Finnair ja Fintraffic aloittavat yhteistyön lentojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

2020-06-30-10-04-35-1200x800

Finnair ja lennonjohtopalveluja Suomessa tarjoava Fintraffic ANS aloittavat uudenlaisen yhteistyön, joka tähtää lentojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ympäristövaikutuksen pienentämiseen. Finnair jakaa Fintrafficille lentojensa polttoainekulutusdataa, ja Finnair ja Fintraffic ANS kartoittavat yhdessä keinoja, joilla lennonjohto voi tukea lentoyhtiön päästövähennystavoitteita.

”Lentotoiminnan päästöjen vähentäminen on tärkein ympäristötavoitteemme, ja siihen voimme vaikuttaa joka ikisellä lennolla”, sanoo kapteeni Tom Hakala, joka vastaa Finnairin lento-operaatioiden polttoainetehokkuudesta ja ohjaa Finnairin lentäjiä polttoainetehokkaaseen lentämiseen. ”Jaamme lennonvarmistukselle avoimesti dataa lennon eri vaiheiden polttoainekulutuksesta ja lennonjohdon toimien vaikutuksesta siihen ja kartoitamme yhdessä keinoja vähentää polttoaineenkulutusta ja siten pienentää lentojen ympäristökuormitusta.”

”Me haluamme, että Suomessa on maailman turvallisin, sujuvin ja ympäristöystävällisin ilmatila. Teemme päivittäin paljon toimenpiteitä, jotta lentoliikenne voisi toimia mahdollisimman optimoidusti. Lentoreittioptimointi, jatkuvan liu’un laskeutumiset ja tiivis kansainvälinen yhteistyö ovat keinojamme päästöjen vähentämisessä. Lisäksi lennonvarmistuksen tulee huomioida ympäristöluvan asettamat vaatimukset lentokonemelunhallinnalle. Entisestään tiivistyvä yhteistyö Finnairin kanssa antaa meille uutta tietoa ja keinoja kehittää Suomen lentoliikennettä entistä ympäristötehokkaammaksi”, sanoo Fintraffic ANS:n asiakkuusjohtaja Pasi Nikama.

Lennon polttoaineenkulutusta voi vähentää muun muassa suunnittelemalla lentoreitit polttoainetehokkaiksi, minimoimalla rullausaika ja turhat pysähtelyt lentoasemalla, käyttämällä jatkuvan nousun menetelmää lentoonlähdössä, optimoimalla lentoreitin, -nopeuden ja -korkeuden mm.  sääolosuhteet huomioiden sekä laskeutumalla jatkuvan liu’un menetelmällä. Suomessa on jo eurooppalaisittain tehokas ilmatila, minkä myös Eurocontrolin viime vuonna julkaisema tutkimus totesi.

Finnair ja Fintraffic ANS kartoittivat lennon eri vaiheiden polttoaineenkulutuksen minimoinnin mahdollisuuksia Helsingistä Kittilään ja Ivaloon suuntautuneilla lennoilla marraskuussa. Testilennoilla mitattiin lentoaikaa, lennon pituutta, polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja verrattiin optimaalisen suunnitelman ja toteutuneen lennon dataa toisiinsa. Lennon eri vaiheiden optimointiin vaikuttaa moni asia, kuten säätila ja muut ilmatilan käyttäjät.

”Polttoainetehokkuuteen vaikuttaa moni asia, ja pienilläkin teoilla on merkitystä, kun ne kertautuvat tuhansilla lennoilla vuodessa”, sanoo Tom Hakala.

Finnair lentää keskiviikkona 17.2. Helsingistä Kittilään lennon, jota voi seurata Finnairin Instagram- ja Twitter-tileillä. Lennon aikana tarkastellaan lennon eri vaiheiden vaikutusta polttoaineenkulutukseen.

