Suomen lentokenttien matkustajamäärä väheni 91 prosenttia joulukuussa 2020

ilma_2020_12_2021-01-27_tie_001_fi_001

Suomen lentokenttien matkustajamäärä tammi-joulukuussa 2020

Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 198 979 matkustajaa joulukuussa 2020, mikä oli 91 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia kertyi 147 822 ja muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä 51 157. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 74 prosenttia kotimaan kenttien koko matkustajamäärästä.

Joulukuussa 2020 Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä väheni 91 prosenttia ja muiden kotimaan lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä väheni myös 91 prosenttia verrattuna vuoden 2019 joulukuuhun.

Matkustajista 52 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 48 prosenttia kotimaan lennoista. Ulkomaan lentojen matkustajamäärän osuus oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 68 prosenttia ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteenlaskettuna kuusi prosenttia.

Tammi-joulukuussa 2020 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 6,5 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 75 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Matkustajista 69 prosenttia tuli ulkomaan lennoista ja 31 prosenttia kotimaan lennoista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli 5,1 miljoonaa ja muilla kotimaan lentoasemilla yhteensä 1,4 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli 79 prosenttia kotimaan kenttien matkustajamäärästä.

Tammi-joulukuussa 2020 lentoliikenteen rahti- ja postikuljetusten määrä oli yhteensä 132 032 tonnia, mikä oli 42 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tonneista 98 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja 99 prosenttia kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Kuljetetusta tavaramäärästä 72 095 tonnia oli lähteviä ja 59 938 tonnia saapuvia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta päättyvät 25.1.2021

aircraft-1573399343tMd

Suomen lentoasemilla viranomaisten terveysturvallisuustoimia on lisätty merkittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi lausunnossaan, että matkustuslentoliikenteen keskeyttäminen ei ole enää välttämätöntä, jos järjestelyt lentoasemalla ovat riittäviä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei tee uutta päätöstä lentorajoituksista Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta.

Määräaikaiset lentorajoitukset ovat päättymässä maanantaina 25.1.2021. Traficom pyysi THL:n lausuntoa siitä, tulisiko Iso-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen suuntautuvaa matkustuslentoliikennettä edelleen rajoittaa.

Lausunnossaan THL katsoo, että näistä maista saapuvat matkustajat muodostavat edelleen merkittävän riskitekijän sille, että uudet koronavirusmuunnokset leviävät Suomeen. Suomen Covid-19-epidemiatilanne on vakava ja tehokkaat rajoitus- ja torjuntatoimenpiteet ovat edelleen tarpeellisia. THL:n arvion mukaan virusmuunnosten havaitsemisen jälkeen on Suomen lentoasemilla viranomaisten terveysturvallisuustoimia lisätty merkittävästi ja matkustamiseen liittyvää riskiä voidaan näin ollen tehokkaasti rajoittaa.

Lausunnossaan THL edellyttää, että Ison-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta saapuvat matkustajat, on ohjattava saapumiskentällä tartuntatautilain mukaiseen terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen perusteella matkustajat on määrättävä 14 vuorokauden karanteeniin. Karanteenista voi vapautua, mikäli henkilöllä on kaksi negatiivista koronatestitulosta, joista ensimmäinen on tehty korkeintaan 72 tuntia ennen lentomatkalle lähtemistä tai Suomeen saapumisen yhteydessä, ja jälkimmäinen on tehty vähintään 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen.

THL arvioi, että matkustuslentoliikenteen keskeyttämistä ei voida enää pitää välttämättömänä, jos viranomaiset pystyvät osoittamaan riittävät resurssit tähän toimintaan.

Vantaan kaupunki ja Finavia ovat lausunnoissaan vahvistaneet, että heillä on THL:n lausunnon mukaiset valmiudet ja resurssit siihen, että tartuntatautilain mukaisten vastuiden ja toimivaltuuksien mukainen toiminta saapumiskentällä toteutuu. THL on vahvistanut, että Vantaan kaupungin ja Finavian toimenpiteet asiassa ovat riittäviä.

