Ilmavoimat järjestää Ilmataktiikka 21 -harjoituksen ja tukee muiden puolustushaarojen harjoituksia

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot osallistuvat Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoitukseen 23.‒28.5.2021. Lisäksi Ilmavoimat tukee lentosuorittein Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia touko-kesäkuun vaihteessa.

Toukokuun lopussa järjestettävässä Ilmataktiikka 21 -lentotoimintaharjoituksessa on mukana yhteensä noin 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, neljä Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu Lohtajalla 17.‒27.5. järjestettävään kaikkien puolustushaarojen yhteiseen ilmapuolustusharjoitukseen (IPH 1/21) sekä tukee Maa- ja Merivoimien johtamia Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksia 29.5.‒2.6.

‒ Ilmataktiikka 21 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Rovaniemi, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rissala. Tavoitteena on kouluttaa hävittäjälentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.

‒ IPH 1/21 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien Hornetit ja Hawkit suorittavat ilmataisteluohjusammuntoja sekä tukevat ilmatorjuntayksiköiden harjoittelua Lohtajalla. Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoituksissa Ilmavoimien tavoitteena on harjoitella ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, Puolustusvoimien vaikuttamisen ketjun toimintaa sekä ilmatilanhallintaa yhteisoperaatioissa, eversti Herranen jatkaa.

Vilkasta lentotoimintaa toukokuun lopussa

Rovaniemen ja Rissalan lisäksi Ilmataktiikka 21 -harjoituksessa tukeudutaan Oulunsalon, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen, Kuusamon, Kuopion, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kokkolan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu sunnuntaista perjantaihin 23.‒28.5. päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Ilmataktiikka 21 -harjoituksen päätyttyä Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien johtamia harjoituksia lentosuorittein, jotka ajoittuvat lauantaista keskiviikkoon 29.5.‒2.6. päivittäin aikavälille kello 8‒17. Rovaniemen, Rissalan, Tikkakosken ja Pirkkalan tukikohdista lennettävät tuki- ja maalilennot suuntautuvat Northern Forest 21, Nuoli 21 ja Ritva 21 -harjoitusalueille. Harjoituksissa ei käytetä kovia ilmasta maahan -ampumatarvikkeita, vaan Ilmavoimat tukee Maa- ja Merivoimien harjoitusjoukkojen taistelua simuloidulla ilmasta maahan -tulenkäytöllä.

Ilmataktikka 21 -harjoituksen taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä pääasiassa merialueen yllä lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat aiheuttaa tavanomaista voimakkaampaa lentomelua. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Ilmataktiikka 21 toteutetaan pääasiassa kantahenkilökunnan voimin. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä. Ilmavoimien varusmiehiä on mukana harjoituksen tukikohdissa päivittäisissä tehtävissään. Koronaturvallisuus huomioidaan muun muassa jakamalla harjoitukseen osallistuva henkilöstö erillisiin osastoihin.

Suoralla lennolla Oulusta Teneriffan aurinkoon

ezgif.com-gif-maker

Sunclass Airlines

Matkanjärjestäjä Tjäreborg tarjoaa talvikaudella 2021–2022 viikoittain suoria lomalentoja Oulusta Teneriffalle.

– Koronan varjo alkaa hiljalleen väistyä matkailun yltä, ja ensi talven lomamatkoja varataan jo vähintäänkin tavanomaiseen tapaan. Olemmekin todella iloisia, että voimme pitkästä aikaa tarjota suoria ja vaivattomia lomalentoja Oulusta Teneriffalle, sanoo Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen.

Tjäreborgin suorat lennot Teneriffan eteläiselle kentälle jatkuvat tiistaisin koko talvikauden 19.10.2021–15.3.2022. Suosituimmat lomakohteet ovat Playa de las Americas, Los Cristianos sekä Puerto de la Cruz. Koululaisten syys- ja hiihtolomaviikot sekä vuodenvaihteen lomamatkat ovat yleensä kysytyimpiä ja ensiksi täyttyviä lähtöjä.

Oulusta lähtevät lennot lentää Tjäreborgin kanssa samaan Nordic Leisure Travel Group -konserniin kuuluva lentoyhtiö Sunclass Airlines. Konetyyppi on Airbus A321. Lennolla on pääosin suomalainen matkustamohenkilökunta. Matka Oulusta Teneriffan aurinkoon taittuu hieman alle seitsemässä tunnissa.

