Turkish Airlines avasi suoran lentoyhteyden Rovaniemelle

turkish-airlines3

Turkin kansallinen lentoyhtiö Turkish Airlines avasi historiallisen suoran lentoyhteyden tänään 5.12.2019 Istanbulista Rovaniemelle. Reitti on ensimmäinen pitkä suora lentoyhteys Rovaniemelle ja ensimmäistä kertaa Rovaniemelle voi nyt matkustaa reittilennoilla business-luokassa. 

Historiallinen ensimmäinen lento Istanbulista saapui tänään Rovaniemelle, Lappiin. Lentoyhteys tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia Rovaniemen ja koko Lapin matkailulle. Kaikkiaan Turkish Airlines lentää maailmanlaajuisesti 126 maahan.  

– Visit Rovaniemi on tehnyt pitkäjänteistä työtä Turkish Airlinesin lentoyhteyden avaamiseksi yhdessä Finavian kanssa. Istanbulin reitti yhdistää Rovaniemen 80 hyvän matkustusajan päässä olevaan kohteeseen maailmalla ja tarjoaa näin ollen ennennäkemättömän saavutettavuuden. Uusia asiakkuuksia haetaan nyt Lähi-Idän kasvavilta markkinoilta ja Rovaniemen tarjontaa on jo esitelty matkanjärjestäjille muun muassa Bahrainista, Kuwaitista, Omanista ja Arabiemiraateista. Näille markkinoille Rovaniemi ja Lappi on täysin uusi arktinen ekslusiivinen kohde. Läpi talven operoitava reitti palvelee hyvin myös jo vakiintunutta Aasian markkinaamme ja kasvunäkymät ovat hyvät myös sieltä suunnalta, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kommentoi. 

Turkish Airlinesin lentoja Rovaniemen ja Istanbulin välille myydään sekä matkanjärjestäjien paketoimina, että yksittäisille matkailijoille. Näin Turkish Airlinesin laaja reittivalikoima on myös Lapin asukkaiden ulottuvilla. Lappilaisia palvelee Rovaniemen lentokentällä sijaitseva Turkish Airlinesin lipputoimisto.

Turkish Airlines lentää Rovaniemen ja Istanbulin välillä 5.12.2019-22.3.2020, tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. 

Finnairin marraskuun 2019 liikennetiedot: Tukilakosta huolimatta matkustajakäyttöasteen kasvu jatkui vahvana

Finnair A350 XWB Test Flight Takeoff 02_49

Finnair kuljetti marraskuussa 1 084 000 matkustajaa eli 10,6 % enemmän kuin vuoden 2018 vastaavalla jaksolla. Kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi marraskuussa 9,4 %. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna (RPK) kasvoi 13,1 %, ja matkustajakäyttöaste nousi 2,5 prosenttiyksikköä vertailukaudesta 77,1 %:iin.

Kaukoliikenteessä kapasiteettia kasvattivat vertailujakson jälkeen käyttöön otetut kolme uutta A350-lentokonetta. Aasian-liikenteen tarjonta (ASK) nousi 8,3 % vertailukaudesta, mikä johtui etenkin Hongkongin lentojen kaksinkertaistamisesta, lisävuoroista Bangkokiin sekä uudesta reitistä Daxingin kentälle Pekingiin, vaikka tukilakko vaikuttikin Aasian-lentoihin. Pohjois-Amerikan kapasiteetti nousi viime vuoteen verrattuna 45,6 % maaliskuussa avatun uuden Los Angelesin -reitin sekä Chicagon-reitin lisävuorojen vuoksi.

Euroopan-liikenteen tarjonta kasvoi 5,8 %. Kasvuun vaikuttivat lisäistuimet osassa nykyisiä kapearunkokoneita sekä muutokset verkostossa. Kasvu kohdistui erityisesti Lontoon-reitille sekä uusiin kohteisiin Hannoveriin ja Trondheimiin. Kotimaan liikenteen kapasiteetti laski 2,1 % pääasiassa liikenneohjelmamuutosten vuoksi.

Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,6 % Aasian-liikenteessä, 45,6 % Pohjois-Amerikan liikenteessä,
12,6 % Euroopan-liikenteessä ja 6,8 % kotimaan liikenteessä. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste oli 78,4 %, Pohjois-Amerikan-liikenteen 75,3 %, Euroopan-liikenteen 77,1 % ja kotimaan liikenteen 66,7 %.

