Charter-lennot Savonlinnan ja Frankfurtin välille

A321 Neo  AIEA, FRA 22-5-19
Zonistan yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa

Savonlinnan kaupungin ja saksalaisen matkanjärjestäjän Zonistan solmiman aiesopimuksen tarkoituksena on käynnistää ensimmäiset tilauslennot Savonlinnan ja Frankfurtin välillä vuonna 2021.

Saksankieliseen Eurooppaan on tehty pitkäjänteistä matkailumarkkinointia, ja kansainvälinen matkailu erityisesti kyseisen alueen maista Savonlinnaan on lisääntynyt ja kasvussa edelleen. Savonlinnan seudulla käy vuosittain noin puoli miljoonaa matkailijaa. Viime vuonna noin 25 000 matkailijaa tuli saksankielisen Euroopan alueelta eli Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta. Saksankielisestä Euroopasta matkailijamäärä on kasvanut noin 30%.

Yhteistyö Zonistan kanssa on merkittävä edistysaskel koko Saimaan alueen matkailun vahvistamiseksi ja Savonlinnan saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi Savonlinnan saavutettavuus sekä yhteistyö Pietarin ja Laatokan matkailualueiden kanssa on merkittävästi vahvistumassa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymisen myötä. Savonlinnan kaupungilla on yhteistyöhanke Pietarin ja Leningrad oblastin Matkailukomiteoiden kanssa matkailukäytävän luomiseksi Saimaan ja Pietarin välille.

Kaupunginjohtaja Janne Laine on tyytyväinen tilauslentosopimukseen. Lentoyhteyksillä parannetaan Savonlinnan saavutettavuutta, minkä avulla matkailun kansainvälistymistä voidaan laajentaa tulevaisuudessa myös Etelä-Eurooppaan.

  • Savonlinna on vuosittain tehtävien tutkimustenkin perusteella yksi maan vetovoimaisimmista matkailualueista, ja kaupungissamme on vireillä noin sadan miljoonan euron matkailuinvestointihankkeet. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Casino Tower -tornihotellihanke, Savon Mafia Oy:n  tapahtuma-alue- ja järviuima-allashanke kaupunkikeskustaan sekä liikemies Yrjö Laakkosen matkailuinvestointi Oraviin. Avattava charter-lentoyhteys tuo uuden asiakasryhmän näille investointikohteille sekä pidentää sesonkikautta.

Savonlinnan kaupungin tavoitteena on yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n ja seudullisten toimijoiden kanssa rakentaa yhdessä Zonistan kanssa valmiita matkapaketteja, jotka sisältävät majoitus- ja ohjelmapalvelusisältöjä. Charter-lennot toteutetaan elo-syykuun aikana vuosina 2021-2024. Ennakkomarkkinointina tehdään yksi pilottilento elokuussa 2020.

Zonista GmbH toteuttaa täyden palvelun ryhmä-, yksilö-, aktiivi- ja perhematkoja Pohjoismaihin. Suomessa yhtiö tekee tilauslentoja Lappiin.  Zonistan yhteistyökumppanina charter-lennoilla on Lufthansa.

Frankfurtin lentokenttä on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin lentokenttä. Se palvelee noin 54 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Vahingossa auennut laskuvarjo ja eduskuntatalon kohdalle tehty pakkolasku – Oletko kuullut näistä suomalaisista lento-onnettomuuksista?

ACI 9 - Ep 1: Cokpit Failure IBMS# 030872

Vuosi 2019 oli kuolemaan johtaneiden lentoturmien määrällä mitattuna yksi vuosikymmenen synkimmistä. Suomessa ei viime vuonna tapahtunut ainuttakaan kaupallisen ilmailun onnettomuutta, mutta kotimaisen ilmailun yli satavuotiseen historiaan mahtuu mitä erikoisimpia onnettomuuksia. Ilmailun mysteereihin sukelletaan myös Lentoturmatutkinnan uudella kaudella, joka alkaa National Geographic -kanavalla 19.1.

Maailmalla sattui kaupallisessa ilmailussa viime vuonna 20 kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 283 ihmistä. Yllättävää kyllä, yli puolet kuolettavista onnettomuuksista sattui Pohjois-Amerikassa.* Suomessa sitä vastoin lentoturvallisuus on edelleen maailman huippuluokkaa – kaupallisessa ilmailussa ei tilastoitu ainuttakaan onnettomuutta. Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Kotimaisen ilmailun historiaan mahtuu huonoa tuuria ja traagisia kohtaloita, joista moni ei ole edes kuullut. Alla tapauksista kolme erikoisinta.

Rysähdys keskellä kaupunkia
6. heinäkuuta 1925 Helsingin Läntinen Viertotie, joka tunnetaan nykyään Mannerheimintienä, joutui elokuvamaisen tapahtumasarjan näyttämöksi. Lentoyhtiö Aero Oy:n matkustajalentokoneen moottori oli sammunut Helsingin yllä. Aikaa oli vain vähän, ja pian lentäjälle kävi selväksi, että ainoa vaihtoehto oli tehdä pakkolasku keskelle kaupunkia. Lopulta kone rysähti tielle nykyisen eduskuntatalon kohdalle. Hylyn ympärille kerääntyi nopeasti sankoin joukoin ihmettelijöitä, jotka eivät olleet uskoa silmiään: lentokone oli vaurioitunut pahoin, mutta kuin ihmeen kaupalla kaikki kyydissä olleet olivat hengissä.

image (1)

Matkustajakone teki pakkolaskun nykyiselle Mannerheimintielle heinäkuussa 1925. Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja: Harald Rosenberg.

