:JÄMSÄN KAUPUNKI: Lentokoneiden rakentaminen Hallissa jatkuu

silhouette-of-a-light-airplane-1466098835LJl

Scandinavian Seaplanes aloittaa lentokoneiden rakentamisen Jämsässä. Yhtiö vuokraa Jämsän yrityskiinteistöltä toimitilat entiseltä Hallin varuskunta-alueelta.

Toiminnan Hallissa piti alkaa jo aiemmin, mutta hankkeen takana ollut yhtiö Atol Avion ajautui konkurssiin. Scandinavian Seaplanes on kahden ruotsalaisen pääomasijoittajan perustama Suomalainen yritys, joka on hankkinut Atol Avionin koko liiketoiminnan ja konkurssipesän.

– Neuvotteluja Jämsän kaupungin kanssa olemme käyneet jo alkuvuodesta. Tarkoitus on tavata yhdessä rahoittajien kanssa alueen muita yhteistyökumppaneita lähipäivinä, Scandinavian Seaplanesin toimitusjohtaja Anssi Rekula kertoo.

– Kauppa vahvistaa Jämsän kaupungin ilmailuteollisuuden kokonaisuutta. Hallin lentokenttä, lähellä sijaitsevat järvet ja ilmailuun liittyvät uudet yhteistyökumppanit ovat vaikuttaneet Scandinavian Seaplanesin sijoittumiseen juuri Jämsään. Liiketoimintaympäristö on erityisen kiinnostava tulevaisuuden liikkumisen parissa työskentelevien yritysten näkökulmasta, toteaa vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.

– Uudet ruotsalaisomistajat ovat eilen olleet tutustumassa Jämsään ja Halliin sekä siellä sijaitsevaan tulevaan tuotantotilaan. Olemme sopineet Sotilaskodin tilojen vuokraamisesta Skandinavian Seaplanes Oy:lle toukokuun alusta lähtien. Minusta tämä on hieno päänavaus sotilaskotirakennuksen kohdalla. Hallissa on pitkä historia lentokoneteollisuuden puolella, tämä on hienoa jatkumoa sille, Jämsän Yrityskiinteistöjen toimitusjohtaja Jussi Aalto iloitsee.

Scandinavian Seaplanes Oy suunnittelee ja rakentaa suomalaisia vesilentokoneita. Yhtiö jatkaa Atol Avion Oy:n liiketoimintamallia. Scandinavian Seaplanes saattaa loppuun Aurora amfibiolentokoneen tyyppisuunnittelun sekä aloittaa sen sarjatuotannon vuoden 2021 aikana. Lisäksi yritys tekee myös ilmailualan osien ja komponenttien suunnittelua ja valmistusta tilaustyönä.

HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.

Ilmavoimat osallistuu Ramstein Alloy 21-1 -harjoitukseen kahdella Hornetilla

ILMAVE_RAL_HN_kuvituskuva_2018_04_09

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat on mukana vuoden 2021 ensimmäisessä Ramstein Alloy -harjoituksessa kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 20.‒22. huhtikuuta 2021.

Kolme kertaa vuodessa järjestettävissä Ramstein Alloy -harjoituksissa NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella. Suomen ilmavoimat osallistuu harjoitteluun kumppanimaan roolissa.

Harjoiteltaviin skenaarioihin sisältyy esimerkiksi radiohäiriöstä kärsivän koneen tunnistaminen, saattaminen ja saattovastuun luovuttaminen toiselle lento-osastolle. Lisäksi Ramstein Alloy -harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden ilmataisteluharjoitteluun erilaisten hävittäjätyyppien kanssa (Dissimilar Air Combat Training, DACT).

Koronavirustilanteen takia Ramstein Alloy 21-1 -lentokierroksiin osallistuvat Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat vain kotitukikohtaansa Rissalaan. Kierrokset lennetään kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä sekä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa.

Ramstein Alloy -harjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Edellisen kerran ilmavoimat osallistui Ramstein Alloyhin syyskuussa 2020.