Liikenne- ja viestintäviraston lentorajoitukset päättyvät 25.1.2021 klo 11.59 alkaen.

Tämän lisäksi THL on antanut Suomeen lentäville lentoyhtiöille suosituksen. THL suosittelee, että lentoyhtiöt edellyttäisivät Suomen ulkopuolelta tulevilta matkustajilta negatiivista koronavirustestitodistusta ennen lennolle nousua. Jos matkustajalla on lääkärintodistus sairastetusta mutta jo parantuneesta COVID-19-taudista ja sairastumisesta on kulunut aikaa alle 6 kuukautta, ei negatiivista koronavirustestitodistusta tarvita. Koronavirusrokotustodistuksia ei vielä hyväksytä korvaamaan koronavirustestitodistusta. THL suosittelee lisäksi, että lentoyhtiöt ohjeistavat matkustajia näyttämään testitodistukset Suomessa lentokentällä oleville terveysviranomaisille maahantulon yhteydessä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on toimivaltainen viranomainen ilmailun lentoturvallisuudessa, siviili-ilmailun turvatoimissa ja meluasioissa. Traficom voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaatiessa kieltää ilma-aluksen lähdön, määrätä ilma-aluksen laskeutumaan, vaatia tunnistamista, määrätä lentosuunnan ja -korkeuden taikka muutoin puuttua ilma-aluksen kulkuun. 

Finnair käynnistää lennot Iso-Britanniasta ja Irlannista Suomeen 25.1., edellyttää kaikilta Suomeen suuntautuvien lentojen asiakkailta koronatestitodistusta 28.1. lähtien

airbus-2389715_1280

Finnair käynnistää matkustajalennot Iso-Britanniasta ja Irlannista Suomeen kuukauden tauon jälkeen 25.1.2021 Traficomin sallittua matkustajalentojen jatkumisen näistä maista Suomeen.

THL:n suosituksen mukaisesti Finnair alkaa 28.1.2021 lähtien edellyttää negatiivista koronatestitodistusta tai todistusta sairastetusta koronavirusinfektiosta kaikilta Suomeen suuntautuvien lentojensa asiakkailta, pois lukien Helsingistä kansainvälisellä jatkolennolla jatkavat asiakkaat. Todistusvaatimus on voimassa toistaiseksi.

”Tämä mahdollistaa terveysturvallisen matkustamisen jatkumisen ja täydentää muita kattavia terveysturvallisuustoimia lennoilla ja lentoasemilla,” sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt. ”Tämä on myös linjassa yleistyvän trendin kanssa; moni maa edellyttää negatiivista koronatestitodistusta maahantuloa varten.”

Todistusvaatimus ei vaikuta Suomen tai alueellisen terveysviranomaisen maahantuloa koskeviin menettelytapoihin, ja kaikki ulkomailta Helsinkiin tulevat ohjataan lentoasemalla koronatestaukseen.

Finnair viestii tästä uudesta testitodistusvaatimuksesta asiakkailleen kaikissa asiakasviestintäkanavissaan. Finnairin henkilökunta tarkistaa koronatestitodistuksen tai muun todistuksen lähtöselvityksessä tai portilla. Ilman asianmukaista todistusta asiakkaalta evätään pääsy lennolle. Asiakas voi sitten siirtää matkaansa ottamalla yhteyttä Finnairiin. Lisätietoja asiakkaille on Finnairin matkustustiedotteissa.

Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Iso-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta jatkuvat 25.1.2021 asti

aircraft-1573399343tMd

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n lausunnon perusteella jatkaa matkustajalentoliikenteen rajoituksia Iso-Britanniasta, Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen saapuvan matkustajalentoliikenteen osalta 25.1.2021 asti. Päätös ei koske ylilentoja, teknisiä välilaskuja, siirtolentoja omalla miehistöllä, valtionilmailua, sairaankuljetuslentoja, eikä myöskään rahtilentoja.