Epäonnen laskuvarjo
Huhtikuun 28. päivänä vuonna 1930 ilmavoimien IL-78-lentokone osallistui paikallislentoharjoitukseen, josta muodostui tragedia. Koneen sisällä olleen mekaanikon laskuvarjo aukesi vahingossa, ja ennen kuin mies ehti reagoida, varjo oli vetänyt hänet ulos koneen avoimesta ovesta. Mekaanikko törmäsi koneen peräsimiin vaurioittaen niitä, eikä kone ollut enää hallittavissa. Kone putosi maahan ja molemmat miehet kuolivat.

Lääkärin neuvo pelasti
Yksi Suomen pahimmista lento-onnettomuuksista tapahtui Siilinjärvellä 3. lokakuuta 1978, kun Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi järveen heti nousun jälkeen. Onnettomuustutkinnan mukaan turman syy oli murtuneessa sylinterin pakoventtiilikoneistossa. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkeä, joista suuri osa oli merkittäviä yhteiskuntavaikuttajia. Myös tulevan tasavallan presidentin Tarja Halosen oli alun perin tarkoitus nousta koneeseen. Hänet pelasti kuitenkin onnekas sattuma. Lääkäri oli neuvonut Halosta jäämään matkalta pois, sillä tämä oli viimeisillään raskaana.

* https://news.aviation-safety.net/2020/01/01/aviation-safety-network-releases-2019-airliner-accident-statistics/

Lentoturmien moninaisiin syihin sukelletaan National Geographicin Lentoturmatutkinta-suosikkisarjassa, jonka uusi kausi alkaa National Geographic -kanavalla 19.1. klo 20.00 ja on katsottavissa Ruutu-palvelussa sekä maksullisessa FOX+ -palvelussa Viaplayllä jälkikäteen.

Ohjelmassa ovat tutkinnassa tunnetut lento-onnettomuudet ja syyt niiden tapahtumiin uutiskuvien, haastattelujen ja hiostavien uudelleenesitysten avulla. Katsojille paljastuu synkkä totuus siitä, kuinka lentoturvallisuus paranee yksi turma kerrallaan.

Ensimmäisten jaksojen kuvaukset:

Jakso 1: Mahdoton nousu. Sunnuntai 19.1. klo 20.00
Kun rahtikone syöksyy maahan Ruotsin arktisilla alueilla, tutkijat kiirehtivät onnettomuuspaikalle etsimään vastauksia. Asiantuntijat käyvät läpi paikalta kerättyjä todisteita, jolloin hirvittävä kaaos paljastuu.

Jakso 2: Rullaustien onnettomuus. Sunnuntai 26.1. klo 20.00.
Hämmentyneisyys ja sakea sumu valtaavat koneen, jolloin DC-9 joutuu käytössä olevan kiitoradan väärään päähän Detroitissa ja suoraan 727-koneen tielle. Karmea törmäys tappaa kahdeksan ihmistä. Kun tutkija tarkastaa miehistön taustat, he pohtivat, olisivatko katastrofaaliset onnettomuuteen johtaneet tapahtumat seurausta lentäjien luonteista.

Yölentokoulutusta tammi-helmikuussa 2020

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Karjalan ja Lapin lennostot lentävät yölentoja viikoilla 3–9.

Arki-iltoihin ajoittuvien lentojen tavoitteena on harjoitella ilmataistelua heikon valaistuksen olosuhteissa. Lennot ovat osa ilmavoimien Hornet-ohjaajien lentokoulutusohjelmaa.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina kun se on mahdollista.

Yölentojen aikana käytetään F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Alla on listattuna ilmavoimien yölentojen aikataulut kevättalvella 2020. Muutokset lentotoiminnan aikatauluissa ovat mahdollisia.

Karjalan lennosto

Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31 lentää F/A-18 Hornet -ohjaajien lentokoulutusohjelmaan liittyviä yölentoja seuraavasti:

  • viikolla 3 maanantaista torstaihin 13.–16.1.
  • viikolla 5 maanantaista torstaihin 27.–30.1.
  • viikolla 6 maanantaista torstaihin 3.–6.2.

Lentoja lennetään päivittäin kello 24:ään asti. Lentotoiminta ulottuu noin 200 kilometrin etäisyydelle Kuopion lentokentästä.

Lapin lennosto

Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11 lentää F/A-18 Hornet -ohjaajien lentokoulutusohjelman mukaisia yölentoja seuraavasti:

  • viikolla 5 maanantaista torstaihin 27.–30.1.
  • viikolla 6 maanantaista torstaihin 3.–6.2.
  • viikolla 9 maanantaista torstaihin 24.–27.2.

Lentoja suoritetaan päivittäin kello 22:een saakka, ja ne suuntautuvat Rovaniemen tukikohdan lähiharjoitusalueille sekä Ivalo–Kajaani-välisille harjoitusalueille.

Helikopteripataljoonan kevätkauden pimeälentokoulutus alkaa

md500

Hughes MD500-kevythelikopteri (HH) Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan vuoden 2020 pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 20. tammikuuta. Viikoille 4, 6, 14 ja 16 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääosin Kymenlaaksoon.

Helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentotoiminnassa saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan kello 17 jälkeen pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 04 mennessä. Koulutusviikoille sattuvina arkipyhinä ei ole pimeälentokoulutukseen liittyvää lentotoimintaa.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Helikopterit osallistuvat alkuvuoden aikana myös puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Finavian lentoasemilla 26 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019 – lentoliikenteessä oli maltillisen kasvun vuosi

67812039_2489155731104723_2899432950087024640_o

Vuosi 2019 oli Finavian lentoasemilla vilkas, vaikka lentoliikenteen kasvu oli aiempia vuosia maltillisempi. Reitti- ja tilauslennoilla lensi yhteensä 26,0 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %).