Tjäreborg tarjoaa ensi talvena suoria lentoja Oulun lisäksi myös Vaasasta, Turusta, Kuopiosta sekä Helsingistä. Tulevalla kesäkaudella Tjäreborg lentää vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi ainoastaan Helsingistä.

Neste ja Jetflite tuovat vähäpäästöisemmät liikelennot Suomeen – ensimmäinen lento toukokuussa 2021

9987d301be14b939_800x800ar

Liikelentoyhtiö Jetflite aloittaa ensimmäisenä Suomessa vähäpäästöisempien yksityisten liikelentojen tarjoamisen. Jetflite on sitoutunut vastuulliseen lentoliikenteeseen ja vähentää nyt liikelentojensa ilmastopäästöjä Neste MY uusiutuva lentopolttoaine™ -tuotteen avulla. Sellaisenaan käytettynä Nesteen tarjoama uusiutuva vaihtoehto auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 %* verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön. Jetfliten ensimmäinen vähäpäästöisempi lento toteutuu toukokuussa 2021.

Jetflite on osa suomalaista Wihuri-konsernia. Yhtiö on erikoistunut liike-, ryhmätilaus- ja ambulanssilentoihin ja tarjoaa myös lentokoneiden ylläpito- ja hallintopalveluita sekä lentorahtipalveluja. Jetflite vastaa asiakkaidensa tarpeisiin kasvattaa panostaan ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa Frankly Wihuri -vastuullisuusohjelman avulla.

”Lentäminen on ollut pandemian aikana haastavaa lisääntyneen sääntelyn ja suljettujen rajojen vuoksi. Evakuointi- ja ambulanssilentojen määrät ovat kuitenkin säilyneet korkeina. Maiden avautuessa rokotusten myötä ennustamme liikematkustustarpeen kasvavan. Haluamme pystyä tarjoamaan vähäpäästöisempiä lentoja ja auttaa asiakkaitamme vähentämään liikelentojen hiilijalanjälkeä merkittävästi”, sanoo Jetfliten myyntijohtaja Jan Lindholm.

Jetflite operoi viittä lentokonetta. Lisäksi yhtiöllä on laaja yhteistyöoperaattorien verkosto, joka tarjoaa tavallisesti yhteensä 600–700 lentoa vuodessa.

Kumppanuus tukee kunnianhimoisia ilmastotavoitteita 

Ilmailuala on jo ottanut askelia oikeaan suuntaan sitoutumalla hiilineutraalin kasvun tavoitteeseen vuodesta 2020 alkaen. Neste puolestaan on sitoutunut auttamaan ilmailualaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

”Olemme tehneet Jetfliten kanssa yhteistyötä yli viiden vuoden ajan toimittamalla lentopolttoainetta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Otamme nyt kumppanuudessamme ensiaskeleita Jetfliten liikelentojen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta on saatavilla jo monilla lentoasemilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, ja olemme iloisia voidessamme tarjota sitä nyt myös Suomesta käsin toimivalle yksityisiä liikelentoja tarjoavalle yhtiölle. Polttoaineen käytöllä voidaan vähentää lentämisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä välittömästi. Ratkaisu on täysin yhteensopivaa nykyisen moottoriteknologian ja jakeluinfrastruktuurin kanssa. Siksi lentokoneisiin tai polttoaineen jakeluinfrastruktuuriin ei tarvita lisäinvestointeja eikä muutoksia”, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnan myyntijohtaja Tuomas Kulola.

Neste jatkaa uusiutuvan lentopolttoaineen tarjoamista lentoyhtiöille, mutta myös kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin sitoutuneiden yritysten, julkisten laitosten ja muiden organisaatioiden käyttöön. Nesteen ja Jetfliten välinen kumppanuus sekä äskettäin julkistettu yhteistyö Finnairin kanssa toimivat esimerkkeinä muille yrityksille siitä, miten liikematkustuksesta aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää helposti.

Nesteen vuotuinen uusiutuvan lentopolttoaineen toimituskapasiteetti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan on tällä hetkellä yhteensä 100 000 tonnia. Singaporen jalostamon laajennuksen myötä Neste pystyy tuottamaan yli 1,5 miljoonaa tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta vuonna 2023, sisältäen äskettäin julkistetun lisäinvestoinnin Rotterdamiin.

*) Päästöjen laskentamenetelmä perustuu EU:n uusiutuvan energian direktiiviin (2009/28/EY). Menetelmän mukaisesti laskettuna sellaisenaan käytetyllä Neste MY uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan saavuttaa jopa 80 % fossiilista lentopolttoainetta pienemmät kasvihuonekaasupäästöt polttoaineen elinkaaren aikana. 

