HX-hävittäjähankkeen lopulliset tarjoukset saapuivat

HXchallenge

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut HX-hankkeen lopulliset tarjoukset viideltä hävittäjävalmistajalta. Seuraavaksi tarjoukset arvioidaan HX-hankkeen tarjouspyynnön ja päätösmallin mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi. Tarjousten arviointi saadaan valmiiksi syksyllä 2021. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä loppuvuodesta 2021.

Puolustusvoimat lähetti tammikuussa 2021 lopullisen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut huhtikuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoajilta on pyydetty lopullista tarjousta kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi. Tarjoajia on pyydetty rakentamaan hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä, sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan, jolla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankinnan valmisteluun.

Eri tarjoajien HX-ratkaisut ovat käyttöönoton, rakentamistarpeen ja puolustusjärjestelmään integroinnin kustannusten osalta erilaisia. Tämän vuoksi lopullisessa tarjouspyynnössä kullekin tarjoajalle asetettiin tarjoajakohtainen yläraja tarjouksen hinnalle. Lisäksi tarjouspyyntöön jätettiin yhtäläinen varauma myöhemmin tehtäviä hankintoja ja sopimusmuutoksia varten. Näin ollen tarjoushinnalle asetettu tarjoajakohtainen hintakatto on noin 9 miljardia euroa.

Tarjousten arviointi

Monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että valittavaksi esitettävän HX-tarjoajan ehdottamat sopimusehdot ovat hyväksyttävissä.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen sekä tulevaisuuden kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa puolustusbudjetista.

Kun tarjoaja läpäisee huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, etenee se suorituskykyarvioinnin viimeiseen vaiheeseen. Suorituskykyarviointi tehdään tarjottujen kokonaisuuksien ja testitapahtumien perusteella todennettujen suoritusarvojen pohjalta vaiheittain. Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.