Suomen suurimman kansainvälisen lentoaseman, Helsinki-Vantaan, kautta matkusti viime vuonna 21,9 miljoonaa matkustajaa (+4,9 %). Muiden lentoasemien matkustajamäärä nousi kokonaisuudessaan 4,2 miljoonaan (+0,6 %). Matkustajien määrä kasvoi suuremmista lentoasemista eniten Turussa (+22,6 %), Helsinki-Vantaalla (+4,9 %) ja Rovaniemellä (+2,6 %). Lapin lentoasemilla matkusti vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa matkustajaa (+1,5 %). Liikennemäärät laskivat hieman Oulussa (-3,6%) ja Tampereella (-2,5 %) vähentyneiden lentomäärien vuoksi.

Vaihtomatkustajien määrä jatkoi kasvuaan Helsinki-Vantaalla

Kansainväliseltä lennolta Helsinki-Vantaalla toiselle kansainväliselle lennolle jatkavien matkustajien määrä kasvoi 16,7 prosenttia. Eniten kansainvälisiä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla on Japanin, Saksan, Kiinan ja Ruotsin reiteillä. Yhteensä kansainvälisten vaihtomatkustajien osuus kaikista matkustajista oli Helsinki-Vantaalla viime vuonna 38,6 prosenttia.

Kiinan reiteillä matkustajia oli viime vuonna 659 000 (+18,1 %), ja Japanin reiteillä 837 000 (+11,2 %). Tällä hetkellä Kiinaan lennetään Helsinki-Vantaalta yhdeksään eri kohteeseen. Japaniin lennetään Suomesta viiteen kohteeseen, mikä on enemmän kuin muualta Euroopasta. Syksyllä aloitettiin myös kolme viikoittaista lentoa Pekingiin uudelle Daxingin kansainväliselle lentoasemalle. Joulukuussa avautui ainoa suora yhteys koko Euroopasta Japanin Sapporoon.

Lähinaapurimaista Helsinki-Vantaan kautta matkusti Ruotsin reiteillä 1 644 000 matkustajaa (-1,6 %), Venäjän reiteillä 594 000 matkustajaa (+15,2 %) ja Viron 323 000 (+9,4 %) matkustajaa.

”Helsinki-Vantaan vetovoima on edelleen erinomainen. Aasialaiset vaihtomatkustajat ovat merkittävässä roolissa Helsinki-Vantaalla, sillä maantieteellinen sijaintimme Aasian ja Euroopan välillä on ihanteellinen. Kesäkaudella 2020 Helsinki-Vantaalta on viikoittain 53 lentoa Kiinaan ja 45 lentoa Japaniin. Matkustuksen sujuvuus ja asiakaspalvelu ovat kilpailuetujamme. Esimerkiksi kiinalaisille matkustajille on saatavilla lukuisia palveluita kiinaksi niin lentoasemalla kuin digiympäristöissämme”, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori kertoo.

Pohjois-Amerikkaan matkusti Helsinki-Vantaalta viime vuonna yhteensä noin 439 000 matkustajaa, mikä on noin 103 000 matkustajaa vuotta 2018 enemmän (+30,5 %). Pohjois-Amerikan tarjonta on kasvanut viime vuoteen verrattuna muun muassa maaliskuussa avatun uuden Los Angelesin reitin vuoksi.

Verkostolentoasemien yhteydet laajenivat – Lapin vetovoima edelleen vahva

Suosituimmat lentoreitit kaikilta lentoasemilta oli viime vuotiseen tapaan Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan. Verkostolentoasemilta eniten ulkomaanlentojen matkustajia oli Ruotsiin, Helsinki-Vantaalta Saksaan.

Turun lentoaseman hyvä kehitys jatkui edelleen ja lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 453 000 matkustajaan (+ 22,6 %). Turusta eniten matkustajia lensi viime vuonna Turusta Puolan Gdanskiin. Turun suorat yhteydet Eurooppaan laajenivat viime vuonna merkittävästi. Ensi kesänä 2020 Turusta avautuu uusin reitti Georgian Kutaisiin.

Oulussa rikottiin neljännen kerran miljoonan matkustajan raja joulukuussa. Kokonaisuudessaan Oulun lentoasemalla oli 1,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on hieman edeltävää vuotta vähemmän (-3,6 %).

Rovaniemen lentoasemalla oli viime vuonna 661 000 matkustajaa (+2,6 %). Eniten suorilla ulkomaanlennoilla lensi matkustajia Rovaniemeltä Lontooseen. Meneillään olevan talvikauden ajan Rovaniemeltä voi lentää myös Manchesteriin. Talvikauden merkittävin reittiavaus oli joulukuussa suoran yhteyden avautuminen Rovaniemeltä Istanbuliin talvikauden ajaksi.

Pohjoisen vetovoima on edelleen voimakas – Lapin lentoasemien matkustajamäärä oli vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa (+1,5 %). Tilauslennoilla matkusti viime vuonna 309 000 matkustajaa (- 8,0 %), ja Lapin lentoasemille saapui 1374 tilauslentoa (-6,3 %). Tilauslentojen määrään vaikutti viime vuonna muun muassa Thomas Cookin konkurssi ja osan lennoista luokittelu reittilennoiksi.  Eniten tilauslentoja lennettiin viime vuonna Lappiin Iso-Britanniasta, ja suurin osa tilauslennoista lennettiin Kittilään, Rovaniemelle ja Ivaloon.

Finavian toteuttama Lapin lentoasemien kehitysohjelma asiakaskokemuksen parantamiseksi ja palvelutason nostamiseksi valmistui suunnitellusti ennen joulusesongin 2019 alkua. Kehitysohjelma käsitti kaikkiaan 55 miljoonan euron investoinnit Ivalon, Kittilän ja Rovaniemen lentoasemien asiakaskokemuksen parantamiseksi ja palvelutason nostamiseksi.

