja Tampereella, mutta uudistuksia toteutetaan myös muilla verkostolentoasemilla. Yhteensä verkostolentoasemilla on investoitu noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Finaviassa pidämme huolen siitä, että matkustaminen on mahdollisimman sujuvaa myös muutostöiden aikana. Pahoittelemme kuitenkin muutostöiden matkustajille aiheuttamaa haittaa.

Maarianhaminan ja Helsingin välisen lentoreitin aikataulut muuttuvat 3. marraskuuta. Aikataulumuutokseen päädyttiin ahvenanmaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Uusi aikataulu mahdollistaa pidemmän työpäivän Ahvenanmaalta pääkaupunkiseudulle matkustaville. Aamulento Helsinkiin lähtee jatkossa aiempaa varhaisemmin ja alkuillan lento takaisin Maarianhaminaan aiempaa myöhemmin. Aikataulu on suunniteltu niin, että se palvelee myös Helsingistä Ahvenanmaalle suuntaavia.

”Reitin matkustajamäärät ovat kasvaneet hienosti koko kesä- ja syyskauden ajan. Reitille tarvitaan kuitenkin edelleen lisää matkustajia. Pyrimme tekemään kaiken mahdollisen saariyhteisön toimivan lentoliikenteen varmistamisen eteen. Toivottavasti saamme tällä parannuksella myös alueen liikematkustajat käyttämään alueelle tärkeää lentoyhteyttä entistä enemmän”, toteaa Flyben myyntipäällikkö Elina Boman. 

Liikennöinti Maarianhaminan ja Helsingin välisellä reitillä on sujunut erinomaisesti vuoden 2014 aikana. Lennot on lennetty 99,9 prosentin varmuudella ja 88 prosentin täsmällisyydellä, eli ne ovat lähteneet 15 minuutin sisällä aikataulun osoittamasta ajasta.

Uusi aikataulu

3. marraskuuta alkaen Maarianhaminasta Helsinkiin:

Lähtee 08.55, saapuu 09.45 (ma–to)

Lähtee 17.35, saapuu 18.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 07.40, saapuu 08.35 (ma–to)

Lähtee 16.20, saapuu 17.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Vanha aikataulu

Maarianhaminasta Helsinkiin
Lähtee 09.55, saapuu 10.45 (ma–to)

Lähtee 16.35, saapuu 17.25 (ma–pe)

Lähtee 18.45, saapuu 19.35 (su)

Helsingistä Maarianhaminaan

Lähtee 08.40, saapuu 09.35 (ma–to)

Lähtee 15.20, saapuu 16.15 (ma–pe)

Lähtee 17.30, saapuu 18.25 (su)

Uuden aikataulun mukaiset lennot ovat varattavissa Flyben uusituilla verkkosivuilla osoitteessawww.flybe.fi.

Finavia Oyj:n investoinnit yltävät yhtiön ennusteen mukaan 153 miljoonaan euroon vuonna 2014. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen rinnalla Finavia investoi keskeisten verkostolentoasemien uudistamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2014 Finavian lentoasemainvestointien ennustettu työllisyysvaikutus on yhteensä noin 1 650 henkilötyövuotta, ja kotimaisen työn osuus eri puolille maata sijoittuvissa hankkeissa huomattavan korkea.

Finavian investointiohjelma vuodelle 2014 on yhteensä noin 153 miljoonaa euroa. Tästä muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmaan sekä verkostolentoasemien ja matkustajapalveluiden korjaus- ja kehitysinvestointeihin suunnataan kaikkiaan 134 miljoonaa euroa. Finavian vuoden 2014 investointien ennustettu kotimaisuusaste on 85 prosenttia ja työllisyysvaikutus noin 1 660 henkilötyövuotta.

Huomattavat työllisyysvaikutukset eri puolilla Suomea

Osana Finavian vuoteen 2020 ulottuvaa kehitysohjelmaa yhtiö julkisti verkostolentoasemilleen noin 100 miljoonan euron investointiohjelman vuosille 2013-2015. Verkostokentille kohdennettujen investointien rahoitus on mahdollista Finavian taloudellisen tehokkuuden parantumisen sekä valtion Helsinki-Vantaan kehittämiseen korvamerkityn pääomituksen ansiosta.