Korona siivitti suomalaisen helikopteriyhtiön nousuun

rsz_f37db873-917d-4e70-b902-83027e8d72a7

Helsinki Citycopter operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Lentokentistä riippumaton helikopteri parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä mahdollistaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä. Kuva: Helsinki Citycopter

Kuluneena talvena aloitettu Helsinki Citycopter-helikopteripalvelu on saavuttanut pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten myötä kotimaisille liike- ja tilauslennoilleen lentävän lähdön. Yhtiö operoi asiakaslentojaan kolmella helikopterilla joko Helsinki-Vantaan tilauslentoterminaalista, kaupunkikeskustojen satunnaisilta laskeutumispaikoilta tai tarvittaessa asiakkaiden kotipihoilta käsin. Helsinki Citycopter parantaa liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä sekä tarjoaa nopean ja vaivattoman pääsyn kohteisiin, joihin Suomen muu lentoverkosto ei yllä.

Helsinki Citycopterin tavoitteena on tuoda helikopteripalvelut entistä laajemman yleisön saataville. Palvelu tarjoaa yksityisten tilauslentojen lisäksi asiakkaille mahdollisuuden varata matkustajapaikkoja paikkoja myös ennalta valituille lennoille. Vastaavat helikopteripalvelut ovat tuttuja kansainvälisistä metropoleista.

”Testasimme toimintaamme elokuussa vuokraamalla kahta turbiinihelikopteria ja konseptoimalla niille helppokäyttöisen palvelun. Koronan keskellä huomasimme, että yksilölliselle palvelulle on Suomessakin tarvetta, sillä ensimmäiset lennot myytiin heti loppuun. Talvikautena operoimme lähes kaksi sataa lentoa ja kesäksi odotuksemme vain kasvavat. Käyttämillämme helikoptereilla pystytään operoimaan useampia matkustajia hyvinkin pitkälle. Niiden toimintasäde ilman välilaskua on jopa 600 kilometriä, joten sillä tavoittaa suuren osan Suomea vain kymmenissä minuuteissa”, kertoo Helsinki Citycopterin Joonas Nurmi ja lisää, että kopterin laskeutumispaikaksi riittää 20X20 metrin kokoinen tasainen maa-alusta.

Helikopteri täydentää lentoverkostoa

Helikopteriyhtiön tavoitteena on tuoda korkeatasoiset helikopterilennot entistä laajemman asiakasryhmän saataville, kehittää uusia kotimaisia matkailualan palveluita ja samalla lisätä Suomen vetovoimaa kansainvälisenä matkailukohteena. Tilauslennot helikopterilla mahdollistavat asiakkaille matkustamisen oman aikataulunsa mukaan myös normaalien reittiyhteyksien ulkopuolelle. Helsinki Citycopter tarjoaa Helsinki-Vantaalta matkustaville ja sinne saapuville matkailijoille myös transfer-lennot, jolla asiakas pääsee helikopterilla kotoaan suoraan lentokoneeseen lentoasemalla sisällä käymättä. Rajamuodollisuudet, matkatavaroiden kirjaus ja koronatodistusten tarkastaminen tapahtuvat liikelentoterminaalissa, mikä mahdollistaa vaihdon helikopterista lentokoneeseen nopeimmillaan jopa 15 minuutissa.

VIP-palvelujen kysyntä lisääntyy myös Suomessa

Helsinki Citycopterin palvelukonseptin ovat ideoineet ja perustaneet pitkän uran ilmailualan esimies-, koulutus- ja kehitystehtävissä omaavat Joonas Nurmi ja ammattilentäjä Ari Kallinen. Nurmi toimi Finnairilla koronapandemian tuomiin henkilöstövähennyksiin saakka purserina, asiakaspalvelun kehityksessä ja hallinnollisissa esimiestehtävissä. Hänellä on myös lisäksi tarjonnut henkilö- ja yritysasiakkaille korkealuokkaisia concierge-palveluita. Tarkastuslentäjän valtuutuksen omaava Ari Kallinen on Scanwings Oy:llä lentotoiminnan johtaja sekä lennonopettaja lentokoneilla ja helikoptereilla.