Euroopan tautien valvonnan ja ehkäisyn keskus ECDC on todennut 29.12.2020 julkaisemassa riskinarviossa, että Iso-Britanniassa havaittu uusi Covid-19 -muunnos leviää selvästi nopeammin kuin koronaviruksen aiemman alatyypit ja vaikka tapauskuolleisuus eivät vaikuta lisääntyneeltä, voi uusi virusmuunnos yleistyessään aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian ja lisääntyneen tapausmäärän johdosta vakavasti vaarantaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn. Myös Etelä-Afrikassa on todettu hieman erityyppinen virusmuunnos.

Useat maat ovat rajoittaneet matkustusta ja matkustajalentoliikennettä maihin, joissa virusmuunnoksia on esiintynyt laajasti.

THL toteaa 15.1.2021 antamassaan lausunnossa, että aikaisemmin esiin tuoduissa perusteissa lentoliikenteen keskeytyksestä Iso-Britanniaan, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maissa havaittu, nykyarvion mukaan herkemmin leviävä virusmuunnos on yhä lisännyt osuuttaan ja tapauksia Suomeen saapuneiden matkustajien joukossa on todettu useita. Vaikka terveysturvallisuustoimia lentoasemilla onkin lisätty, muunnoksen aiheuttamaa uhkaa Suomen epidemian kiihtymiseksi ja toimien riittävyyttä uhan minimoiseksi ei vielä ole täysin mahdollista arvioida. Valtioneuvosto käsittelee mahdollisia uusia matkustusrajoituksia ja koronavirusmuunnokseen liittyviä lisätoimia ensi viikon perjantaina.

THL katsoo, että matkustajalentoliikenteen keskeyttämistä näihin maihin on toistaiseksi yhä välttämätöntä jatkaa, ainakin kunnes edellä mainittujen toimien käyttöönotto on selvitetty.

Liikenne- ja viestintävirasto rajoittaa lentoja THL:n esityksen mukaisesti.

Ammattiliitto PRO: Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla -Vaarantuuko puolustusvalmius?

airbus-2389715_1280

Finnair Technical Services on irtisanonut työntekijöitä, jotka hoitavat puolustusvoimien kriittisen kaluston huoltoa. Irtisanomisia yhtiö perustelee koronalla. Voiko korona vaikuttaa puolustusvalmiuteen, ihmettelevät työntekijät ja ammattiliitto Pro.

Finnair Technical Services on käyttänyt tuotannollisia ja taloudellisia syitä irtisanoakseen viisi toimihenkilöä ja työntekijää osastolla, jossa huolletaan Ilmavoimien kalustoa, ja jonka huoltotarpeeseen korona ei vaikuta. Työntekijöiden mukaan työt eivät ole tosiasiallisesti vähentyneet. Yksi irtisanotuista on toiminut Ilmailutekniikan yhdistys (ITA) ry:n luottamustehtävässä.

– Yritys hakee säästöjä koronan varjolla ja puolustusvalmiuden kustannuksella. Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet ovat tekosyitä päästä eroon tietyistä työntekijöistä, sanoo palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen.

Finnair Technical Services kävi kolmet isot yt-neuvottelut vuonna 2020 ja irtisanoi tekniikan 800 työntekijästä noin 180 henkilöä. Yt-neuvottelut ovat olleet raskaat, mutta irtisanomiset tulee tehdä asiallisesti ja irtisanomisten syiden tulee olla asiallisia ja perustua tosiasioihin.

– On ymmärrettävää, että pandemia on vähentänyt lentoliikennettä rajusti, mutta yt-neuvotteluiden vaikutusten pitää näkyä vain siellä, missä koronan vaikutuksetkin näkyvät, toteaa johtaja Pyykönen. Tulemme ehdottomasti riitauttamaan perusteettomat ja laittomat irtisanomiset.

Finnair ei huomioi työntekijöiden järjestäytymistä

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry liittyi jäsenkokouksiensa päätöksillä osaksi Ammattiliitto Prota kesäkuussa 2020. Tällä hetkellä suurin osa sadoista tekniikan työntekijöistä ja toimihenkilöistä on järjestäytynyt ITAan ja Prohon.

