TUPPI 2019 -lentotoimintaharjoitus lennetään viikolla 11

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää TUPPI 2019 -lentotoimintaharjoituksen Rissalan tukikohdasta 11. – 15. maaliskuuta. Harjoituksessa lennetään kahdeksalla Hawk-suihkuharjoituskoneella koulutusohjelman mukaisia lentoja.

Harjoituksessa lennetään päivittäin kello 9 – 19 välisenä aikana. Lentotoiminta suuntautuu pääsääntöisesti Jyväskylän – Kuopion – Kiuruveden – Kajaanin ja Suomussalmen välisille alueille. Alimmillaan harjoituksessa lennetään 50 metriä maan pinnan yläpuolella.

Zimbabwen lentoturman tutkinta nytkähti eteenpäin – suomalaiset saivat vihdoin tietoja paikallisilta viranomaisilta

zimbabwe-flag-waving_1498-69

Zimbabwen ilmailuonnettomuustutkintaviranomainen tutkii vakavan 23.11.2018 pienlentokoneonnettomuuden, jossa kuoli ohjaajan lisäksi neljä suomalaista miestä. Onnettomuustutkintakeskus on saanut Zimbabwesta tapauksen perustiedot. 

Onnettomuustutkintakeskus on saanut tapauksen tutkinnasta vastaavalta Zimbabwen ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomaiselta perustiedot 23.11.2018 sattuneesta lento-onnettomuudesta. Onnettomuudessa kuoli zimbabwelaisen ohjaajan lisäksi neljä suomalaista miestä. Lentokoneen zimbabwelainen ohjaaja oli liikennelentäjä ja eräopas.

Onnettomuuden tutkinnasta vastaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleissopimuksen (Chicagon sopimus) mukaisesti tapahtumavaltio Zimbabwe. Siksi Zimbabwen ilmailuonnettomuuksien tutkintaviranomainen tekee tapauksesta onnettomuustutkinnan. Tutkinnan tulisi suosituksen mukaan kestää enintään vuoden.

Cessna U206C -tyyppinen yksimoottorinen lentokone rekisteritunnukseltaan Z-BRS putosi Chemajenjera Hill -alueella Masvingon maakunnassa aamulla noin klo 7.30 perjantaina 23.11.2018. Lentokone oli matkalla Hippo Valley -lentopaikalta Victoria Falls -lentoasemalle. Matkan kokonaispituus oli noin 700 km. Onnettomuus tapahtui noin 70 km päässä lähtöpaikasta suoralla matkalentoreitillä. Suurin osa koneen hylystä päätyi jyrkkään metsäiseen rinteeseen.

Koska onnettomuuden neljä kuolonuhria ovat Suomen kansalaisia, on Onnettomuustutkintakeskuksella ICAO:n yleissopimuksen mukaan oikeus asettaa tutkintaan asiantuntija, oikeus saada tutkinnasta faktatietoja, jotka tutkintaa johtava valtio on hyväksynyt julkaistavaksi, tietoa tutkinnan etenemisestä sekä vastaanottaa tutkintaraportin lopullinen versio. Onnettomuustutkintakeskus on tarjonnut Zimbabwelle asiantuntija-apuaan heti saatuaan tiedon onnettomuudesta.

Onnettomuustutkintakeskus seuraa aktiivisesti tutkintaa ja tiedottaa lisää, mikäli Zimbabwen onnettomuustutkintaviranomaiset julkaisevat merkittävää lisätietoa.

 

Norwegian vahvistaa asemaansa New Yorkissa – päihittää lentoyhtiöjätit matkustajamäärässä

David Peacock 787LNH 2534-2534

David Peacock

Norwegian on nyt suurin eurooppalainen lentoyhtiö New Yorkin alueella, jossa yhtiöllä oli yli kaksi miljoonaa matkustajaa vuonna 2018. Mikään toinen Yhdysvaltojen ja Kanadan ulkopuolinen lentoyhtiö ei lennätä yhtä paljon matkustajia New Yorkiin kuin Norwegian.

New Yorkin ja New Jerseyn Port Authorityn raportin mukaan 2 004 896 matkustajaa matkusti Norwegianilla New Yorkiin tai New Yorkista vuonna 2018. Se on enemmän kuin millään muulla Pohjois-Amerikan ulkopuolisella lentoyhtiöllä. Norwegian on siten suurempi New Yorkissa kuin kansainväliset lentojätit kuten Lufthansa, British Airways ja Emirates. Listan kärjessä olevan Norwegianin jälkeen tulevat toisella sijalla British Airways ja kolmannella sijalla Emirates Airlines.