”Kaikkien tehokkuustoimenpiteiden lisäksi lento lennetään ns. book and claim -menetelmällä asiakkaidemme ostamalla biopolttoaineella”, kertoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti. ”Jatkossa kumppanuutemme Nesteen kanssa mahdollistaa biopolttoaineen tankkauksen Helsinki-Vantaalla.”

Finnairin tavoitteena on puolittaa nettohiilidioksidipäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045. Tärkein keino tähän on polttoainetehokkuus, johon päästään tehokkaalla lentokalustolla, vähentämällä lentojen painoa, lentämällä polttoainetehokkaasti ja tekemällä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös biopolttoaineita ja päästöhyvityksiä.

Lue lisää Blue Wingsistä.

Finnair purkaa ja kierrättää käytöstä poistuvan A319-lentokoneen Helsinki-Vantaalla

_DSC1907 ret

Kuva: Mikko Pylkkö/Finnair

Finnair purkaa ja kierrättää Airbus A319-lentokoneen, joka on 21-vuotiaana saapunut taloudellisen käyttöikänsä loppuun. Koneen purku alkaa hallissa Helsinki-Vantaan lentokentällä, missä Finnairin mekaanikot irrottavat koneesta muuhun Finnairin laivastoon sopivat osat, joita voidaan käyttää uudelleen, kuten moottorin, istuimet, laskutelineet ja avioniikkakomponentit.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun Finnairin lentokone puretaan ja kierrätetään Suomessa. Teimme päätöksen purusta kotikentällä vastuullisuuden ja taloudellisuuden kokonaisuutta optimoiden”, kertoo Finnairin tekniikan johtaja Juha Ojala. ”Projektin avulla pystymme parantamaan laitehuollon kustannustehokkuutta sekä työllistämään tekniikan henkilöstöä aikana, jolloin varsinaista huoltotyötä on vähän tarjolla.”

Ennen tätä Finnairin käytöstä poistetut lentokoneet on kierrätetty muualla Euroopassa. Suurin osa alan yrityksistä sijaitsee kuivilla vyöhykkeillä, joissa ilmasto-olosuhteet suosivat osien ja lentokoneiden pitkäaikaista varastointia. Suomessa ei ole aikaisemmin purettu yhtään tämän kokoluokan lentokonetta. Lentokoneen purku on Finnairille poikkeuksellinen projekti, joka eroaa normaalista huoltotyöstä erityisesti työnsuunnittelun ja projektijohdon osalta.

Lentokoneilla on suunniteltu maksimikäyttöikä, sillä koneen runko kestää vain tietyn määrän paineistuksia, ja sen jälkeen kone on valmistajan ohjeiden mukaisesti poistettava käytöstä. Lentokoneen ja sen osien kierrätettävyys huomioidaan jo valmistusvaiheessa. Uusista lentokoneista pystytään kierrättämään ja uudelleen käyttämään jopa 98 prosenttia. Vanhemmista koneista, kuten nyt purettava A319, pystytään hyödyntämään noin 90 prosenttia.

”Monia nyt purettavasta koneesta saatavia osia – kuten laskutelineitä, moottoreita, APU-voimalaitetta sekä järjestelmien laitteita – pystytään tarkastuksen jälkeen hyödyntämään Finnairin huoltotoiminnassa, mikä tukee sekä kokonaistaloudellisuutta että vastuullisuustavoitteitamme”, kertoo Juha Ojala. ”Uudelleenkäytettävät osat tarkastetaan ja huolletaan ennen uudelleenkäyttöä. Myös pieniä elementtejä, kuten tuolien päällisiä tai matkustamon verhoja voidaan käyttää edelleen.”

Lue lisää projektista Blue Wingsistä.

Rovaniemen lentoasema lämpiää hiilidioksidivapaasti

medium_rovaniemi_airport_1005

Lentoasemayhtiö Finavia ja Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) ovat sopineet Rovaniemen lentoaseman lämmittämisestä kaukolämmöllä, jonka tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä.