Useimmat työnantajat kunnioittavat työntekijöidensä järjestäytymistä eri liittoihin, mutta Finnair ei halua tai suostu neuvottelemaan Tekniikan suurimman ammattiyhdistyksen ITAn työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa ITAn tekemistä sopimuksista ja työehdoista.

Tilanne Finnairin tekniikassa ei ole kaikkien työntekijöiden kannalta optimaalinen. Työehtosopimuksen soveltamiseen tai esimerkiksi irtisanomisjärjestykseen liittyviä neuvotteluja työnantajan kanssa käyvät tällä hetkellä toisen liiton eli IAU:n luottamusmiehet.

– Heillä ei ole välttämättä osaamista tai intressiä ottaa huomioon kaikkien työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden etuja. Seuraukset tästä voivat olla osalle työntekijöistä todella haitallisia, sanoo Minea Pyykönen ja peräänkuuluttaa työnantajalta aitoa neuvotteluvalmiutta myös prolaisten työntekijöiden kanssa.

Pro ja ITA ovat pyytäneet Finnairilta useaan otteeseen kuuntelemaan tekniikan työntekijöitä ja huomioimaan aidon edustuksellisuuden. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut.

– Uskoa ja luottamusta yhteistyöhön olisi enemmän, jos työnantaja nyt neuvottelisi Pron kanssa, kun suurin osa työntekijöistä on jäseniämme, sanoo palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen.

Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus alkaa

aircraft-1573399343tMd

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt tarjouskilpailun aikataulunmukaisen reittilentoliikenteen hankkimiseksi viiteen maakuntakeskukseen. Kilpailutuksen tarkoituksena on turvata välttämättömät yhteydet.

Kilpailutukseen kuuluvat reitit, joille tukea on mahdollista myöntää, ovat reitit Helsingin ja Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion sekä Kajaanin lentoasemien välillä. Kilpailutuksen perusteella Traficomilla on tarkoitus hankkia lentoliikennettä joka alkaa aikaisintaan 19.4.2021 ja päättyy 31.12.2021 näille reiteille. Kilpailutettavat yhteysvälit on määritelty maakuntien lentoliikennettä selvittäneen työryhmän toimesta.

“Tarkoituksenamme on turvata välttämättömät yhteydet Helsingin ja maakuntakenttien välillä nykytilanteessa. Samalla haluamme edesauttaa markkinaehtoisen liikenteen palautumista ja varmistaa lentoliikenteen palveluiden tarjonta sekä auttaa yhteiskunnan elpymistä omalta osaltamme”, kertoo johtaja Pipsa Eklund.

“Lentoliikenteen elpymisestä saatujen ennusteiden mukaan paluu koronatilannetta edeltäneeseen aikaan tulee vielä viemään aikansa, joten lentoliikenteen tukeminen vallitsevassa tilanteessa auttaa tukemaan yhteyksiä maakuntaan myös jatkossa”, toteaa ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Kilpailutus perustuu eduskunnan lisämäärärahaan lentoliikenteen ostoihin

Kilpailutus perustuu eduskunnan marraskuussa hyväksymään 11,5 miljoonan euron määrärahaan, joka voidaan käyttää lentoliikenteen julkisen palveluvelvoitteen kustannusten kattamiseen. Traficomin asettama julkisen palvelun velvoite asettaa minimitason kilpailutukseen osallistuville lentoyhtiöille. Kaikilla EU:n alueelle sijoittuneilla lentoyhtiöillä, jotka täyttävät kilpailutuksen vähimmäiskriteerit, on mahdollisuus jättää tarjouksensa.

Kilpailutus pohjaa liikennöintimääriin, matkustajakapasiteettiin sekä muihin kyseistä reittiväliä koskeviin edellytyksiin, kuten erikoismatkatavaroiden kuljetuskykyyn. Yhteyksien vähimmäismäärä on kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa arkipäivisin. Koneiden paikkamäärä on Joensuun ja ns. kolmioreittinä liikennöitävässä Kemi-Kokkola reitillä vähintään 50 henkilöä, muilla reiteillä vähintään 29 henkilöä.