– Se, että olemme vahva toimija markkinoilla, joilla kilpailu on todella kovaa, on suuri tunnustus tuotteellemme. Se osoittaa, että asiakkaat molemmin puolin Atlanttia arvostavat hyvää palveluamme, edullisia lentolippujamme ja toimialan nykyaikaisimpia lentokoneita, sanoo Norwegianin konsernijohtaja Bjørn Kjos.

Raportissa mukana olevat lentokentät New Yorkin alueella ovat John F. Kennedy Airport, Newark Liberty International, LaGuardia ja Stewart International.

Vuonna 2018 arvostettu kansainvälinen ilmastoinstituutti Council on Clean Transportation (ICCT) nimesi Norwegianin polttoainetehokkaimmaksi ja ympäristöystävällisimmäksi lentoyhtiöksi Atlantin ylittävillä lennoilla. Norwegianilla on 30 prosenttia alhaisemmat matkustajakohtaiset hiilidioksidipäästöt kuin keskimäärin. Viime viikolla Norwegian laseerasi kaksi uutta suoraan reittiä – New Yorkin ja Ateenan välisen reitin sekä Chicagon ja Barcelonan välisen reitin.

Ilmavoimat mukana Ruotsin Flygvapenövning 19 -harjoituksessa

ILMAV_20140808_HN ja Gripen

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu 22.–27. maaliskuuta järjestettävään Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 (FVÖ19) -ilmaoperaatioharjoitukseen 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Flygvapenövning on Ruotsin ilmavoimien vuosittainen ilmaoperaatioharjoitus, jonka tavoitteena on harjoittaa ilmapuolustusjoukkoja Ruotsin kansallisen puolustuksen tehtäviin. FVÖ19-harjoituksen lentotoiminta on ympärivuorokautista ja tapahtuu pääosin Pohjois-Ruotsin yllä. Lentotoimintaa on myös Suomen ilmatilassa Tornionjokilaakson ja Länsi-Lapin yläpuolella.

Suomen ilmavoimat on mukana FVÖ19-harjoituksessa sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien niin sanottujen sinisten joukkojen että niiden vastustajaa kuvaavien punaisten joukkojen osana. Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 180 henkilöä. Maavoimat on mukana kolmella NH90-kuljetushelikopterilla ja noin 30 henkilön osastolla. FVÖ19-harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä.

Horneteista 4-6 osallistuu sinisen osapuolen toimintaan käyttäen tukikohtanaan Ruotsin Kallaxia sekä tarvittaessa muita Pohjois-Ruotsin tukikohtia. Myös maavoimien NH90-helikopterit tukeutuvat Kallaxiin. Punaisen osapuolen toimintaan osallistuvat 4-6 Hornetia lentävät Rovaniemen tukikohdasta. Rovaniemelle tukeutuu suomalaisten Hornetien lisäksi myös 4-6 Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjää, 2-4 SK-60-suihkuharjoituskonetta ja kaksi Saab SFO:n operoimaa elektroniseen sodankäyntiin erikoistunutta Learjet-suihkukonetta.

Rovaniemen tukikohdassa palvelevat Lapin lennoston varusmiehet osallistuvat harjoitukseen lentoteknisen huollon ja polttoainejakelun tehtävissä sekä sotilaspoliiseina. Lisäksi Kallaxin harjoitusosastoon Ruotsissa osallistuu noin 20 apumekaanikkona palvelevaa varusmiestä.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen osana maiden välistä FISE-puolustusyhteistyötä. Toukokuussa 2018 ilmavoimat osallistui Itämeren sekä Ruotsin keski- ja kaakkoisosien yllä järjestettyyn FVÖ18-harjoitukseen kahdeksalla Hornetilla. Myös tuolloin Hornetit lensivät harjoituksessa sekä sinisen että punaisen osapuolen joukoissa Ruotsin ilmavoimien rinnalla. Lokakuussa 2017 ruotsalaiset Gripenit puolestaan osallistuivat vastaavassa roolissa ilmavoimien Ruska 17 -ilmaoperaatioharjoitukseen Suomessa.