– Olemme jo yli kymmenen vuoden ajan tehneet sitkeästi töitä vähentääksemme lentoasemiemme ilmastovaikutuksia. Saavutimme merkittävän etapin ilmastopolullamme kaksi vuotta sitten, kun kaikista lentoasemistamme tuli hiilineutraaleja. Tavoitteenamme on saavuttaa nettonollapäästöt vuonna 2030, ja matkamme kohti päästöttömiä lentoasemia jatkuu. Yhteistyö Neven kanssa on tärkeä askel eteenpäin tällä tiellä, sanoo Finavian vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson.

Lentoasemien ilmastovaikutukset syntyvät rakennusten lämmityksestä ja ajoneuvojen energiankulutuksesta.

– Jotta saamme painettua hiilidioksidipäästöt nollaan, keskitymme erityisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, Hansson toteaa.

Vihreä Lähilämpö sopii hyvin Rovaniemen lentoaseman lämmitysmuodoksi, sillä se tukee Finavian ilmasto-ohjelman keskeisiä keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Neve käyttää kaukolämmön tuotannossaan uusiutuvia ja lähellä tuotettuja polttoaineita.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten kertoo, että yhtiö tuottaa lämpöä pääasiassa puuperäisillä polttoaineilla eli puuhakkeella sekä metsäteollisuuden sivutuotteilla kuten purulla, puunkuorella, kutterinlastulla ja kierrätyspuulla. Lähitulevaisuudessa Neve aikoo hyödyntää myös kuivatetun yhdyskuntalietteen polttamisesta saatua lämpöä.

– Olemme tehneet isoja investointeja päästöjen vähentämiseksi ja tavoitteenamme on, että saamme koko tuotantomme päästöttömäksi tämän vuosikymmenen aikana. Vihreä Lähilämpö tarjoaa suurelle osalle asiakkaistamme kaukolämpöä, josta ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä, Gullsten sanoo.

Ilmatankkausharjoitus Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa viikolla 6

F-15C_Eagle_from_the_67th_Fighter_Squadron_at_Kadena_AB_is_refueled_by_a_KC-135R_Stratotanker_from_the_909th_Air_Refueling_Squadron_

Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone

Ilmavoimien Hornetit harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 9.–10. helmikuuta 2021.

Kaksi kertaa vuodessa Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavien harjoitusten tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-lentäjien koulutusta.

Lapin lennosto järjestää vuoden 2021 ensimmäisen ilmatankkausharjoituksen yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa. Harjoitukseen osallistuu 8–14 suomalaista F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja yksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Harjoitus lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä harjoitusalueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 9.–10. helmikuuta. Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. KC-135 Stratotanker operoi omasta kotitukikohdastaan Mildenhallista.

Ilmatankkausharjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellinen vastaava harjoitus toteutettiin syyskuussa 2020.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä väheni 91 prosenttia joulukuussa 2020

ilma_2020_12_2021-01-27_tie_001_fi_001

Suomen lentokenttien matkustajamäärä tammi-joulukuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 198 979 matkustajaa joulukuussa 2020, mikä oli 91 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 147 822 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 51 157. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 74 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Joulukuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 91 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni myös 91 prosenttia verrattuna vuoden 2019 joulukuuhun.

Matkustajista 52 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 48 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 68 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna kuusi prosenttia.

Tammi-joulukuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 6,5 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 75 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 69 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 31 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 5,1 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,4 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien matkustajamäärästä.

Tammi-joulukuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 132 032 tonnia, mikä oli 42 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 98 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 72 095 tonnia oli lähteviä ja 59 938 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta päättyvät 25.1.2021

aircraft-1573399343tMd

Suomen lentoasemilla viranomaisten terveysturvallisuustoimia on lisätty merkittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi lausunnossaan, että matkustuslentoliikenteen keskeyttäminen ei ole enää välttämätöntä, jos järjestelyt lentoasemalla ovat riittäviä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei tee uutta päätöstä lentorajoituksista Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta.