Osana kilpailutusta Traficom on määritellyt lentolippujen kattohinnat sekä tietyt matkaketjun sujuvuuteen liittyvät, lentotoiminnan harjoittajan vastuulla olevat asiat. Yhdensuuntainen lippu voi maksaa korkeintaan 200 euroa, edestakainen 300 euroa. Näiden avulla varmistetaan hinnoittelun kohtuullisuus ja lentoyhteyksien kilpailukyky.

Traficom on käynyt tiivistä vuoropuhelua maakuntien edustajien kanssa maakuntien tarpeista ja toiveista. Esimerkiksi Kemi-Kokkola reitin liikennöintiä ns. kolmiolentona esittivät alueiden edustajat Traficomille.

Lisäksi Traficom on myös selvittänyt nyt hankittavien reittien osalta julkisen palvelun velvoitteen edellytysten täyttymisestä.
Hankintailmoitus on julkaistu Euroopan Unionin virallisessa lehdessä sekä Traficomin internet -sivuilla. Tarjouskilpailun materiaali sekä tiedot julkisen palvelun velvoitteesta ovat saatavilla Traficomin nettisivuilta. Kilpailutukseen voi osallistua 16.3.2021 asti.

Tämän lisäksi Traficom kilpailuttaa erillisenä lentoliikennettä Savonlinnan kentälle. Savonlinnaan julkisen palvelun velvoite on nelivuotinen. Savonlinnan tarjouspyyntödokumentit julkaistaan samalla nettisivulla kuin muutkin.

Helikopteripataljoonan alkuvuoden pimeälentokoulutus alkaa

125501399_1016928712066553_6971949373346037820_o

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan vuoden 2021 pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 18. tammikuuta. Viikoille 3, 4, 15 ja 16 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääosin Kymenlaaksoon.

Helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentotoiminnassa saatetaan käyttää myös valonheittimiä ja soihtuja, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan kello 17 jälkeen pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 04 mennessä. Koulutusviikoille sattuvina arkipyhinä ei ole pimeälentokoulutukseen liittyvää lentotoimintaa.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Helikopterit osallistuvat myös puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Lentoasemat hiljenivät vuonna 2020 – matkustajamäärä supistui 20 miljoonalla

medium_FinaviaPRINT_0001.jpg

Finavian lentoasemien matkustajamäärä jäi vuonna 2020 ennätyksellisen pieneksi koronaepidemian takia. Lentoasemilla oli vuoden 2020 aikana yhteensä 6 400 583 matkustajaa, mikä on lähes 20 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Määrä laski 75 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

−Vuosi 2020 alkoi lentomatkailussa normaaliin tapaan hyvinkin vilkkaana. Tammi-helmikuussa näimme matkailijoiden määrissä vielä kahden prosentin nousua. Maaliskuussa maailmanlaajuinen koronapandemia keskeytti lentomatkustuksen kasvun ja matkustusmäärät romahtivat. Vuoden mittaan kävi selväksi, että tilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti, kertoo Finavian myynnistä ja reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

Vuonna 2020 Helsinki-Vantaalta matkusti yhteensä 5 miljoonaa (vuonna 2019: 21,9) matkustajaa, joista 4 miljoonaa oli kansainvälisiä matkailijoita. Matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla putosi edellisvuodesta yhteensä 77 prosenttia. Lentoaseman viimevuosien nopean kasvun mahdollistanut kansainvälinen vaihtomatkustus laski 80 prosenttia. Kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä jäi 713 000 (3 571 900) matkustajaan. Viimeksi Helsinki-Vantaalla on ollut yhtä vähän matkustajia 1980-luvulla.