”Korona lopetti paitsi perinteiset lennot, myös omat työni sinivalkoisilla siivillä ainakin toistaiseksi. Työttömyyttä oli vaikea hyväksyä, joten ryhdyimme kansainvälisiin liikelentoihin erikoistuneen kapteeni Kallisen kanssa selvittämään mahdollisuuksia perustaa Suomeen sellainen lentopalvelu, joka toimisi terveysturvallisesti paitsi pandemian aikana, löytäisi paikkansa myös koronan jälkeen”, taustoittaa Joonas Nurmi ja jatkaa: ”Suomesta on puuttunut luksuspalveluihin ja tilauslentoihin vahvasti profiloitunut moderni helikopteripalvelu, joka täydentäisi perinteisten lentoyhtiöiden tarjontaa. Tehokkailla turbiinihelikopterilla pystyy tarjoamaan uudenlaisia jatkoyhteyksiä kansainvälisille reittilennoille entistä monipuolisemmin, operoida turvallisesti suoraan saaristoon tai paikkoihin, joihin muuten ei pääse.”

Uusin ja nopein helikopterikalusto

Helsinki Citycopter operoi lennot yhteistyössä helikopterioperaattori Heliwest Oy:n kanssa. Yhtiön kalustona on modernit Airbus H125, EC120 ja Robinson R44 helikopterit, joiden matkustajamäärät ovat 3-5 henkilöä.

”Kilpailuvalttejamme tilauslentoja varten suunnitellun modernin kaluston lisäksi ovat vankka kokemus liikelentotoiminnasta ja ensiluokkainen palvelu. Kellukkeilla varustetut kopterimme mahdollistavat lennot myös meren päällä ja Ahvenanmaalle. Suurista tapahtumista tuttujen yleisölennätysten sijaan tarjoammekin yksilöllistä ja turvallista matkustuskokemusta, jolle korona loi kotimaisen kysynnän. Useat asiakkaamme ovat kokeilleet palvelua toteutumattoman ulkomaanmatkan sijaan ja yllättyneet, että myös Suomessa voi toteuttaa ainutlaatuisia elämyksiä. Lentokentistä riippumaton helikopteri myös täydentää Suomen lentoverkostoon viime vuosina syntyneitä aukkoja, sillä lentoja maakuntiin on vähennetty ja useita kenttiä suljettu”, lisää Helsinki Citycopterin toinen perustaja Ari Kallinen.

Helsinki Citycopter on mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa ja Helsingin kaupungin vastuullista matkailua edistävässä kumppanuusverkostossa.

Rajavartiolaitoksen Dornier-valvontalentokoneiden korvaaminen välttämätöntä valtion, ihmisten ja ympäristön turvallisuuden takaamiseksi

Dornier

Kuva: Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen vanhenevien Dornier 228 -valvontalentokoneiden korvaaminen on kirjattu Sanna  Marinin hallitusohjelmaan. Uusien monitoimilentokoneiden hankkiminen on kriittisen tärkeää Suomen  turvallisuuden varmistamiseksi ja Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Uusille  lentokoneille ei kuitenkaan ole vielä tilausvaltuutusta. Tilausvaltuutus lentokoneille tarvitaan nyt, jotta  lentokonehankintaa valmisteleva MVX-hanke etenee ajallaan ja uudet koneet saadaan käyttöön vuonna  2025. 

Suomen merellinen toimintaympäristö on vaativa. Kapea ja matala Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin  liikennöidyistä meristä ja sen merellinen luonto on herkkä. Suomen merialueilla tapahtuu jatkuvasti läheltä  piti -tilanteita, ja vakavan merellisen onnettomuuden riski on olemassa koko ajan. Rajavartiolaitoksen on  kyettävä ylläpitämään valmiutta ympäristö- ja suuronnettomuuksien hallintaan, ympäristövahinkojen  havaitsemiseen, sekä Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan. 