Lentomatkustajien palvelut monipuolistuivat lentoasemilla

”Vuosi 2019 oli maltillisemman kasvun vuosi ja hyvä vuosi kaikin puolin, lentoliikenne kasvoi edelleen yli pidemmän ajan keskiarvon. Avasimme Helsinki-Vantaalle viime vuonna elämyksellisen vaihtomatkustuksen sydämen eli Aukion ja uuden Länsisiiven, jotka palvelevat erityisesti kaukomatkustajia ja laajarunkokoneita.

Matkustajiemme ensiluokkainen asiakaskokemus on Finavialle tärkeää. Lapissa saimme Rovaniemen ja Kittilän lentoasemien laajennukset asiakaskäyttöön suunnitellusti ennen kiireisintä joulusesonkia.

Huomion arvoista on myös se, että olemme kasvaneet ja kehittyneet koko ajan vastuullisesti. Olemme edelläkävijöitä vastuullisemman lentoasematoiminnan kehittämisessä – muun muassa kaikki Finavian 21 lentoasemaa ovat hiilineutraaleja” Petri Vuori kertoo.

Helsinki-Vantaan halutaan olevan sekä palveluiltaan että tunnelmaltaan yksi maailman parhaimmista lentoasemista. Alkanut vuosi 2020 on Helsinki-Vantaalla rakentamisen aikaa. Lähes harjakorkeudessa oleva uusi pysäköintitalo P1/P2 saadaan käyttöön syksyyn 2020 mennessä. Lentoaseman uuden näyttävän sisäänkäynnin sekä tulo- ja lähtöhallin rakennustyöt ovat päässeet suunnitellusti vauhtiin. Lentoaseman palvelutaso monipuolistuu edelleen, kun uusia liikkeitä ja ravintoloita avataan porttialueelle kevään mittaan.

Saimaan lentoasema säätiö: Keskustelunäkökulmia lentoliikenteeseen ja lentokenttään

clipart-airplane-face-15

Miksi Lappeenranta ja Etelä-Karjalan kunnat haluavat panostaa lentokenttään ja/tai lentoliikennemarkkinointiin?

Lappeenranta on määritellyt, että matkailu on kaupungin kehittämisen painopiste. Kansainvälinen vapaaajan matkailun kehitys ei voi olla vain venäläisten matkailijoiden varassa, vaan haluamme olla myös muualta tuleville ihmisille kiinnostava ja kilpailukykyinen matkailukohde.

Nykyajan matkailutottumukset johtavat 3–7 vuorokauden matkojen yleistymiseen. Lappeenrannan strategian seurantamittarina on mm. matkailijoiden viipymän pidentäminen. Vapaa-ajan matkustamiseen keskittyvä kansainvälisen reittiliikenteen lentokenttä vastaa tehokkaasti näihin matkailun kehitysmahdollisuuksiin –ja tavoitteisiin.

Kuinka paljon matkustajia voi Lappeenrannan kautta tulla tulevina vuosina?

Lappeenrannan lentokentällä kirjattiin vuonna 2019 yhteensä yli 80 000 matkustajaa. Vuonna 2020 lentoyhtiöillä on tarjolla Lappeenrantaan saapuville ja täältä lähteville lennoille jopa 150 000 matkustajapaikkaa. Erityisesti Ryanair on onnistunut täyttämään koneita jopa 99% täyttöasteilla. Teemme työtä myös uusien yhteyksien saamiseksi Lappeenrantaan. Tällöin matkustajamäärät voivat edelleen kasvaa.

Voiko lentoliikenteen kasvu vaikuttaa negatiivisesti lappeenrantalaisten arkeen?

Mikäli vuoden 2020 tavoite lentomatkustajamääräkapasiteetista toteutuu, Lappeenrannan kentältä nousee keskimäärin 1,14 matkustajalentokonetta/päivä. Reittilentojen saapumisen ja lähdön aikana lentoharrastajien yleisilmailu kentällä ja sen ympäristössä keskeytyy.

Miksi liike-elämää paremmin palvelevia yhteyksiä ei ole tarjolla Lappeenrannasta?

Kaupunki panostaa lentokenttään nimenomaan matkailuelinkeinon kehittämiseksi ja halpalentoyhtiöiden suorat lennot ovat erityisesti vapaa-ajan matkustajien suosiossa. Nykyään toki näitäkin lentoja on mahdollista yhdistää esimerkiksi Yandex flights- tai vastaavien palveluiden kautta.

Liikematkustuksen helpottamiseksi kaupunki yhdessä maakunnan muiden kuntien, elinkeinoelämän ja LUTin kanssa panostaa yöksi kotiin -liityntätaksipalvelukokeiluun. Palvelu tuo ja vie matkailijoita turvallisesti aamuyöllä Helsingin lentokentälle ja yöllä takaisin Etelä-Karjalaan. Jos tämän palvelun kysyntä kehittyy riittävän vahvaksi, toiveena on saada junayhteydet yöllä Helsingistä ja aamuyöllä takaisin.

Kuinka lentomatkailu hyödyttää Lappeenrantaa ja Saimaan aluetta?

Matkailijoiden vaikutus alueen elinvoimaisuuteen riippuu paljon matkan luonteesta ja kestosta. Lyhyiden vapaa-ajan matkojen osalta on arvioitu, että päivittäinen rahankäyttö majoitus- ja muihin palveluihin on 50–200 euroa/päivä ja henkilö. Rahankäyttö kohdistuu mm. majoitus-, ravintola-, ohjelma- ja liikkumispalveluihin sekä ostosmatkailuun. Taloustutkimus on arvioinut, että lentomatkustajien vaikutus ulottuu laajalle alueelle ja voi lähivuosina kasvun jatkuessa tuottaa jopa 30 miljoonaa euroa/vuosi Saimaan alueen matkailutoimijoille. Lähiaikoina saadaan lisää tutkittua tietoa, joka perustuu vuoden 2019 lentomatkustajien haastattelututkimuksiin.