Matkustajamäärät kasvoivat Aasian-liikenteessä 9,8 %, Pohjois-Amerikan -liikenteessä 41,5 %, Euroopan-liikenteessä 12,5 % ja kotimaan liikenteessä 2,1 %.

Reittiliikenteen tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat marraskuussa 3,8 % vertailujaksosta. Vastaavat myydyt tonnikilometrit laskivat 3,9 %. Posti- ja tukilakko vaikuttivat merkittävästi rahdin lukuihin marraskuussa. Lisäksi yleinen maailmankaupan epävarmuus painoi edelleen marraskuussa globaalia lentorahtimarkkinaa ja se näkyi erityisesti Finnairin rahtimarkkinoilla Aasiassa.

Finnairin lennoista 86,1 % (85,6 %) saapui marraskuussa aikataulussa.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet marraskuu 2019 

   marraskuu  muutos %  vuoden 2019 alusta  muutos % 
Koko liikenne yhteensä 
Matkustajat 1 000 1 083,7 10,6 13 496,4 10,2
Tarjotut henkilökilometrit milj, 3 618,7 9,4 43 273,5 11,2
Myydyt henkilökilometrit milj, 2 790,4 13,1 35 509,9 11,0
Matkustajakäyttöaste % 77,1 2,5p 82,1 -0,2p
Rahti ja posti tn 14 855,4 -1,0 159 471,0 10,2
Tarjotut tonnikilometrit 537,8 10,2 6 342,0 10,8
Myydyt tonnikilometrit 342,0 8,0 4 185,3 10,7
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1 000 185,9 9,8 2 353,7 6,7
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 781,0 8,3 21 324,2 10,5
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 396,9 9,6 17 790,0 6,9
Matkustajakäyttöaste % 78,4 0,9p 83,4 -2,8p
Euroopan reittiliikenne 
Matkustajat 1 000 653,8 12,5 8 592,6 12,8
Tarjotut henkilökilometrit milj, 1 328,8 5,8 16 507,0 9,8
Myydyt henkilökilometrit milj, 1 024,8 12,6 13 400,5 13,1
Matkustajakäyttöaste % 77,1 4,6p 81,2 2,4p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne 
Matkustajat 1 000 33,6 41,5 422,9 27,6
Tarjotut henkilökilometrit milj, 340,7 45,6 3 742,1 30,0
Myydyt henkilökilometrit milj, 256,5 45,6 3 205,3 32,4
Matkustajakäyttöaste % 75,3 0,0p 85,7 1,6p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1 000 210,5 2,1 2 127,2 1,5
Tarjotut henkilökilometrit milj, 168,2 -2,1 1 700,2 0,9
Myydyt henkilökilometrit milj, 112,1 6,8 1 113,9 2,1
Matkustajakäyttöaste % 66,7 5,6p 65,5 0,8p
Rahtiliikenne 
– Euroopan rahtiliikenne tn 3 311,1 19,9 31 982,6 57,7
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenne tn 1 245,4 29,6 12 673,1 31,2
– Asian rahtiliikenne tn 10 256,9 -8,7 114 279,7 7,4
– Kotimaan rahtiliikenne tn 42,1 -22,9 535,7 3,1
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 14 855,4 -1,0 159 471,0 16,5
Rahtilento tn** 0 0 0 0
Kokonaisrahti- ja posti tn 14 855,4 -1,0 159 471,0 10,2
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj, 147,5 3,8 1 720,2 14,2
Myydyt rahtitonnikilometrit milj, 92,4 -3,9 1 007,2 10,0
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj, 147,5 3,8 1 720,2 15,4
Myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj, 92,4 -3,9 1 007,2 11,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 62,6 -5,0p 58,6 -2,2p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen käyttöaste* % 56,2 2,7p 56,3 4,5p
– Aasian rahtiliikenteen käyttöaste* % 68,8 -8,9p 63,5 -4,8p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 62,6 -5,0p 58,6 -2,0p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

  • Muutos-%: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)
  • Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
  • Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä
  • Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjotuista tonnikilometreistä

Norwegian mahdollistaa ilmastokompensoinnin asiakkaille ja allekirjoittaa ensimmäisenä lentoyhtiönä YK:n ilmastoaloitteen

artfxi3p5mb9ct7cj7sz

Norwegian on aloittanut yhteistyön ilmastoyhtiö CHOOOSEn kanssa, jotta asiakkaiden olisi helppo hyvittää hiilijalanjälkensä, kun he ostavat Norwegianin lentoja. YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen sihteeristö (UNFCCC) on tyytyväinen Norwegianin aloitteeseen.