Rajavartiolaitoksen lentokoneilla tuotetaan turvallisuutta päivittäin. Niiden tärkeimmät tehtävät ovat  rajavalvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus, sekä ympäristövahinkojen torjunta. Merellä  öljyonnettomuuksien torjuntaoperaatioiden onnistunut johtaminen perustuu lentokoneiden henkilöstön ja  valvontatekniikan suorituskykyyn. Lentokoneet tehostavat ja täydentävät myös Rajavartiolaitoksen pinta alusten toimintaa. Rajavartiolaitoksen lentokoneet ovat tärkeä tuki myös lukuisille muille viranomaisille niiden valvontatehtävissä, ja lentokoneilla palvellaan koko Suomea. Lisäksi lentokoneilla osallistutaan  tärkeään ja Suomea velvoittavaan kansainväliseen raja- ja ympäristöturvallisuuden yhteistyöhön, muun  muassa EU:n Frontexin operaatioissa. 

Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat palvelleet raja- ja meriturvallisuustehtävissä 25 vuotta, ja ne ovat  tulossa nyt elinkaarensa päähän. Samaan aikaan Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi toimintaympäristön muuttuessa.  

Rajavartiolaitoksen lentokoneita ei voi korvata muulla menetelmällä tai laitteella. Mikäli uusia  lentokoneita ei hankita, Suomen kyky hallita erityisesti merellisten ympäristöonnettomuuksien  torjuntaoperaatioita romahtaa. Suomi ei voisi myöskään huolehtia entiseen tapaan kansainvälisten  sopimusten mukaisista sitoumuksistaan, toteaa Rajavartiolaitoksen hankejohtaja prikaatikenraali  Jari Tolppanen 

Rajavartiolaitos on selvittänyt vaihtoehtoja vanhenevan kaluston korvaamiselle MVX-hankkeessaan.  Ainoastaan miehitetty lentokone pystyy selviytymään vaihtelevista tehtävistä Suomen vaativissa  olosuhteissa, ja se on ilma-aluksista kustannustehokkain ja monikäyttöisin ratkaisu valvonta- ja  etsintätehtäviin. Hankittavat monitoimilentokoneet pystyvät lentämään pidempiä matkoja, ja niissä on  parempi kuljetuskapasiteetti sekä kehittyneemmät tekniset järjestelmät. Suomen pitkillä maarajoilla nämä  ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia. Tällainen monikäyttöinen ja muuntautumiskykyinen sveitsiläinen  linkkuveitsi on ratkaisuna käytännöllinen ja kustannustehokas. 

Lentokonehankintaa valmistelevassa MVX-hankkeen tietopyyntömenettelyssä kartoitettiin vuoden 2020  aikana potentiaaliset lentokoneiden toimittajat. Rajavartiolaitoksella on valmius jatkaa MVX-hanketta julkaisemalla tarjouspyynnöt uusista monitoimilentokoneista. Lentokonehankinta etenee ajallaan vain, jos  Rajavartiolaitokselle myönnetään tilausvaltuutus ja määräraha uusille monitoimilentokoneille  talousarviomenettelyssä kesällä 2021.

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa – Koneet laskeutuivat turvallisesti

Kahden Hawkin siivet koskettivat toisiaan ilmassa - Koneet laskeutuivat turvallisesti

ILMAV_Hawk_Mk_66

Kuva: PUOLUSTUSVOIMAT

Kahden Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneen siivet osuivat kevyesti toisiinsa osastolennolla Tikkakosken tukikohdan lähiharjoitusalueella perjantaina aamupäivällä 9.4.2021. Koneet laskeutuivat turvallisesti.

Kosketuksen tapahtuessa Midnight Hawks -taitolentoryhmä oli toteuttamassa lentokoulutusohjelman mukaista osastoharjoittelua. Tilanteessa koneet lensivät saman suuntaisesti ja samalla nopeudella lähietäisyydellä toisistaan. Kosketuksen jälkeen osastolentoharjoitus keskeytettiin ja osaston muut koneet tarkastivat osumakohdat visuaalisesti. Ennen paluuta tukikohtaan koneiden lentäjät suorittivat tarvittavat ohjattavuuskokeilut, varmistaen sen, että koneiden järjestelmät toimivat normaalisti.