Lentokenttä on itsessään myös merkittävä tänne matkailijoita maakunnan ulkopuolelta tuova palveluiden tarjoaja. Moni Lappeenrantaan saapuva ja täältä lähtevä matkailija tulee maakunnan rajojen ulkopuolelta. Lappeenrannasta keskiseen Eurooppaan lentävä käyttää mm. parkkipaikkapalveluja, joukkoliikennevälinteitä ja ostospalveluita alueellamme. Tästäkin tulee lähiaikoina lisää tutkittua tietoa.

Kuinka paljon lappeenrantalaisten veronmaksajien panostusta on käytetty lentokenttään ja lentoliikennemarkkinointiin?

Lappeenrannan kaupunki on vuosina 2015–2019, 31.12.2019 mennessä maksanut lentokenttään liittyen 1 932 089 euroa. Tämä tarkoittaa noin 26,5 euroa/asukas ja siten keskimäärin 6,60 euroa/asukas/vuosi. Jo maksettuja summia, tulevia varauksia ja muita kuluja on juuri kaupunginhallitukselle luovutetun liiketoimintasuunnitelman mukaan vuosina 2015–2022 yhteensä noin 110 euroa/asukas, noin 8 miljoonaa euroa yhteensä. Tämä tarkoittaa noin 13,75 euroa/asukas/vuosi. Mikäli lentoja tulee suunniteltua enemmän tai vähemmän, lentokenttätoimintojen kannattavuus ja kaupungin rahoitustarve muuttuvat.

Suomesta löytyy esimerkkejä mm. Savonlinnasta ja Porista, joissa oman kentän lentoyhteyksistä Helsinkiin ollaan valmiita talousarvioiden mukaan maksamaan tulevina vuosina 37–40 euroa/asukas/vuosi.

Miksi lentoyhtiöiltä ja -matkustajilta perittävät maksut eivät riitä kentän kulujen kattamiseen?

Lentokentällä on kiinteitä, lentojen määrästä vain osittain riippuvaisia kuluja sekä muuttuvia, lentojen määrän ja aikataulujen perusteella määräytyviä kuluja. Lentokenttätoiminnoista vastaavalla yhtiöllä on esimerkiksi töissä 38 henkilöä, näistä 23 kuuluu joustavien työsopimusten piiriin. Lisäksi suoraan kentällä työskentelee ravintola- ja muita ostopalveluja, esimerkiksi lennonjohtopalveluja tuottavia henkilöitä noin 10. Nykyiset lentovolyymit tuottavat liian vähän tuloja ensisijaisesti lentoyhtiöiltä perittävien maksujen, matkustajien parkkipaikkamaksujen ja muiden maksujen muodossa. Lentokenttä hakee siksi lisää liikevaihtoa lentomatkustajavolyymeja kasvattamalla.

Miksi kaupungin rahaa käytetään matkailumarkkinointiin lentoyhtiöiden verkkosivuilla?

Haluamme saada matkailijoita esimerkiksi Berliinistä, Milanon alueelta ja Wienistä. VisitFinlandin yleisen Suomi-markkinoinnin lisäksi on hyvä kertoa yhdessä maakunnallisen GoSaimaan kanssa palveluistamme niillä foorumeilla, joista voi hankkia matkalippuja Saimaan alueelle. Juna-laiva-juna-bussi yms. -matkaketjut ovat matkustajille vaikeammin myytävissä kuin edestakainen lentolippu, joka vie alle kahden tunnin päähän lopullisesta matkan määränpäästä. Siksi näkyvyys lentolippuja myyvän yhtiön sivuilla on tehokas markkinointiväline.

Onko lentäminen yhteensovittavissa kaupungin energia- ja ilmastopolitiikan kanssa?

Lentämisestä aiheutuu noin 2% maailman ihmisten aiheuttamista CO2-päästöistä. Lentämisen päästöt kasvavat lentoliikenteen nopean kasvun takia nopeasti. Lappeenrantaan lentävä, matkustajamäärällä mitattuna Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair aiheutti marraskuussa 2019 CO2-päästöjä noin 66 gr/matkustaja-km. Se on 30–15 gr/matkustaja-km vähemmän kuin sen keskeisillä lentoyhtiökilpailijoilla.

Lentokenttäliikenne on yksi tekijä lentoliikenteen päästöjen synnyttämisessä. Lähestyminen ja kiitorataliikenne aiheuttavat jopa 25% lentojen kokonaispäästöistä. Pienillä kentillä ko. päästöjä syntyy selkeästi vähemmän kuin isoilla.

Juna- ja bussimatkailu on kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto lähialuematkailussa. Monipuolisen kansainvälisen matkailun kehittämiseksi lentoliikenne on Saimaan alueelle monesti kuitenkin ainoa toimiva vaihtoehto. Tällöin on hyvä, että lentäminen tapahtuu Saimaan alueella sijaitsevalle ei-ruuhkaiselle kentälle uusilla, energiatehokkailla koneilla, joissa on mahdollisimman vähän vapaita istuinpaikkoja. Tämä toteutuu Lappeenrannassa.

Voitaisiinko lentoliikenteen ja matkailun kehitysrahaa käyttää tuottoisammin muissa kehityskohteissa?