Norwegian on iloinen, että se voi tästä päivästä lähtien tarjota asiakkailleen ilmastokompensoinnin yksinkertaisena ja integroituna osana lentovarausta.

– Norwegian on nimetty yhdeksi maailman ympäristöystävällisimmistä lentoyhtiöistä ja teemme jatkuvasti töitä vähentääksemme päästöjä uusien toimien avulla. Kun tarjoamme ilmastokompensoinnin, hinnoittelemme asiakkaiden todelliset hiilidioksidipäästöt ja teemme asiakkaillemme helpoksi myötävaikuttaa kestävämmän ilmailun puolesta, sanoo Norwegianin vt. konsernijohtaja Geir Karlsen.

– Vaikka ilmailuteknologia kehittyy jatkuvasti ja Norwegian vähentää ympäristövaikutuksiaan koko ajan, täysin päästötön lentäminen ei ole mahdollista tänä päivänä. Tiedämme, että monet asiakkaistamme haluavat hyvittää matkastaan aiheutuvat päästöt, hän jatkaa.

Hyvä vastaanotto YK:n ilmastosihteeristöltä
Norwegian on ensimmäinen lentoyhtiö, joka on allekirjoittanut YK:n ilmastotoimien ohjelman ja sitoutunut tulemaan ilmastoneutraaliksi ennen vuotta 2050.

– Hiilidioksidin hinnoittelu tällä tavalla auttaa myös muiden toimien ja tavoitetason edistämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla mukaan lukien elinkeinoelämä. Olemme tyytyväisiä Norwegianin toimiin, jotka auttavat asiakkaita hyvittämään päästönsä, kun he matkustavat. Ihmisten tuominen yhteen on perustavanlaatuista maailmanlaajuiselle ymmärrykselle, taloudelle, hyvinvoinnille ja koko planeetalle. Toivotamme Norwegianin tervetulleeksi Climate Neutral Now -ohjelmaamme, sanoo UNFCCC:n Global Climate Actionin johtaja Niclas Svenningsen.

Tuki CO2-päästöjä vähentäviin energiahankkeisiin
Norwegian kehitti uudesta ominaisuudesta niin informatiivisen, yksinkertaisen ja läpinäkyvän kuin mahdollista. Kun asiakas on valinnut lentomatkan, tulee näkyviin tieto kyseisen lennon CO2-päästöistä verrattuna alan keskimääräisiin päästöihin. CO2-laskuri perustuu YK:n kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) viralliseen menetelmään, International Council of Clean Transportationin (ICCT) ja Norwegianin omiin päästötietoihin.

Asiakkaille tarjotaan yksinkertainen vaihtoehto kompensoida heidän oma hiilijalanjälkensä varauksen teon yhteydessä, kun he lentävät Norweganilla. Asiakkaat, jotka valitsevat ilmastokompensaation, voivat olla varmoja, että hyvityksellä rahoitetaan huolella valittuja maailmanlaajuisia CO2-päästöjä vähentäviä hankkeita. Hankkeet ovat YK:n ja Gold Standardin hyväksymiä. Tämä asettaa standardin ilmasto- ja kehitystoimien määrälliseksi arvioimiseksi, varmentamiseksi ja vaikutusten maksimoimiseksi. Gold Standard sisältää myös panostuksia muihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi kaikki Gold Standardin hankkeet synnyttävät myös muita hyötyjä paikallisille yhteisöille, kuten uusia työpaikkoja, puhdasta energiaa ja ilman laadun parannuksia. Ilmasto-oikeudenmukaisuuteen erityistä huomiota kiinnittävät Norwegianin matkustajat voivat luottaa siihen, että heidän panostuksensa toteutuvat paljon laajempina kuin päästöhyvityksinä, sanoo Gold Standardin viestintäjohtaja Sarah Leugers.

Saumaton ratkaisu
Norwegian on valinnut yhteistyökumppanikseen norjalaisen ilmastoasioihin erikoistuneen teknologiayhtiö CHOOOSEn Oslosta. CHOOOSE on kehittänyt ratkaisun, joka integroituu saumattomasti asiakkaan matkavaraukseen ja tekee asiakkaille helpoksi tukea parhaita hiilidioksidia vähentäviä hankkeita maailmassa. Norwegianin lisäksi CHOOOSElla on laaja joukko muita yhteistyökumppaneita ja asiakkaita yli 70 maassa.