Hawkit laskeutuivat turvallisesti, eikä tilanteesta aiheutunut henkilövahinkoja. Alustavan arvion mukaan kalustovauriot rajoittuivat maalivaurioihin. Tapahtumien kulku ja vauriot selvitetään osana normaalia lentoturvallisuusmenettelyä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavat jatkotoimet. Edellinen vastaava tapaus Hawk-kalustolla tapahtui elokuussa 2013 Kauhavalla.

:EDUSKUNTA: Verojaosto jatkaa lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä loppuvuodesta

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on aloittanut lentoveroon liittyvän kansalaisaloitteen käsittelyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa (KAA 1/2020 vp). Asian käsittelystä voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.

Verojaosto pitää tärkeänä, että verotuksen roolista ja vaikutuksista lentoliikenteen päästöohjauksessa saadaan lisätietoa päätöksenteon taustalle. Tieto on tarpeen sekä kansallisia toimia harkitessa että EU-tason ja kansainvälisiin keskusteluihin osallistuessa. Valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston tutkimustoiminta aloittaa keväällä 2021 tutkimushankkeen ”Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa”. Lisätietoa hankkeesta voi lukea valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sivuilta. Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa loppuvuodesta 2021. Verojaosto jatkaa kansalaisaloitteen käsittelyä tutkimustulosten valmistuttua.

Maakuntien lentoliikenne on säilytettävä

flying-plane-14678023588XZ

Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.

Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.

Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.

Liikenne 12 -ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.

Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.

Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki

Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki 

Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki

Anu Tervonen, toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät

Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari

Timo Rautajoki, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamari

Juha Häkkinen, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari

Suomen Liikennelentäjäliitto hakee SAK:n jäsenyyttä

airplane-cockpit

Finnairin lentäjien edunvalvonnasta vastaava Suomen Liikennelentäjäliitto ry (SLL) on hakenut SAK:n jäsenyyttä. SAK:n hallitus päättää jäsenyydestä 12.4.2021.

SLL haluaa jäsenyyden kautta vahvistaa Finnairin lentäjien asemaa edunvalvonnassa ja työehtosopimusneuvotteluissa. Jäsenyys lisäisi SLL:n vaikutuskanavia ilmailualaa koskevien yhteiskunnallisten asioiden käsittelyssä ja tarjoaa vahvan yhteistyöverkoston erityisesti kuljetus-, logistiikka- ja ilmailualoilla toimivien ammattiliittojen kanssa.

– SLL haluaa tarjota ammattiliittojen väliseen yhteistyöhön ilmailualan edunvalvonnan erityisosaamista ja osallistua kaikille liitoille yhteisten edunvalvontahaasteiden ratkomiseen. Lisäksi SLL tuo SAK:hon vuosikymmenten kokemuksen yrityskohtaisesta ja paikallisesta sopimisesta, SLL:n puheenjohtaja Pekka Erkama kertoo.

SAK on tyytyväinen, että kiinnostus SAK:laiseen edunvalvontaan on vahvaa. SAK:lainen kuljetussektori täydentyisi jäsenyydellä ulottumaan maalta ja mereltä myös vielä vahvemmin ilmaan.

– SAK on työtä tekevien etua ajava liike, jolla on ollut aina tärkeää tarjota konkreettista edunvalvontaa. Hienoa, että Finnairin liikennelentäjät kokevat meidän pystyvän tarjoamaan heidän jäsenilleen lisäarvoa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Ilmailualan globaalista toimintakentästä johtuen SLL:llä on vahvaa osaamista ja pitkä kokemus kansainvälisestä lentäjäjärjestöjen yhteistyöstä. Liitolle tärkeitä teemoja ovat kotimaisen lentoliikenteen elinvoimaisuuden tukeminen ja edistäminen sekä suomalaisten työpaikkojen ja erityisosaamisen säilyminen alalla, jonka vaikutus yhteiskunnalle on merkittävä.