Pohjois-Ruotsissa järjestetään samaan aikaan FVÖ19-harjoituksen kanssa Ruotsin maavoimien johtama Northern Wind 2019 -harjoitus, johon osallistuu Suomen maavoimista yli 1 500 henkilöä ja noin 500 ajoneuvoa. Northern Wind 2019 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 10 000 henkilöä Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

Väitös: Näitä yksilöitä ilmailuteollisuus tarvitsee menestyäkseen: ”Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät riitä”

kuva-jaakko-sivusuo-vaaka-kuvaaja-riikka-kalmi

Jaakko Sivusuo kuvaaja Riikka Kalmi

Suomalaisista ilmailuteollisuuden yrityksistä löytyy käytäntöjä, joilla selvitään globaalista kilpailusta voittajana, ilmenee Jaakko Sivusuon tuotantotalouden väitöstutkimuksesta. Kilpailuetua voi syntyä esimerkiksi kumppanuudesta, tuotteistetuista palveluista sekä yrittäjämäisistä ja intohimoisista yksilöistä.

– Ilmailuteollisuuden yritykset eivät enää elä kansallisessa kuplassa, vaan ne joutuvat toimimaan vahvasti kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, halusivat ne sitä tai eivät. Tällöin organisaatioilta odotetaan toimenpiteitä, joilla kilpailusta selvitään voittajana, sanoo Vaasan yliopistossa tiistaina väittelevä Sivusuo.

Väitöstutkimuksessa keskitytään ilmailuteollisuuden parissa työskenteleviin yrityksiin. Nämä yritykset muun muassa suunnittelevat, valmistavat ja ylläpitävät lentokoneita sekä pitävät ilmailumatkustamisen turvallisena.

Ala kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologinen kehitys, yritystenvälinen yhteistyö, kilpailu sekä budjettien pieneneminen ovat tuoneet mukanaan muutoksia, joihin yritykset joutuvat reagoimaan. Osa perinteisestä käsityöstä tehdään koneilla, simulaattoreiden määrä koulutuskäytössä kasvaa ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyy enemmän vuosi vuodelta.

– Organisaatioiden on pakko reagoida näihin muutoksiin, jos halutaan selvitä kilpailusta voittajana.

Sivusuo esittää väitöskirjassaan konkreettisia ratkaisuja, joilla organisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää etua kilpailijoihin nähden.

Kuuliaiset ja ahkerat työmuurahaiset eivät riitä

Sivusuon mukaan jokainen organisaatio tarvitsee menestyksen rakentamiseen intohimoisia ja yrittäjämäisiä yksilöitä. Organisaation onkin pystyttävä tukemaan innokkuutta ja uusien ideoiden testausta osana jokapäiväistä tekemistä.

– Kumppanuus, organisaation yksilöt ja tuotteistetut palvelut tuovat kilpailuetua ilmailuteollisuudessa, sanoo Sivusuo.

– Yksilöiden rooli menetyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä nousee suureen arvoon. Organisaation on myös ymmärrettävä, minkälaiset yksilöt voivat luoda organisaatiosta parhaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi intohimo, luovuus ja aloitekyky. Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät enää riitä.

Tutkimukseen osallistuvista organisaatioista voidaan löytää kilpailuedun ylläpitämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla globaalista kilpailusta selvitään voittajana. Konkreettiset esimerkit ja organisaation historia vahvistavat nämä havainnot. Tällaisia ovat muun muassa tuotteistetut palvelut, joilla pyritään erottumaan kilpailijoista ja joilla voidaan samalla tarjota asiakkaille toimialan parhaita palveluita.

Pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda vahvan kilpailuedun

Kumppanuus ja yritysten välinen yhteistyö nousevat vahvasti esiin tutkimuksessa. Oikealle arvopohjalle, yhtenäisiin tavoitteisiin ja ennen kaikkea luottamuksen ympärille rakennettu pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda organisaatiolle vahvan kilpailuedun. Tätä yhteistyötä ei kuitenkaan rakenneta päivässä, vaan se ottaa oman aikansa. Kumppanuuteen ei yksikään organisaatio hyppää automaattisesti, vaan se on strateginen valinta, johon sisältyy sopivan kumppanin kartoittaminen.

Vaikka väitöskirjassa keskitytäänkin vahvasti ilmailuteollisuuteen ja siellä oleviin huolto-organisaatioihin, malleja voi hyvin käyttää myös muissa organisaatioissa. Sivusuon mukaan prosessit, menetelmät ja mallit ovat käyttökelpoisia jokaiseen organisaatioon kokoon ja toimialaan katsomatta.

– Minua innoitti väitöskirjan tekemiseen halu ja motivaatio oppia lisää strategisen johtamisen aihealueesta. Myös tutkimusorganisaatiot sekä ilmailuteollisuus herättivät kiinnostukseni, kertoo Sivusuo.