Maakuntalentoasemilla matkustajamäärä laski kokonaisuudessaan 68 prosenttia ja oli 1,3 miljoonaa. Suorat kansainväliset lentoreitit maakuntiin keskeytyvät monelta lentoasemalta, minkä vuoksi kansainvälisten matkustajien osuus väheni 72 prosenttia ja oli 334 650. Lapin lentoasemilla kotimaan matkustus hieman piristi muuten heikkoa vuotta. Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemat olivat suljettuna koronan vuoksi osan vuotta.

−Vuosi 2020 oli lentomatkailussa erittäin poikkeuksellinen matkustajamäärien romahdettua eikä tilanne ole vielä helpottamassa. Uskomme kuitenkin vahvasti, että matkustaminen lähtee jälleen nousuun, kun korona saadaan maailmanlaajuisesti hallintaan. Tässä tilanteessa keskitymme turvallisen ja sujuvan matkustamisen varmistamiseen sekä Helsinki-Vantaan investointiohjelman loppuunsaattamiseen, kertoo Vuori.

Tilastoyhteenveto ja matkustajien määrien kehitys vuonna 2020

Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä 6 400 583 -75%
Matkustajia Helsinki-Vantaalla 5 053 134 -77%
Kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla 713 626 -80%
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 145 548 -38%
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla 141 332 -38%
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä 93 649 -63%
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla 69 287 -64%

Finavia Oyj

Neste ja Avfuel aloittavat uusiutuvaa lentopolttoainetta koskevan strategisen yhteistyön

9cf63d1c0e82f82f_800x800ar

Neste ja Avfuel Corporation aloittavat strategisen yhteistyön uusiutuvan lentopolttoaineen (Sustainable Aviation Fuel, SAF) tehokkaiden ja jatkuvien toimitusten takaamiseksi Yhdysvalloissa. Neste toimittaa Avfuelille uusiutuvaa lentopolttoainetta sen asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin. Asiakkaisiin kuuluu kotikenttäyhtiöitä (fixed base operators, FBOs), lentoasemia, laitevalmistajia ja kaupallisia toimijoita. Avfuel on Nesteen uusiutuvan lentopolttoaineen jakelija, joka myy polttoainetta tuotenimellä Neste MY Sustainable Aviation FuelTM.

Strategisen yhteistyön myötä Avfuelista tulee ensimmäisiä yhdysvaltalaisia yrityksiä, jotka pystyvät takaamaan asiakkailleen uusiutuvan lentopolttoaineen jatkuvan toimituksen. Monterey Jet Center (KMRY) on Avfuelin tuotteita käyttävä kotikenttäyhtiö Kalifornian Montereyssä. Se on ensimmäinen asiakas, joka hyötyy näistä toimituksista. Ensimmäinen toimitus on suunniteltu vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle. Neste ja Avfuel pyrkivät varmistamaan Monterey Jet Centerin kanssa, että toimitusketju toimii tuotannosta laskutukseen asti sujuvasti ennen kuin se otetaan käyttöön laajemmalle asiakaskunnalle.

”Strateginen yhteistyö on jännittävä askel toimialan vastuullisuuskehityksen kannalta ja auttaa vastaamaan ilmailualan uusiutuvan lentopolttoaineen kasvavaan kysyntään. Yhteistyössä yhdistyvät Nesteen johtava asema uusiutuvan lentopolttoaineen valmistuksessa ja markkinoinnissa sekä Avfuelin brändäysosaaminen ja johtava asema jakelulogistiikassa, mikä hyödyttää koko kotikenttäyhtiöiden ja polttoaineasiakkaiden verkostoa. Yhdessä pystymme tukemaan ilmailualan vastuullisuustavoitteita ja edistämään toimitusten saatavuutta kaupallisessa mittakaavassa täyttämällä valtavan aukon alan toimitusketjussa. Avfuel on ylpeä kumppanuudestaan Nesteen kanssa, joka on sitoutunut ilmailualaan ja vastuullisuustoimiin puhtaamman maailman puolesta”, sanoi Avfuelin toimitusjohtaja Craig Sincock.