:JÄMSÄN KAUPUNKI: Lentokoneiden rakentaminen Hallissa jatkuu

silhouette-of-a-light-airplane-1466098835LJl

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.

HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.

Ilmavoimat osallistuu Ramstein Alloy 21-1 -harjoitukseen kahdella Hornetilla

ILMAVE_RAL_HN_kuvituskuva_2018_04_09

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat on mukana vuoden 2021 ensimmäisessä Ramstein Alloy -harjoituksessa kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 20.‒22. huhtikuuta 2021.

Kolme kertaa vuodessa järjestettävissä Ramstein Alloy -harjoituksissa NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella. Suomen ilmavoimat osallistuu harjoitteluun kumppanimaan roolissa.

Harjoiteltaviin skenaarioihin sisältyy esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen tunnistaminen, saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Lisäksi Ramstein Alloy -harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden ilmataisteluharjoitteluun erilaisten hävittäjätyyppien kanssa (Dissimilar Air Combat Training, DACT).

Koronavirustilanteen takia Ramstein Alloy 21-1 -lentokierroksiin osallistuvat Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat vain kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Ramstein Alloy -harjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2020.

Korona siivitti suomalaisen helikopteriyhtiön nousuun

rsz_f37db873-917d-4e70-b902-83027e8d72a7

Helsinki Citycopter operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Lentokentistä riippumaton helikopteri parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä mahdollistaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä. Kuva: Helsinki Citycopter

Kuluneena talvena aloitettu Helsinki Citycopter-helikopteripalvelu on saavuttanut pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten myötä kotimaisille liike- ja tilauslennoilleen lentävän lähdön. Yhtiö operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Helsinki Citycopter parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä tarjoaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä.

Helsinki Citycopterin tavoitteena on tuoda helikopteripalvelut entistä laajemman yleisön saataville. Palvelu tarjoaa yksityisten tilauslentojen lisäksi asiakkaille mahdollisuuden varata matkustajapaikkoja paikkoja myös ennalta valituille lennoille. Vastaavat helikopteripalvelut ovat tuttuja kansainvälisistä metropoleista.

”Testasimme toimintaamme elokuussa vuokraamalla kahta turbiinihelikopteria ja konseptoimalla niille helppokäyttöisen palvelun. Koronan keskellä huomasimme, että yksilölliselle palvelulle on Suomessakin tarvetta, sillä ensimmäiset lennot myytiin heti loppuun. Talvikautena operoimme lähes kaksi sataa lentoa ja kesäksi odotuksemme vain kasvavat. Käyttämillämme helikoptereilla pystytään operoimaan useampia matkustajia hyvinkin pitkälle. Niiden toimintasäde ilman välilaskua on jopa 600 kilometriä, joten sillä tavoittaa suuren osan Suomea vain kymmenissä minuuteissa”, kertoo Helsinki Citycopterin Joonas Nurmi ja lisää, että kopterin laskeutumispaikaksi riittää 20X20 metrin kokoinen tasainen maa-alusta.

Helikopteri täydentää lentoverkostoa

Helikopteriyhtiön tavoitteena on tuoda korkeatasoiset helikopterilennot entistä laajemman asiakasryhmän saataville, kehittää uusia kotimaisia matkailualan palveluita ja samalla lisätä Suomen vetovoimaa kansainvälisenä matkailukohteena. Tilauslennot helikopterilla mahdollistavat asiakkaille matkustamisen oman aikataulunsa mukaan myös normaalien reittiyhteyksien ulkopuolelle. Helsinki Citycopter tarjoaa Helsinki-Vantaalta matkustaville ja sinne saapuville matkailijoille myös transfer-lennot, jolla asiakas pääsee helikopterilla kotoaan suoraan lentokoneeseen lentoasemalla sisällä käymättä. Rajamuodollisuudet, matkatavaroiden kirjaus ja koronatodistusten tarkastaminen tapahtuvat liikelentoterminaalissa, mikä mahdollistaa vaihdon helikopterista lentokoneeseen nopeimmillaan jopa 15 minuutissa.