Lappeenranta on monipuolinen yliopistokaupunki, joka panostaa merkittävästi yliopistoyhteistyöhön, energia- ja ympäristöalan kehittämiseen, asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen, infrastruktuuriin ja vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Tämä tapahtuu sekä kaupungin perusrahoituksella että strategisella kehitysrahoituksella. Kehitysrahoitusta on varattu vuosille 2018–2021 yhteensä 11 miljoonaa euroa, josta lentomatkustajamarkkinointiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

Strategisiin kärkihankkeisiin on varattu rahaa seuraavasti: 

  • Kasvua ja osaamista, noin 1,6 miljoonaa euroa,
  • Puhdasta ja kestävää, noin 1,2 miljoonaa euroa
  • toimialojen kehitystyöhön noin 1,5-1,6 milj. €/ toimiala.

Joukkoliikenteen kehittämiseen, sen maksujärjestelmiin ja pyöräilyn kehittämiseen panostetaan strategisella rahoituksella noin 400 000 euroa toimialan omien sijoitusten lisäksi.

Panostukset matkailuun Saimaan alueella ovat perusteltuja monesta syystä. Kansainväliseen yliopistokaupunkiin kuuluu myös elävä matkailu- ja vapaa-ajan palvelutarjonta.  On arvioitu, että 100 000 euron matkailualan liikevaihto työllistää yhtä palvelualan työntekijää. Panostus matkailuun tuo työmahdollisuuksia myös ei-korkeakoulutetuille lappeenrantalaisille.

Saimaan lentoasema säätiö sr.

Heikki Järvenpää, hallituksen puheenjohtaja

Armas Timonen, hallituksen varapuheenjohtaja

Markus Lankinen, toimitusjohtaja

Ilmataksi Hyundain ja Uberin yhteisenä tavoitteena

b1f58f36291027ed_800x800ar

  • Hyundai on ensimmäinen Uber Elevate -kumppani, jolla on kyky Uber Air Taxi -ilmataksien massatuotantoon
  • Hyundain UAM (Urban Air Mobility) -järjestelmä elävöittää kaupunkeja mahdollistamalla tarveperusteisen liikkumisen ilmateitse Uberin Elevate-verkostossa

Uber ja Hyundai Motor Company ovat julkistaneet uuden kumppanuuden. Tavoitteena on kehittää Uber Air Taxi -kulkuneuvoja ilmateitse tapahtuvaa tulevaisuuden yhteiskäyttöliikennettä varten. Samalla osapuolet paljastivat Las Vegasissa järjestettävillä CES-kulutuselektroniikkamessuilla konseptin täysikokoisesta ilma-aluksesta.

Hyundai on ensimmäinen Uber Elevate -hankkeeseen liittynyt autoalan yhtiö, ja sen mukaantulo tuo yhteistyöhön laajan valmistuskapasiteetin sekä vahvan kokemuksen sähkökäyttöisten kulkuneuvojen massatuotannossa.

Hyundain julkistama ilma-aluskonsepti kehitettiin osittain Uberin avoimen suunnittelun prosessissa. Se on Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn innoittama lähestymistapa, joka vauhdittaa innovointia esittelemällä kulkuneuvokonseptit avoimesti. Näin mikä tahansa yhtiö voi käyttää niitä kehittääkseen omia ilmataksimallejaan ja suunnittelutekniikoitaan.

Nyt julkistetussa kumppanuudessa Hyundai valmistaa ilma-alukset ja ottaa ne käyttöön. Uber tuottaa ilmatilan käyttöön liittyviä tukipalveluja, yhteydet maakuljetuksiin sekä asiakkaan käyttöliittymän ilmateitse hoidettavaan yhteiskäyttöjärjestelmään. Lisäksi osapuolet tekevät yhteistyötä kehittääkseen edellytyksiä uuden kulkuneuvotyypin nousu- ja laskukäytännöille.

– Visiomme ilmassa tapahtuvasta kaupunkiliikenteestä muuttaa urbaanin liikennejärjestelmän, sanoo Hyundain Urban Air Mobility (UAM) -osaston vetäjä ja varatoimitusjohtaja Jaiwon Shin. – Odotamme UAMin tuovan uutta elämää kaupunkiyhteisöihin ja antavan ihmisille lisää laatuaikaa. Uskomme vahvasti, että Uber Elevate on meille oikea kumppani tämän edistyksellisen tuotteen tuomisessa mahdollisimman monen asiakkaan saataville.

– Hyundai on ensimmäinen autoalan kumppanimme, ja sillä on maailmanlaajuista kokemusta henkilöautojen valmistuksesta. Uskomme, että Hyundailla on potentiaalia rakentaa Uber Air -kulkuneuvoja sellaisia määriä, jotka ovat ennennäkemättömiä tämän päivän ilmailuteollisuudessa. Ne ovat korkealaatuisia ja luotettavia lentolaitteita, joiden avulla matkustajalle aiheutuvia matkakohtaisia kuluja voidaan vähentää. Kun yhdistämme Hyundain lihakset valmistajana ja Uberin teknologia-alustan, tuloksena on jättiläismäinen harppaus eteenpäin energisen taksiverkoston luomiseksi tulevina vuosina, sanoo Uber Elevaten johtaja Eric Allison.

Nyt julkaistua kumppanuutta varten Hyundai on työskennellyt Uber Elevaten kanssa kehittääkseen S-A1-nimeä kantavan henkilökohtaisen ilma-aluksen eli PAVin (Personal Air Vehicle). Suunnittelussa on hyödynnetty innovatiivisia käytäntöjä, jotta sähkökäyttöinen sekä pystysuoraan nouseva ja laskeva (eVTOL) kulkuneuvo soveltuisi parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskäyttötarkoituksiin.

Elevate-hanke loi tämän prosessin perustan NASAn historialliselle lähestymistavalle julkistaa suunnittelukonseptit, jotta ne innostaisivat useita yhtiöitä kehitystyöhön. Tällä tavoin kannustettiin tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä, tutkittiin uusia aerodynaamisia konsepteja ja kiihdytettiin toiminnan teollistamista muun muassa siipien suunnittelussa, melunhallinnassa ja simulaatioiden todentamisessa.