– Investoinnit tuovat yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön. Verkostolentoasemilla ennustetusta työllisyysvaikutuksesta toteutuu noin 1 400 henkilötyövuotta vuonna 2014. Työpaikkojen syntymisen lisäksi varmistamme sen, että Suomessa on kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee palvelemaan kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja kysynnänmukaisella tavalla lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia myös tulevina vuosina. Voi siis sanoa, että lentoasemien kapasiteetista ja kilpailukyvystä Suomen lentoliikenteen kehittyminen ei jää kiinni, toimitusjohtaja Kari Savolainen kuvailee.

Verkostokenttien investointityöt ovat työllistäneet tänä vuonna maakunnissa esimerkiksi konepaja-, suunnittelu- ja rakennuspalveluyhtiöitä sekä asentajia.

Helsinki-Vantaan kehitys tuo lähivuosina työtä tuhansille

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman tavoitteena on tehdä lentoasemasta entistäkin tehokkaampi, houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi.

– Helsinki-Vantaalla kehitysohjelma on käynnistynyt vuonna 2014 lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen kapasiteetin kasvattamisella. Työllisyysvaikutukset alkavat näkyä entistä selvemmin loppuvuodesta lähtien, kun valmistelutyöt tuleville vuosille suunnitellun uudisrakentamisen pohjustamiseksi käynnistyvät. Kun pääsemme kehitysohjelmassa rakentamisvaiheeseen Aasian-vaihtoliikenteen sujuvoittamisen osalta, työtä syntyy vuosittain runsaasti. Vuonna 2014 Helsinki-Vantaan kehitysohjelman työllisyysvaikutus on noin 260 henkilötyövuotta, tekninen johtaja Henri Hansson toteaa.

Finavia tavoittelee Helsinki-Vantaan matkustajamäärän kasvattamista 20 miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana on yhteensä noin 14 000 henkilötyövuotta. Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät suomessa tällä hetkellä noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bkt:stä on yli 3 %.

– Arviomme mukaan matkustajamäärän kasvu synnyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana eri yrityksiin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Vaihtomatkustuksen kasvaminen hyödyttää suomalaisia myös sitä kautta, että käytössämme on maamme kokoon nähden ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen, kertoo Savolainen.

– Kaikkiaan investointimme eri lentoasemiin tähtäävät siihen, että voimme palvella lentoliikennettä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea. Viime kädessä lentoyhteyksien määrä riippuu kuitenkin lentoyhtiöiden reittipäätöksistä, joihin vaikuttaa puolestaan lentoliikenteen palveluiden kysyntä, Savolainen päättää.

Investoinnit verkostoasemilla 2014

Investointiohjelman suurimmat hankkeet toteutuvat Tampereella sekä Turun ja Ivalon lentoasemilla, joilla tehdään remontit terminaaleissa ja liikennealueilla. Tampereella on käynnissä terminaali 2:n kunnostus ja laajennus. Investointeja tehdään myös ympäristöhankkeisiin ja matkustusprosessien sujuvoittamiseen.

Usealla lentoasemalla tehdään lisäksi pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan lisäämiseksi. Asiakaskokemuksen parantamiseen tähtäävät uudistukset ovat jo valmistuneet Kuopion, Oulun ja Vaasan terminaaleissa. Tulevana talvena työt aloitetaan Rovaniemellä ja Kittilässä, jossa myös kiitotie remontoidaan ensi kesän aikana.

Finavia on koonnut syysmatkustajan avuksi muistilistan, josta voi tarkistaa aseiden; patruunoiden; trangian ja tulitikkujen pakkausohjeet. Nämä ovat kaikki esineitä, joiden kuljettamista lentokoneessa on turvallisuussyistä rajoitettu. 

Jotta lentomatka metsästys- tai eräretkikohteeseen sujuisi suunnitellusti, kannattaa matkatavaroiden pakkausohjeet kerrata Finavian verkkosivuilta.