Innoitusta väitöstutkimukseen hän sai myös omalta perheeltään. Sivusuon isä väitteli aiemmin Vaasan yliopistosta tekniikan tohtoriksi – ja vieläpä samalta tieteenalalta.

Sivusuo Jaakko (2019). Dynamic Capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage. Acta Wasaensia 414. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-841-2

Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24740

Jaakko Sivusuo on syntynyt Tikkakoskella vuonna 1986. Sivusuo valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2011. Hän asuu nykyään Muuramessa ja työskentelee process managerina Patrialla.

Väitöstilaisuus

DI Jaakko Sivusuon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Dynamic capabilities – Myth or real deal for sustaining competitive advantage” tarkastetaan tiistaina 26.2.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (Tritonia).

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori emeritus Jukka Alava (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Rosmaini Tasmin (Universiti Tun Hussein Onn Malaysia) ja kustoksena professori Josu Takala (Vaasan yliopisto).

Työnseisausuhkia lennonjohtajien työriidassa

VAL_VW09_tsto-1____B3___RGB

Kuva: Valtakunnansovittelijan toimisto

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys (SLJY) ry on jättänyt valtakunnansovittelijalle ilmoituksen lennonjohtajien työnseisausten laajentamisesta 16.2.2019 alkaen. Työnseisaukset toteutetaan maanantaisin–lauantaisin klo 00.00–09.00 ja torstaisin lisäksi klo 13.00–15.00.

SLJY ja PALTA ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta yli vuoden ja työriitaa on myös soviteltu valtakunnansovittelijan johdolla joulukuun loppupuolelta lähtien.

Osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan johdolla seuraavan kerran torstaina, 7. helmikuuta klo 16.30.

Fixus-ketju tukee Lapin pelastushelikopteritoimintaa

pelastushelikopteri_aslak1

Harvaan asuttu Lappi ja sen laajat erämaa-alueet luovat vaativan toimintaympäristön pelastushelikopteritoiminnalle. Maantieteellisten olosuhteiden vuoksi pelastushelikopteri Aslak on usein se yksikkö, joka kohtaa avun tarvitsijan ensimmäisenä, kohtuullisessa ajassa. Pelastushelikopteripalvelujen saatavuus oheispalveluineen on tärkeää Lapin asukkaille ja matkailijoille, joita Lapissa vierailee vuosittain melkoinen määrä, jopa 1 800 000 henkilöä. Koivunen Oy ja Fixus-ketju ovatkin olleet jo useana vuonna tukemassa Aslakin toimintaa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2019.

Pelastustoiminnassa helikopteria on käytetty säännöllisesti ensimmäisenä nimenomaan Lapissa, jo 1960-luvulta lähtien. Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998. Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on sopinut Lapin pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoitamisesta 1.1.2013 alkaen. Aslak on Lapin pelastustoimen yksikkö.

Uusiutuva lentopolttoaine saa kannatusta suomalaismatkailijoilta – 80 prosenttia haluaisi vähentää lentopäästöjä jo niiden syntyvaiheessa

bfeb5ee62e95924e_800x800ar

Neste selvitti, miten suomalaiset suhtautuvat lentomatkustamisen päästöihin ja niiden kompensointiin tai hyvitykseen. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana vaihtoehtona, sillä sen koetaan vaikuttavan päästöihin konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa.

Viimeaikainen keskustelu lentämisen päästöistä on tavoittanut suomalaiset hyvin, selvisi Nesteen tutkimuksessa*. Tutkimukseen osallistuneista 50 prosenttia sanoi olevansa tietoisia lentomatkustamisen aiheuttamista päästöistä, ja 52 prosenttia koki päästöjen vähentämisen lentoliikenteessä vakavana tai erittäin vakavana ympäristöongelmana. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä ja siihen osallistui yli 2 000 suomalaista.

“Tuleva vuosi määrittää pitkälti sen, saadaanko lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen kasvu pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Lentämisen kasvun tämän jälkeenkin tulee olla hiilineutraalia, joten ratkaisuja tehdään nyt pitkällä tähtäimellä. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi lähdimme tutkimaan kuluttajien näkemyksiä: miten lentämisen päästöihin suhtaudutaan ja miten kuluttajat olisivat valmiita toimimaan asian ratkaisemiseksi yhdessä lentoyhtiöiden ja -asemien kanssa”, sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen kehitysjohtaja Andreas Teir.