Tämän tuloksena CES-messuilla paljastettu Hyundain S-A1 heijastelee aiempia Uber Elevaten julkistamia eVTOL-ratkaisuja seuraavilla tavoilla:

  • Se on suunniteltu jopa 290 km/h matkalentonopeuteen, noin 300-600 metrin lentokorkeuteen ja jopa 100 kilometrin pituisille matkoille.
  • Hyundai-kulkuneuvo on täysin sähkökäyttöinen ja hyödyntää sähköistä työntövoimaa.
  • Laitteessa on useita eri puolille runkoa sijoitettuja roottoreita ja potkureita yksittäisen vikaantumisen aiheuttaman riskin pienentämiseksi. Lisäksi usean pienen roottorin käyttö vähentää melua verrattuna isoilla roottoreilla varustettuihin polttomoottorikäyttöisiin helikoptereihin, mikä on erityisen tärkeää kaupunkialueilla.
  • Ruuhka-aikoina lataamiseen riittää 5-7 minuuttia.
  • Malli on suunniteltu nousemaan ilmaan pystysuoraan, siirtymään matkalennon ajaksi siipien nostovoimaan perustuvaan etenemiseen ja laskeutumaan taas pystysuoraan alas.
  • Aluksi Hyundain kehittämässä kulkuneuvossa on lentäjä, mutta myöhemmin laite kehitetään lentämään itsenäisesti.
  • Matkustamossa on neljä istuinta matkustajille sekä riittävästi tilaa matkatavaroille. Nelipaikkaisuuden ansiosta kenenkään ei tarvitse istua keskipaikalla muiden välissä.

Saumattoman liikkuvuuden aikakautta ennakoiva Hyundain tutkimustyö tulevaisuuden kaupunkiliikenteen parissa liittää sähköisen PAV-konseptin uudenlaiseen maaliikenteeseen, Purpose Built Vehicle (PBV) -konseptiin. Lisäksi Hyundain visioon yhteisöjen luomisesta tulevaisuuden liikennejärjestelmien pohjalta liittyy uusi Hubiksi nimetty infrastruktuurikonsepti. Tavoitteena on myös, että useat henkilökohtaiset lentolaitteet ja niitä tukevat maakulkuneuvot ovat telakoituneena ja verkottuneena Hubiin, jolloin ne muodostavat uudenlaisen julkisen tilan.

Uber on ilmoittanut tähtäävänsä esittelylentojen järjestämiseen vuoden 2020 aikana ja Elevate-hankkeen saamiseksi kaupalliseen käyttöön vuonna 2023.

Hyundai Motorin innovatiivisia älykkään liikenteen ratkaisuja esitellään parhaillaan yhtiön osastolla CES-kulutuselektroniikkamessuilla Las Vegasin Convention Centerissä.

HX Challenge tuo hävittäjäkandidaatit Suomeen tammi-helmikuussa

EIRS7S0WkAAvRcc

Ilmavoimat järjestää testaus- ja todennustapahtuma HX Challengen 9.1.‒26.2.2020. Tapahtuman keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta.

HX Challengen tavoite on todentaa hävittäjävalmistajien ilmoittamat tiedot tasapuolisesti Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen toimii Ilmavoimien HX-hankejohtajana. Eversti Keränen, mikä on HX Challengen rooli suorituskykyarvioinnissa?

HX Challenge on HX-kandidaattien suorituskykyarvioinnin ensimmäinen vaihe. Tapahtuman tarkoitus on todentaa, että kandidaattien ominaisuudet ja järjestelmät vastaavat suorituskyvyltään valmistajien ilmoittamia tietoja.

Suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa käytetään HX Challengessa todennettuja suoritusarvoja. Virtuaalisimulaattoreilla toteutettavan toisen vaiheen tavoitteena on selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa.

Suorituskykyarvioinnin kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa selvitetään kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli, jossa käytetään kahden ensimmäisen vaiheen tuottamia mitta-arvoja. Sotapelissä kukin HX-kandidaatti kaikkine järjestelmineen on osa Suomen koko puolustusjärjestelmää.

HX Challengen tavoite ei siis ole laittaa koneita paremmuusjärjestykseen, vaan saada varmuus hävittäjävalmistajien tarjouspyyntövastauksissa esittämistä suoritusarvoista Suomen oloissa. Tätä todennettua dataa hyödynnämme suorituskykyarvioinnin toisessa ja kolmannessa vaiheessa.

Todennetaanko HX-kandidaattien ilmoittamia tietoja myös muilla tavoin?

HX Challengella on tärkeä rooli HX-kandidaattien tiettyjen suorituskykyjen ja järjestelmien ominaisuuksien todentamisessa käytännön toimintaa vastaavissa olosuhteissa, mutta todentamista tehdään myös muilla tavoin. Osa todentamisesta on tehty ja tullaan tekemään HX-valmistajien kotimaissa toteutetuin koelennoin ja osassa käytetään apuna simulaatioita ja laboratoriotestejä.

Käytettävän menetelmän valintaan vaikuttaa muun muassa se, mikä menetelmä on turvallisin ja tarkoituksenmukaisin tapa todentaa tarkasteltavan suorituskyvyn ominaisuuksia. Esimerkiksi tiettyjä vain poikkeusoloissa käytettäviä monitoimihävittäjän järjestelmien ominaisuuksia tai suorituskykyjen käyttötapoja testataan operaatioturvallisuussyistä ainoastaan maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella tai kokonaan simulaatio- ja laboratorioperustaisesti.

Miksi HX Challenge järjestetään Suomessa?