– Kun laukut on pakattu oikein jo kotona, matka sujuu jouhevammin. Jos mukaan unohtuu kiellettyjä tavaroita tai ne on väärin pakattu, joutuu turvatarkastaja poistamaan ne matkatavaroista, sanoo Finavian turva-asiantuntija Jari Amnell.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikki metsästys-, kalastus-, urheilu- ja vaellustarvikkeet kannattaa pakata ruumamatkatavaraan. Näin varusteet tulevat varmimmin perille, ja matkustaja välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Aseiden, patruunoiden, retkikeittimien ja tulitikkujen sekä erilaisten sytyttimien kohdalla Amnell neuvoo olemaan erityisen tarkkana.

– Muun muassa patruunoiden enimmäismääristä ja luokista sekä aseiden ja trangioiden pakkaamisesta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita, jotka on hyvä tarkistaa ennen pakkaamista, hän sanoo.

Kuljetusrajoitteiden lisäksi osa varusteista on sellaisia, että niitä ei lainkaan saa ottaa mukaan lentokoneeseen. Tällaisia ovat kaikki palo- tai räjähdysvaaralliset aineet tai esineet kuten polttoaineet ja -nesteet, “strike anywhere” -tulitikut, sytyttimet ja niiden varasäiliöt sekä räjähtäviä tai sytyttäviä luoteja sisältäviä patruunat.

Erävarusteita pakatessa myös nesteohjeet kannattaa muistaa. Yli sadan millilitran kokoiset hygieniatuotteet, säilykkeet ja kalanmäti on mahdollista kuljettaa vain ruumamatkatavaroissa.

Tarkemmat pakkausohjeet ja muistilista ovat saatavilla Finavian verkkosivuilta osoitteesta:

http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/metsastajan-ja-syysretkeijan-muistilista/.

Tammi–kesäkuu 2014 lyhyesti

• Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsingin kautta kasvoi edelleen
• Kotimaan matkustuksessa positiivinen kehityssuunta
• Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla
• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani edellisestä vuodesta
• Matkustajapalveluiden liikevaihto laski johtuen liiketoimintarakenteen muutoksesta sekä kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä
• Kehitys- ja investointiohjelmat käynnistyivät Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla

Konsernin avainluvut:

Toimitusjohtaja Kari Savolainen: 

– Finavian lentoliikenteelle tarjoamien palveluiden markkinatilanne on säilynyt kahtiajakautuneena. Kysyntää kasvattaa matkustajamäärien voimakas lisääntyminen etenkin kansainvälisessä vaihtoliikenteessä. Kotimaan liikenteessä kysyntä on edelleen melko alhaisella tasolla, joskin alkuvuonna matkustajamäärät ovat kääntyneet muutaman heikomman vuoden jälkeen kasvuun joidenkin reittien hyvän kehityksen ansiosta. Matkustajamäärien kasvusta huolimatta Finavian lentoasemilla käyvien lentokoneiden määrät ovat supistuneet alkuvuonna.

Finavia on onnistunut parantamaan perusliiketoiminnan tehokkuutta. Toimintatapojen jatkuva uudistaminen ja tiukka kulukuri ovat tehostaneet konsernin toimintaa viime vuosina sekä vieneet meitä askeleen kohti entistä parempaa palveluyritystä. Lentoliikenteessä kysynnän ja tarjonnan vaihtelut ovat jatkuvia, joten olemme panostaneet toimintamme joustavuuteen ja tehokkaisiin toimintatapoihin. Sopeutuminen nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen
on kilpailukykymme edellytys.

Finavian strategia nojaa vaihtomatkustuksen kasvattamiseen kansainvälisessä liikenteessä. Nyt käynnissä olevan kehitysohjelman päätavoitteena on edelleen varmistaa vahva kilpailuasemamme erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä kasvavassa vaihtoliikenteessä. Meillä on hyvät edellytykset muun muassa viime aikojen toiminnan tehostumisen ansiosta ottaa kansainvälisessä kilpailussa seuraava askel ja kehittää Helsinki-Vantaan lentoasemaa johtavana vaihtokenttänä. Tavoitteemme on se, että matkustaja lentoa ostaessaan valitsee vaihtoasemakseen yhä useammin Helsinki-Vantaan.