Määräaikaiset lentorajoitukset ovat päättymässä maanantaina 25.1.2021. Traficom pyysi THL:n lausuntoa siitä, tulisiko Iso-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen suuntautuvaa matkustuslentoliikennettä edelleen rajoittaa.

Lausunnossaan THL katsoo, että näistä maista saapuvat matkustajat muodostavat edelleen merkittävän riskitekijän sille, että uudet koronavirusmuunnokset leviävät Suomeen. Suomen Covid-19-epidemiatilanne on vakava ja tehokkaat rajoitus- ja torjuntatoimenpiteet ovat edelleen tarpeellisia. THL:n arvion mukaan virusmuunnosten havaitsemisen jälkeen on Suomen lentoasemilla viranomaisten terveysturvallisuustoimia lisätty merkittävästi ja matkustamiseen liittyvää riskiä voidaan näin ollen tehokkaasti rajoittaa.

Lausunnossaan THL edellyttää, että Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta saapuvat matkustajat, on ohjattava saapumiskentällä tartuntatautilain mukaiseen terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen perusteella matkustajat on määrättävä 14 vuorokauden karanteeniin. Karanteenista voi vapautua, mikäli henkilöllä on kaksi negatiivista koronatestitulosta, joista ensimmäinen on tehty korkeintaan 72 tuntia ennen lentomatkalle lähtemistä tai Suomeen saapumisen yhteydessä, ja jälkimmäinen on tehty vähintään 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen.

THL arvioi, että matkustuslentoliikenteen keskeyttämistä ei voida enää pitää välttämättömänä, jos viranomaiset pystyvät osoittamaan riittävät resurssit tähän toimintaan.

Vantaan kaupunki ja Finavia ovat lausunnoissaan vahvistaneet, että heillä on THL:n lausunnon mukaiset valmiudet ja resurssit siihen, että tartuntatautilain mukaisten vastuiden ja toimivaltuuksien mukainen toiminta saapumiskentällä toteutuu. THL on vahvistanut, että Vantaan kaupungin ja Finavian toimenpiteet asiassa ovat riittäviä.

Liikenne- ja viestintäviraston lentorajoitukset päättyvät 25.1.2021 klo 11.59 alkaen.

Tämän lisäksi THL on antanut Suomeen lentäville lentoyhtiöille suosituksen. THL suosittelee, että lentoyhtiöt edellyttäisivät Suomen ulkopuolelta tulevilta matkustajilta negatiivista koronavirustestitodistusta ennen lennolle nousua. Jos matkustajalla on lääkärintodistus sairastetusta mutta jo parantuneesta COVID-19-taudista ja sairastumisesta on kulunut aikaa alle 6 kuukautta, ei negatiivista koronavirustestitodistusta tarvita. Koronavirusrokotustodistuksia ei vielä hyväksytä korvaamaan koronavirustestitodistusta. THL suosittelee lisäksi, että lentoyhtiöt ohjeistavat matkustajia näyttämään testitodistukset Suomessa lentokentällä oleville terveysviranomaisille maahantulon yhteydessä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on toimivaltainen viranomainen ilmailun lentoturvallisuudessa, siviili-ilmailun turvatoimissa ja meluasioissa. Traficom voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaatiessa kieltää ilma-aluksen lähdön, määrätä ilma-aluksen laskeutumaan, vaatia tunnistamista, määrätä lentosuunnan ja -korkeuden taikka muutoin puuttua ilma-aluksen kulkuun. 

Finnair käynnistää lennot Iso-Britanniasta ja Irlannista Suomeen 25.1., edellyttää kaikilta Suomeen suuntautuvien lentojen asiakkailta koronatestitodistusta 28.1. lähtien

airbus-2389715_1280

Finnair käynnistää matkustajalennot Iso-Britanniasta ja Irlannista Suomeen kuukauden tauon jälkeen 25.1.2021 Traficomin sallittua matkustajalentojen jatkumisen näistä maista Suomeen.