Testaus- ja todentamistapahtuma järjestetään Suomessa, jotta HX-kandidaattien ilmoittamat suorituskykyarvot voidaan todentaa Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Tämä on tärkeää kandidaattien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Talviset olosuhteet vaikuttavat erityisesti elektro-optisten sensorien sekä mahdollisesti muidenkin aktiivisten ja passiivisten järjestelmien suorituskykyyn. Monitoimihävittäjän operoinnin kannalta haastavinta ei ole niinkään kova pakkanen, vaan nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila, jolloin taivaalta voi tulla niin vettä, jäätävää tihkua, räntää kuin luntakin.

Osallistuuko HX Challengen läpivientiin henkilöstöä myös muista puolustushaaroista?

HX Challengen keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta, mutta lentotoimintaa on ympäri Suomea. Kandidaatit saavat vastaansa esimerkiksi Hornet- ja Hawk-kalustosta koostuvia maaliosastoja. Satakunnan lennoston organisaatioon kuuluvalla Ilmataistelukeskuksella on merkittävä rooli HX Challengen läpiviennissä. Ilmavoimissa nimenomaan Ilmataistelukeskus vastaa koelentämisestä, lentokaluston operatiivisesta testauksesta sekä taistelutapaan ja taktiikkaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä.

HX-hanke on osa Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutta, joten HX Challengen läpivientiin tarvitaan myös maa- ja merivoimien sekä Pääesikunnan alaisten laitosten kalustoa ja osaamista. Hornetin seuraajan on kyettävä verkottumaan mahdollisimman saumattomasti maa- ja merivoimien asejärjestelmien kanssa. Ilmavoimien henkilöstön lisäksi HX Challengessa on mukana ammattilaisia muista puolustushaaroista ja Pääesikunnan alaisista laitoksista.

HX Challengessa todennetaan kandidaattien ilmoittamia suorituskykyjä tarjouspyynnössä asetettujen skenaarioiden mukaisissa viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminta, vastamaatoiminta, vastameritoiminta, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitustehtävät. Todennamme esimerkiksi kandidaattien kykyjä tukea maa- ja merivoimien taistelua, joten on luonnollista, että testeihin osallistuu asiantuntijoita kaikista puolustushaaroista. Tässä vaiheessa painopisteenä on teknisten järjestelmien todentaminen taktisen ja taisteluteknisen tehokkuuden arvioinnin sijaan.

Miten HX Challenge näkyy Tampereen seudulla?

HX Challenge kestää tammikuun alusta helmikuun loppuun. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää. Ensimmäiset Eurofighterit saapuvat Pirkkalaan loppiaisen jälkeen ja viimeiset Super Hornetit poistuvat helmikuun lopussa. Suomeen saapuvan kaluston ja henkilöstön määrä vaihtelee tarjoajakohtaisesti. Kukin kandidaatti tuo Pirkkalaan 2‒4 lentokonetta, sillä edellytämme osassa lentotestejä kahden koneen osastoa. Tammi-helmikuu tulee olemaan kiireistä aikaa Satakunnan lennostolle, joten Pirkkalan tukikohdassa on paikalla tavanomaista enemmän puolustusvoimien henkilöstöä.

HX Challenge ei ole lentonäytös tai harjoitus, vaan korostetun tekninen testaus- ja todentamistapahtuma. Tampereen seudulla tapahtuma näkyy lähinnä yksittäisinä lentoonlähtöinä ja laskeutumisina sekä tilapäisinä liikkumisrajoituksina Pirkkalan tukikohdan lähiympäristössä. Satakunnan lennosto osoittaa siviililentoaseman puolelle terminaalien 1 ja 2 väliselle nurmialueelle HX Challengen ajaksi katselupaikan, josta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on mahdollista seurata.

Kandidaattien suoritusarvot todennetaan ja mitataan lentämällä tarkasti suunnitellut lentotehtävät. HX Challengen lentotoiminta toteutetaan pääasiassa arkisin virka-aikaan. Muutamina päivinä testataan hävittäjäkandidaattien järjestelmien toimivuutta heikon valaistuksen olosuhteissa ilta-aikaan. Sen sijaan viikonloppuisin HX Challengeen liittyvää lentotoimintaa ei ole.

Miten HX-hankkeen neuvottelut hävittäjävalmistajien kanssa etenevät HX Challengen jälkeen?

HX-neuvottelut ovat HX Challengesta ja muusta suorituskykyjen todentamisesta erillinen prosessi. Neuvottelujen tavoitteena on parantaa ja optimoida kunkin hävittäjävalmistajan tarjoamaa HX-kokonaisratkaisua.

HX-neuvotteluprosessi jakautuu useampaan vaiheeseen. Lokakuussa 2019 lähetettiin tarkennettu tarjouspyyntö, joka pohjautui alustaviin tarjouksiin ja kandidaattien kanssa käytyyn ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen. Vastaukset saadaan tammikuun 2020 loppuun mennessä. Tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisestä käynnistyi toinen neuvotteluvaihe, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin valmistajan kanssa.

Toisen vaiheen päätteeksi lentokonevalmistajilta pyydetään lopulliset sitovat tarjoukset (Best and Final Offer, BAFO) Hornetin suorituskykyä korvaavista kokonaisuuksista. Hankintapäätöksen HX-hankkeessa hankittavasta monitoimihävittäjästä tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Hävittäjähanke HX

Suorituskykyarviointi löytää Suomen puolustukseen sopivan HX-monitoimihävittäjän

HX Challengen aikataulu:

  • Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020
  • Dassault Rafale 20.–28.1.2020
  • Saab Gripen 29.–6.2.2020
  • Lockheed Martin F-35 7.–17.2.2020
  • Boeing F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.2020