”Tässä yhteistyössä on kyse paljon muustakin kuin vain toimitusketjun luomisesta. Tarjoamme matkustajille keinon pienentää hiilijalanjälkeään matkustettaessa liike- tai yksityislentokoneilla”, sanoo Nesteen Renewable Aviation -liiketoiminnasta Pohjois-Amerikassa vastaava johtaja Chris Cooper. ”Avfuelin kaltaisten mahtavien kumppanien ansiosta maapallon hyvinvoinnista huolta kantavat matkustajat voivat valita uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttävän vaihtoehdon.”

Neste on ollut uusiutuvan lentopolttoainetuotannon edelläkävijä lähes vuosikymmenen ajan. Yhtiö arvioi, että vuonna 2023 se pystyy tuottamaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta. Nesteen uusiutuva lentopolttoaine valmistetaan vastuullisesti tuotetuista uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista. Se on drop-in-polttoaine, jonka avulla lentokoneen suoria kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää välittömästi. Sen käyttöönotto ei edellytä uusia investointeja tai muutoksia lentokoneeseen tai polttoaineen jakelutapoihin.

Ennen käyttöä Neste MY uusiutuvaa lentopolttoainetta sekoitetaan fossiiliseen lentopolttoaineeseen ja tuote sertifioidaan ASTM-vaatimuksia vastaavaksi. Sellaisenaan käytettynä Nesteen uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotteen elinkaaren aikana jopa 80 % fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön verrattuna*.

*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2009/28/EY) mukainen.

Ison-Britannian matkustajalentojen keskeytys jatkuu

aircraft-1573399343tMd

Suomen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt jatkaa matkustajalentoliikenteen keskeytystä Isosta-Britanniasta Suomeen 18.1.2021 asti. Myös matkustajalentoliikenne Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen keskeytetään 11.-18.1.2021 väliseksi ajaksi. Päätöksen johdosta monen matkailijan paluu Suomeen hankaloituu edelleen tai voi estyä kokonaan.

Suomen suurlähetystöt sekä ulkoministeriö seuraavat tilannetta tarkasti ja neuvovat tarvittaessa matkailijoita kotiinpaluun järjestämisessä.  Suomeen paluu Isosta-Britanniasta ja Irlannista on mahdollista vaihtoyhteyksiä käyttäen. Lentoyhteyksiä Helsinkiin löytyy tämän hetkisen tiedon mukaan esimerkiksi Amsterdamin, Pariisin ja Brysselin kautta. Vaihtoehtoisia reittejä etsivien matkustajien tulee tarkistaa maahantulo- ja erityisesti kauttakulkuvaatimukset, esimerkiksi tarvittavat koronatestitulokset kohdemaan viranomaisilta ja omalta lentoyhtiöltä.

Ulkoministeriö on esittänyt, että Traficom olisi sallinut Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten, erityisesti alaikäisten ja heidän huoltajiensa/saattajiensa, kaupallisen suoran paluuliikenteen Isosta-Britanniasta Suomeen. Ulkoministeriö pyrkii edelleen siihen, että nämä henkilöt voisivat palata Isosta-Britanniasta Suomeen terveysturvallisesti suorilla lennoilla.

Suomen suurlähetystöt päivittävät tilannetietoa verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanaville. Koronapandemian takia tilanne voi missä tahansa maassa tai alueella muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Lentoyhteydet voivat muuttua tai peruuntua äkillisesti ja aiheuttaa siten matkaan pitkiäkin viivästymisiä. Jos matkasi on välttämätön, ole varautunut muutoksiin. Matkailijoilta vaaditaan edelleen sopeutumista tilanteeseen ja epätietoisuuden sietämistä. Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta on rajallinen. Suosittelemme aina tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.

Jos palaat Suomeen Isosta-Britanniasta, Irlannista tai Etelä-Afrikasta, huomioi THL:n ohjeistus.

Matkan peruuntumisesta tai siirtymisestä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista matkailijan tulee olla yhteydessä omaan matkanjärjestäjään, lentoyhtiöön tai vakuutusyhtiöön.