THL:n suosituksen mukaisesti Finnair alkaa 28.1.2021 lähtien edellyttää negatiivista koronatestitodistusta tai todistusta sairastetusta koronavirusinfektiosta kaikilta Suomeen suuntautuvien lentojensa asiakkailta, pois lukien Helsingistä kansainvälisellä jatkolennolla jatkavat asiakkaat. Todistusvaatimus on voimassa toistaiseksi.

”Tämä mahdollistaa terveysturvallisen matkustamisen jatkumisen ja täydentää muita kattavia terveysturvallisuustoimia lennoilla ja lentoasemilla,” sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Tämä on myös linjassa yleistyvän trendin kanssa; moni maa edellyttää negatiivista koronatestitodistusta maahantuloa varten.”

Todistusvaatimus ei vaikuta Suomen tai alueellisen terveysviranomaisen maahantuloa koskeviin menettelytapoihin, ja kaikki ulkomailta Helsinkiin tulevat ohjataan lentoasemalla koronatestaukseen.

Finnair viestii tästä uudesta testitodistusvaatimuksesta asiakkailleen kaikissa asiakasviestintäkanavissaan. Finnairin henkilökunta tarkistaa koronatestitodistuksen tai muun todistuksen lähtöselvityksessä tai portilla. Ilman asianmukaista todistusta asiakkaalta evätään pääsy lennolle. Asiakas voi sitten siirtää matkaansa ottamalla yhteyttä Finnairiin. Lisätietoja asiakkaille on Finnairin matkustustiedotteissa.

Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Iso-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta jatkuvat 25.1.2021 asti

aircraft-1573399343tMd

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n lausunnon perusteella jatkaa matkustajalentoliikenteen rajoituksia Iso-Britanniasta, Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen saapuvan matkustajalentoliikenteen osalta 25.1.2021 asti. Päätös ei koske ylilentoja, teknisiä välilaskuja, siirtolentoja omalla miehistöllä, valtionilmailua, sairaankuljetuslentoja, eikä myöskään rahtilentoja.

Euroopan tautien valvonnan ja ehkäisyn keskus ECDC on todennut 29.12.2020 julkaisemassa riskinarviossa, että Iso-Britanniassa havaittu uusi Covid-19 -muunnos leviää selvästi nopeammin kuin koronaviruksen aiemman alatyypit ja vaikka tapauskuolleisuus eivät vaikuta lisääntyneeltä, voi uusi virusmuunnos yleistyessään aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja lisääntyneen tapausmäärän johdosta vakavasti vaarantaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn. Myös Etelä-Afrikassa on todettu hieman erityyppinen virusmuunnos.

Useat maat ovat rajoittaneet matkustusta ja matkustajalentoliikennettä maihin, joissa virusmuunnoksia on esiintynyt laajasti.

THL toteaa 15.1.2021 antamassaan lausunnossa, että aikaisemmin esiin tuoduissa perusteissa lentoliikenteen keskeytyksestä Iso-Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maissa havaittu, nykyarvion mukaan herkemmin leviävä virusmuunnos on yhä lisännyt osuuttaan ja tapauksia Suomeen saapuneiden matkustajien joukossa on todettu useita. Vaikka terveysturvallisuustoimia lentoasemilla onkin lisätty, muunnoksen aiheuttamaa uhkaa Suomen epidemian kiihtymiseksi ja toimien riittävyyttä uhan minimoiseksi ei vielä ole täysin mahdollista arvioida. Valtioneuvosto käsittelee mahdollisia uusia matkustusrajoituksia ja koronavirusmuunnokseen liittyviä lisätoimia ensi viikon perjantaina.

THL katsoo, että matkustajalentoliikenteen keskeyttämistä näihin maihin on toistaiseksi yhä välttämätöntä jatkaa, ainakin kunnes edellä mainittujen toimien käyttöönotto on selvitetty.