Finavia seuraa lentoliikenteen toimintaympäristön kehittymistä tarkasti. Uskomme vaihtoliikenteen kasvun jatkuvan tulevina vuosina, ja Suomella on hyvät mahdollisuudet saada tästä kasvusta tuntuva osa. Arvioimme kuitenkin, että mahdolliset muutokset kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa, esimerkiksi EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet, voivat ainakin lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa vaihtoliikenteen kehitykseen ja Finavian liikevaihtoon ja tulokseen.

Finavian osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 

Finavia Oyj johti tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia enemmän ylilentoja Suomen ilmatilassa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Ylilentojen määrä on kääntynyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Kehitys parantaa Finavian mahdollisuuksia saavuttaa Euroopan ilmatilan yhtenäistämiseen liittyvät lennonvarmistuksen suorituskykytavoitteet.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli yhteensä 19 246 kun niitä edellisvuoden tammi−heinäkuussa oli 17 744.

-Ylilentojen määrä on nyt lähtenyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Positiivinen kehitys voi kertoa orastavasta kansainvälisen talouden piristymisestä. Lentoyhtiöt ottavat kuitenkin lentoreittejä suunnitellessaan yhä enemmän huomioon kunkin maan ilmatilan käytöstä perimät palvelumaksut. Tavoitteenamme on tarjota Suomessa lennonvarmistuspalveluita kustannustehokkaasti, jotta myös ylilentomaksut lentoyhtiöille säilyvät kilpailukykyisinä ja tukevat näin Suomen asemaa kansainvälisessä lentoliikenteessä. Emme halua ajaa lentokoneita pois Suomen ilmatilasta nousevilla maksuilla, ja siksi jatkamme kustannustehokkuuden parantamista myös lähitulevaisuudessa, sanoo Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistusliiketoiminta on Finavian liiketoiminnasta tappiollisinta. Tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolimatta Suomen vähäiset liikennemäärät tekevät lennonvarmistuksen taloudellisen yhtälön haastavaksi. Tappiot katetaan Finavian sisäisellä subventiolla. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2013 putosi 3,6 % edellisestä vuodesta ollen 63,7 miljoonaa euroa.

– Ylilentojen määrän kasvu tukee oman liiketoimintamme ohella myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja lentolippujen kuluttajahintojen maltillista kehittymistä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistusjärjestelmän liikevaihdosta. Kuluvana vuonna kaikista Suomen ilmatilassa lentävistä ylilennoista syntyy Finavialle noin 17 miljoonan euron liikevaihto, toteaa Luojus.

Suomen ilmatila sopii hyvin ylilennoille Suomen suotuisan maatieteellisen sijainnin sekä ilmatilan mahdollistamien lyhyiden ja suorien lentoreittien ansiosta. Suomen ilmatilassa on myös hyvin tilaa ylilennoille. Finavia on ylilentoja lisätäkseen tarjonnut joulukuusta 2012 lähtien lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää yöaikaan Suomen ilmatilassa suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä, joka ei välttämättä kulje lentoväylien kautta. Lentoyhtiöt ovatkin tarttuneet mahdollisuuteen ja se näkyy kasvavana ylilentojen määränä.

Lennonvarmistuksen toimintoympäristössä tapahtuu isoja muutoksia, kun yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan muodostaminen etenee. Single European Sky (SES) -sääntely tuo tiukkoja suorituskykyvaatimuksia ja tiivistää yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa. Vuonna 2015 ilmatilan käyttö Pohjois-Euroopassa tehostuu entisestään kun NEFAB maiden (Suomi, Viro, Latvia ja Norja) sekä Ruotsin ja Tanskan ilmatilassa otetaan käyttöön yhteinen vapaa reitityksen (Free Route Airspace) ilmatila.