VIP-palvelujen kysyntä lisääntyy myös Suomessa

Helsinki Citycopterin palvelukonseptin ovat ideoineet ja perustaneet pitkän uran ilmailualan esimies-, koulutus- ja kehitystehtävissä omaavat Joonas Nurmi ja ammattilentäjä Ari Kallinen. Nurmi toimi Finnairilla koronapandemian tuomiin henkilöstövähennyksiin saakka purserina, asiakaspalvelun kehityksessä ja hallinnollisissa esimiestehtävissä. Hänellä on myös lisäksi tarjonnut henkilö- ja yritysasiakkaille korkealuokkaisia concierge-palveluita. Tarkastuslentäjän valtuutuksen omaava Ari Kallinen on Scanwings Oy:llä lentotoiminnan johtaja sekä lennonopettaja lentokoneilla ja helikoptereilla.

”Korona lopetti paitsi perinteiset lennot, myös omat työni sinivalkoisilla siivillä ainakin toistaiseksi. Työttömyyttä oli vaikea hyväksyä, joten ryhdyimme kansainvälisiin liikelentoihin erikoistuneen kapteeni Kallisen kanssa selvittämään mahdollisuuksia perustaa Suomeen sellainen lentopalvelu, joka toimisi terveysturvallisesti paitsi pandemian aikana, löytäisi paikkansa myös koronan jälkeen”, taustoittaa Joonas Nurmi ja jatkaa: ”Suomesta on puuttunut luksuspalveluihin ja tilauslentoihin vahvasti profiloitunut moderni helikopteripalvelu, joka täydentäisi perinteisten lentoyhtiöiden tarjontaa. Tehokkailla turbiinihelikopterilla pystyy tarjoamaan uudenlaisia jatkoyhteyksiä kansainvälisille reittilennoille entistä monipuolisemmin, operoida turvallisesti suoraan saaristoon tai paikkoihin, joihin muuten ei pääse.”

Uusin ja nopein helikopterikalusto

Helsinki Citycopter operoi lennot yhteistyössä helikopterioperaattori Heliwest Oy:n kanssa. Yhtiön kalustona on modernit Airbus H125, EC120 ja Robinson R44 helikopterit, joiden matkustajamäärät ovat 3-5 henkilöä.

”Kilpailuvalttejamme tilauslentoja varten suunnitellun modernin kaluston lisäksi ovat vankka kokemus liikelentotoiminnasta ja ensiluokkainen palvelu. Kellukkeilla varustetut kopterimme mahdollistavat lennot myös meren päällä ja Ahvenanmaalle. Suurista tapahtumista tuttujen yleisölennätysten sijaan tarjoammekin yksilöllistä ja turvallista matkustuskokemusta, jolle korona loi kotimaisen kysynnän. Useat asiakkaamme ovat kokeilleet palvelua toteutumattoman ulkomaanmatkan sijaan ja yllättyneet, että myös Suomessa voi toteuttaa ainutlaatuisia elämyksiä. Lentokentistä riippumaton helikopteri myös täydentää Suomen lentoverkostoon viime vuosina syntyneitä aukkoja, sillä lentoja maakuntiin on vähennetty ja useita kenttiä suljettu”, lisää Helsinki Citycopterin toinen perustaja Ari Kallinen.

Helsinki Citycopter on mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa ja Helsingin kaupungin vastuullista matkailua edistävässä kumppanuusverkostossa.

Rajavartiolaitoksen Dornier-valvontalentokoneiden korvaaminen välttämätöntä valtion, ihmisten ja ympäristön turvallisuuden takaamiseksi

Dornier

Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen vanhenevien Dornier 228 -valvontalentokoneiden korvaaminen on kirjattu Sanna  Marinin hallitusohjelmaan. Uusien monitoimilentokoneiden hankkiminen on kriittisen tärkeää Suomen  turvallisuuden varmistamiseksi ja Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Uusille  lentokoneille ei kuitenkaan ole vielä tilausvaltuutusta. Tilausvaltuutus lentokoneille tarvitaan nyt, jotta  lentokonehankintaa valmisteleva MVX-hanke etenee ajallaan ja uudet koneet saadaan käyttöön vuonna  2025. 

Suomen merellinen toimintaympäristö on vaativa. Kapea ja matala Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin  liikennöidyistä meristä ja sen merellinen luonto on herkkä. Suomen merialueilla tapahtuu jatkuvasti läheltä  piti -tilanteita, ja vakavan merellisen onnettomuuden riski on olemassa koko ajan. Rajavartiolaitoksen on  kyettävä ylläpitämään valmiutta ympäristö- ja suuronnettomuuksien hallintaan, ympäristövahinkojen  havaitsemiseen, sekä Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan. 