Liikenne- ja viestintävirasto rajoittaa lentoja THL:n esityksen mukaisesti.

Ammattiliitto PRO: Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla -Vaarantuuko puolustusvalmius?

airbus-2389715_1280

Finnair Technical Services on irtisanonut työntekijöitä, jotka hoitavat puolustusvoimien kriittisen kaluston huoltoa. Irtisanomisia yhtiö perustelee koronalla. Voiko korona vaikuttaa puolustusvalmiuteen, ihmettelevät työntekijät ja ammattiliitto Pro.

Finnair Technical Services on käyttänyt tuotannollisia ja taloudellisia syitä irtisanoakseen viisi toimihenkilöä ja työntekijää osastolla, jossa huolletaan Ilmavoimien kalustoa, ja jonka huoltotarpeeseen korona ei vaikuta. Työntekijöiden mukaan työt eivät ole tosiasiallisesti vähentyneet. Yksi irtisanotuista on toiminut Ilmailutekniikan yhdistys (ITA) ry:n luottamustehtävässä.

– Yritys hakee säästöjä koronan varjolla ja puolustusvalmiuden kustannuksella. Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet ovat tekosyitä päästä eroon tietyistä työntekijöistä, sanoo palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen.

Finnair Technical Services kävi kolmet isot yt-neuvottelut vuonna 2020 ja irtisanoi tekniikan 800 työntekijästä noin 180 henkilöä. Yt-neuvottelut ovat olleet raskaat, mutta irtisanomiset tulee tehdä asiallisesti ja irtisanomisten syiden tulee olla asiallisia ja perustua tosiasioihin.

– On ymmärrettävää, että pandemia on vähentänyt lentoliikennettä rajusti, mutta yt-neuvotteluiden vaikutusten pitää näkyä vain siellä, missä koronan vaikutuksetkin näkyvät, toteaa johtaja Pyykönen. Tulemme ehdottomasti riitauttamaan perusteettomat ja laittomat irtisanomiset.

Finnair ei huomioi työntekijöiden järjestäytymistä

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry liittyi jäsenkokouksiensa päätöksillä osaksi Ammattiliitto Prota kesäkuussa 2020. Tällä hetkellä suurin osa sadoista tekniikan työntekijöistä ja toimihenkilöistä on järjestäytynyt ITAan ja Prohon.

Useimmat työnantajat kunnioittavat työntekijöidensä järjestäytymistä eri liittoihin, mutta Finnair ei halua tai suostu neuvottelemaan Tekniikan suurimman ammattiyhdistyksen ITAn työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa ITAn tekemistä sopimuksista ja työehdoista.

Tilanne Finnairin tekniikassa ei ole kaikkien työntekijöiden kannalta optimaalinen. Työehtosopimuksen soveltamiseen tai esimerkiksi irtisanomisjärjestykseen liittyviä neuvotteluja työnantajan kanssa käyvät tällä hetkellä toisen liiton eli IAU:n luottamusmiehet.

– Heillä ei ole välttämättä osaamista tai intressiä ottaa huomioon kaikkien työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden etuja. Seuraukset tästä voivat olla osalle työntekijöistä todella haitallisia, sanoo Minea Pyykönen ja peräänkuuluttaa työnantajalta aitoa neuvotteluvalmiutta myös prolaisten työntekijöiden kanssa.

Pro ja ITA ovat pyytäneet Finnairilta useaan otteeseen kuuntelemaan tekniikan työntekijöitä ja huomioimaan aidon edustuksellisuuden. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut.

– Uskoa ja luottamusta yhteistyöhön olisi enemmän, jos työnantaja nyt neuvottelisi Pron kanssa, kun suurin osa työntekijöistä on jäseniämme, sanoo palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen.

Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus alkaa

aircraft-1573399343tMd

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt tarjouskilpailun aikataulunmukaisen reittilentoliikenteen hankkimiseksi viiteen maakuntakeskukseen. Kilpailutuksen tarkoituksena on turvata välttämättömät yhteydet.