– CHOOOSE tekee yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka haastavat nykytilan, osoittavat sitoutumisensa päästöjen vähentämiseen ja kantavat vastuun ”elefantista huoneessa” eli myöntävät, että kaikkea hiilijalanjälkeä ei pystytä välttämään nykyteknologialla, sanoo CHOOOSEn toimitusjohtaja Andreas Slettvoll.

– CHOOOSE on saavuttanut paljon lyhyessä ajassa. Tarjoamme yhdessä parhaan ratkaisun asiakkaillemme. CHOOOSE vaikuttaa alalla, joka kehittyy nopeasti ja on ehdottoman välttämätön. CHOOOSElla on uusi ja raikas lähestymistapa ilmastotoimiin, sanoo Karlsen.

International Council on Clean Transportation (ICCT) on nimennyt Norwegianin maailman polttoainetehokkaimmaksi lentoyhtiöksi Atlantin ylittävillä reiteillä vuonna 2015 ja vuonna 2018. Uusien ja polttoainetehokkaiden lentokoneiden asioista Norwegian on vähentänyt matkustajakilometrikohtaisia päästöjään 30 prosentilla vuodesta 2008 lähtien.

Lue lisää Norwegianin yhteistyöstä CHOOOSEn kanssa täältä:

https://www.norwegian.com/fi/chooose

Ilmavoimat kunnioittaa kapteeni Johannes Brotheruksen muistoa ylilennolla

sa-kuva-143511

Hävittäjälentäjät keskustelevat päivän kokemuksista. Vasemmalla luutnantti Lumme, 15 ja 1/2 pudotusta. Kersantti Kaloinen, vänrikki Brotherus ja oikealla ylikersantti Järvi, 22 voittoa. Vasemmalta: luutnantti Aulis Lumme, kersantti Kosti Kaloinen, vänrikki Johannes Brotherus ja ylikersantti Tapio Järvi. (Kuvaajatiedot: Sot.virk. Eino Nurmi, valokuvaaja
Krigsmuseet)

Hävittäjälentäjänä jatkosodassa palvelleen kapteeni Johannes Brotheruksen siunaustilaisuus järjestetään tiistaina 3. joulukuuta Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa Helsingissä. Ilmavoimat kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla.

Talvisodassa vapaaehtoisena palvellut Brotherus suoritti Ilmavoimien upseerikurssi 13:n vuosina 1941–1943. Joulukuusta 1943 heinäkuuhun 1944 hän palveli ohjaajana Hävittäjälentolaivue 24:ssä lentäen Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjillä. Brotherus saavutti kaksi vahvistettua ilmavoittoa Karjalan kannaksen yllä vuonna 1944. Hän oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen lentäjä, joka ampui alas Neuvostoliiton ilmavoimien Lend-Lease -avun puitteissa käyttöönsä saaman yhdysvaltalaisvalmisteisen Bell P-39 Airacobra -hävittäjän.

Heinäkuussa 1944 Brotherus siirtyi Tiedustelulentolaivue 16:een, jossa hän lensi jatkosodan viimeiset viikot kotimaisella VL Myrsky II -hävittäjällä. Sodan jälkeen Brotherus opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi. Hän teki työuransa Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n palveluksessa ensin lentokoneinsinöörinä ja myöhemmin muun muassa laivanrakennusteollisuuden johtotehtävissä.

Brotherus lensi vuosina 1941–1956 aktiivipalveluksessa ja kertausharjoituksissa yhteensä 22 ilmavoimien konetyypillä Letov S218 A Smolik -koulukoneesta De Havilland D.H.115 Vampire Trainer -suihkuharjoituskoneeseen. Hän osallistui aktiivisesti sotalentäjien Pilvenveikot-klubin toimintaan sekä ilmailuhistorialliseen perinnetyöhön.

Kapteeni Brotherus oli viimeinen elossa ollut Hävittäjälentolaivue 24:ssä palvellut ohjaaja. Laivue saavutti talvi- ja jatkosodassa yhteensä 877 vahvistettua ilmavoittoa Fokker D.XXI, Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 -kalustolla, menettäen sotatoimitappioina vain 38 konetta ja 18 kaatunutta. Hävittäjälentolaivue 24:ssä sotien aikana palvelleista ohjaajista kahdeksan palkittiin Mannerheim-ristillä. Tänä päivänä laivueen perinteitä ilmavoimissa vaalii Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31.

Ilmavoimat suorittaa ylilennon Johannes Brotheruksen muiston kunniaksi tiistaina 3. joulukuuta kello 12.40–12.50 välisenä aikana. F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää Helsingin Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin yli noin 300 metrin korkeudessa. Lennolla on säävaraus.