Rajavartiolaitoksen lentokoneilla tuotetaan turvallisuutta päivittäin. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat  rajavalvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus, sekä ympäristövahinkojen torjunta. Merellä  öljyonnettomuuksien torjuntaoperaatioiden onnistunut johtaminen perustuu lentokoneiden henkilöstön ja  valvontatekniikan suorituskykyyn. Lentokoneet tehostavat ja täydentävät myös Rajavartiolaitoksen pinta alusten toimintaa. Rajavartiolaitoksen lentokoneet ovat tärkeä tuki myös lukuisille muille viranomaisille niiden valvontatehtävissä, ja lentokoneilla palvellaan koko Suomea. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan  tärkeään ja Suomea velvoittavaan kansainväliseen raja- ja ympäristöturvallisuuden yhteistyöhön, muun  muassa EU:n Frontexin operaatioissa. 

Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat palvelleet raja- ja meriturvallisuustehtävissä 25 vuotta, ja ne ovat  tulossa nyt elinkaarensa päähän. Samaan aikaan Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi toimintaympäristön muuttuessa.  

Rajavartiolaitoksen lentokoneita ei voi korvata muulla menetelmällä tai laitteella. Mikäli uusia  lentokoneita ei hankita, Suomen kyky hallita erityisesti merellisten ympäristöonnettomuuksien  torjuntaoperaatioita romahtaa. Suomi ei voisi myöskään huolehtia entiseen tapaan kansainvälisten  sopimusten mukaisista sitoumuksistaan, toteaa Rajavartiolaitoksen hankejohtaja prikaatikenraali  Jari Tolppanen 

Rajavartiolaitos on selvittänyt vaihtoehtoja vanhenevan kaluston korvaamiselle MVX-hankkeessaan.  Ainoastaan miehitetty lentokone pystyy selviytymään vaihtelevista tehtävistä Suomen vaativissa  olosuhteissa, ja se on ilma-aluksista kustannustehokkain ja monikäyttöisin ratkaisu valvonta- ja  etsintätehtäviin. Hankittavat monitoimilentokoneet pystyvät lentämään pidempiä matkoja, ja niissä on  parempi kuljetuskapasiteetti sekä kehittyneemmät tekniset järjestelmät. Suomen pitkillä maarajoilla nämä  ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Tällainen monikäyttöinen ja muuntautumiskykyinen sveitsiläinen  linkkuveitsi on ratkaisuna käytännöllinen ja kustannustehokas. 

Lentokonehankintaa valmistelevassa MVX-hankkeen tietopyyntömenettelyssä kartoitettiin vuoden 2020  aikana potentiaaliset lentokoneiden toimittajat. Rajavartiolaitoksella on valmius jatkaa MVX-hanketta julkaisemalla tarjouspyynnöt uusista monitoimilentokoneista. Lentokonehankinta etenee ajallaan vain, jos  Rajavartiolaitokselle myönnetään tilausvaltuutus ja määräraha uusille monitoimilentokoneille  talousarviomenettelyssä kesällä 2021.

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa – Koneet laskeutuivat turvallisesti

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa - Koneet laskeutuivat turvallisesti

ILMAV_Hawk_Mk_66

Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT

Kahden Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneen siivet osuivat kevyesti toisiinsa osastolennolla Tikkakosken tukikohdan lähiharjoitusalueella perjantaina aamupäivällä 9.4.2021. Koneet laskeutuivat turvallisesti.

Kosketuksen tapahtuessa Midnight Hawks -taitolentoryhmä oli toteuttamassa lentokoulutusohjelman mukaista osastoharjoittelua. Tilanteessa koneet lensivät saman suuntaisesti ja samalla nopeudella lähietäisyydellä toisistaan. Kosketuksen jälkeen osastolentoharjoitus keskeytettiin ja osaston muut koneet tarkastivat osumakohdat visuaalisesti. Ennen paluuta tukikohtaan koneiden lentäjät suorittivat tarvittavat ohjattavuuskokeilut, varmistaen sen, että koneiden järjestelmät toimivat normaalisti.

Hawkit laskeutuivat turvallisesti, eikä tilanteesta aiheutunut henkilövahinkoja. Alustavan arvion mukaan kalustovauriot rajoittuivat maalivaurioihin. Tapahtumien kulku ja vauriot selvitetään osana normaalia lentoturvallisuusmenettelyä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavat jatkotoimet. Edellinen vastaava tapaus Hawk-kalustolla tapahtui elokuussa 2013 Kauhavalla.

:EDUSKUNTA: Verojaosto jatkaa lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä loppuvuodesta

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.