Suomen Liikennelentäjäliitto on vuonna 1949 perustettu edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä̈ on vastata Finnairin liikennelentäjien työehtosopimuksen neuvottelemisesta ja edunvalvonnasta paikallisena sopijaosapuolena. Yhdistyksessä̈ on noin 1400 jäsentä̈, joista aktiivilentäjiä hieman yli 900. SLL:n järjestäytymisaste on lähes 97 prosenttia.

Ryanair palauttaa kaikki Lappeenrannan lennot myyntiin- Uusi lentoyhteys Saksan Baijerista Lappeenrantaan avataan heinäkuussa

RAexterior-8908-compressed-for-web

Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair on palauttanut kaikki suunnitellut lennot myyntiin Lappeenrantaan. Bergamon ja Wienin lennot käynnistyvät kesää kohti asteittain, Budapestin ja Berliinin lennot marraskuusta alkaen.

Ryanair avaa myös uuden reitin heinäkuussa Lappeenrannan ja Etelä-Saksan välille. Reitti lennetään Memmingenin lentoasemalta, joka sijaitsee 110 kilometriä Münchenistä lounaaseen. Kaikki Ryanairin reitit on suunniteltu ympärivuotisiksi ja ne lennetään kaksi kertaa viikossa.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joron mukaan vuoden 2021 tarjolla olevien lentopaikkojen määrä tulee tämänhetkisen tiedon mukaan olemaan noin 70 000.

– Koronatilanne on vakava ja kaikin puolin haastava, mutta tulevaisuuden uskoa löytyy. Siksi olemme iloisia, että Ryanair on päättänyt palauttaa kaikki suorat, edulliset ja ympärivuotiset lentoyhteydet Lappeenrantaan. Vuositasolla tarjolla oleva paikkamäärä tällä liikenneohjelmalla on lähes 200 000 lentopaikkaa normaalitilanteessa.

– Pyrimme rakentamaan ihanteellista reittivalikoimaa nimenomaan Saimaan alueen matkailun kasvua ja elinvoimaa ajatellen. Tätä tavoitetta tämä reittivalikoima palvelee erityisen hyvin, Joro iloitsee.

Joro painottaa, että kun lentoliikenne palautuu aikanaan kohti normaalia, Lappeenrannan lentoasemalla toimitaan tällöinkin kaikilta osin viranomaisten määräysten ja suositusten mukaisesti.

– Toivomme, että kesällä koronatilanne olisi jo parempi. Vaikka tilanteen ja siihen liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi suunnitelmiin tulisikin muutoksia, sovitut lentoyhteydet on tarkoitus palauttaa, kun tilanne sen sallii.

Maailmanlaajuinen pandemia on aiheuttanut lentoliikenteelle ja matkailuyrityksille ennennäkemättömiä haasteita. Joron mielestä olennaista olisi nyt saada yhtenäinen käytäntö matkustusrajoitusten osalta EU:n tasolla. Pandemia myös muuttaa ihmisten matkustuskäyttäytymistä.

– Vapaa-ajan matkustuksen arvioidaan käynnistyvän ensimmäisenä rokotekattavuuden lisääntyessä ja matkustusrajoitusten höllentyessä.

– Rauhalliset kohteet, kuten Suomi ja Saimaan alue, joissa voi viettää rentouttavan loman ilman ruuhkia, kiinnostavat tässä tilanteessa yhä enemmän. Saksankielinen Eurooppa ja Pohjois-Italia ovat erittäin potentiaalisia markkina-alueita alueemme matkailun näkökulmasta.

Varattuja lentoja voi siirtää tai muuttaa

Ryanairin saksankielisen alueen pr- ja viestintäjohtaja Tanja Erlich iloitsee uudesta Memmingenin ja Lappeenrannan välisestä lentoreitistä.

– Matkustusrajoitukset muuttuvat jatkuvasti, joten asiakkaat voivat nyt varata lennot hyvin ansaitulle lomalleen tietäen, että he voivat siirtää tai muuttaa matkustuspäiviään jopa kahteen kertaan ilman muutosmaksua. Tämä koskee varauksia, jotka on tehty lennoille 31.10.2021 saakka.