Suomalaisvastaajista puolet tiesivät, että lentoliikenteessä on mahdollista hyödyntää uusiutuvaa polttoainetta. Uusiutuva lentopolttoaine sai vastaajilta myös eniten kannatusta lentopäästöjen hyvitys- tai kompensointikeinona: 80 prosenttia vastaajista piti uusiutuvan polttoaineen käyttöä lennollaan erittäin kiinnostavana tai kiinnostavana vaihtoehtona.

Riippuen polttoainesekoituksen pitoisuudesta, uusiutuva lentopolttoaine voi vähentää lentämisen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna fossiilisen lentopolttoaineen käyttöön.

“Tuloksissa korostui läpinäkyvyys, jota suomalaiset odottavat kompensointi- tai hyvitysmaksujen käytöltä ja niiden vaikutuksilta. Uusiutuvan lentopolttoaineen käytön koettiin vähentävän päästöjä konkreettisesti jo niiden syntyvaiheessa, minkä vuoksi se valikoitui suosituimmaksi tavaksi kompensoida lentämisen päästöjä verrattuna muihin keinoihin”, Teir kertoo.

Kuluttajat valmiita maksamaan jopa 20 % lisää uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä

Uusiutuva lentopolttoaine on kalliimpaa kuin fossiilinen lentopolttoaine. Yhteensä 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä aiheutuva lisäkustannus pitäisi sisältyä matkan hintaan. Vastaajat kokivat, että tällöin kaikki matkustajat osallistuvat yhdenvertaisesti päästöjen hyvitykseen.

Vastaajista 34 prosenttia oli kiinnostunut ostamaan uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lisävaihtoehtona lentolipun yhteydessä. Vastaajat perustelivat vastaustaan mm. sillä että “vaihtoehto tuntuu enemmän siltä, että oma valinta vaikuttaa”.

Tulosten mukaan sopiva polttoaineen hinta 50 euron lennolle on 11 euroa ja 500 euron lennolle 59 euroa.

“Tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä vastaajille ei annettu valmiita vaihtoehtoja, vaan heitä pyydettiin antamaan sopiva luku. Keskiarvot olivat varsin korkeita – uusiutuvan lentopolttoaineen käytöstä ollaan valmiita maksamaan jopa 20 prosenttia lisää lentolipun hinnan päälle”, Teir sanoo.

Tuloksissa näkyi myös kuluttajien halu tehdä minkä tahansa kompensaatiomenetelmän käytöstä helppoa. Vastaajat eivät olleet kiinnostuneita käymään kolmansien osapuolten sivustoilla tai lataamaan sovelluksia, vaan suurin osa kannatti, että hyvityskeino sisältyy lentolipun hintaan. Näin esimerkiksi eri lentolippujen vertailu ja ostopäätöksen tekeminen on helpompaa.

Sääntely vaikuttaa siirtymän nopeuteen 

Uusiutuva lentopolttoaine on tällä hetkellä tehokkaimmaksi havaittu realistinen tapa vähentää ilmailualan päästöjä. Neste valmistaa uusiutuvaa lentopolttoainetta Porvoon jalostamolla ja jatkossa niitä pystytään valmistamaan myös yhtiön Singaporen jalostamolla.

“Uusiutuvalla lentopolttoaineella tulee olemaan merkittävä rooli lentoliikenteen hiilidioksipäästöjen vähentämisessä. Sääntely tulee kuitenkin vaikuttamaan vahvasti siihen, kuinka ripeästi fossiilisista lentopolttoaineista siirrytään uusiutuviin. Tärkeää onkin lisätä tietoa uusiutuvien polttoaineiden eduista, jotta sääntely tukisi siirtymää lentoliikenteessä samalla tavalla kuin tieliikenteessä mahdollisimman pian”, Teir sanoo.

*Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2018 ja siihen vastasi 2 195 suomalaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, ovatko kuluttajat kiinnostuneita vähentämään lentomatkustamisesta aiheutuvia päästöjä jo niiden syntyvaiheessa käyttämällä uusiutuvaa lentopolttoainetta. Tutkimus yhdisti laadullista ja määrällistä dataa.

Lue myös:
Neste kolmas maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalla
Neste ja Air BP ainutlaatuiseen yhteistyöhön vastuullisesti tuotetun uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun kehittämiseksi
Neste ja Alaska Airlines innovatiiviseen kumppanuuteen vastuullisessa lentoliikenteessä