Kilpailutukseen kuuluvat reitit, joille tukea on mahdollista myöntää, ovat reitit Helsingin ja Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion sekä Kajaanin lentoasemien välillä. Kilpailutuksen perusteella Traficomilla on tarkoitus hankkia lentoliikennettä joka alkaa aikaisintaan 19.4.2021 ja päättyy 31.12.2021 näille reiteille. Kilpailutettavat yhteysvälit on määritelty maakuntien lentoliikennettä selvittäneen työryhmän toimesta.

“Tarkoituksenamme on turvata välttämättömät yhteydet Helsingin ja maakuntakenttien välillä nykytilanteessa. Samalla haluamme edesauttaa markkinaehtoisen liikenteen palautumista ja varmistaa lentoliikenteen palveluiden tarjonta sekä auttaa yhteiskunnan elpymistä omalta osaltamme”, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

“Lentoliikenteen elpymisestä saatujen ennusteiden mukaan paluu koronatilannetta edeltäneeseen aikaan tulee vielä viemään aikansa, joten lentoliikenteen tukeminen vallitsevassa tilanteessa auttaa tukemaan yhteyksiä maakuntaan myös jatkossa”, toteaa ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Kilpailutus perustuu eduskunnan lisämäärärahaan lentoliikenteen ostoihin

Kilpailutus perustuu eduskunnan marraskuussa hyväksymään 11,5 miljoonan euron määrärahaan, joka voidaan käyttää lentoliikenteen julkisen palveluvelvoitteen kustannusten kattamiseen. Traficomin asettama julkisen palvelun velvoite asettaa minimitason kilpailutukseen osallistuville lentoyhtiöille. Kaikilla EU:n alueelle sijoittuneilla lentoyhtiöillä, jotka täyttävät kilpailutuksen vähimmäiskriteerit, on mahdollisuus jättää tarjouksensa.

Kilpailutus pohjaa liikennöintimääriin, matkustajakapasiteettiin sekä muihin kyseistä reittiväliä koskeviin edellytyksiin, kuten erikoismatkatavaroiden kuljetuskykyyn. Yhteyksien vähimmäismäärä on kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa arkipäivisin. Koneiden paikkamäärä on Joensuun ja ns. kolmioreittinä liikennöitävässä Kemi-Kokkola reitillä vähintään 50 henkilöä, muilla reiteillä vähintään 29 henkilöä.

Osana kilpailutusta Traficom on määritellyt lentolippujen kattohinnat sekä tietyt matkaketjun sujuvuuteen liittyvät, lentotoiminnan harjoittajan vastuulla olevat asiat. Yhdensuuntainen lippu voi maksaa korkeintaan 200 euroa, edestakainen 300 euroa. Näiden avulla varmistetaan hinnoittelun kohtuullisuus ja lentoyhteyksien kilpailukyky.

Traficom on käynyt tiivistä vuoropuhelua maakuntien edustajien kanssa maakuntien tarpeista ja toiveista. Esimerkiksi Kemi-Kokkola reitin liikennöintiä ns. kolmiolentona esittivät alueiden edustajat Traficomille.

Lisäksi Traficom on myös selvittänyt nyt hankittavien reittien osalta julkisen palvelun velvoitteen edellytysten täyttymisestä.
Hankintailmoitus on julkaistu Euroopan Unionin virallisessa lehdessä sekä Traficomin internet -sivuilla. Tarjouskilpailun materiaali sekä tiedot julkisen palvelun velvoitteesta ovat saatavilla Traficomin nettisivuilta. Kilpailutukseen voi osallistua 16.3.2021 asti.

Tämän lisäksi Traficom kilpailuttaa erillisenä lentoliikennettä Savonlinnan kentälle. Savonlinnaan julkisen palvelun velvoite on nelivuotinen. Savonlinnan tarjouspyyntödokumentit julkaistaan samalla nettisivulla kuin muutkin.