:VÄITÖS: Kadonneet lentokoneet paikantuvat uudella menetelmällä

Uuden menetelmän avulla voidaan paikantaa kadonnut lentokone satojen kilometrien päästä. Menetelmän on kehittänyt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) väittelevä tutkija Piotr Ptak yhdessä LUT:n tutkijaryhmän kanssa. Menetelmä on yksinkertainen: siihen tarvitaan joukko radioamatöörejä, kannettava tietokone ja internetyhteys.

Radioamatöörit pystyvät kuuntelemaan jopa toisilla mantereilla sijaitsevia radioasemia. Aika ajoin lähetystä häiritsee äänenkorkeudeltaan aleneva suhina, tekniseltä nimeltään radiolähetyksen Doppler-siirtymä. Sen aiheuttaa lähetysyhteyden leikkaava lentokone. Ptak on kehittänyt menetelmän, jolla tämä suhina auttaa paikantamaan ohittavan lentokoneen. Lentokoneesta saadaan selville paikka ja lentoreitti sekä kokoluokka. Doppler-siirtymä kertoo onko kyseessä esimerkiksi jumbojetti, Finnairin Airbus 350 XWB vai pienempi Boeing 737.

Doppler-siirtymä on jo kauan tunnettu ilmiö, jonka jokainen voi havaita ohi kiitävää autoa kuunnellessaan: ääni mataloituu auton ohitettua kuuntelijan. Kun kuuntelijoita on useampi kuin yksi, he voivat Doppler-siirtymää mittaamalla ja keskinäisellä tiedonvaihdolla paikantaa auton vaikka eivät sitä näkisikään. Lentokoneella ja radioaalloilla on sama ominaisuus: lentokoneen runko heijastaa radioaaltoja kuin peili ja tuo heijastus näkyy hyvin kirkkaana, koska taivaalla ei ole muita peilejä.

Piotr Ptakin kehittämä menetelmä on halpa ja tarkka. Sen tärkein ominaisuus on kuitenkin täydellinen riippumattomuus lentokoneen omista laitteistoista, koska heijastimena on koneen runko ja käytettävät radioaallot ovat pitkäaaltoisia ja kantavat siksi kauas. Menetelmän avulla kadonneen koneen lentorataa voidaan tulevaisuudessa seurata satojen kilometrien päästä.

Diplomi-insinööri Piotr Ptakin teollisuusmatematiikan alaan kuuluva väitöskirja Aircraft Tracking and Classification with VHF Passive Bistatic Radar (Lentokoneiden seuranta ja tunnistus VHF-alueen passiivisen bi-staattisen tutkaheijastuksen avulla) tarkastetaan 25.6.2015 klo 12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston salissa 1383. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Tuomo Kauranne LUT:sta.

Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis-tutkimussarjassa numero 647. ISBN 978-952-265-815-9 ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannasssa osoittessa xxx. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. 044 744 5511 tai kirjakauppa@aalef.fi  ekä LUT Shopin verkkokaupasta osoitteessa https://lutshop.lut.fi.